Nettitreffeillä kerron aina olleeni ilman voimassaolevaa työsopimusta viimeiset 15 vuotta, asuvani vuonna -01 rakennetun rivitalon 20-neliöisessä yksiössä ja käyneeni vaateostoksilla viimeksi yli vuosi sitten.
Todellisuudessa olen yrittäjä (oy, enkä tarvitse työsopimusta), työllistän 11 henkilöä ja tulot tällä hetkellä siinä 6500 euroa kuussa. Voi olla enemmänkin, mutta tuolla pärjää jo yksin.
Rivitalo on rakennettu vuonna 1901, Museoviraston suojeluksessa ja jotain aivan muuta kun halpa. "Yksiöni" on todellisuudessa laajennettu kerran jos toisenkin viimeisen vuosisadan aikana, ja käsittää 2h k. Taloyhtiön käytössä on öljysauna.
Vaatekaupassa käyn niin harvoin koska tyylini on ajaton ja vaatteeni poikkeuksetta laadukkaita. Sukkia ja alkkareita ostan toki, mutta voiko sitä kutsua vaateostokseksi? Tuskin sentään.
Tarkoitukseni on pelottaa pois rahan perässä eniten juokseva karja. Jos toiset treffit tulee, kerron niiden aikana koko totuuden. Vaan kun yleensä ei tule niitä ensimmäistäkään. Menetys ei minun puolesta ole kummoinen.
Todellisuudessa olen yrittäjä (oy, enkä tarvitse työsopimusta), työllistän 11 henkilöä ja tulot tällä hetkellä siinä 6500 euroa kuussa. Voi olla enemmänkin, mutta tuolla pärjää jo yksin.
Rivitalo on rakennettu vuonna 1901, Museoviraston suojeluksessa ja jotain aivan muuta kun halpa. "Yksiöni" on todellisuudessa laajennettu kerran jos toisenkin viimeisen vuosisadan aikana, ja käsittää 2h k. Taloyhtiön käytössä on öljysauna.
Vaatekaupassa käyn niin harvoin koska tyylini on ajaton ja vaatteeni poikkeuksetta laadukkaita. Sukkia ja alkkareita ostan toki, mutta voiko sitä kutsua vaateostokseksi? Tuskin sentään.
Tarkoitukseni on pelottaa pois rahan perässä eniten juokseva karja. Jos toiset treffit tulee, kerron niiden aikana koko totuuden. Vaan kun yleensä ei tule niitä ensimmäistäkään. Menetys ei minun puolesta ole kummoinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
No onpa nokkelaa. Miksi ihanteena pitäisi olla, että taloudellisilla seikoilla ei ole yhtään mitään merkitystä? Haluatko tutustua vain epärealistisiin haihattelijoihin, jotka elävät pelkällä pyhällä hengellä ja joiden mielestä on ihan jees juttu olla 15 vuotta työttömänä?
Vaan elääkö 410 eurolla kuussa miinus karkeasti, mitä, viidennes vuokra-asunnon vuokrasta? Kyllä, vieläpä kohtalaisen hyvin jos unohtaa kaiken turhan eikä mitään isompaa tule. Olen vapaaehtoisesti viettänyt tällaistakin elämää kun vielä maksoin asuntoani pois, joten se siitä "elävät pyhällä hengellä"-juttuihin.
15 vuotta ilman työtä ON minulle ihan jees juttu muutamassa erityistapauksessa.
Työkyvyttömyys.
Kotiäitiys.
Akateeminen jolta on jäänyt se ensimmäinen valmistumisen jälkeinen, koulutusta vastaava työpaikka saamatta eikä suostu ottamaan hanttihommia (ei kuulukaan ottaa).
Kerropa meille neropatti että kenen niitä "hanttihommia" sitten pitäisi ottaa? Mitä ovat "hanttihommat"?
^ Komppaan vähän järkinaistakin, rahan perässä juoksevat saa pois muutenkin.. Toi tarina lähinnä vääristää susta sitä todellista kokonaiskuvaa, eikä pelkästään tota rahatilannetta..
Toi Museovirasto lähentelee jo romantiikkaa, miten olet saanut pois tupajumit ? ;)
Tämän aloituksen on pakko olla provo. Ihme tyyppi, jos joku todellisuudessa noin venkoilee. Vaikkei työssäkäyminen ja varallisuus ole minulle minkäänlaisia kriteereitä kumppanin valinnassa, tuollainen kieroilu ainakin vie kiinnostuksen. En halua epäluuloista, laskelmoivaa miestä.
Venkoilua kyllä, mutta toisaalta tuossa ei ole valehdeltu yhtään mitään. Jotain on vaan jätetty kertomatta. Eihän tuo silti mitään mukavaa ole.
Jos profiili muuten miellyttäisi, voisin vastatakin miehelle noista tekijöistä huolimatta. Mutta kiinnostus voisi kyllä hiipua, kun totuus paljastuisi. Mutta toisaalta en usko myöskään kuuluvani ap:n kohderyhmään.
Niin muuten, Suomen vanhin rivitalo on rakennettu vuonna 1916. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ribbingshof
Jos provoat, tarkista edes faktat. Ei ole uskottavaa muuten.
Niin muuten, etuovi.com ja sieltä etsit viimeistään vuonna 1910 rakennettuja rivitaloja koko Suomesta. Vanhin taisi olla rakennettu 1795.
En ota kantaa siihen onko ap provo vai ei. Jos sinä sensijaan haluat uskottavuutta, käytä referenssinä muuta kun Wikipediaa.
Heh, okei, voitit. Pitää näköjään paikkansa tuo.
En ole alun perin kuullut tuota tietoa "Suomen vanhimmasta rivitalosta" Wikipediasta vaan muutamastakin eri lähteestä, Helsingin Sanomista ja jostain Kulosaarta esittelevästä oppaasta. Lienee jonkinlainen rivitalon määrittelykysymys (ensimmäinen, joka on rakennettu alun perin rivitaloksi?), mutta joo, kyllähän nuo Oikotiessä esillä olevat vanhat talot ovat rivitaloja.
Hmm.. Eli tahdot tieten tahtoen karkoittaa suuren osan naisista pois ja jäljelle jäävät ne, jotka itse ovat mahdollisesti omatahtoisesti työttöminä, resupekkoja, sekä elävätkin mahdollisesti vielä vanhan äidin & isän nurkissa. Sellaisenko naisen tahtoisit...?
Tuo kuvaelmasi itsestäsi saa ainoastaan samankaltaiset naiset hyväksymään seurasi. Minulle tuo, että jos toinen harhaan johtaa tahallaan sellaiseen käsitykseen että olisit ollut työttömänä 15v, on pelkkä punainen vaate ja dumppaisin sinut sen vuoksi oitis. Ai miksikö? No siksi, koska tässä maassa on liian paljon luusereita jotka eivät mene, hae eivätkä ota vastaan tarjottua työtä koska kotona on mukavampaa maata, ei mitään tehden.
Ei tyhmä kannata olla vaikka nokkeluutta koitatkin naisiin..
"...dumppaisin sinut sen vuoksi oitis. Ai miksikö? No siksi, koska tässä maassa on liian paljon luusereita jotka eivät mene, hae eivätkä ota vastaan tarjottua työtä koska kotona on mukavampaa maata, ei mitään tehden."
Minulla on omakohtaista kokemusta työtä vieroksuvasta aviomiehestä, joka elätti minulla itsensä lähes 20 vuotta. "Haki" aina sellaisia tehtäviä, joihin ei ollut kykyjä, jotta ei tulisi valituksi. Ne pätkätyöt, joihin meni, olivat sellaisia, joissa varmasti oli paljon joutoaikaa.
Minusta tuollainen valheprofiili on halveksuttava.
En valehtele mitään. Pysyn sataprosenttisesti totuudella, ainakin paperilla.
Enkä sitäpaitsi vaadi naisen hyväksymään mitään mitä naiseltakaan en hyväksyisi.
Ellei sinulle ole varallisuudella ja tuloilla merkitystä niin miksi kerrot edes noita asioita varallisuudestasi ja ansiotuloistasi? En minä muista kertoneeni kenellekään deitille minä vuonna se talo, jossa asun, on rakennettu. Enkä neliöitä. Enkä työsopimukseni laatua. Normaalisti tulee puheeksi että millä alalla ollaan ja missä päin asutaan. Voit ihan rauhassa kertoa että missä päin asut ja suunnilleen millä alalla olet, se riittää ellei nainen nimenomaan ole rahan perässä ja ala niitä tenttaamaan tarkemmin. Ei noita asioita normaalisti käsitellä ekoilla treffeillä tarkemmin ellei jompi kumpi halua asiaa korostaa. Ja sinähän korostat.
Eikä mikään ihme ellei tule toisia treffejä nimittäin tuolla esityksellä tulee ensimmäiseksi mieleen että deitti saa jatkossa elättää sinutkin. Näitä auervaaroja kyllä löytyy jotka ilman mitään tunnontuskia kynivät naiset puhtaiksi. Lisäksi jos nainen on jonkinlaiseen elintasoon tottunut niin hän mielellään pitää siitä kiinni ja se käy vaikeaksi jos kumppanilla ei ole rahaa mihinkään. Todennäköisesti muuttaisitkin mielelläsi siitä 20 neliön yksiöstäsi äkkiä väljempiin neliöihin naisen luo. Ajattelisin ainakin minä tuon kuultuani.
Minun kohdalla treffit jäis viimeisiksi. Kyllä liioittelussa ylä, tai alakanttiin
pitää jokin roti olla, tokihan se suurentelu on huononpi homma, mutta
tälläisessa lusmun ja työtä vieruksuvan virityksessä ei ole mitään tolkkua.
Ihan tavallista.
Itsekin kerron olevani yliopistolla tutkijana (siis naiset ymmärtävät että ei ainakaan suuria tuloja ole) eikä sieltä tosiaankaan ole, tosin ero teollisuuden palkkoihin on verojen jälkeen melko pieni.
Omaisuudesta tai omaisuustuloista en mainitse mitään.
Niinkin on käynyt että ihan mukava nainen suoritti urheilusuorituksen eli hyppäsi ilmaan kun hoksasi kuka minä olen. Sen jälkeen häntä alkoi ujostuttaa.
Jaa, no kuka sinä sitten olet?
Tehän olette, "köyhäksi tekeytyvä M" ja "mies kommentoi", kuin suoraan vanhasta suomalaisesta elokuvasta Kulkurin valssi. Siinä Tauno Palon näyttelemä hahmo viekoittelee Ansa Ikosen näyttelemän hahmon mukaansa esittämällä köyhää kulkuria. Lopulta, kun neito on jo vastannut kulkurin kosintaan myöntävästi, paljastuu, että "köyhä kulkuri" onkin jalosukuinen rikas perijä. Neito närkästyy hiukan, kun häntä on näin petkutettu, mutta ei voi kuitenkaan vastustaa rakkauden tunteitaan.
Sellaisestako tekin haaveilette? Että nainen rakastuu pyyteettömästi jaloon persoonaanne, vaikka luulee teitä köyhimyksiksi? Palkintona tästä tunteiden aitoudesta nainen lopulta pääsee kanssanne keskelle loistoa ja ylellisyyttä.
Höpsöjä olette. Kuka vielä väitti, etteivät miehet ole romantikkoja?
Olen vain huomannut ettei kaikkea kannata kertoa, ei naisille eikä työelämässä.
Tosin eri syistä, työhommissa tieto lisää tuskaa. :-)
En ole koskaan köyhäksi tekeytynyt, ihan tavalliseksi keskituloiseksi duunariksi vaan. Lahkeista rispaantuneet farkut yms. tekevät tuon uskottavaksi.
Jos kertoisin totuuden niin sitä ei kukaan uskoisi.
Oikeastaan minulle on ihan sama onko nainen rikas, itselläni on enemmän kuin edes minkä tuottoja ehdin omalla elämäntyylilläni käyttää. Oikeasti varakkaat elävät melko normaalisti, kun tietää että mersun voi käydä ostamassa huomennakin niin eipä ole kiire autoliikkeeseen. Ja joku Maserati olisi lähinnä riesa, Jaguarin koneetkin pitää rakentaa uudestaan aina sadantuhannen kilometrin välein.
Naiset nyt vaan ovat hassuja, säikkyvät kaikkea mikä ei ole aivan tavallista. Edes hevoset eivät ole yhtä säikkyjä, nekin usein kieltäytyvät kulkemasta tietä jos joku on vaihtanut postilaatikon tien toiselle puolelle. :-)
Samaa mieltä siitä ettei varallisuuttaan kannata korostaa muttei siinä kannata huijatakaan (kuten ei muissakaan asioissa). Voi vaan jättää kertomatta. Tämän keskusteluketjun avaaja jostain syystä haluaa johtaa naisia harhaan eli kertoo asumis- ja työjärjestelyistä asioita joita ei edes tarvisi ensitreffeillä kertoa niin että naiselle tulee asioista väärä käsitys. Minusta se on kummaa ja tarpeetonta ja vielä huijaamista kun tarkoitus on antaa itsestä päinvastaista kuvaa kuin on todellisuudessa.
Jos näillä asioilla ei oikeasti olisi merkitystä niin niitä ei otettaisi puheeksi kovin tarkalla tasolla kummankaan puolelta ensitreffeillä.
Itselleni ei ole merkitystä onko mies varakas vai varaton kunhan varallisuus ja tulot eivät ole asioita joista tarvii tehdä numero. Yleensä ääripäissä asiat korostuvat.
Aivan niin.
Itse olen aina vastannut rehellisesti jos kysytään, mutta en todellakaan ole mainostanut asiaa.
Sinullakin voi olla käsitys jakauman ääripäistä olla aika totuudenvastainen.
Täällä on jonkin verran (tosin erittäin vähän) ns. vanhaa rahaa.
Varsin vähän niitä jotka ovat rikastuneet omalla työllä, siinä pitää tehdä vähintään kahta vuoroa ja olla verojuristin taidot.
Toinen ääripää onkin jo paljon isompi, Helsingissä muistaakseni joka viides talous saa asumistukea ja aika moni toimeentulotukeakin.
En salli sitä että nainen lyöttäytyy seuraani pelkästään varallisuuteni tähden. Helppo raha kelpaa, tämän tietää joka ikinen jolla varallisuutta on. Niin mies kun nainen. Edellytän että parisuhteessa yhteistä on ensisijaisesti jotain muuta kun raha. Siksi tekeydyn köyhäksi.
Netti on vielä petollinen siinä mielessä että jos kaikki olisi sataprosenttisen rehellisiä, voisi (yleensä naiset harrastaa tätä) seuloa kunnolla ja keskittyä siihen kermaan. Tekstisi perusteella voi hyvin päätellä että tätä SINÄ havittelet.
Kulkurin valssi... eikö se kulkuri kuitenkin elättänyt itsensä sillä hetkellä myllärinä? Tällaisen leffan katsoin joskus vuosia, vuosia sitten.
Kukapa meistä ei haluaisi huomiota. Ensin tekeydyt köyhäksi jolla saat huomiota sen jlk paljastat jättipotin eli et ollutkaan köyhä vaan rikas. Jep. Mutta jos haluat sen sijaan keskittyä naiseen jonka tapaat ja puhua muista asioista kuin omaisuudesta tai ensin sen puutteesta niin ehkä kannattaisi malttaa jättää koko köyhä poika-teema narikkaan. Olla vaan ihan oma itsesi eikä tarvi ottaa niitä asumisjärjestelyjä ja tuloja puheeksi lainkaan.
Jos nyt joku lähtee kanssasi toisille treffeille hän on niitä naisia joka haluaa pelastaa ja rakastuu renttuihin. Kun sitten ilmenee ettet olekaan pelastettava renttu niin mitenköhän sitten käy.
Myönnän, taidan kuulua noihin, jotka "säikkyvät kaikkea mikä ei ole aivan tavallista". En toivoisi itseäni selvästi köyhempää mutta en myöskään itseäni selvästi rikkaampaa miestä.
Syy liittyy omanarvontuntoon. Olen tyytyväinen omaan elintasooni ja elämänpiiriini (vuositulot keskitasoa, tottunut säästäväiseen elämäntapaan), olen siinä kotonani. Haluan, että kumppaninikin on: haluan voida esitellä hänelle kotini ja lapsuudenkotini ilman, että tarvitsee pelätä hänen salaa miettivän, että kauhean vaatimatonta. Kun muutamme yhteen, haluan tuoda yhteiseen kotiin kuluneen sohvani ja roskalavalta poimitut itse kunnostetut tuolini ja sen tapani, että ruokaa ei heitetä roskiin. En halua, että kaikki pistetään uusiksi, koska miehellä on siihen varaa. Miten muuten voisin tuntea oloni kotoisaksi?
Miten on, "mies kommentoi", onko tällaisissa ajatuksissa mitään tolkkua vai ei? :)
"Naiset nyt vaan ovat hassuja, säikkyvät kaikkea mikä ei ole aivan tavallista. Edes hevoset eivät ole yhtä säikkyjä, nekin usein kieltäytyvät kulkemasta tietä jos joku on vaihtanut postilaatikon tien toiselle puolelle. :-)"
Oikeassa kyllä olet. Olenkin ruvennut miettimään että kannattaisko noita ulkomaalaisia naisia ruveta mieluummin katsomaan. Itselläni englanninkieli sujuu niin hyvin, ettei ole väliä, vaikka sitä joutuisi käyttämään jokapäiväisessä elämässään. Se olisi virkistävääkin ja opettavaista. En nyt mitään venäläisiä huoli, mutta joskus tuollaisia englanninkielisiä tohtorinaisia tulee eteen, mikäli he nyt eivät satu olemaan mitään huijareita.
Nämä suomalaiset naiset ovat jotenkin kaikki niin kopioita toisistaan, samat kyräilyt, samat epäilykset kaikilla, kovat ennakkoluulot, ihan kuin asuisivat jossakin muurahaiskeossa, missä ryhmäsymbioosi on pakollista. Heillä ei tuntuisi olevan mitään omatoimista ajattelukykyäkään, se on ihan varmaa että ovat oppineet kaiken toisilta kekomuurahaisystäviltään.
Mitä tyhmempi ihminen, sen enemmän se tarvii kavereita pärjätäkseen, kyllä sen huomaa naisten kohdalla. Otapa pois niitten tyhjänpäiväiset kaakattajakaverit ja ne kuihtuu kokoon, koska niillä ei ole mitään omatoimista ajattelukykyä, ihan kuten muurahaisillakaan ei ole :-)
Samaten on ekstroverttien kohdalla, joutuvat raukat ulkoistamaan oman ajattelunsakin. Ilman muita ne eivät ole mitään, ihan kuten muurahaisetkaan. Ihan kuten alkoholistit eivät ole mitään ilman viinaa.
"Nämä suomalaiset naiset ovat jotenkin kaikki niin kopioita toisistaan, samat kyräilyt, samat epäilykset kaikilla, kovat ennakkoluulot, ihan kuin asuisivat jossakin muurahaiskeossa, missä ryhmäsymbioosi on pakollista."
Onneksi sinulla ei ole epäilyksiä eikä ennakkoluuloja.
"Olenkin ruvennut miettimään että kannattaisko noita ulkomaalaisia naisia ruveta mieluummin katsomaan. - - En nyt mitään venäläisiä huoli, mutta joskus tuollaisia englanninkielisiä tohtorinaisia tulee eteen, mikäli he nyt eivät satu olemaan mitään huijareita."
Jaahas, mies saanut vähän siipeensä deittimarkkinoilla? No, et ole ainut. Välillä tekisi itse kunkin lähteä vaikka Ampomaalle sitä vastakappaletta hakemaan.
Helpoin ja ymmärrettävä reaktio on haukkua muita ihmisiä kun itsellä menee huonosti. Mutta asia ei valitettavasti muutu sillä tyylillä mihinkään. Toki voi vaihtaa kohderyhmää mutta tuo ongelma että naiset ja ihmiset ylipäänsä ovat sosiaalisia tuskin poistuu kohderyhmää vaihtamalla. Kohderyhmä vaan pienenee eli on vähemmän valinnanvaraa.
Ihminen on laumaeläin ja nimenomaan vahvuutemme on se että haemme toisistamme tukea ja turvaa. Et sinäkään muuten kumppania etsisi tai tänne kirjoittelisi. Ei meistä kukaan ole yksin mitään. .
Ei minunkaan nuoruudessani ollut ylenmäärin rahoja tuhlattavaksi.
Isäni ja äitini nuoruudessa vielä vähemmän.
Kun omaisuutta kertyy vähitellen niin ei se raha sormissa polttele, äkkirikastuneet lähinnä yrittävät pistää kaiken menemään.
On minullakin edessä kolmen rikkinäisen tuolin kunnostaminen, tosin ovat Aallon designiä ja yhteishinta oli kymmenesosa siitä mitä yhdestä uudesta pyytävät.
Ruuasta eri mieltä, sitä ostetaan vain sen verran mitä tarvitaan niin ei tarvitse heittää roskiin. Jos kokkaus epäonnistuu ja sitä jää niin roskiin vaan.
Naisten säikkyminen ei muuten koske vain raha-asioita. Itse aina tsekkaan hieman taustoja, helpointa on katsoa kuinka monta viitettä on googlessa. Itselläni lienee noin 6000, jos naisella on ainoastaan facebook-sivu niin voi olla melko varma että se lähtee kirkuen pakoon. Jos on edes parisataa omaa kirjoitusta tai lehtiartikkelia siitä mitä on tehnyt niin tilanne ei ole niin paha paitsi jos sattuu puhumaan kohtuullisen järkevästi naisen erikoisalasta.
Tietysti on tosi paljon niitäkin naisia jotka suhtautuvat asioihin toisin, tyyliin "mielummin itken Cadillacissa kuin volkkarissa".
Aika paljon olen ollut eri maissa ja eri kansallisuuksien seurassa.
Karmeinta on huomata että kaikki rasistiset stereotypiat ovat aivan totta.
Yllättäen yhteistyö japanilaisten ja australialaisten kanssa sujuu parhaiten, jos sinne lähettää viestin sikäläiseen nukkumaanmenoaikaaan niin vastaus tulee heti. Sama tietenkin toisinpäin.
Englantilaiset surevat yhä sitä ettei iso-britannia enää ole iso.
Irlantilaisten ja norjalaisten kanssa tulee hyvin toimeen kun huomaavat etten ole bloody british tai svenskjävel. Kohtelu muuttuu erittäin paljon.
Saksalaiset ovat mekaanikkoina ja pikkupomoina hyviä, mutta siinä maassa jopa webisaitit tuntuvat olevan entisen Itä-Saksan poliisin suunnittelemia.
Yllättäen ihan korkeimmalla tasolla olevat eivät kiinnitä juurikaan huomioita titteleihin vaan saavutuksiin.
Amerikkalaiset ovat onnistuneet pilaamaan yhteiskuntansa, siellä 60% kansasta saa köyhäinapua ja joku 50 mijoonaa ihmistä ruokakuponkeja kun katsotaan etteivät ne muuten pysy hengissä. Näittenkin tulot ovat samaa luokkaa kuin suomalaisen teollisuustyöntekijän.
"Ihminen on laumaeläin ja nimenomaan vahvuutemme on se että haemme toisistamme tukea ja turvaa. Et sinäkään muuten kumppania etsisi tai tänne kirjoittelisi. Ei meistä kukaan ole yksin mitään. ."
En kyllä todellakaan hae mitään tukea ja turvaa, lähinnä ajattelin että perillisiä pitäisi hankkia, että omaisuudellani olisi perijöitä. Hankkisin perillisenikin itse, jos vain mahdollista, muttei taida onnistua, ja omaa vertaa niitten pitää olla.
En tiedä kannattaako tätä keskustelua jatkaa, koska et kuitenkaan ymmärrä mitään. Et edes tiedä mitään ekstrovertin ja introvertin välisestä erosta. Kaikki ihmiset eivät ole laumaeläimiä, tai muurahaisyhteiskunnan jäseniä, lähinnä tuollaista omatyylistä älykästä tyyppiä haluaisin löytää, joka ei ole muurahaisyhteiskunnan jäsen. Ongelma on todellinen, koska lähes kaikki ovat täällä lähinnä toistensa kopioita, eli muurahaisia.
"Helpoin ja ymmärrettävä reaktio on haukkua muita ihmisiä kun itsellä menee huonosti. Mutta asia ei valitettavasti muutu sillä tyylillä mihinkään. Toki voi vaihtaa kohderyhmää mutta tuo ongelma että naiset ja ihmiset ylipäänsä ovat sosiaalisia tuskin poistuu kohderyhmää vaihtamalla. Kohderyhmä vaan pienenee eli on vähemmän valinnanvaraa."
Ei minulla mene sen huonommin kuin muutenkaan. Tiedän että ulkomaalaiset ovat paljon vapaamielisempiä ihmisten suhteen kuin suomalaiset. Itse en ole suomalainen, joten minulle ulkomaalaiset sopivat todennäköisesti paremmin. Jo suomenruotsalaisten kohdalla on iso ero suomalaisiin verrattuna. Jos et tiedä mitään suomalaisten erosta verrattuna muitten maitten ihmisiin, niin ei kannattaisi lausua mitään mielipiteitä.
Moniin muihin ihmisiin verrattuna suomalaisista jää selkeä kuva siitä että olette alkukantaisia. Teille tuottaa ongelmia oppia esim. ruotsinkieli, suomenruotsalaisille taas ei tuota ongelmia oppia suomenkieli. Viinanhimoisia ja lihava olette myöskin. Kammoan itse kaikenlaisia auktoriteetteja, mutta suomalaiset ne vasta auktoriteettiuskovaisia ovat (kun ei ole mitään omia ajatuksia).
Korkeasti koulutetut suomalaiset taas ovat yleensä koppavia, mutta samoihin kaavoihin kangistuneita, kuten muutkin teistä. Pitää olla sitä, ja pitää olla tätä, ja jos ei ole, ei tule mitään. Omaisuudesta ja työstäkin jaksetaan tehdä iso numero. Ei kannata muuten olla ylpeä koulutuksestaan, ei se tutkinto vielä mitään takaa. Vaikka ette välttämättä mainitse siitä mitään profiilissanne, se ylpeys kuitenkin heijastuu jokapäiväiseen käytökseenne.
Esim. kuten on tullut ilmi, monet meistä älykkäistä ja varakkaista ihmisistä kävelemme ympäriinsä vaikka kuluneissa ja ehkä vähän rikkinäisissäkin vaatteissa, koska meillä ei ole mitään tarvetta korostaa erinomaisuuttamme, emmekä oikeastaan välitä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat meistä. Tätä taas eivät monet naiset sulata, eivät ainakaan ne "hienoimmat" maisterinaiset. Taas se sama virsi, pitää olla sitä ja pitää olla tätä, muuten ei tule mitään. On minulla itsellänikin tietysti hienompia vaatteita, mutten käytä niitä kuin poikkeustapauksissa.
Vastaan on joskus tullut ihmisiä joilla on ollut vain lukiotason koulutus, mutta kyllä heistä huomaa että päihittävät tusinamaisteritkin ihan kevyesti ajattelun tasollaan, eli koulutuksesta ei kaikki ole välttämättä kiinni. Vaikka itselläni onkin jo pari korkeakoulututkintoa, niin ne todelliset hyödylliset asiat on tullut opittua vasta korkeakoulutuksen jälkeen.
Kannattaisin rehellisyyttä tuohon asiaan.
Pettyisin jos olisin teeskentelevän ja rahaan menevän ihmisen kanssa treffeillä ja vaikka olisikin ehtinyt kehittymään tunteita toista kohtaan ennen tämän paljastumista "prinssiksi" niin en usko, että siitä tulisi mitään, kun ajatusmaailmat ja elämäntavat olisivat niin erilaiset rahan ja rehellisyyden suhteen. (Omien kokemuksien mukaan rikkaat miehet ovat tylsiä ja epäkiinnostavia ja elävät liian helposti ja seksissäkin ovat pilalle hemmoteltuja ja tylsiä ja loukkaavat jatkuvasti rahojaan levittelemällä ja kerskailemalla, joten en edes lähtisi treffeille jos tietäisi toisen rikkaaksi, sen verran vahvat ennakkoasenteet olen kehittänyt vaikka ymmärrän ettei se niin yksioikoista ole, että raha pilaisi ihmisen ja tekisi tästä idiootin uusrikkaan.)
Ylpeydellehän se eniten käy, jos toinen valehtelee ja johdattaa harhaan eli mikäli et halua loukata treffiseuraasi niin suosittelisin olemaan alusta asti rehellinen vaan voihan olla ettet ole sellainen ihminen jota kiinnostaisi toisen ihmisen tunteet.
Jos haluat olla aivan varma, että joku nainen kiinnostuu juuri sinusta eikä omaisuudestasi niin ainahan voit lahjoittaa kaikki rahasi pois ja ruveta oikeasti köyhäksi. :D
Öljysauna?
Sauna joka lämpiää öljyllä. Yhtä erinomainen kun puusauna, mutta on mahdollista käyttää automaatiolla. Seinän toisella puolella on öljypoltin joka puhaltaa pakokaasut kiukaan läpi.
Voitko vielä kertoa missä noita " öljysaunoja" myydään, vai itsekö olet sen väsännyt?
"Seinän toisella puolella on öljypoltin joka puhaltaa pakokaasut kiukaan läpi. "
Kivien välistä ylös ylälauteille vai minne?
Teen samaa.
Ja ei oo menestystä...Kuten monet naudat jo huomauttikin
niin kun paljastuu, niin se koetaan epärehelliseksi.
Tosin en kyllä kaikkea kerro itsestäni treffeillä koskaan,
tai ole kertonut vaikka olen seurustellut 15 vuotta yhteensä.
Niin hekin oppivat aina enemmän pikkuhiljaa!
Mitä vaatteisiin tulee, en käy ostamassa vaatteita kun korkeintaan
kirppareilla. No joo alusvaatteitakaan en osta, jos ostaisin niin ne tulis
muualta kuin kirpparilta.
Mut tämäkin johtuu siitä, että ostin noin 50 000 markalla
vaatteita 1999, että eipä ole ollut tarvetta.
Se ettei se oo talven muotiväri niin se on vähän voi voi =D
Tosin kun on muuttanut, niin noita vaatteita on sit aina kadonnutkin.
Miksi ihmeessä sanoisin Helunalle, et olen töissä kun
en ole ollut 8 vuoteen ??
Miksi sanoisin, ettei tuu työt ees mieleen kun kaapissa
on AINA 200 000 € vähintään ja kämpässä 90 000 € kiinni...
Tosin tää on kerrostalo. Perintöö tulos maalta 1 200 000 €
Taas kohta.
Oudommalta minusta kuulostaisi jos nainen tai meikäläinen
lesoisi treffeillä omista tuloistaa ja siitä mistä ne tulevat??
Pitäisin naista tosi outona jos hän kertoisi itsestään
mitään merkittävää heti aluksi.
Wautsi, laitetaanko Ainot ja Reinot kimppaan.......