Olin muutama vuosi sitten hyvin väsynyt ja stressaantunut työnsaantiin liittyvästä epävarmuudesta johtuen ja tämän pitkittyneen elämänvaiheen myötä sairastuin vakavasti depressioon. On siinä varmasti taustalla muutakin kuin pelkkä työtilanne, esim. dominoivien vanhempieni aiheuttama huono itsetunto ja huonot elämäntavat. Olin silloin niin avun tarpeessa masennukseni kanssa, että voin vain ihmetellä vaimoni rakkautta, kun hän ajoi minut lääkäriin. Sain paljon apua lääkkeistä: noin 2 viikon käytön jälkeen kuntoni alkoi kohota ja lääkärin ohjeesta kuuria jatkettiin yli vuoden ajan. Nykyään en enää syö lääkkeitä. Työtilanteeni on muuttunut ja yritän välttää depressioon vaikuttavia tekijöitä - olen lopettanut tupakanpolton ja vähentänyt alkoholinkulutusta, yritän noudattaa säännöllistä elämänrytmiä. Se vuosi kun parannuin, oli ihanaa aikaa, mutta menetin silloin myös jotain.
Miten tämä sitten liittyy pettämiseen? Niihin lääkkeisiin liittyy sivuvaikutuksena seksuaaliset ongelmat, jotka rupesivat hallitsemaan elämääni. Lääkkeiden inhottavana sivuvaikutuksena on erektion heikkous ja ejakulaation vaikeus. Oli pakko tehdä valinta lääkkeiden puolesta, koska pahimmalla hetkelläni harkitsin itsemurhaa enkä enää pystynyt näkemään elämäni ainutlaatuisuutta ja ihmeellisyyttä. Muistan kun minua niin ärsytti sanonta, että itsemurha on itsekäs teko. Jos ihminen tuntee niin suurta kipua sisällään, että ei enää kestä, niin onko muuta mahdollisuutta kuin vain jollain keinolla päästä irti siitä? Olen hyvin kiitollinen lääkkeistä, koska ne auttoivat minua ja nyt oikeastaan ajattelen, että itsemurha on äärimmäisen tyhmä teko.
Mutta se seksuaalisuus. Se vain alkoi hallitsemaan minua. Kuten sanoin, lääkkeiden inhottavana sivuvaikutuksena on erektion heikkous ja ejakulaation vaikeus. Libidossa ei ollut mitään vikaa. Halutti rakastella, muttei vain pystynyt. Vaimoni oli hyvin ymmärtäväinen, koska olin avoin asiassani. Puhuimme paljon asiasta ja yritimme rakastella, mutta siitäkin huolimatta kehitin mielessäni ajatuksen, että minun on pakko saada edes kerran naida ja kunnolla ikään kuin todistaakseni itselleni miehisyyteni. Sain lääkäriltä reseptin Viagraa, mutta ei tuokaan lääke auttanut muuhun kuin erektioon. Suhteeni vaimooni oli jo arkipäiväistynyt ja ajattelin, että vieraissa käyntiin liittyisi jotain kiihoittavaa ”kielletyn hedelmän” juttua, jonka avulla pääsen kynnyksen yli, onnistumaan seksuaalisesti.
No eihän se ollut yhtään hieno kokemus, ei edes neljännellä kerralla kun kävin prostituoiduissa. Lopulta ja varsinkin nyt, kun olen nyt terve, olen ymmärtänyt, että parasta seksi on silloin kun rakastaa toista paljon. Kuitenkin noiden seikkailujeni jälkeen olen tuntenut syvää katumusta ja myönnän, että kynnys pettämiseen alentui roimasti niiden jälkeen. Olen pettänyt vaimoani myöhemmin silloin tällöin ja aina humalassa ja useimmiten se on melko samanlaista jyystämistä kuin depressiolääkkeiden vaikutuksen alaisena. Seksi vaimoni kanssa on hienoa, mutta nykyään saatan jo rakastua vieraisiin naisiin ja pelkään ajautuvani eroon puolisostani.
Kynnykseni pettämiseen alentui depressiolääkkeiden seurauksesta enkä ole enää ollut sama ihminen sen jälkeen. Haluaisin kovasti kertoa asiasta vaimolleni, joka on ainutlaatuisen hyvä ihminen. Haluaisin niin kauhean paljon hänen tietävän asiasta ja usein ajattelen, että hän ei ansaitse minua. Hän rakastaa minua, mutten itse enää tiedä rakastanko häntä, sillä olen tehnyt sellaisia asioita, etten ansaitse rakastaa häntä. Tiedän itsestäni etten ole paha ihminen, mutta on hyvin vaikeaa olla hyväkään.
En ole koskaan päässyt depressiostani kokonaan eroon, sillä tiedän olevani alttiimpi saiarastumaan masennukseen kuin muut. En ole myöskään päässyt eroon lääkkeiden aiheuttamasta kolauksesta seksuaalisuuteeni. Tiedän pettäväni vaimoani jatkossakin ja toivon, että voisin päästä siitä eroon, mutta voinko päästä siitä eroon muulla tavalla kuin kertomalla asiasta puolisolleni. Tiedän ennemmi tai myöhemmin kärähtäväni hänelle.
Tiedän, että mikään ei olisi samaa hänelle, jos kerron. Tiedän, että mikään ei ole enää ollut itselleni samaa kun kerran menin pettäjän tielle.
Miten tämä sitten liittyy pettämiseen? Niihin lääkkeisiin liittyy sivuvaikutuksena seksuaaliset ongelmat, jotka rupesivat hallitsemaan elämääni. Lääkkeiden inhottavana sivuvaikutuksena on erektion heikkous ja ejakulaation vaikeus. Oli pakko tehdä valinta lääkkeiden puolesta, koska pahimmalla hetkelläni harkitsin itsemurhaa enkä enää pystynyt näkemään elämäni ainutlaatuisuutta ja ihmeellisyyttä. Muistan kun minua niin ärsytti sanonta, että itsemurha on itsekäs teko. Jos ihminen tuntee niin suurta kipua sisällään, että ei enää kestä, niin onko muuta mahdollisuutta kuin vain jollain keinolla päästä irti siitä? Olen hyvin kiitollinen lääkkeistä, koska ne auttoivat minua ja nyt oikeastaan ajattelen, että itsemurha on äärimmäisen tyhmä teko.
Mutta se seksuaalisuus. Se vain alkoi hallitsemaan minua. Kuten sanoin, lääkkeiden inhottavana sivuvaikutuksena on erektion heikkous ja ejakulaation vaikeus. Libidossa ei ollut mitään vikaa. Halutti rakastella, muttei vain pystynyt. Vaimoni oli hyvin ymmärtäväinen, koska olin avoin asiassani. Puhuimme paljon asiasta ja yritimme rakastella, mutta siitäkin huolimatta kehitin mielessäni ajatuksen, että minun on pakko saada edes kerran naida ja kunnolla ikään kuin todistaakseni itselleni miehisyyteni. Sain lääkäriltä reseptin Viagraa, mutta ei tuokaan lääke auttanut muuhun kuin erektioon. Suhteeni vaimooni oli jo arkipäiväistynyt ja ajattelin, että vieraissa käyntiin liittyisi jotain kiihoittavaa ”kielletyn hedelmän” juttua, jonka avulla pääsen kynnyksen yli, onnistumaan seksuaalisesti.
No eihän se ollut yhtään hieno kokemus, ei edes neljännellä kerralla kun kävin prostituoiduissa. Lopulta ja varsinkin nyt, kun olen nyt terve, olen ymmärtänyt, että parasta seksi on silloin kun rakastaa toista paljon. Kuitenkin noiden seikkailujeni jälkeen olen tuntenut syvää katumusta ja myönnän, että kynnys pettämiseen alentui roimasti niiden jälkeen. Olen pettänyt vaimoani myöhemmin silloin tällöin ja aina humalassa ja useimmiten se on melko samanlaista jyystämistä kuin depressiolääkkeiden vaikutuksen alaisena. Seksi vaimoni kanssa on hienoa, mutta nykyään saatan jo rakastua vieraisiin naisiin ja pelkään ajautuvani eroon puolisostani.
Kynnykseni pettämiseen alentui depressiolääkkeiden seurauksesta enkä ole enää ollut sama ihminen sen jälkeen. Haluaisin kovasti kertoa asiasta vaimolleni, joka on ainutlaatuisen hyvä ihminen. Haluaisin niin kauhean paljon hänen tietävän asiasta ja usein ajattelen, että hän ei ansaitse minua. Hän rakastaa minua, mutten itse enää tiedä rakastanko häntä, sillä olen tehnyt sellaisia asioita, etten ansaitse rakastaa häntä. Tiedän itsestäni etten ole paha ihminen, mutta on hyvin vaikeaa olla hyväkään.
En ole koskaan päässyt depressiostani kokonaan eroon, sillä tiedän olevani alttiimpi saiarastumaan masennukseen kuin muut. En ole myöskään päässyt eroon lääkkeiden aiheuttamasta kolauksesta seksuaalisuuteeni. Tiedän pettäväni vaimoani jatkossakin ja toivon, että voisin päästä siitä eroon, mutta voinko päästä siitä eroon muulla tavalla kuin kertomalla asiasta puolisolleni. Tiedän ennemmi tai myöhemmin kärähtäväni hänelle.
Tiedän, että mikään ei olisi samaa hänelle, jos kerron. Tiedän, että mikään ei ole enää ollut itselleni samaa kun kerran menin pettäjän tielle.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi hyvää päivää, mielenterveyspotilaat ja masentuneet ovat todella rasittavia ihmisiä.
On siinä vaimolla kestämistä lisäksi olet juoppo ja vieraissa käyvä mies. Voi hyvänen aika millainen helpotus olisi päästä tuollaisesta liitosta eroon ihan vaikka vieraissa käymistä ym. ei laskettaisi. Lisäksi vielä seksuaaliset ongelmat. Mahdollinen HIV.
Anna vaimon elää ja päästä hänet pois tuollaisesta. Että hän joutuu olemaan hankalan ihmisen omaishoitaja ihan omantuntonsa vuoksi, eikä siitäkään saa mitää kiitosta.
olet varmasti oikeassa ja ymmärrän negatiivisen sävysi.Toivottavasti ymmärrät, että minä olen vilpitön ja tarvitsen apua. Miten minun kannattaa kertoa asiastani vaimolleni?
Korjauksena viestiisi: en ole enää mielenterveyspotilas enkä ole koskaan ollut alkohlisti. Ja ihme kyllä liittomme toimii, koska en ole kertonut asiasta vaimolleni.
Pelkään HIV-tartuntaa. En haluaisi kuolla, sillä rakastan elämää.
olisiko mielestäsi oikein, että otaisimme eron ja jättäisin hänt yksinhuoltajaksi?
Eiköhän suomen sosiaaliturva ja elatusmaksut pidä huolen lapsistasi, voit kaiketi niitä nähdä silloin tällöin.
Kerro ihmeessä, mutta eihän vaimosi välttämättä avioeroa halua..
kuitenkin aika rajallista. Mitä jos se vaimokulta onkin suurempi ihmisenä kuin ymmärrätkään ja hyväksyy harharetkesi?
Pettäjä on pettäjä omasta halustaan, sinäkin. Ei se naapurin rouva kai vehkeitäsi väkivalloin sisäänsä imaise? Joka ikinen kerta kun uitat vehkeitäsi vieraissa lävissä sinulla on ollut mahdollisuus kieltäytyä, ei se ole lääkityksesi tulosta. Samanlainen olet kuin alkoholisti, sitä alkoa kuten kaikea muutakin kuin itseään on niin äärettömän helppo syyttää vastuuttomista teoistaan.
Usko tai älä, mutta valitat samaa itkuvirttä jatkossakin, lääkkeillä tai ilman. On varmasti tosi että olet depressoitunut, ehkä, mutta se tila ei helpota kun ei haluakaan ole. Ne lääkkeet ja pillerihuuru ovat vain oireita avittavia, se henkinen eheys ja rajat mitä teoilleen asettaa löytyy jokaisen sisältä ilman pillereitäkin kun tahtoa on.
En ole väittänytkään että syy on lääkkeissä ja sairastuisessani. Kuten sanoin tunnen yhä voimakasta syyllisyyttä asian johdosta ja tiedän itse tehneeni valintani omasta halustani. Kerroin avauksesssani perusteluita päätökselleni enkä kaipaa myötätuntoa vaan avaimet ratkaisuun. En näe itseni samanlaisena kuin alkoholisti, mutten voi väittää että olet väärässä ja minun kannattaa varmasti suorittaa itsetutkiskelua tuon asian suhteen.
Sinä et ole sairastanut depressiota, sillä se on niin vakava sairaus, että kovakaan tahto ei välttämättä riitä.
pelkkä tahto depiksen nujertamiseksi, mutta se että myöntää itselleen olevansa sairas eikä kaada omia mogiaan lääkkeiden tai sairauden piiriin on jo hyvä askel parempaan. Se hyvä ja paha asuu meissä kaikissa, aika pitkälti on omassa hanskassa kumman kanssa pelaat. TAHTO olla pettämättä pitää sen vieraan lihanhimon kurissa, oli depis tai ei.
en halua erota vaan saada puhdistuksen ja asioiden olevan samalla tavalla kuin ennen pettämistäni. Se on varmaan toiveajattelua ja jos sitten ero tulisi kantaisin varmaan vastuuni lapsen suhteen oikein.
Älä hyvä ihminen mene vaimoasi murskaamaan totuudella. Me vaimot tiedetään aika paljon kertomattakin. Matkalla on aallonpohjia ja erilaisia vaiheita, teillekin voi tulla vielä yhteinen parempi vaihe.
Anna itsellesi mahdollisuus, mene ammattiauttajalle.
Elämässä vaan käy aina niin , että jotkut asiat ovat auttamattomasti mennyttä. Paras katsoa eteenpäin ja nauttia siitä hyvästä mitä on.
Kerro vaimolle kaikki ja ehdota hänelle vastaavaa vapautta.
Ensin hän voi loukkantua, mutta lopulta ihastuu myös uusiin miehiin.
Jos vaimosi rakastuu toiseen mieheen, niin voihan hän jättää lapset sinulle. Tulet varmasti toimeen heidän kanssaan tai sitten vuoroviikkosysteemillä.
itse sanoit, että tulet pettämään jatkossakin! Silti haluat itsellesi synninpäästön ja puhdistuksen, mutta sinähän tarvitset samaa jatkossakin.
Olet oikeasti tosi sekaisin. Ja turhaan syytät siitä depressiotasi, olen itse 32v ja ollut jo 17 vuotiaasta asti depressiopotilas. Toisinaan voin paremmin, toisinaan en. Välillä lääkkeillä, välillä en.
Mutta IKINÄ en ole kumppaneitani silti pettänyt.
Olen nainen, mutta minulla on tuo sama ongelma seksin suhteen, että kun olen lääkkeillä, en saa koskaan orgasmeja.
Lääkkeiden lopettamisenkin jälkeen kuluu kuukausia, ennen kuin alan saada taas ja suun kuivumisen kanssa sama.
Ja tottakai se harmittaa ja tuo ongelmia suhteisiin, mutten silti ole edes villeimmissä unelmissani ketään pettänyt.
Sinun pitää nyt tajuta, että vaikka lääkkeet vaikuttaakin psyykeeseen, niin arvomaailma on ihmisellä se mikä se on.
Sinua ei kukaan eikä mitkään lääkkeet laita pettämään, vaan sinä teet sen tietoisena päätöksenä, sinä PÄÄTÄT TEHDÄ NIIN!!!! muista se!
Neuvoisin sinua menemään juttelemaan asiantuntijalle, ellen tietäisi paremmin, minua eivät ole psykoterapiat auttaneet paskaakaan.
Minä vaan tein pari vuotta sitten tietoisen päätöksen, että alan ottaa paremmin vastuuta elämästäni ja asioistani, enkä enää anna itseni vedota siihen että "muttaku mulla on depressio, niin mua pitää ymmärtää."
Rajua tekstiä, kyllä, mutta ehkä jonkun samasta vaivasta kärsineen piti se sinulle sanoa.
Vaimosi on uhrautunut vuoksesi ymmärtäessään masennustasi, ymmärtäessään erektio-ongelmiasi, pitäessään huolta lapsistanne kun isi on ollut väsynyt.
Ja miten sinä hänet palkitset? Pettämällä!!!???!!!
Ja nyt vielä itsekkäästi suunnittelet hankkivasi takaisin mielenrauhasi ja saamalla hänet valvomaan retkahtamisiasi??
Sinun ongelmasi ei ole masennus, vaan se että olet itsekäs idiootti.
Jumala rankaisee sinua huorintekjä. Palat helvetillisissä liekeissä ja paratiisissa vaimosi nauraa sinua räkäisesti, että pala poika pala ikuisesti ja kärsittyäsi paskan itsekkäänelämäsi saat kärsiä vielä ikuisesti.
Olisipa vallan kummallista, jos puutteessa kärvistelevä vaimosi ei olisi vastavuoroisesti pettänyt sinua?
Entäs jos tekisit nyt päätösen: pettäminen loppuu tähän, etkä silloin kerro vaimollesi noista virheistästäsi ja perheenne säilyy kasassa..jos jatkat voi perheenne hajota ja tämä voi jälkeen päin osoittautua suureksi virheeksi eikä välttämättä enää ole korjattavissa.
Tai: en pysty/halua pettämistä lopettamaan, jolloin on ehkä hyvä olla vaimolle rehellinen, hän ansaitsee tämän, sillä on auttanut sinua paljon elämäsi aikana.
MIKSI kertoisit vaimollesi? MIKSI satuttaisit syytöntä, jota (hah) muka sanot rakastavasi? NIELE liemesi, jotka itse olet kehitellyt ja luikertele koloosi. Päästä sivistyneesti vaimosi irti surkeasta sinusta kertomalla ettet rakasta muita kuin naurettavaa MINÄ-MINÄÄSI.
Sinun täytyy kertoa. Et hallitse enää pettämistä. Ja et ansaitse vaimoasi. Vaimosi tarvitsee hyvän miehen itselleen koska on itsekin hyvä ihminen.
Älä selittele.. lääkkeet teki temput sulle..?? saaneen hei nauraa.. ja nauraisin sun edessä.. säälittävin tekosyy minkä ikinä olen kuullut!!
sä ole vain pelkkä luuseri.. !
synninpäästöä et minulta saa, se on selvä.
Mutta olet sairas, sinulla on pornoaddikti, mene siis välittömästi hoitoon.
Ja olen muuten eri mieltä, sinun on kerrottava vaimollesi asia, eronkin uhalla, koska olet pakottanut vaimosi elämään valheellisessa suhteessa.
Ja sitten vielä yksi fakta, itsekkin söin noin neljä vuotta noita kamalia depressiolääkkeitä aikoinaan, mutta petturia se ei minusta tehnyt, koska en voisi tehdä vaimolleni moista temppua.