Kauhee vuodatus tulossa. Olen 24v nainen ja asunut avoliitossa 2v, yhdessäoloa takana yhteensä viisi vuotta. Hellyydenosoituksia on päivittäin, halailua ja pussailua, mutta seksi on vähentynyt tasaisesti alkuaikojen 1-3krt/päivässä nykyiseen 1-2 kertaan kuussa. Olen puhunut seksin tarpeesta miehelleni useaan kertaan. Olen kysynyt, etteikö hän halua minua, voisinko tehdä jotain toisin, mitä hän sängyssä haluaisi. "Ei aina vain jaksa", on selitys. Sanoo kokevansa huonoa omaatuntoa tilanteesta.
Ymmärrän että työnteko voi olla kuluttavaa. Minä opiskelen täysipäiväisesti, mies tekee paljon duunia mutta kausiluonteisesti eli on joskus useita päiviä peräkkäinkin kotona.
Yhteistä aikaa siis on, ja jos miettii, niin onko 15min-0,5h pari kertaa viikkoon ihan kauhea investointi, vaatimukseni eivät mielestäni ole ihan kohtuuttomat. Olen sitoutunut olemaan rakkaani kanssa yhdessä, seksi on sellainen läheisyyden muoto, jota ei saa keltään muulta, kyse ei ole siis pelkästä tarpeiden tyydyttämisestä. Kaipaan siis intiimiä läheisyyttä rakastamani ihmisen kanssa. Olen sanonut hänelle myös tämän, en nalkuttaen vaan ihan vakavissani enkä toistanut useita kertoja, check.
En haluaisi erota koska suhteessa on niin paljon kaikkea hyvää ja ihminen tuntuu sielunkumppaniltani, yhteisestä tulevaisuudestakin on puhuttu. Kuitenkin jos tulee eteen ratkaisevan askeleen kuten kihlauksen suunnittelu, pitää miettiä vakavasti, haluanko olla samassa tilanteessa 10v, 20v päästä. Jos siis olen seksuaalisesti turhautunut jo nyt. Ymmärrän ettei onnea ja valtavaa kiimaa voi kokea jatkuvasti sen alkuvaiheen jälkeen ja tiesin jo yhteenmuuttoa suunnitellessa että asiat tulevat muuttumaan. Pitääkö sen vain olla näin radikaalia, onko se aina näin ja kaikissa suhteissa..
Baarissa tuntuu niin mukavalta kun miehet ottaa kontaktia, saa semmoisen olon että ihanaa, mä kelpaan. Kuitenkaan en tunnu kelpaavan hänelle, joka on kaikkein tärkein. Olen alkanut ihastuilla randomilla kiinnostaviin tyyppeihin joita tuntuu tipahtelevan elämään silloin tällöin, ilmeisesti vaan aikani kuluksi.
Neuvoja, kommentteja, onko joku samassa tilanteessa?
(Kiitos jo etukäteen kommenteista että olen saleen sotanorsu (en ole), tai että pukeutuisit muuhunkin kuin tuulipukuun (pukeudun, ja huolehdin ulkonäöstäni)
Ymmärrän että työnteko voi olla kuluttavaa. Minä opiskelen täysipäiväisesti, mies tekee paljon duunia mutta kausiluonteisesti eli on joskus useita päiviä peräkkäinkin kotona.
Yhteistä aikaa siis on, ja jos miettii, niin onko 15min-0,5h pari kertaa viikkoon ihan kauhea investointi, vaatimukseni eivät mielestäni ole ihan kohtuuttomat. Olen sitoutunut olemaan rakkaani kanssa yhdessä, seksi on sellainen läheisyyden muoto, jota ei saa keltään muulta, kyse ei ole siis pelkästä tarpeiden tyydyttämisestä. Kaipaan siis intiimiä läheisyyttä rakastamani ihmisen kanssa. Olen sanonut hänelle myös tämän, en nalkuttaen vaan ihan vakavissani enkä toistanut useita kertoja, check.
En haluaisi erota koska suhteessa on niin paljon kaikkea hyvää ja ihminen tuntuu sielunkumppaniltani, yhteisestä tulevaisuudestakin on puhuttu. Kuitenkin jos tulee eteen ratkaisevan askeleen kuten kihlauksen suunnittelu, pitää miettiä vakavasti, haluanko olla samassa tilanteessa 10v, 20v päästä. Jos siis olen seksuaalisesti turhautunut jo nyt. Ymmärrän ettei onnea ja valtavaa kiimaa voi kokea jatkuvasti sen alkuvaiheen jälkeen ja tiesin jo yhteenmuuttoa suunnitellessa että asiat tulevat muuttumaan. Pitääkö sen vain olla näin radikaalia, onko se aina näin ja kaikissa suhteissa..
Baarissa tuntuu niin mukavalta kun miehet ottaa kontaktia, saa semmoisen olon että ihanaa, mä kelpaan. Kuitenkaan en tunnu kelpaavan hänelle, joka on kaikkein tärkein. Olen alkanut ihastuilla randomilla kiinnostaviin tyyppeihin joita tuntuu tipahtelevan elämään silloin tällöin, ilmeisesti vaan aikani kuluksi.
Neuvoja, kommentteja, onko joku samassa tilanteessa?
(Kiitos jo etukäteen kommenteista että olen saleen sotanorsu (en ole), tai että pukeutuisit muuhunkin kuin tuulipukuun (pukeudun, ja huolehdin ulkonäöstäni)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minä olen myös nainen, joka on seksuaalisesti aktiivisempi kuin mies. Se on klisee, että miehet ovat niitä jotka elävät puutteessa ja naiset eivät anna! Seksuaalisuus on yksilöllistä ja joillekin seksin harrastaminen ei ole tärkeää kuin toisille.. Kuitenkin seksuaalisuus on iso osa parisuhdetta.. Oikeastaan seksihän on se, mikä erottaa ystävyyden ja parisuhteen. Itse olen myös kokenut vastaavanlaisia tunteita: "Miksi en kelpaa?" "Mikä minussa on vikana?". Muista kuitenkin, että vika ei ole sinussa!
Kun katsoo näiden naisten valituksia, miesten mollaamisia ja moittimisia että on niin ja niin "huonoa seksiä", on aivan turha ihmetellä miesten haluttomuutta.
Toisaalta naiset nykyisin mammoinen etten koske sellaisiin.uistuttavat itse miehiä jo ulkonäköä myöten, käytöstavat ovat jo pahempia.
Olen niin homokammoinen etten koske moisiin
Olen 60 vuotinen keskieuropalainen mies. Menin ensirakkauteeni kans naimisin ja tulin suomen. Elämän tuomat vaikeudet hitsasivat meidät lujasti yhteen. Melko pian vaimoni sarastui ja hellyydestä ja seksistä (tai niiden puutesta) tuli minulle kärsimysten taival. En voinnut puhua asiasta hänhan tunsi muutenkin riitämättömyyttä ja kärsi kovasti siitä. Olin myös varma että hän tappaisi itseään jos olisin jättänyt häntä.
Päätiin, että minun tule kestää tämän kunnes vanhuus minut vapautaa haluistani.
Elin myös vuosikymmenniä pettämättä vaimoni.
Aivan liian myöhään tajuisin, että olenkin vain pettänyt itseään.
Nyt tiedän, että oma seksuaalisuus ei katoa mihinkään.
Vain elämä katoa, juokse kuin hiekka somien välistä kunnes jäät tyhjin käsin.
Älä tee kuten minä tein, se on koko elämä kestäävä tuska....
Minun neuvoni on erotkaa jos se on vain suinkaan mahdollinnen. Tilanne ei tule paraneman.
Onko sun miehesi sua jonkun verran vanhempi? Nimittäin meillä on sellainen tilanne, että olen itse 23 v. ja mies kolmekymppinen. Seksiä on ehkä kerran viikossa, joskus ei sitäkään ja minulle se on liian vähän, etenkin kun vertaa suhteen alkuaikoihin. Ollaan puhuttu usein siitä että miksi hän ei halua niin usein, niin yksi syy on fyysinen työ, ymmärrän jos arki-iltoina ei oikeasti vain jaksa, mutta toinen syy on varmasti se, että hän on kokenut seksin parissa kaiken, eli seksi on hänestä jotenkin tylsää. Hän on kertonut rivojakin juttuja, joita hän on tehnyt minun ikäisenäni silloisen tyttöystävänsä kanssa. Olen mielestäni aika kokeilunhaluinen ja sitten kun ehdotan jotain saman tyylistä niin ei missään nimessä. Olen vetänyt sellaisen johtopäätöksen että hänelle seksi on jotenkin nähty ja koettu juttu. Tietenkin tämä on väärin minua kohtaan, koska jotenkin tuntuu että tämä on minun vikani kun ole nuorempi enkä ole kokenut yhtä paljon. Joskus olen suorastaan vihainen hänen menneisyydelleen, koska se on nähtävästi minulta pois.
Teen toisinaan täysin samaa kuin sinäkin, että toisinaan flirttailen huvikseni miesten kanssa baareissa ja tykkään huomioista. Suoranaisesti pettämään ei varmaankaan kykenisi, ajatus on jotenkin niin minulle ällöttävä.
Pyh ei seksissä melkein kaiken kokeminen mitään seksi-intoa laske. Itse olen vähän yli 30-vuotias ja kaikkea on tullut melkein kokeiltua. Pikemminkin seksi kiinnostaa enemmän kun on kokemusta ja ymmärtää mitä kaikkea voisi tehdä. Sitäpaitsi ei kolmekymppisenä ihminen voi kokea itseään dinosaurukseksi, ehkä sopiva aika olisi siinä 70 ikävuotta kun olisi joku dinosaurus. Sitten kun itse olen 70 kymppinen niin siirrän sitä 80 ikävuoteen tai mahdollisesti hautaani.
No se on sit hyvät sulle kun olet kerran ikäään nähden viriili, mut selvästikin JOTKUT kolmekymppiset miehet ovat dinosauruksia, kuten omani. Luulin, että kolmekymppiset miehet korkeintaan innostuu vaan enemmän mitä nuorempi tyttöystävä ja etenkään kun ei satu mistään rumimmasta päästä olemaan mutta ei näköjään. Näköjään frigidejä poikkeuksia mahtuu.
Enemmän esileikkejä miehen kanssa niin hänkin syttyy. Jos menet töksäyttäen kysymään vähän väsyneeltä mieheltä seksiä hieman epäeroottisesti, niin mieskin voi sanoa ei. Asiallinen kritisointikaan ei aina auta ja silloin on itse yritettävä tehdä mielenkiintoisempia aloitteita. Kyllä terve mies mielestäni pystyy seksiin joka päivä ja ehkä jossain 50 ikävuoden hujakoilla saattaa jotain erektio-ongelmia tulla jos ei elänyt ihan suhteellisen terveellisesti.
Voi olla että miehellesi on kehittynyt joku heikko itsetunto tai sitten hän on ehkä jotenkin masentunut. Mahdoton sanoa mikä vaivaa äijiänne vaivaa, joku kuitenkin.
Pukeudu provosoivasti ja haluja herättävästi kotona. Käyttäydy myös niin. Heruta. Ole itsevarma. Tarkoitan sillä sitä, että ole sellainen että voisit haluta itseäsi jos tykkäisit tytöistä. Ja jätä aloitteen ottaminen joksikin aikaa hänelle. Keskity siihen, että koitat luoda muotojasi ja sanavalintojasi käyttämällä hänelle mahdollisimmaan suuren paineen mikä pitäisi saada vapautettua.
Jos tuo ei toimi, niin siinä kohti kannattaa huolestua.
Baareissa on hyvä harjoitella sitä, miten miehen voi ajaa hulluksi. Kannattaa harjoitella sitä siellä.
Joskus tilanne aiheen tiimoilta voi tulehtua ja jähmettyä niin pahoin, että provosoivat pukeutumiset ja aloitteen tekemiset eivät tule kyseeseen.
On vain hiljaisuus, joka satuttaa.
teidän suhde on ohi..
Hui! Täällä on sama tilanne tosin ollaan molemmat jo yli kolmekymppisiä. Meiltä on molemmilta vienyt raskas työ ja stressi seksihalut aina toisinaan. Saattaa kulua useampikin viikko petipuuhista. Viisi vuotta avoliittoa takana ja onhan meidän touhut muutenkin muuttuneet alun jälkeen. Alussa oli roolileikkejä ja eri asentoja enempi. Kai sitä vaan vanhemmiten ei enää jaksa vaivautua kun elämä on täynnä kaikkea muuta..