Saanen esittää ratkaisua ydinvoimalakitinään:
Suomeen tarvitaan kolmijakoinen energia/sähkömarkkina
1. Uusiutuva energia (tuuli, vesi, aurinko jne)
2. Fossiilinen energia (öljy, kivihiili, kaasu jne)
3. Ydin energia
Kolmijakoisilta energiamarkkinoilta kuluttajat voivat ostaa sähkön markkinahintaan kunkin energialähteen kokonaiskulujen/saatavuuden mukaan.
Väitänpä olevani kohtalaisen varma, että ensimmäisen pakkastalven jälkeen kitinä ydinenergiasta hiljenee, kun uusiutuvan energian ostajien "seinästä" ei enää tulekaan sähköä ja fossiilisen energian ostajat maksavat sähköstään ympäristömaksujen kurittamana 10-kertaisen hinnan.
Suomeen tarvitaan kolmijakoinen energia/sähkömarkkina
1. Uusiutuva energia (tuuli, vesi, aurinko jne)
2. Fossiilinen energia (öljy, kivihiili, kaasu jne)
3. Ydin energia
Kolmijakoisilta energiamarkkinoilta kuluttajat voivat ostaa sähkön markkinahintaan kunkin energialähteen kokonaiskulujen/saatavuuden mukaan.
Väitänpä olevani kohtalaisen varma, että ensimmäisen pakkastalven jälkeen kitinä ydinenergiasta hiljenee, kun uusiutuvan energian ostajien "seinästä" ei enää tulekaan sähköä ja fossiilisen energian ostajat maksavat sähköstään ympäristömaksujen kurittamana 10-kertaisen hinnan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sole mikhään!
Mie rakennan talon, johon ostan lämmitysjärjestelmäks maalämmön kahella, ehkä kolmella porakaivolla ja keskelle taloa muuraan ison varaavan takan tiilestä. Mie laitan vielä aurinkopaneelit katolle ja tuulimyllyn pihalle, ja ison rivin akkuja. Sitten ku nuo oppivat tekemään rypsiöljyllä käyviä aggregaatteja, ostan sellasenki varajärjestelmäks.
Sitte mie rakennan pihale kylymäkellarin maan alle.
Ja avot, jos kaikki tekis samalla tavalla, me ei oltais enää nii älyttömän riippuvaisia kalliista ostosähköstä.
rypsiöljyllä käyviä agregaatteja on jo eli diesel agregaatti se toimii joko dieselilla tai rypsiöljyllä eli ns.biodieselillä.että ooppas hyvä
Ja kuka maksaa sitte jos siellä ydinvoimalassa sattuu jotain niinkuin japanissa,ne ydinvoimaa käyttävätkö tuskin sillä siihen vahinkoon ei niiden rahat riitäs.
Muinaisten Mayojen mukaan taivaskin voi tippua niskaan. Sitä odotellessa voidaankin palata takaisin pärekynttiläaikaan
Erikoista tämä ydinvoimafanaatikkojen retoriikka.
Se on mukamas "joko ydinvoima tai paluu pärekynttilöhin".
Käsittääkseni uraania riittää jokatap VAIN 50 vuodeksi - ehkä vähemmäksikin jos ja kun Kiina toteuttaa omat atomivoimalansa.
ELI?
Jos tosissaan mukamas vaihtoehtoja ydinvoimalle ei ole, niin meillä on paluu pärekynttilöiden aikaan edessäpäin.
Minusta on aivan samantekevää, tehdäänkö se paluu nyt vaiko 50 vuoden päästä. Varsinkin jos riskinä on, että tuo 50 vuoden lisäaika pitää ostaa tuottamalla tonnikaupalla korkeasti säteilevää ongelmajätettä 100000 vuodeksi.
Itse olen sitä mieltä, että vaihtoehtoja saataisi olla, mutta en lähde niitä tässä sen kummemmin selvittelemään, koska se ei ole oleellista. Oleellista on tajuta, ettei Uraani tarjoa mitään lopullista ratkaisua. Sen tajuamisen jälkeen päätös on helppo tehdä - varsinkin kun nyt ruvetaan vihdoin tajuamaan, ettei turvallista atomivoimalaa ole. Ei meillä eikä Japanissa.
No totta ihmeessä se on oleellista onko niitä vaihtoehtoja jos pointtisi on, että on vaihtoehtoja! Eipä vain ole yksikään pillipiipertäjä todellisia vaihtoehtoja esittänyt, uho on kyllä kova. Joten millä meinasit ydivoiman korvata? Oletko valmis maksamaan esim 10 vuoden kuluttua kolminkertaisen hinnan sähköstä joka tuotetaan nykyisellä tuotantokapasiteetilla ja loppu tuodaan esim venäjältä?
Ei ole vaihtoehtoja. Ei edes ydinvoima ole sitä.
Paluu pärekynttilöiden aikaan koittaa.
Ei se nyt niin huonoa aikaa ollut, joten rupeahan ajattelemaan positiivisesti.
Kiukuttelu ei auta yhtään väistämättömän edessä.
Näistä fossiilisista polttoaineista ja ihmiselle vaarallisista ydinpolttoaineista tulee luopua heti.
Vaihtoehtoja ovat aaltoenergia, tuulienergia, aurinkoenergia, vesivoima (esim. Kemijokeen lisää voimaloita vaikka 10 kilometrin välein, Vuotoksen allas tulisi rakentaa, muitakin altaita on mahdollisuus rakentaa), maalämpöenergia. Lisäksi tulisi kehittää fissioreaktiolla toimivaa ydinvoimaa ja sen jätteitä vaarattomaksi tekevä fuusioydinvoima.
Tässäpä nämä tärkeimmät. Ja nämä korvaavat kyllä täysin ihmiselle vaarallisen ydinenergian. On pelkästään ydinvoimalobbareiden höpinöitä, että nämä tulisivat maksamaan enemmän kuin ydinvoima. Pelkästään onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten hinnalla olisivat rakennettavissa.
Eli mielestäsi Kemijoella ei ole minkäälaista arvoa ja se voidaan pilata lopullisesti ja ampua niskalaukauksen lohijoelle rakentamalla Vuotoksen altaan joka rehevöittäisi joen lopullisesti sekä pilaisi Perämeren nostamalla fosforipitoisuudet Kemijoen suulla.
Melko erikoista luonnonsuojelua?
Jos pittää valita ydinvoiman ja Kemijoen rakentamisen väliltä, mie rakentaisin sen Kemijoen silläki uhalla, että lohta siihen ei enää koskaan nousisi. Onhan tossa vieressä Torniojoki, jota ei oo valjastettu. Jos lohta haluaa saada, ajelee sinne virvelöimään.
Fosforipitoisuuksien noususta mie en sen enempää tiijä, mutta jos pittää valita esim. lämpimän, säteilevän lauhdeveden ja sen välillä, mie valitten silti sen Kemijoen valjastamisen.
tuntuu että kaikki unohtavat sähköstä keskustellessa sen että sähköä ei voida varastoida mihinkään. vaikka meillä kuinka ois vesi-,tuuli,-aurinkomyllyjä, niin ei sitä sähköä voida tuottaa tasaisesti kokoaikaa luonnon hallitsemattomuuden takia. pakko siinä on vain jollain saada tasaista energiaa jotta saadaan valoa tupaan. toinen vaihtoehto on tietenkin yltiöpäinen energian kulutuksen pienentäminen. esimerkkinä se että yksi google haku nielee yhtä paljon energiaa kuin se että hehkulammu palaa tunnin....tarvimmeko sitä google hakua todellakin?
Kaveri on aika hukassa edellisessä. Vesialtaathan ovat nimenomaan niitä pattereita (akkuja) joita ladataan keväällä ja syssyllä ja talvella otetaan takas.
Aika hauska asia on myös se että Kemin tuulivoimalat tuottavat eniten tammi- ja helmikuussa.
Kukaan ei siitä puhu mithän. Sanotaan ettei talvella tuule.
Itse olen täysin ydinenergiaa vastaan. puoliintumisaika. Me ei voida tehdä sellasta päätöstä. Kenenkään puolesta.
Lainaus: Aika hauska asia on myös se että Kemin tuulivoimalat tuottavat eniten tammi- ja helmikuussa.
Kukaan ei siitä puhu mithän. Sanotaan ettei talvella tuule.
Älä höpötä. kovimmilla pakkasilla eli alle -15 joudutaan niitä myllyjä lämmittämään sähköllä etteivät hajoa. Niiden vuotuinen sähkön "tuotto" on luultavasti puhdas 0, jos laketaan mukaan mitä ne kuluttavat...
Energia on energiaa, ainoastaan tässä tulee kyseeseen se että miten me muutetaan se eriks, esim kitka sähköks ja miten se varastaoidaan parhaiten. Kuten vesialtaissa. Siinä nimenomaan tapahtuu kitkan muuttuminen sähköksi. Mutta aina sinne välille jää jotain. Ainaku muutetaan energiaa eri tyyppiseks, jotain häviää. esim autossa liike-energia jarruihin. Siinä lämmöks. Eli energia pysyy maailmassa ja universumissa, se vain muuttaa muotoaan.
Eli ainaku muutat energiaa toisenlaiseks, aina on häviötä.
Ja kysymys kuuluu, miten me saamme sen käyttöön silloin kun me sen haluamme? (oma mielipide, tuskin koskaan)
Ei vesivoimaloita voida rakentaa 10km välein kemijoesa, ei riitä putouskorkeus.
Tuulivoimaloita pitäs rakentaa toista tuhatta, että saadaan katetuksi olkiluoto 3 ja fennovoiman reaktorit, niin ja niiden pitäs toimia täydellä kapasiteetilla ympäri vuoden.
Vettä kyllä voidaan varastoida, mutta määränsä sitäkin, eli se Vuotoksen allas taitais olla niitä viimisä allasmahdollisuuksia.
Uraani voidaan jälkirikastaa vielä polttoaineeksi, tätä on jo ranskassa kokeiltu ja kun siihen saadaan kannattava prosessi, niin uraanivarannot riittävät vielä ties kuin kauna. Tämä myös vähentää ydinjätteen määrää radikaalisti.
painukaan saatana muualle ydin voima juttujenne kans.perkeleen hinarit!! se laitos tulee tai ei.siihen ei teidän homojen suomi24 pastan paskan jauhannat vaikuta.joka ikinen teistä uraanisauvat perseessä jauhaa paskaa.teille lienee parempi sanoa ureasauvat.saatanan homot.
Ei sähkö lopu, sitähän tulee seinästä
Seinästähän se sähkö ja puut liiteristä, maito kaupasta, bensaa huoltikselta, viinaa viinakaupasta, rahaa pankista ja minä tulen makuuhuoneessa. Kyllä elämä on helppoo.
Lisäsit sitten itsesi tänne samaan joukkoon. Heh heh heh heh heh heh heh heee..
-
Vuotoksen tekoallas on energiataloudellisesti mitätön kyläluokan puuhastelua. Mitään valtakunnallista merkitystä sillä ei ole.
Vuotoksen säätövoimakapasiteettia on arvioitu myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa:
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/387
VATT:in mukaan Vuotoksen lopullisesti kuopattu tekoallas olisi tuonut kaasuturbiinivoimalaan suhteutettuna vain 80 GWh vuodessa säätövoimaa. Tämä vastaa vain kymmenen megawatin keskimääräistä säätövoimatehoa. Kemijoki Oy:n aiemmin esittämä luku säätövoimalla, 100 MW, on hetkellinen huipputeho jonka Vuotoksen tekoaltaasta olisi saanut alapuolisetkin voimalat huomioiden. Luonnollisesti tällaista tehoa ei olisi saanut kuin pari viikkoa vuodessa ja senkin lähinnä vain tulva-aikaan.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/Kurssit/334/VUOTOS-KHO-2002-86.pdf (sivu 40)
Kemijoki Oy:n mukaan Vuotos-oikeudenkäynnin papereissa todetaan seuraavaa:
"Yleisen edun kannalta hankkeen tärkeimpänä hyötynä on talviaikaisen nopeasti käynnistyvän säätövoiman lisäys. Vuorokausisäätötehon lisäys (noin 100 MW) sähkön tuotantoon on vähintään 5 %, mitä voidaan pitää huomattavana. Tehon lisäys on alle 1 % tämän hetkisestä tehokapasiteetin kokonaistarpeesta."
Kyseinen 100 MW Vuotoksen säätövoimatehon lisäys osoittautui oikeudenkäynnissä virheelliseksi. Mukaan tuohon lukuun oli laskettu muun muassa Sierilän olematon voimalaitos, voimaloiden vanhojen koneistojen uusimista ja ties mitä muuta. Fortumin tytäryhtiö Kemijoki Oy myönsiskin virheen. Em. talousoikeuden kurssin materiaalin sivulla 72 lukeekin tuolla tavalla:
"Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan asiassa saatu selvitys on eräiltä osin puutteellista ja laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Muutoksenhakijan oikeusturva edellyttää, että sille varataan tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen siltä osin kuin tuomioistuin katsoo selvityksen puutteelliseksi. Hallinto-oikeuden olisi tullut varata yhtiölle tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen."
Nyt 2011 entistä pienemmän Vuotoksen tekoaltaan tehoksi Kemijoki ilmoittaa 300 megawattia. Ilmeisesti luottavat siihen, että pölhökustaa usko tuon.
Sähköntuotantoa Vuotoksen patoallas olisi tuonut vuodessa 325 GWh eli keskimäärin reilun 30 megawatin teholla. Vertailun vuoksi rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen tuottaa sähköä 1.600 megawatin nettoteholla eli kymmeniä kertoja vuotoksia enemmän. Yksi kaasuturbiini tai pumppuvoimalaitos tuottaa säätövoimaa helposti 500-800 megawatin verran eli vuodessa sata kertaa Vuotosta enemmän.
-