Rypsi muutes tarvitsee erikoistiivisteet kun tavalliset turpoavat. Ihmisotus on sensijaan saksalaisen DIN-normiston mukaan rakennettu ja siten kestää rypsin turvottavat vaikutukset.
Kun VHH:sta sanotaan, että ei ole pitkäaikaistutkimuksia, niin rypsiöljyllä sellaisia ei tarvitse tehdä, koska se on SUOMALAINEN, YLIVOIMAINEN, VIRALLISTERVEELLINEN, KAIKEN YLÄPUOLELLA OLEVA tarktoripolttoaine.
Joten siitä vaan sitten maistelemaan .
Kun VHH:sta sanotaan, että ei ole pitkäaikaistutkimuksia, niin rypsiöljyllä sellaisia ei tarvitse tehdä, koska se on SUOMALAINEN, YLIVOIMAINEN, VIRALLISTERVEELLINEN, KAIKEN YLÄPUOLELLA OLEVA tarktoripolttoaine.
Joten siitä vaan sitten maistelemaan .
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kasviöljyt ovat kaikki erilaisia kuin maaöljy. Maaöljyt ovat hiilivetyjä, kasviöljyt rasvahappojen ja glyserolin triestereitä. Ihmiselimistö sulattaa melko laajaa kirjoa rasvahappoja eikä mikään sen yksittäinen rasvahappo ole ongelmallinen ihmiselle nykyään (aiemmin siinä oli erukkahappoa). Ei ihminen kestä isoa annosta parafiiniöljyäkään (hiilivety, eristetty maaöljystä).
Rypsiöljyä on käytetty Aasiassa pitkään. En tiedä onko heidän rypsistään jalostettu pois erukkahappo (mahdollisesti epäterveellinen) ja sinappiöljy (kitkerä aine, glykosidi) mutta rypsiöljy ei tässä suhteessa siis ole uuselintarvike.
Rypsiöljy on maailman kolmanneksi kasvatetuin öljykasvi joten kyllä sitä käytetään muuallakin. Se on öljykasviksi erinomaisen satoisa.
En usko, että rypsiöljyllä on enää kauheasti kasvun varaa ruoka-aineena, se kun on käytännössä korvannut kaikki muut öljyt paitsi palmuöljyn ja sen ominaisuudet ovat varsin erilaiset mutta kun rypsin kasvatusala tullee kasvamaan koska sen puristusjäte on erinomaista rehua niin rypsiöljystä tehtäneen yhä enemmän biodieseliä.
Kun ostat maitoa oletko varma ettet saa rypsi-maitoa? Rypsin puristusjätettä, jossa on rypsiöljyä jäämänä, syötetään eläimille 150 Mkg joka vuosi. Pääasiassa lehmille.
Parempi olisikin jos rypsiöljystä tehtäisiin pelkästään biodieseliä tai mitä tahansa muuta kuin ravinnoksi sopivaa.
jäikö linkki poikkeen...
http://www.sixtek.fi/oilesitt.php
Siellä on näköjään todellakin asiaa...
"Rypsi
Suomalainen rypsinsiemen sisältää korkealaatuisen rasvahappokoostumuksen. Erityisesti tyydyttyneiden rasvahappojen pieni pitoisuus tekee siitä mainion elintarvikeöljyn. Lisäksi siitä saadaan elimistölle välttämättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoa sekä rasvaliukoisia vitamiineja."
"Lisäksi siitä saadaan elimistölle välttämättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoa sekä rasvaliukoisia vitamiineja."
Välttämätön rasvahappo.Miksi välttämätön? Koska elimmistö ei voi sitä valmistaa. Jos juttu onkin niin ettei ihminen tarvitsekkaan mokomaa rasvahappoa. Eli joku "ylipappi" on haksahtanut omaan nerouteen!
On erittäin tärkeää saada riittävästi välttämättömiä rasvahappoja, sillä ne toimivat muun muassa eikosanoidiyhdisteiden esiasteena. Eikosanoidit ovat kudoksissa hormonien tavoin toimivia yhdisteitä, joita valmistavat elimistön kaikki solut, kypsiä veren punasoluja lukuunottamatta. Eikosanoidit säätelevät monia elimistön tärkeitä toimintoja, kuten verisuonten supistumista ja laajenemista, verihiutaleiden takertumista toisiinsa verenvuototilanteissa, munuaisten toimintaa, mahalaukun eritystoimintaa ja kohdun supistelua. Eikosanoidit ovat tärkeitä myös tulehduksen etenemisen säätelyssä. Niinpä suurin osa tulehduskipulääkkeiden tehovaikutuksesta perustuu juuri eikosanoidien tuotannon estoon.
Useimpien eikosanoidien esiaste on arakidonihappo, jota muodostuu elimistössä nimenomaan linolihaposta. Linolihapolla on lisäksi tärkeä tehtävä ihon veden läpäisemättömyyden ylläpitämisessä. Linolihapon puutosoireena onkin ihon kuivuminen ja hilseily. Alfalinoleenihapon johdannaista dokosaheksaeenihappoa on runsaasti aivoissa ja silmän verkkokalvossa. Alfalinoleenihapon pitkäaikaisesta puutoksesta aiheutuukin näköaistimuksen häiriöitä. Alfalinoleenihaposta muodostuva eikosapentaeenihappo puolestaan toimii esiasteena n-3-sarjan eikosanoideille.
"Fibrinogeeni on veriplasmassa oleva liukoinen valkuaisaine.[1] Fibrinogeeni on tärkeässä osassa veren hyytymisessä.[1] Siinä fibrinogeeni muuttuu veteen liukenemattomaksi ja säkeiseksi fibriiniksi ja päättää hyytymisreaktion.[1]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fibrinogeeni
Tämä hyytymistekijä onkin muodostunut valkuaisaineesta eikä rasvasta.