http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011032113410780_uu.shtml
Tässä on esimerkki, jossa asiat on hoidettu, niin kuin pitääkin. Liekö liitto ollut voimakkaasti työntekijän takana, niin kuin tulisi ollakin. Näitä esimiestehtävien karsimisia ja loukkaavaa toimintaa on tapahtunut monessa muussakin tapauksessa. Ikävää vain, että näihin tapauksiin ei ole puututtu liiton eikä muidenkaan toimesta asiaan kuuluvalla vakavuudella. Törkeitä tapauksia on jätetty hoitamatta ja ihmiset ovat joutuneet jättämään työpaikkansa kiusaamisen vuoksi.
Yksikin esimerkki siitä, että kiusaamisasia tulee hoidettua loppuun asti on kuitenkin rohkaisevaa, Toivottavasti rohkeutta puuttua asioihin löytyy jatkossa entistä useammin.
Tässä on esimerkki, jossa asiat on hoidettu, niin kuin pitääkin. Liekö liitto ollut voimakkaasti työntekijän takana, niin kuin tulisi ollakin. Näitä esimiestehtävien karsimisia ja loukkaavaa toimintaa on tapahtunut monessa muussakin tapauksessa. Ikävää vain, että näihin tapauksiin ei ole puututtu liiton eikä muidenkaan toimesta asiaan kuuluvalla vakavuudella. Törkeitä tapauksia on jätetty hoitamatta ja ihmiset ovat joutuneet jättämään työpaikkansa kiusaamisen vuoksi.
Yksikin esimerkki siitä, että kiusaamisasia tulee hoidettua loppuun asti on kuitenkin rohkaisevaa, Toivottavasti rohkeutta puuttua asioihin löytyy jatkossa entistä useammin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä vain, tässä hommat hoidettiin niin kuin pitääkin, eli oikeusjuttu nostettiin kiusaamisesta. Ja kun se todettiin tapahtuneen, siitä määrättiin korvauksia.
Joskus tälläkin palstalla on väitetty, että Suomessa ei saa oikeutta, mutta jälleen kerran on todistettu toisin. Oikeutta nimenomaan saa - ei aina toivomiansa asioita oikeudenkäynnin kautta.
Toisaalta tuo otsikointi kiusatulle maksetuista "jättikorvauksista" on harhaanjohtavaa, kun 100 000:n euroon sisältyy oikeudenkäyntikulutkin ja korvaukset työttömyysvakuutusrahastolle.
Niin, Narsistinen katkera kituva nainen tuli näköjään taas "piikille" kun vieroitusoireet iskivät ja et taaskaan saanut unta oman musertavan syyllisyytesi vuoksi..
Kyllä. Rahat ovat aina olleet hyvin tärkeä osa narsistisen katkeran kituvan naisen maailmaa. Se on ainoa asia kuinka hän saa todisteltua itselleen ettei ole se mitättömyys joka hän todellisuudessa on. Muista oma musertava syyllisyytesi. ;)
Tuosta jutusta ei käy selville, miten juttu oli päätynyt käräjäoikeuteen. Oliko työsuojeluviranomainen siirtänyt kyseisen hoitajan sille tuoman asian työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (valvontalaki) 50 §:n 1momentin mukaisesti poliisille esitutkintaa varten ja se oli sitä tietä edennyt käräjäoikeuteen.
Toinen, todennäköisempi vaihtoehto on, että hoitaja oli omalla kanteellaan haastanut työnantajansa oikeuteen. Periaatteessa lopputuloksen pitäisi olla sama kummassakin vaihtoehdossa. Mutta valvontalain 50 §:n 2 momentin mukaan "Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa on työsuojeluviranomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Virallisen syyttäjän on varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus".
Siis vaikka työntekijä haastaisi omalla kanteellaan työnantajansa oikeuteen, lain mukaan työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus. Jos työsuojeluviranomaiselle ei ole varattu tilaisuutta olla läsnä käräjäoikeudessa, työnantajan valitettua mm. tuosta asiasta, asia todennäköisesti palautuu käräjäoikeuteen.
Joka vuosi työsuojeluviranomaiselle tulee noin 500 kirjallista käsittelypyyntöä, jotka koskevat työturvallisuuslain 28 §:n tarkoittamaa, työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa epäasiallista kohtelua tai yhdenvertaisuuslain 6 §:n tarkoittamaa syrjintää. Vain muutama niistä päätyy poliisille esitutkintaa varten. Miksi?
No siksi, että työsuojeluviranomaisessa ei ymmärretä sitä, mikä on esimerkiksi työturvallisuuslain 28 §:n vastaista menettelyä. Se on sitä, että työnantaja ei ryhdy käytettävissään oleviin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. Jos työnantaja toimii noin, valvontalain 50 § edellyttää, että työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoityus poliisille esitutkintaa varten.
Mutta mitä todellisuudessa tapahtuu ko. tilanteessa? Tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen, ja jos työnantaja ei noudata sitä, tarkastaja antaa kehotuksen. Jos työnantaja ei vieläkään lupaa parantaa tapojaan, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.
Siis käytännössä tarkastaja antaa työnantajalle kaksi mahdollisuutta saada armahdus rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan rangaistavasta teosta. Tuollaista armahdusvaltuutta ei suomen lainsäädäntö tunne.
Mitä sanotte siitä?