Kaverit "kiusaa".

Oon 13v tyttö ja meillä on koulussa neljän tytön porukka, siis minä ja kolme muuta. Yks näistä kolmesta on mun bestis ja mä oon kuulemma sen bestis, mutta silti tää tyttö ns. kiusaa mua.

Eli jos mulla on vaikka uusi pipo, niin ne nauraa ja sillee että "hahahah mikä pipo!" Ja siis ihan normi pipo. Sitten käytän sukkahousuja, niin sillekin ne nauraa ja "hah, lol, sukkahousut." Kun kysyn, että mikä niissä nyt on, niin ne ei sano mitään, nauraa vaan. Veikkaisin vaikka tonnin panoksesta, että eivät uskaltaisi tehdä samoin saman ikäiselle vähän suositummalle.

Ja sitten jos vaikka menen jo edeltä ruokalassa johonkin pöytään, niin sitten ne menee johonkin muuhun pöytään ja kun menen sinne, niin ne sanoo "oho, me unohettiin kokonaan sut!"

Sitten jos kerron jotain asiaa, niin ne alkaa vaan pokkana selittää jotain toisilleen eikä kuuntele mitään. Ja jos kuuntelee niin ne on sitte sillee "öö ok? mä en tekis tolleen"

Ja sitten, kun mulla on luonnonkiharat hiukset jotka on vähän niinkuin pommin jäljiltä (tiedätte kyllä te joilla on tosi luonnonkiharat), niin ne nauraa ja kuiskailee ja sanoo: "noi sun hiukset on ihan hirveet oikeesti, täynnä takkuja ja ihan harot!"

Kun siirrymme luokasta toiseen, niin he saattavat vaan yhtäkkiä juosta jonnekki eikä oota mua ollenkaan. Ja kun yksi kavereistani aina sanoo mulle kun kaksi toista on jo menny että "oota mua, oikeesti ootat". Sitten ootan, ja seuraavalla kerralla kun pyydän oottamaan mua, niin se ei kuuntele ollenkaan vaan sanoo vaan: "en mä halua, kun noi meni jo".

Tosi ihanaa, mulla ei oo muita hyviä kavereita enkä haluis katkasta välejä noitten kaa. Kuitenkin ne on mulle yleensä ihan kivoja. Mutta toi ihan oikeesti satuttaa ja sitten kun ne vielä vähättelee mua ja kaikkee mitä teen... Ja jos vaikka sanon että oon laihiksella tai karkkilakossa, niin ne nauraa ja "hahha, ai sinäkö muka karkkilakossa?! et varmana pysty olee ees päivää!"

Oon siis ihan normipainone, eikä ne ikinä toisilleen sano tollei kun ovat karkkilakossa tai laihiksella. En ikinä viiti sanoo niille mitenkää pahasti vastaan, koska tiiän, että ne alkais vaan supatella ja puhua musta kaikkee selän takana.

Pliis, auttakaa!
Ilmianna
Jaa

14 Vastausta



ei ne ole kavereita
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eti uudet jos oot yläasteel ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Yhdyn vahvasti edelliseen.. :/

Se on vaikea juttu päästää irti joskus, mutta mitä kauemmas pääset noista tyypeistä sen parempi. Ehkä ne siitä vielä joskus aikuistuu, ehkä ei, mutta yks todella hyvä asia mikä kannattaa oppia niin pian kuin mahdollista on, että ihmiset jotka tekevät sinulle pahan mielen eivät ole sen arvoisia pitää ympärillä, ja niihin kannattaa aina suhtautua suurella varauksella. Älä enää vaivaudu edes juttelemaan niille, eikä niille tarvitse olla vihainen, ei ne tajua vielä mistään mitään. Jätät ne vain ystävällisesti huomiotta, pidä hyvät tavat ja omat periaatteet, muttei sinun tarvitse heidän kanssaan olla tekemisissä. On miljoona muuta pahempaa asiaa kuin olla yksin sen hetken että löydät arvoisiasi ystäviä. Et löydä niitä välttämättä koskaan jos pidättäydyt tuollaisessa kohtelussa.

Entinen tyttöystävä oli tällainen heittosäkki, ja meni kauan ennen kuin sain hänelle sen päähän ettei hänen tarvitse ottaa tuollaista kohtelua vastaan, että lähtee vain pois ja pitää huolen ettei anna ikävän sokaista järkeä. Joitain kuukausia meni ja hän tapasi uusia ihmisiä, ja sai kokonaan uuden kaveriporukan, eikä enää vanhat ystävät kiinnostanutkaan. Pitää vaan luottaa itseensä, olet selvästi hyvä tyyppi, joten anna niiden mennä ja etsi vaikka täältä netistä jotain kivaa juttelu seuraa siksi aikaa kun haet uusia ystäviä.
1
Ilmianna
Jaa
Ikävää et sua kiusataa, ite oon 15v poika ja mun 1 kaveri on iha ärsyttävä, ja ku me ollaa kahestaan ni se on iha jees ja tällee tai muuteki koulus ja näi mut sitku tulee mun toine kaveri ni sit se on heti kiusaamas mua ja tällee.
Ilmianna
Jaa
Okei.. mul on ihan sama juttu niinku, mutta yks ei porukassa kiusaa mut kaks niiku mut .. mut ei niinku kannata välittää vaikka olisitkin niitten kanssa.
haasta heidän väitteensä sanomalla vaikka perustele. yms..
elämässä on niinkuin ylä, että ala mäkeä, mutta älä vajoa niitten tasolle..
Pidä mieli virkeänä ja tsemppiä
Ilmianna
Jaa
Oon 24v. nainen ja jotenki ajankuluks eksyin lukemaan näitä sivuja.. Oon ollu yläasteella itte koulukiusaaja. Nykyään oon tosi hyvä ja mukava ihminen ja kaikkien kaveri ja voin sanoa että jälkeenpäin kun on henkisesti kasvanu niin on kaduttanu että miks on pitäny olla aina sellanen ilkee muille joskus. Mulla oli ainaki syynä se kaveriporukka jotka oli jotenki "koviksia" ja halusin olla suosittu ku olin kans jotenki kovis. Joskus jälkeenpäin oon miettiny että ne ns. "heikommat" oli sellasia että niillä oli oikeesti ystäviä. Ite vaan piti esittää olevansa jotenki parempi eikä ne kovikset ollu mitää aitoja ystäviä mutta niiden piireihin vaan piti jostain syystä päästä. Varmaan siksi että oli jotenki huono itsetunto niin piti esittää olevansa jotaki.. Ihan tyhmää ku aikusena miettii mutta sellasta se vaan siinä iässä on..

Hanki oikeesti muita kavereita niin ne tulee kateelliseksi siitä että sulla on oikeita ystäviä vaikka ne ei sitä myöntäisi! Eikä tuo sun kaveri ole todellakaan sun bestis vaikka niin sanoisi, bestis on sellanen joka pitää sun puolia ja jää odottamaan sua eikä lähe muiden perään! Ja voin sanoa että ei ne lopeta tuollaista käyttäytymistä mutta ehkä sitte miettivät ku tulevat vähä vanhemmaksi..

Jos eläisin tuon ajan uudestaan niin todellakin käyttäytyisin erilailla ja olisin niiden muiden kaveri enkä yrittäisi päästä mihinkään kovisporukkaan koska ei siitä ole pidemmän päälle mitään iloa koska sellaiset kaverit häviää iän myötä kun koulut loppuu mutta tosiystävät pysyy kauemman..
Ilmianna
Jaa
Se on varmasti kamalaa, mulla on yks kaveri, joka pomottelee mua ja sanoo tyhmäks, se on kuitenkin kiva ja hauska kaveri enkä haluu katkasta sen kaa välejä. se joskus menee vähän liian pitkälle joissakin asioissa, ja joskus tuntuu että se oikeesti kohtelee mua huonommin kun muita. mä oon ollut sen kaa kauan kavereita, ja kun mä en yleensä viitsi suuttua mistään ärsyttämisestä (paitsi pikkuveljen) niin se on saanut sellaisen käsitteen että mua vois kohdella huonommin, koska se "ei haittaa mua hirveesti"

mut se on muuten tosi kiva kaveri, josta en halua luopua27
Ilmianna
Jaa
Itellä oli joskus vähän vastaavaanlainen tilanne. Hommasin uuden kaveriporukan ja käyttäydyin yhtä paskamaisesti näitä vanhoja tyyppejä kohtaan jos joskus törmäs. Ajanmittaan älysivät ettei kannata piikitellä kun tulee pahemmin takasin ja älysivät lopettaa. Nykyään olen vieläkin heidän kaverinsa kun kohtelevat mua paremmin.
Ilmianna
Jaa
No siis mulla on yks tosi hyvä kaveri, joka aina nimittelee mua..jos oon jossai asias väärin sanoo tyylii et "OOT IHA VITUN TYHMÄ VITTU KUOLE" ja sillee et se sanoo ihan tosissaa. Sitte se aina sanoo mulle että mä rageen mut ite se aina ragee mulle ja yritän sanoo että emmä ragee vaan se ragee ja mä yritän puolustaa itteeni xd sitte se puhuu must paskaa että oon tämmöne rage ja suuttuu mulle tosi helposta..meinasin kerran koulus itkee ku se ja yks toinen mun hyvä kaveri väitteli mulle vastaa että mä oon se rage ja ne ei oo tehny mitää! ...toi vaa haukkuu kokoaja ja ragee ...sen veliki aina sanoo et miks sen pitää ragee mulle kokoaja sentää sen veli on viisas :D mutta en jaksa ennää kohta jään iha ulkopuolelle
Ilmianna
Jaa
Harmi sun puolesta, ja sori mut munki on pakko jakaa. olen samanikäinen ja kaveriporukassa (missä tahansa) olen aina se kolmaspyörä tai se joka otetaan vain jos toinen on poissa/kipeänä. Mulle sanotaan et eti uusii ystävii, mut tuntuu ettei kukaa haluu olla mun kaveri. Itken usein kotona (yksin) ja vanhemmat kyselevät mikset tee mitää sun kavereiden kanssa ja keksin aina jotain tyylii "ne on matkalla" tai jtn muuta sellaista. En oo vrm nähny kaverii 3 kk. En tiedä mitä haen tällä kommentilla mutta halusin vain jakaa.
Ilmianna
Jaa
Hei!
Tosi harmillista, että olette joutuneet kokemaan tällaista ystäväpiirissä. Mietin, että voisiko yksi vaihtoehto olla, että löytäisi samanhenkisiä kavereita esim.harrastuksen parista?
Ei ole oikein ,jos ystävyys enemmän satuttaa kuin antaa.

Terveisin Api Ylä-Savon Saappaasta
Ilmianna
Jaa
Oon ollu tuossa tilanteessa aikasemminkin. Kiusaajani olivat tosin poikia. Muista, että ne ei ole sinun kavereita. Kaverit ei kiusaa.

Pahintahan tuossa on se, että ei halua olla yksin, mutta ainakin kaveriporukan vaihtaminen voi olla tarpeen. Siten ainakin pystyt testaamaan, haluaako ne olla oikeesti sinun kavereita. Eli et enää mene heidän seuraansa etkä juttele heille. Et mene samaan pöytään syömään heidän kanssa jne. Tai asetat ehdon, jos ne pyytää sinut seuraansa eli et tule "ilmaiseksi"heidän seuraansa, koska sinulla on parempaakin tekemistä. Asemoit siis itsesi heidän yläpuolelleen. Et aseta ehtoa, että sinua ei kiusata, koska silloin ne kiusaa sinua, vaan keksi joku parempi ehto. Vaikka että voit tulla heidän seuraansa, jos kaikki muut näistä kolmesta "kaverista" käy kampaajalla. Ei tarvitse olla ilkeä, mutta näin ilmoitat, että haluat parempaa kohtelua heiltä ja pystyt samalla testaamaan heitä. Jos he eivät pääse testiä läpi, he eivät halua olla kavereitasi. Sanot tämän huumorilla niin se voi kääntyä eduksesi, koska silloin muut huomaa, että olet hyvä tyyppi ja että sinua ei kohdella huonosti.

Olin itse kaveriporukassa, jossa aina huomasin olevani se jota kiusattiin. Vuosia jatkuessaan se alkaa vaikuttamaan terveyteen ja muuhunkin elämään, joten vältä tuollaista seuraa ja tee omat ehtosi selväksi.

Henri
Ilmianna
Jaa
Itse olen jo 24 vuotias aikuinen nainen, mutta tunnistan tilanteen. Mun paras kaveri yläkoulussa teki usein tuota samaa ja ainakin osallistui kiusaamiseen jos ei aloittanut sitä itse. En myöskään halunnut katkaista välejä, mutta jälkeenpäin toivon että olisin tehnyt selväksi, että hänen toimintansa on kiusaamista (usko tai älä, ne tuskin tiedostaa kiusaavansa sua) ja se satuttaa mua. Jälkeenpäin olen miettinyt keinoja, miten olisin tavallaan järkyttänyt sitä tarpeeksi niin että se pelkää menettävänsä mut jos ei lopeta. Okei tosi räikee esimerkki mut esim mulle huudeltiin aina et ammu ittes. Jos ois ollu pokkaa niin se että oisin joku päivä oikeesti laittanu näiden huutajien nähden aseen ohimolle ois saattanu pelästyttää heijät, et "hei ei me oikeesti tarkotettu". Pointti tossa on, että keksi jotain jolla saat heidät miettimään mitä tuli sanottua ja tehtyä. Ei mitään noin järkyttävää ku toi esimerkki mut jotain joka tajuu että nyt on vakavasta asiasta kysymys.
Ilmianna
Jaa
Ei sinun ole pakko olla niiden kanssa. Anna heidän olla ja etsi muita fiksumpia kavereita.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kaverit "kiusaa".

Oon 13v tyttö ja meillä on koulussa neljän tytön porukka, siis minä ja kolme muuta. Yks näistä kolmesta on mun bestis ja mä oon kuulemma sen bestis, mutta silti tää tyttö ns. kiusaa mua.

Eli jos mulla on vaikka uusi pipo, niin ne nauraa ja sillee että "hahahah mikä pipo!" Ja siis ihan normi pipo. Sitten käytän sukkahousuja, niin sillekin ne nauraa ja "hah, lol, sukkahousut." Kun kysyn, että mikä niissä nyt on, niin ne ei sano mitään, nauraa vaan. Veikkaisin vaikka tonnin panoksesta, että eivät uskaltaisi tehdä samoin saman ikäiselle vähän suositummalle.

Ja sitten jos vaikka menen jo edeltä ruokalassa johonkin pöytään, niin sitten ne menee johonkin muuhun pöytään ja kun menen sinne, niin ne sanoo "oho, me unohettiin kokonaan sut!"

Sitten jos kerron jotain asiaa, niin ne alkaa vaan pokkana selittää jotain toisilleen eikä kuuntele mitään. Ja jos kuuntelee niin ne on sitte sillee "öö ok? mä en tekis tolleen"

Ja sitten, kun mulla on luonnonkiharat hiukset jotka on vähän niinkuin pommin jäljiltä (tiedätte kyllä te joilla on tosi luonnonkiharat), niin ne nauraa ja kuiskailee ja sanoo: "noi sun hiukset on ihan hirveet oikeesti, täynnä takkuja ja ihan harot!"

Kun siirrymme luokasta toiseen, niin he saattavat vaan yhtäkkiä juosta jonnekki eikä oota mua ollenkaan. Ja kun yksi kavereistani aina sanoo mulle kun kaksi toista on jo menny että "oota mua, oikeesti ootat". Sitten ootan, ja seuraavalla kerralla kun pyydän oottamaan mua, niin se ei kuuntele ollenkaan vaan sanoo vaan: "en mä halua, kun noi meni jo".

Tosi ihanaa, mulla ei oo muita hyviä kavereita enkä haluis katkasta välejä noitten kaa. Kuitenkin ne on mulle yleensä ihan kivoja. Mutta toi ihan oikeesti satuttaa ja sitten kun ne vielä vähättelee mua ja kaikkee mitä teen... Ja jos vaikka sanon että oon laihiksella tai karkkilakossa, niin ne nauraa ja "hahha, ai sinäkö muka karkkilakossa?! et varmana pysty olee ees päivää!"

Oon siis ihan normipainone, eikä ne ikinä toisilleen sano tollei kun ovat karkkilakossa tai laihiksella. En ikinä viiti sanoo niille mitenkää pahasti vastaan, koska tiiän, että ne alkais vaan supatella ja puhua musta kaikkee selän takana.

Pliis, auttakaa!

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta