Lukiossani on yksi kiinnostava tyttö. Usen käytävällä olen huomannut hänen katsovan minua. En suoranaisesti pidä itseäni mitenkään pahan näköisenä ja saan usein helposti naisseuraa esim baareissa, joten tulkitsin vilkuilun positiiviseksi, mutta ujouteni takia minulla meni hetki ennen kuin uskalsin mennä ja avata keskustelun välillemme, sillä hänen kauneutensa takia menin aivan lukkoon joka kerta kohdatessamme. Olimme muutaman kerran jutelleet käytävällä ja käyneet syömässä kahdestaan yms. Kaiken kaikkiaan olin vakuuttunut ettei tyttö pidä minua täytenä luuserina.
Hieman yli kuukausi sitten kävin heittämässä kaverini koulusta kotiin ja ajaessani takaisinpäin huomasin tämän kyseisen tytön bussipysäkillä. Ilma oli todella kurja joten päätin pysähtyä bussipysäkille. Avasin ikkunan ja kysyin tarvitsisiko tämä kyydin kotiin. Vastattuaan myöntävästi hän astui hymyillen autoon sisään ja juttelimme niitä näitä ajomatkan ajan. Tällöin olin jo melko varma siitä, että tästä voisi kehittyä jotain.
Tuo automatka oli myös viimeinen kerta, kun olen hänet nähnyt, sillä itse jäin lukulomalle ja tyttö toisen vuoden opiskelijana jäi kouluun.
Päätin lisätä tytön facebook kaverikseni, sillä koin sen olevan hyvä tapa pitää yhteyttä häneen nyt kun emme enää koulussa nää. Meni kuitenkin vikko, ja toinen eikä hän vain hyväksynyt kaveripyyntöä. Aloin ihmetellä, kun hän oli viikon päästä kaveripyynnön lähettämisestä lisännyt uuden profiilikuvan muutaman uuden kaverin. Hän oli ilmeisesti käyttänyt facebookin ominaisuutta joka antaa "ohittaa kaveripyynnön huomaamatta" tällöin minä en saanut mitään ilmoitusta sen hylkäämisestä ja käydessäni hänen profiilissa kaveripyynnön kohdalla lukee "kaveripyyntö lähetetty" vaikkakin hän on sen jo hylännyt.
Olen ollut melko allapäin viimeaikoina miettiessäni mitä olin tehnyt väärin. Hölmö kun olin, en tajunnut pyytää hänen puhelinnumeroaan eikä minulla ole siis mitään mahdollisuutta ottaa kontaktia häneen selvittääkseni tilannetta.
En vain voi olla ajattelematta häntä, ihastukseni häntä kohtaan on jo niin voimakasta, että tunnen oloni voimattomaksi tässä epätietoisuudessa. En missään vaiheessa omasta mielestäni tehnyt mitään mikä olisi voinut muuttaa täysin hänen suhtautumisen minuun.
Kadun suuresti omaa aikaansaamattomuuttani. Minulla oli monta kuukautta aikaa tehdä aloite ja ottaa selvää tytön suhtautumisesta minuun, mutta pitkitin sitä aivan loppuun asti ja nyt en ehkä koskaan saa tietää. Mielummin olisin saanut jääkylmät pakit keskellä lukion ruokalaa, kun että eläisin nämä kuukaudet ajatellen mitä olisi voinut tapahtua jos olisin ollut rohkeampi. Tytön unohtaminen tuntuu mahdottomalta, mutta aika parantaa haavat jne.
Kysynkin siis; onko mahdollista, että hän ei missään vaiheessa ollut pätkääkään kiinnostunut minusta, vaan jutteli minulle takaisin vain kohteliaisuuttaan ja lukuloman alettua näki hän sen hyväksi paikaksi päästä minusta eroon. Tuntuisi vain oudolta miksi hän olisi muuten vilkuillut minua käytävällä ja hymyillyt katseemme kohdatessa (hymy ei ollut mitenkään pilkallista, vaan positiiviista).
En todellakaan tiedä onko tämä edes oikea osio tälle kysymykselle, mutta toivoisin etenkin naisten, ja miksei myös naisista kokemusta omaavien miesten kommentteja. Muistakaa kommentoidessanne, että itse olen 18- ja tyttö 17 vuotias, joten koittakaa analysoida tilannetta meidän ikäisten silmin.
Hieman yli kuukausi sitten kävin heittämässä kaverini koulusta kotiin ja ajaessani takaisinpäin huomasin tämän kyseisen tytön bussipysäkillä. Ilma oli todella kurja joten päätin pysähtyä bussipysäkille. Avasin ikkunan ja kysyin tarvitsisiko tämä kyydin kotiin. Vastattuaan myöntävästi hän astui hymyillen autoon sisään ja juttelimme niitä näitä ajomatkan ajan. Tällöin olin jo melko varma siitä, että tästä voisi kehittyä jotain.
Tuo automatka oli myös viimeinen kerta, kun olen hänet nähnyt, sillä itse jäin lukulomalle ja tyttö toisen vuoden opiskelijana jäi kouluun.
Päätin lisätä tytön facebook kaverikseni, sillä koin sen olevan hyvä tapa pitää yhteyttä häneen nyt kun emme enää koulussa nää. Meni kuitenkin vikko, ja toinen eikä hän vain hyväksynyt kaveripyyntöä. Aloin ihmetellä, kun hän oli viikon päästä kaveripyynnön lähettämisestä lisännyt uuden profiilikuvan muutaman uuden kaverin. Hän oli ilmeisesti käyttänyt facebookin ominaisuutta joka antaa "ohittaa kaveripyynnön huomaamatta" tällöin minä en saanut mitään ilmoitusta sen hylkäämisestä ja käydessäni hänen profiilissa kaveripyynnön kohdalla lukee "kaveripyyntö lähetetty" vaikkakin hän on sen jo hylännyt.
Olen ollut melko allapäin viimeaikoina miettiessäni mitä olin tehnyt väärin. Hölmö kun olin, en tajunnut pyytää hänen puhelinnumeroaan eikä minulla ole siis mitään mahdollisuutta ottaa kontaktia häneen selvittääkseni tilannetta.
En vain voi olla ajattelematta häntä, ihastukseni häntä kohtaan on jo niin voimakasta, että tunnen oloni voimattomaksi tässä epätietoisuudessa. En missään vaiheessa omasta mielestäni tehnyt mitään mikä olisi voinut muuttaa täysin hänen suhtautumisen minuun.
Kadun suuresti omaa aikaansaamattomuuttani. Minulla oli monta kuukautta aikaa tehdä aloite ja ottaa selvää tytön suhtautumisesta minuun, mutta pitkitin sitä aivan loppuun asti ja nyt en ehkä koskaan saa tietää. Mielummin olisin saanut jääkylmät pakit keskellä lukion ruokalaa, kun että eläisin nämä kuukaudet ajatellen mitä olisi voinut tapahtua jos olisin ollut rohkeampi. Tytön unohtaminen tuntuu mahdottomalta, mutta aika parantaa haavat jne.
Kysynkin siis; onko mahdollista, että hän ei missään vaiheessa ollut pätkääkään kiinnostunut minusta, vaan jutteli minulle takaisin vain kohteliaisuuttaan ja lukuloman alettua näki hän sen hyväksi paikaksi päästä minusta eroon. Tuntuisi vain oudolta miksi hän olisi muuten vilkuillut minua käytävällä ja hymyillyt katseemme kohdatessa (hymy ei ollut mitenkään pilkallista, vaan positiiviista).
En todellakaan tiedä onko tämä edes oikea osio tälle kysymykselle, mutta toivoisin etenkin naisten, ja miksei myös naisista kokemusta omaavien miesten kommentteja. Muistakaa kommentoidessanne, että itse olen 18- ja tyttö 17 vuotias, joten koittakaa analysoida tilannetta meidän ikäisten silmin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Naisnäkökulmaa...
Et ole tehnyt mitään väärin, mutta tuon tytön käytöksen perusteella uskaltaisin olettaa, ettei tyttö ole kiinnostunut sinusta seurustelumielessä. Voihan olla, että hän jo seurustelee ja siksi käyttäytyy sinua kohtaan ystävällisesti, mutta ei halua lähempää tuttavuutta.
Lisäksi jotkut ovat aika tarkkoina facebook-kavereiden suhteen. Jos ette ole paljon muuten jutelleet, en ihmettele, ettei hän hyväksynyt sinua kaverikseen.
Pyri juttelemaan, jos/kun näette. Sano vaikka, että olisi mukava joskus lähteä kahville koulun jälkeen. Katso, miten tyttö reagoi. Jos hän selkeästi empii, silloin ehkä parempi uskoa, ettei teidän välille ainakaan rakkaussuhdetta synny.
Mutta kaikin puolin vaikutat oikein fiksulta tyypiltä. Varmasti se oikea osuu vielä kohdalle, ellei hän se ole :)
Tyttö osoittaa järkevää luonnetta valitsemalla ystävikseen vain oikeat ystävät. Sinä olet hänelle vain kyydin tarjonut ohikulkija, joka ei tee sinusta hänelle ystävää. Tämä ei siis tarkoita sitä etteikö hän olisi sinusta kiinnostunut silti. Lähestymistapasi on vain väärä.
AP:n teksti oli, kuin omasta elämästäni. On lohduttavaa ajatella, että muillekin saamattomille, käy samalla tavalla. Se kaverikutsun laittaminen, oli itselläkin viimeinen keino saada, edes joku yhteys toiseen, mutta eipä sitä hyväksytä helpolla, jos ei olla ensin tutustuttu oikeasti. Mennyt jo viikko, enkä ole päässyt vieläkään yli tästä tuskasta.
Älkää ihmiset hukatko tilaisuuksianne! Itse olen menettänyt useita ja aina se tekee kipeää.
unohda, ei hän ole sinusta kiinnostunut!
http://www.youtube.com/watch?v=nMYCqb1yGaM
Jaahas, Köpi taas haaveilee.
http://www.youtube.com/watch?v=rYEDA3JcQqw
"saan usein helposti naisseuraa esim baareissa"
Naiset eivät halua joka helman pöllyttäjää.
Järkevät ainakaan.
Jos itse olisin ollut tuon ikäinen, se etten lisää sinua FB kaveriksi, olisi täysin selkeä merkki etten ole kiinnostunut. Olisin hymyillyt kohteliaisuudesta, ja mukavuudesta, kyllä naiset hymyilee miehille muutenkin kun iskumielessä! Ei hymy ole merkki yhtään mistään, välttämättä, et kai sinäkään hymyile aina vaan jos yrität iskeä jotakuta... Tai ehkä, en tiedä, miehille tämä usein tuntuu olevan ongelma, mutta ei, pelkkä hymy ei ole kiinnostuksen vaan ystävällisyyden merkki.
Hän on katsonut varmaan mitä sinä katsot. Eli hän on vilkuillut, kun sinä vilkuilet, että mitähän tuo katsoo. Hän on vaan heijastanut sinun omia tunteitasi ja toiveitasi, ja koska on kyytiin lähtenyt, varmaan pitänyt sinua ihan ok kaverina. Korostan sanaa kaveri.
Ei kuitenkaan edes niin kaveri sitten että FB-listoille olisit päässyt, vaikka sekään ei olisi mikään varma kiinnostuksen merkki. Se kyllä on ettei kiinnosta, kun ei kaiken tuon jälkeen listoille pääse: tietäähän se tyttökin sitten että sinua kiinnostaa.
Tyttö ei varmaan pidä sinua luuserina, muttei se tarkoita mitään kiinnostusta. Minulla oli jopa ihastuksia miljoona 18-vuotiaana ja silti en olisi harkinnut niistä juurikaan montaakaan seurusteluun. Eli, jos ei kiinnosta niin ei, eikä se tarkoita ettet sinä voisi silti olla ihan ok kaveri, kiva, ja kaikkea muuta kun luuseri. Turha sitä on liioitella ja liikaa miettiä. Ainoa mitä se tarkoittaa on, että ei nyt vaan kiinnosta ja se siitä. Älä mieti sitä liikaa.
Lukuloma nyt tuskin merkkasi hänelle mitään sen kummempaa "eroon pääsemistä" ellet sinä ole ahdistellut häntä, vaan että so not. Etkä sinä olekaan tehnyt mitään väärin, aina vaan ei kiinnosta ja häntä nyt ei kiinnosta vaikka sinä miten sitä toivoisit. Älä kadu aikaansaamattomuuttasi, ei siitä tässä jutussa mitään olisi tullut, kävi vaan säkä kun et saanut niitä tylyjä pakkeja keskellä ruokalaa, joten anna nyt tämän jutun olla. Se oli se kala, mikä pääsi karkuun ja se siitä.
Mene siis jo eteenpäin, pidä hauskaa ja elä, äläkä takerru haaveisiin, mitkä ei toteudu.
Usein se on meidän omat haaveet ja mielikuvitus mikä toisesta tekee vastutamattoman, todellisuudessa et edes tunne sitä tyttöä oikeasti. Joten anna olla. Eteenpäin sano mummo lumessa!