Tuttavallani ja ystävällä paljastui pettäminen, miehen rakstuminen toiseen vuodenvaihteessa. Vaimo ei halunnut kuulla mitään yksitysikohtia, vaan ilmeisesti pelosta jäädä lasten kanssa yksin jatkaa yhteiseloa, vaikka mies halusi jo pitkään ja jo ennenkin erota. Nyt sitten tämä mies on ilm.luvannut vaimolleen, että suhde ei jatku.
Mutta olen nähnyt, päivällä, työaikaan, että mies tapailee rakastettuaan edelleen. Aivan niinkuin ennenkin, siis silloin kun vaimo osasi sitä tarkkailla tai vähiten aavistaa. Kertoakko tuolle raukka vaimolle tuosta, vai jättää hänet tietämättömäksi? Lapsia 3, yksi heistä vauva.
MIes kyllä kotona joka ilta ja näyttelee että on lopettanut. Pitäisikö naiselle vihjata, että tarkistaa puhelimen, viestit, ajaa perässä? Luottamusta ei ole ollut ennenkään, entä nyt?
Mies ei ilmeisesti pääse irti tuosta naisesta, eivät kummatkaan.
Tiedä, että vaimo ilmeisesti sokeana ei vieläkään uskoisi tai välittäisi,
Mutta olen nähnyt, päivällä, työaikaan, että mies tapailee rakastettuaan edelleen. Aivan niinkuin ennenkin, siis silloin kun vaimo osasi sitä tarkkailla tai vähiten aavistaa. Kertoakko tuolle raukka vaimolle tuosta, vai jättää hänet tietämättömäksi? Lapsia 3, yksi heistä vauva.
MIes kyllä kotona joka ilta ja näyttelee että on lopettanut. Pitäisikö naiselle vihjata, että tarkistaa puhelimen, viestit, ajaa perässä? Luottamusta ei ole ollut ennenkään, entä nyt?
Mies ei ilmeisesti pääse irti tuosta naisesta, eivät kummatkaan.
Tiedä, että vaimo ilmeisesti sokeana ei vieläkään uskoisi tai välittäisi,
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Korvapuustiako kaipaat?
Älä puutu toisten asioihin.
Luuletko oikeasti, että petetty ei aavista mitään. Ehkä vaimo haluaa uskotella itselleen, että kaikki on hyvin. Ulkopuolisilla ei yleensä ole käsitystä siitä, mitä parisuhteessa oikeasti tapahtuu. Muille näytetään se mitä halutaan, mutta kahden kesken totuus yhteiselosta voi olla jotain aivan muuta. Älä puutu toisten parisuhteesseen, kun et kuitenkaan tiedä koko totuutta. Anna toisten tehdä omat virheensä itse.
Teeskentelyä ja valehtelua sisältävä "parisuhde" ei ole mikään oikea parisuhde.
Nuo ovat tosi-asioita, säälittää vain tuo ystäväni, joka tosiaan näyttelee hymyilevää onnellista vaimoa. Uskon kyllä että sydäntä särkee. Eikö se olisi ystävän teko, vai ottaisiko hän sen loukkauksena "niin hyvästä aviomiehestään?"
Niinhän se on, että oma on virheensä, ja totuus tulee AINA JULKI jossakin vaiheessa, tavalla tai toisella, aivasn niinkuin kaikki rikoksetkin aina selviävät ajan kanssa.
Jos sä ystävänä haluat jotenkin muka auttaa, niin olet niinkuin ennenkin ja pidät suusi kiinni. Tarjoat tukea ja olkapäätäsi vasta sitten kun ystävä sitä pyytää. Ei hän loukkaantuisi miehen arvostelusta vaan siitä, että puutut heidän asioihinsa.
Mistä sä edes tiedät jos vaimo vaikka tietääkin ja sopineet asian jotenkin? Haluavat pestä likapyykin keskenään. Voi kun ihmiset joskus pahansuopuudessaan ajattelisivat ensin mitä pettämisestä kertomisessa seuraa ennenkuin suinpäin muka hyvää tehdäkseen siitä juoruavat. Helppo se on sanoa, että kyllä minä ainakin haluaisin tietää, tottahan kaikki haluavat. Entä kun asia onkin omalla kohdalla ja joku ulkopuolinen siitä kertoo? Vieläkö kiittelisit?
Hei, minä kiitin henkilöä, joka asiasta kertoi. Oli hyvä saada kuulla totuus, jota mieheni ei uskaltanut minulle kertoa. Kysuin mieheltä asian laitaa, myönsi. Laitoin eropaperit heti menemään, käskin hänen muuttaa pois, jäin itse lasten kanssa. Ja erosimme, ja selvisin hyvin. Mies yritti suu vaahdossa kertoa, että suhde ei merkitse mitään, on ohi, mutta loukkaus liian paha, sekä minua että lapsia kohtaan. Ilman ulkopuolisen puuttumista olisin elänyt tietämättömänä, ja luullut miehestäni vain hyvää. Ja suhde olisi varmasti jatkunut, niinkuin jatkuikin eronkin jälkeen uudelleen jonkin ajan päästä. Miehet pystyvät hyvin pitämään kahta naista, inhottaa kun ajattelen että hän rakastellessaan ajattelikin toista ja kaipasi toista. Tulee vieläkin inhosta kyyneleet silmiin. SIIS kiitos paljastaja.
Kyllä löytyy parempiakin miehiä. Vei aikansa ylipäätään luottaa kehenkään, mutta uusi onni löytyi. Ja suhteeseen lähdettin aivan eri pohjalta, syrjähypyt ei sallittuja. Jos toinen rakastuu toisaalla, saa mennä. Tämä on reilua peliä.
Kerro ole kiltti. Olen joskus ollut epäileväinen silloisen mieheni puuhiin. En kuitenkaan saanut mistään kiinni.Epäilin itsessäni olevan vainoharhaisen vikaa, kunnes se totuus aikojen kuluessa paljastui.
Olisin ollut erittäin kiitollinen kun joku olisi minulle kertonut asiasta. Olisin säästynyt monelta itsesyytökseltä SYYTTÄ. Jos olet ystävä, tosi ystävä, niin kerro.
Miksi peitellä epärehellisyyttä??
Se on just näin!! Kun joku ystävistäsi tietää, että petetään, niin kyllä hänen pitää se sinulle kertoa. Se on sitä tosi ystävyyttä. On liikaa tarinoita, joissa koko "kylä" tietää suhteesta ja valitettavasti ne petetyt narrit saavat kuulla siitä viimeisenä. Ei kai kukaan halua julkisen pellen rooliin???
Petettynä alussa tulee päälle shokki. Ja sen jälkeen sitä yrittää hetken pitää kiinni kaikesta vaikka sulkemalla silmänsä. Vasta sen jälkeen kun mieli alkaa tasaantua ja realiteelit plaavat elämään alkaa olla valmis ja kypsä tekemään päätöksiä. Miettimään sitä kaikkea tapahtunutta ja mitä se tarkoittaa. Sitä ennen ei ole valmis ja sellaisessa henkisessä kunnossa, että osaisi ja pystyisi ajattelemaan riittävän selkeästi tehdäkseen isoja, monia ihmisiä koskettavia päätöksiä.
Ennen kuin siihen on valmis, aikaa kuluu viikkoja ja jopa kuukausia. Ja jokainen terapeutti ja ammattilainen sanoisi, että odota alun laantuvan, tee vasta sen jälkeen päätökset kun alkumyllerrys helpottaa.
Siksi en ymmärrä, miksi täällä on niin paljon ihmisiä, jotka haluavat puuttua siinä tilanteessa särkyneen ihmisen elämään ja särkeä sitä lisää. Petetylle riittää alussa se tieto, että kaikki se, johon hän on uskonut, on viety häneltä pois. Miksi siis lyödä lyötyä? Yhä uudestaan?
Ja se pettäjäkin joutuu alussa usein shokkiin. Ei osaa ja pysty toimia. Puolison valtava sattuminen ja kipu voi tulla yllätyksenä. Omat tunteet voivat mennä sekaisin, syyllisyys siitä, miten on toista satuttanut voi ajaa siihen, että yrittää paeta kaikkea. Vaikka sitten takaisin sen ulkopuolisen suhteen luokse saamaan hetken helpotusta omiin tunteisiinsa.
Vasta ajan kanssa pystyy katsomaan koko pakettia. Ulkopuolisia tarvitaan vain, jos pariskunta itse päättää niin haluta. Muuten antakaa nyt hyvät ihmiset puolisoiden käydä läpi se, mikä heidän täytyy käydä läpi.Tuli sitten ero tai ei.
Ihmeellistä miten paljon osa ihmisistä jaksaakin kiinnittää huomiota muiden elämään, onnellisuusasteisiin ja ilmeisiin. Maailmassa on niin paljon oikeasti sellaista johon voisi kääntää katseensa ja suunnata apunsa.
Tämä oli hienosti kuvattu. Noinhan se menee, riippuu hieman ihmisten temperamentista.
Just tässä on malliesimerkki tilanteesta jonka kakkonen aiheuttaa.
EI - vaan malliesimerkki tilanteesta, jonka pettävä puoliso aiheutta!
Kylläpä tässä taas pettäjää puolustellaan, eli syy heitetään kakkosen niskoille kun oma puoliso ei ole uskollinen ja lähtee suhteeseen. Tosi on, että avioliitto ei ole ollut kunnossa, ja ei tule, kun noin puoliso pettää.
Pettäjää ei terapiat paranna, siis ei tiikeri raidoistaan pääse. Täytyisi vaan myöntää reilusti, etta rakkaus on loppunut ja särkynyt jos sitä sitten on kunnolla ollutkaan, ja luovuttaa vaikka koskeekin. Ero koskee aina, oli se sitten millainen tahansa, mutta sen jälkeen ihminen on vahvempi.
Minä taasen ystävänä vihjaisin edes jotenkin, koska ystävää haluaa tukea ja auttaa, eikä tulisi salata asioita. Hienovaraisesti. Ei totuuteen ole ennenkään OIKEAT ystävyyssuhteet kaatuneet, VALHEISIIN kyllä.
Mutta mikä siinä on että ei voi sinkkuja etsiä, onko kiva kakkosen olla tuollaisessa kuviossa mukana. En vaan voi ymmärtää.
Rakastuminen:sitä ei voi maailma ymmärtää, eikä sitä vastaan voi järjellä taistella. Et ole tainnut kokea oikeaa, vartaloon koskevaa, sydän vertavuotavaa rakastumista?
Jos tuo on se selitys kakkosena oloon, niin eikö päde vaimoonkin samalla tavalla? Vaimokin rakastaa? Ja te vaan ihmettelette, miten vaimo jatkaa pettäjän kanssa.
Kertokaahan kakkoset kuinka monessa tapauksessa se pettäjämies on oikeasti rakastunut kakkoseen eikä pelkästään siihen jännityksen ja kiihkon tunteeseen, jonka aiheuttaa pelko, mitä tapahtuu jos käry käy? Miehen puoleltahan on useimmiten vain kyse siitä, jännityksestä ja vaihtelun hausta. Vaimossa ei ole mitään vikaa, ihan oikeasti.
..ja rakkaus voitti.Ei ollut minun tapauksessa, olemme onnellisesti yhdessä, oikea rakkaus ja kun sen löytää antaa viedä ja tempaa mukaansa. Eli kakkoset, ei miehet aina etsi vain kiihkoa ja seksiä. Me harrastimme yhdessä paljon muutakin normaalia, ja löysin ihanan keskustelukumppanin ja samat mielenkiinnot ja haaveet, ne yhdistävät. Ja silloin tottakai, on seksikin huimaa ja täydellistä, kun muutkin asiat täsmäävät. Ensi silmäys oli meille se , josta tiesimme olemme luotu toisille. Ja kun päääsimme miehen erottua kunnolla yhteen, tunne vain vahvistui.
Tämä ei ole sinulle mutta kokemuksesta puhun.
Kyllähän se kakkonen voitti mutta voiko olla täysin varma että ei petä häntäkin,miehellä on ehkä jo uusi kakkonen jossakin.
Vannoo sinulle ikuista rakkauttaan niinkuin vannoi exälleenkin ihan viimeiseen asti.
Järkyttävä yllätys kun yhtenä päivänä mies vain katosi.
Kunnes sä opit tuntemaan sen kunnolla. Ei niille mikään riitä.
No miksi ihmeessä sitten pyörit tällä palstalla joka on yksi raadollisimmista ja ankeista? Täällä on suurin osa sellaisia ihmisiä, jotka ovat vielä tavalla tai toisella kipeitä, särkyneitä ja epätoivoisia pettämisestä. Puolin ja toisin. Niin ykköset kuin kakkosetkin. Syyttämättä tai syyllistämättä kumpiakaan.
Siksi on vaikea ymmärtää heitä, joilla elämä on palannut hyväksi ja terveeksi, ja jotka silti tahtovat käydä aina välillä turistiviisumilla katsomassa kuinka huonosti osa meistä ihmisistä voi. Mutta huvinsa kai kullakin. Jos omaa oloaan saa paremmaksi vertaamalla sitä särkyneisiin ja surullisiin ihmisiin, niin mikäs siinä.
Kun minä seison taas kunnolla jaloillani ja vieressäni on ehkä ihminen jota rakastan ja johon luotan, niin sitä päivää ei tule, että vapaaehtoisesti ryömisin tänne piehtaroimaan paskassa.
Mutta aika aikaansa kutakin. Nyt on minun aikani surra ja kasata itseäni. Kiva, että sinulla kakkonen menee nyt hyvin. Se ei ole pois minulta. Mutta minä en ymmärrä. Väliäkös sillä:) Tunnen oloni tässä paskassa olossani ainakin himpun verran fiksummaksi kuin tunsin ennen kuin luin kirjoituksesi...
Musta taas on hyvä kuulla ajatuksia joka suunnalta. Vähän väliähän täällä kuulutetaan, ettei kakkosesta koskaan tule ykköstä. Kiva noitakin kirjoituksia välillä lukea. Muuten nämä ovat aika mustavalkoisia kirjoituksia olleet viimeaikoina. Tarkoitan, että menee vain toisten haukkumiseen.
Mullakin on tällä hetkellä ns. "asiat hyvin". Olen entinen kakkonen, nykyään tapailen samaa eronnutta miestä. Ihan kaikki pettävät miehet eivät ole yhtä laskelmoivia kakkiaisia kuin mitä täällä saa lukea.
Minun tarinaani liittyy paljon myös negatiivisia osioita, ei tämä elämä kenellekään pelkkää onnea ole.
Kukapa meistä olisi ehjä? Moni kasailee itseään, mukava lukea selviytymistarinoitakin.
Mä tajusin että mä pyörin tällä palstalla koska en aikoinaan läpikäynyt kunnolla petetyksi tulemisen tuonutta traumaa. Tämä on vähän niinkuin terapeuttista. Mulla on asiat nyt hyvin ja ei ole mitään pettämiskuvioita. Ei mua tämä palsta tee surullisemmaksi vaikka täällä piehtaroin ja vaikka aihe ei käsittele tämänhetkistä elämääni mitenkään.
Moni ihminen on sellainen että kun jokin trauma tapahtuu sitä ei osaa sillä hetkellä käsitellä vaan sen käsittelee jotenkin jälkeenpäin.
Selvytymistarinoita on kyllä mukava lukea, mutta sellaista ilkuntaa ja pilkkaa jota nämä " voittajat" täällä onnellisina tuulettavat, ei voida lukea selvytymistarinoiksi. Selviytymistarinoissa selvitään jostain. Laitetaan itsensä likoon, eikä oteta ja riemuita toisen surusta.
Nyt luit kyllä nuo viestit väärin. Ihan asiallisia oli kumpikin.
Typeriä ja lapsellisia provoja täällä on aivan tarpeeksi puolin ja toisin. Niitä ei kannata ottaa tosissaan. Niin kauan kuin joku kuvittelee niiden takana olevan jonkun vakavissaan, niitä kirjoitellaan. Pitäisi jättää kokonaan kommentoimatta sellaset viestit. Vastaajat alentuvat samalle tasolle aloittajan kanssa.
Olen kuullut, että pari petetettyä vaimoa kirjoittelee tänne kakkosnaisen roolissa asiattomuuksia. Mikä ettei sitten petetyt kakkosnaisetkin voisi kirjoitella vastaavaa sontaa muka vaimoina.
Kun tulee asiallista viestiä, niihin pitäisi vastailla asiallisesti. Täällä kaksinaismoralismi kukoistaa puolin ja toisin.
Täällä ei ole ollut asiallista keskustelua kuukausiin. Harmi.
Heh..... kun miettii aihealuetta pettäminen... niin vaikea kuvitella asiallista keskustelua aiheesta. Mitä muutakaan se voi olla kuin tukkanuottaislla oloa.
Samasta syystä täällä itsekin. Keskustelemalla täällä käyn samalla läpi omia ajatuksiani tapahtuneesta. Asia ei ole enää ajankohtainen, mutta ei myöskään täysin unohdettu.
Ja kyllä minä toivon että kukaan ei tee samoja virheitä kuin minä. Minä olin sellainen täällä mainittu surullinen tapaus, uskomatonta mutta annoin sokeana neljä kertaa salasuhteen anteeksi. Yhtenä päivänä vain tajusin katsoa omaa elämääni objektiivisemmin ja ymmärsin että ei se ollut sitä mitä tahdoin elämältä. Päätin jättää petturin ja hankkia paremman elämän ja tässä sitä ollaan, onnellisena. Ja ei, en ilku, vaan haluan olla esimerkki. Haluan auttaa parisuhteeseen loukkuun jääneitä ymmärtämään että elämä on mahdollisuuksia täynnä. Suhde jossa petetään, ei ole se paras mahdollisuus käyttää elämä.
Kyllä ystäväni kärsii, siis tarinan alkuperäishenkilö josta kirjoitetaan. Monet eivät huomaan ymmärrä, mutta totta on että en tiedä kaikkia yksityiskohtia, joten sen vuoksi koko tarina hieman hajanainen. Olen vaan puhunut monet illat ja tukenut ystävääni, tiedän myös miehen, ja kuinka aidon sekaisin mies oli tästä naisesta.
Kaikesta selviää ja kaikella on jokin tarkoitus. Ehkä tuon tarina opetus oli näyttää aviopuolisolle, että toinen ei ole oikeasti täysillä mukana, ja rakkaus kuollut ja että olisi hyvä suoda toiselle onni ja ei kiristää materiaalilla tai muilla asioilla, koska miehen soittelun mukaan tunteet kakkosta kohtaan eivät todella ole kuolleet, ne vaan antavat vielä odottaa ilman että toiselta sitä aikaa sille pyydetään, otollisempaa aikaa. Jos ihmiset ovat luotu toisilleen, tulevat he vielä yhteen ja unohtavat menneet. Siinä ei perheterapiat eikä muiden morkkaamiset kupissa paina.
Tämä tietoisuus tekee ystävälleni elämästä helpompaa. Let the love win, jos niin on.
Jospa nyt et puhuisi avioparin välisen rakkauden kuolemisesta mitään, nämä ns. tietosi ovat omia arvailujasi ja aivan yksipuolisia. Jos tiedät miehen, se ei tarkoita, että on rehellinen ystävällesi, tunteensa olisivat aitoja yms. muuta! Mies nyt pillun toivossa varmasti "rakastaa" ystävääsi. Niiniiiii lehmätkin lentäisi jos.. Herää nyt pahvi!! Kysymys on keskenkasvuisesta äijästä, jonka aivot on haarojen välissä. Miten naiveja voitte olla. Jos ystäväsi kärsii, niin lisää on tulossa, mikäli edelleen jatkaa panopatjana oloaan. Harvoinpa pettämisellä alkaneet "rakkaussuhteet" onnistuvat. Ja pieni fakta: JOS MIES RAKASTAISI YSTÄVÄÄSI, NIIN HÄN OLISI ERONNUT! Muu on itsensä pettämistä. No, kyllä elämä vielä opettaa.
Joillakin ihmisillä eroaminen ottaa oman aikansa. Ei pitkistä liitoista noin vain lähdetä. Yleismaallista aikarajaa sille, kuinka kauan voi toista odottaa, ei voi julistaa, koska kaikki tarinat ovat yksilöllisiä. On täysin mahdollista rakastua aidosti toiseen ihmiseen, vaikka olisikin jo suhteessa. Vanhasta suhteesta lähteminen ei kuitenkaan ole helppoa kaikista maailman syistä.
Juuri noinhan se menee, kestää aikansa, ja tapahtuu, aikanaan. Onko tuo rakastettu sitten enää vapaa, sitä ei tiedetä, mutta kuka helevetin vaimo nyt jaksaa elää miehen kanssa, kun ei tosiaan tiedä, että oliko hänen iltalenkkeily kenties rakastelu/tapaamislenkkeily, miehelle päivän paras hetki( ei siis vain seksiä) ja velvollisuudesta tuli nyt sitten sinun viereen nukkumaan, ja mieheistä tiedetään, että pallit ei kauan täynnä kestää, joten saat osasi sinäkin.
Itse olen aikanaan mennyt rakkaudesta, todella hurjasta rakastumisesta naimisiin, puolisoni ei todella ikinä pettänyt minua(olemme jutelleet asiosita jälkikäteen), siksi voimme olla ystäviä erottuamme edelleen, kun muut asiat johtivat eroon.
PELKÄN MUIDEN ASIOIDEN, KUTEN SUJUVA ARKI, LAPSET, VUOKSI EN KOSKAAN VOISI PYSYÄ YHDESSÄ TAI PALATA YHTEEN. Tuo maailman paras tunne, LUOTTAMUS , rakkaus, ja TOISEN KAIPAAMINEN JA KUNNIOITUS, SITÄ TÄYTYY OLLA.NS. OIKEAA KEMIAA, Vai väitättekö petetyt aviovaimot, että rakastatte täysillä miestänne, joka rakastunut toiseen ja ollut suhteessa pidemmän aikaa, ja vielä myöntää sen?Hei, älkää viitsikö valehdella, vai oletteko niin kylmettyneitä ja LAISKOJA MUUTTAMAAN ELÄMÄÄNNE? Kyllä suominaiset normaalistikin ovat täpsäköitä, ja antavat lemput kun mies suhteilee ja palloilee muualla. Nyt on kysymys vaan yksinjäämisestä, ja pelosta muuttua, pelosta selvitä yksin.
Hei, hyvin on selvitty ja muutamat ystäväni myös. Ei ole ollut aina helppoa, vaikka minua ei petettykkään, mutta näyttäkää nyt sitä suomisisuanne, laittakaa vaikka ne lyhyet tanttajalat ja lattanapyllyt heilumaan, muuallakin kuin sauvakävelyllä.
Esim. Etelänmaissa, tunnen monia ystäviä, ukko kyllä jos kiinni jää syrjähypystä, lentää ulos kuin kuula tykistä, mustan silmän kera. Niillä naisilla on kunniaa, pyh, suomilattapyllyt. Mutta toki löytyy joka maasta kaikenlaisia myös.
terv. 2 metriä pitkät jalat omistava
Ja sinusta se paistaa oikein kauas lojaalisuus ja ymmärrys toisia naisia kohtaan...
Ja aika usein vanhasta suhteesta ei edes haluta lähteä, haetaanpa vain maailmalta piristystä arkeen.
Minunpa lähti, koska vaimo tajusi että mies on menetetty henkisesti, no love.Ja siitä annan kunnian naiselle. Mutta jos nyt tämä valloitukseni tekisi minulle samoin, heitän ulos. Koska pettäjästä ei voi olla uudessa suhteessakaan varma, valitettavasti. Hyvä kontrolloida.