Eilen poikani kertoi minulle uutisen, joka nostatti lähinnä säälintunteita. Exäni menee naimisiin heti kun saa eromme virallistettua.
Kun aikoinaan tapasimme, hän oli naimisissa. Muutimme yhteen, heti kun hän sai exänsä pois talostaan. Menimme naimisiin heti kun hänen eronsa tuli voimaan. Nyt tämä sama kaava toistuu jälleen.
Paradoksaalisinta tässä on se, että hän puhuu minulle henkisen kasvun tarpeesta, mutta kieltäytyy itse ottamasta ensimmäistäkään askelta siihen suuntaan. Onneksi olen kokolailla vapaa tuosta naisesta.
Kun aikoinaan tapasimme, hän oli naimisissa. Muutimme yhteen, heti kun hän sai exänsä pois talostaan. Menimme naimisiin heti kun hänen eronsa tuli voimaan. Nyt tämä sama kaava toistuu jälleen.
Paradoksaalisinta tässä on se, että hän puhuu minulle henkisen kasvun tarpeesta, mutta kieltäytyy itse ottamasta ensimmäistäkään askelta siihen suuntaan. Onneksi olen kokolailla vapaa tuosta naisesta.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Paradoksaalista eli järjenvastaista on ainoastaan se, ettet aloituksia tehtaillessa älyä edes vaihtaa tyyliä.
Kerrotko tarkemmin, mikä tässä ja aiemmissa aloituksissani hitsaa, jotta älyän vaihtaa tyyliä?
no kato hei, kun sä vaan massapostitat kaikkea ulostetta niinkuin tuon jätänkö kaiken jeesustelun jossa uhraat kaiken. Olet niin säälittävä, koska olet pettänyt vaimoasi, Risto 42 ja mennyt vain ihastumaan johonkin ulkomaalaiseen huoraan.
Tällä palstalla olen kirjoitellut vain omalla nimimerkilläni, joten älä syytä mua, jos toisten kirjoitukset nostaa näppylöitä. Eihän näitä ole pakko lukea, ellet sitten ole masokisti :D
tyylisi kyllä paljastaa sinut!!
Nyt olet kyllä niin väärässä, kuin olla voi! ;)))))
Ei todellakaan tämä "eronnut susi" ole noiden sairaiden kirjoitteluiden takana..
Olen itsekkin seurannut eronneen suden vaiheita täällä ja voit sinäkin tuolta
historiasta käydä tsekkaamassa ja lukemassa, että yhtäläisyyksiä tuohon pervoon näillä sivustoilla ei todellakaan ole!
"Eronnut susi" kertoo rehellisesti suomalaisen miehen eron vaiheista ja aika
asialliseen sävyyn ja minä ainakin naisena aina toivon, että miehet selviäisivät eroistaan juuri puhumalla asioistaan edes täällä, kuin menemällä sen pullon mukana huonoille teille..
Suomalainen mies on aika yksin näitten tuntojensa kanssa, enkä ihmettele, että uudet suhteet jo hirvittävät, kun ei koskaan tiedä, miten ne loppujen lopuksi päättyvät kun kunnolla on tullut turpaan edellisessä suhteessa, siis henkisesti..
Kiitos puolustuspuheenvuodosta :)))
Puolitoista vuotta olen kirjoitellut tälle palstalle aluksi nimimerkillä "Eroava Susi", sittemin tällä nykyisellä. Tästä kirjoittelusta on ollut apua omien ajatusten jäsentämisessä ja ennekaikkea hyvien kommenttien kautta. Lisäksi palstalta on löytynyt pari hyvää ystävää vertaistueksi.
Toivon, että muutkin erokriisin kourissa kamppailevat miehet löytäisivät tämän kanavan.
Pahoittelen. Tajusin vasta nyt, että kyse onkin metallialan jutuista,
Oleppas hyvä! ;))
Täällä on monenlaista kirjoittelijaa ja jotkut ihan sairaitakin ja onhan toki heilläkin oikeus mielipiteeseensä, mutta juuri sinunkaltaistesi, normaalin miehen mietteet erostaan antavat myös ajattelunaihetta meille naisille.
Monissa liitoissa on se mies, joka ei puhu, eikä pukahda ja vaimo joutuu arvailemaan mielenliikkeitään, mutta kun täällä keskustelee miesten tavasta ajatella, moni asia on tullut omassakin liitossa selville.
Luulenpa, että oma liittoni on kasassa paljolti sen takia, että täällä vieraillessa
olen oppinut ajattelemaan toisellakin tavalla asioista.
Toivon sulle eronnut susi onnea taipaleellesi ja kunnollista, vakavampaa suhdetta naisen kanssa tulevaisuudessa, joka osaa antaa sinulle kuuluvan arvon.
Jotenkin olet sen jo ansainnut.. ;)
mitäs enää pahoitteletkun paska tipahti jo lattialle. uuno
Kiitos kauniista sanoista. En nyt oikein tiedä olenko enää perinteistä parisuhdetta hakemassa. Katsotaan nyt, mitä elämä tuo tullessaan.
Toivotan sullekin onnea elämässäsi ja parisuhteessasi!
:))
Oman vaimoni kanssa valittaa silloin tällöin että minussa on milloin mitäkin vialla. Tottakai joskus vika on myös minussa, mutta läheskään niin usein kun hän valittaa. Fakta on että hän on osa-aika marttyyri. Jos minussa ei ole vikaa, niin vikaa on aina jossain muussa. Hänessä itsessään ei tietenkään ole vikaa, ei koskaan tai ainakaan sitä ei koskaan myönnetä. Muutenkin naisilla on paljon suurempi mahdollisuus olla minäkeskeinen ihminen ja tämä kenties johtuu kasvatuksesta tai/ja genetiikasta. Miehet harvemmin ovat niin minäkeskeisiä ja jos ovat niin yleensä ne miehet sitten jäävätkin poikamiehiksi.
Jostakin syystä me miehet sallimme naiselle minäkeskeisyyden, mutta eihän sellaista kukaan loputtomiin jaksa. Sitten nainen vaan vaihtaa lennosta miestä, kun löytää itselleen uuden palvojan. Ei kai tuollaiset naiset kykene muuttumaan.
minä en ole koskaan lueskellut sun juttuja, mutta luettuani niitä totean, että olet aika jurpo-tyyppi
Kiitos! Tuo vanha nickini onkin happanemassa käsiin, ja mietin sen vaihtamista paremmin elämäntilanteeseen sopivaan, mutta tuohan sopii mulle kuin nyrkki silmään. Tämä ehdottamasi ei ihan heti happane :))) Otinkin sen käyttöön, kun oli vielä vapaana ja poistan vanhan. Siis tästä edespäin eronnut_susi on jurpo_tyyppi!
Pahoittelen. Tajusin vasta nyt, että kyse onkin metallialan jutuista
pakko ihan oikeasti myöntää, että sulla on tilannetajua ja olet aika hyvä tyyppi huumorintajussasi. en oikeastaan tiedä miksi kirjoitin tuon jurpo-viestin, ehkä sen perimmäinen ja intuitiivinen tarkoitus oli, että saat uuden nimimerkin vaikken ajatellut asiaa.
Niin...Olen lueskellut aikaisemminkin juttujasi ja alkanut itsekkin ajattelemaan, että kyllä siinä varmaan jotain perää joidenkin naisten suhteen tietenkin on..
Itselläni ei ole vielä aikaa ollut siihen aiheeseen perehtyä, olen toisessa liitossa ollut jo 25 vuotta ja lapset ovat pitäneet huolta, että sellaiseen herkkuun kuin MINÄ-keskeisyys, ei ole ollut mahdollista syventyä. ;))
Syrjään olen joutunut jo monta vuotta sitten mieheni elämästä, kun tuntuu kaikki muut asiat olevan aina edelläni,mutta sänkyyn tietenkin kelpaan vielä.
Tuota kummastelen ex-naisessasi minäkin, että mikä ihme ajaa heti menemään uusiin naimisiin entisen liiton loputtua, se ei vaikuta ihan normaalilta..
Kun itse tytön huitukkana menin naimisiin 17v ja mies lähti täytettyäni 20v ja ollessani nuori äiti, meni seuraavat 7 vuotta, ennen kuin edes ajattelin uutta liittoa ja nytkin olen ajatellut, jos tässä ero tulisi, en enää menisi minkäänlaiseen liittoon. (en siis ole eroamassa, mutta JOS..)
Jokainenhan määrää oman elämänsä suunnan, mutta tuo ei todellakaan tunnu ihan täysipäisen hommalta, että liitosta liittoon mennään kovalla kiireellä, ennenkuin entinen sänky viilenee..
Oisko niin, että exäsi sen tietää, että jos ei nyt heti jallita uutta miestä, ei ehkä vuoden päästä mies olisikaan enää niin vietävissä?
Minkälainen tollo on sellainenkin mies, joka menee heti naimisiin naisen kanssa, jolla jo monta eroa on takanaan?
Voiko se vako haaroissa todellakin panna miehen pään niin totaalisesti sekaisin? Oliko se seksi sitten niin hyvää exäsi kanssa, eronnut susi?
Kummalliselta tuntuu minustakin exän käytös, tosin en pidä häntä ihan täysipäisenä. Ehkä hän pelkää alitajuisesti sitä, että miehelle selviää hänen todellinen luonteensa, eikä suostu naimisiin myöhemmässä vaiheessa.
En voi missään nimessä pitää hänen uutta miestään tollona. Yllättäen tunnen sääliä häntä kohtaan, vaikka syksyllä olinkin vähällä lyödä häntä, kun hän tepasteli pihallani.
Miksikö tollo sitten suostuu? Siihen on varmaan monta syytä. Exäni on hyvin kaunis ikäisekseen, korkeasti koulutettu ja hyvässä ammatissa. Lisäksi hän on erittäin taitava manipuloimaan ihmisiä. Seksi hänen kanssaan ei ollut mitään mullistavaa, koska hän oli siinä suhteessa hyvin rajoittunut, mutta sehän ei ole ongelma, jos mieskin on samalla tavalla rajoittunut. Meillä niin ei ollut, kun olen itse vähän pervompi luonne. Seksiä piti tosin olla paljon, joten jatkuva jyystäminen alkoi käydä työstä ajan saatossa.
Itse en voisi vielä ajatella uutta parisuhdetta pitkään aikaan. Ajatuskin uudesta parisuhteesta pelottaa ja ahdistaa. Siitä huolimatta en halua elää ilman seksiä ja läheisyyttä. Nähtävästi olen niin tottunut siihen. Onneksi samassa tilanteessa olevia naisiakin on tämä eronneiden parien maa täynnä, joten sopiva fuckbuddysuhde löytyi aika helposti.
Jotkut ovat niin koukussa siihen seurustelun alussa olevaan "rakkaus"-huumaan, joka sitten valitettavasti aikaa myöten katoaa ja eivät tyydy enää siihen sen jälkeen jäävään arkisempaan, mutta oikein oivallettuna turvalliseen hyvän olo tunteeseen, vaan tuntevat mielialansa laskevan ja elämänhalun tyrehtyvän ja seksin muuttuvan enempi intohimottomammaksi.
Tämä ei ole vain joidenkin naisten "vika", vaan yhtälailla siihen sortuvat miehetkin ja tästä tunteen voimasta nämä pettäjämiehetkin pettävät.
Ei vaan riitä se normaali parisuhde, on pakko saada sitä eliksiiriä, että elämä tuntuisi elämisen arvoiselta, muista viis!
Näistä ihmisistä puuttuu realismin taju.
Ei haluta ajatella, että loppuu se taas se polte tästäkin liitosta ja aina kestää vähemmän siinä uudessa.
Loppujen lopuksi on jäljellä hyvinkin yksinäinen ihminen...ja ehkä pullo.
Se "henkinen kasvu" on juuri sitä, kun sinnittelee liitossaan, missä ei oikeastaan ole muuta vikaa, kuin se, että on kyllästyminen tullut ja miettii, miten sitä voisi työstää, ettei kukaan kärsisi ja että itselläkin olisi hyvä olla.
Pitkä ihmissuhde on kuitenkin loppupeleissä arvokkaampi, kuin moni edes älyää ja siihen kannattaisi panostaa enempi, kuin nykyään tehdään.
jas katin paskat ole, ei kukaan voi tosissaan väittää että henkinen kasvu on jotain kärvistelyä. sä olet varmaan juuri sellainen tyyppi joka sanoo, että se mikä ei tapa niin se vahvistaa. no kärsisiten vaan ja kuole ja mieti viimeisellä hetkelläsi, että olipa paska elämä.
ei haittaa pätkääkään
Tunnen kyllä itsekin piston sydämessäni tuossa arkistuneen suhteen kestämisessä. En ole hyvä siinä itsekään. Siinä mielessä olisi paljon parempi, jos suhteen voisi aloittaa ilman huumaa, ystäväpohjalta.
Edellisessä avioliitossa syy ei omalta kohdaltani ollut tuo, vaan oma loppuunpalamiseni joustamattoman ja itseään täynnä olevan naisen kanssa. Olenkin todennut olevani liian kiltti, kun sallin naisen syödä elintilani suhteessa. Toki ero olisi tullut aikaisemmin, jos en olisi antanut näin tapahtua, mutta olisin itse selvinnyt vähemmällä.
Sulla nyt tuntuu olevan isompikin ongelma päässäs, joten aukaise oma keskustelusi muualla.
Vittuakos tulet tänne sönköttään lätinöitäs, jos ei kerran kiinnosta!!
ET miltään järjen jättiläiseltä vaikuta ja luulenkin sun ehkä kannattavan mennä tuonne teini palstalle vatkaan finni-ongelmistas. ;D
Et tiedä vielä elämästä mitään, amis.
Täällä keskustelee aikuiset, hei oikeesti!
Monet miehet ovat liian kilttejä ja myöntyväisiä, mutta toisinpäinkin on monessa liitossa asiat, monet naiset ovat alistettuja ja myötäilevät miehen elämää niin paljon, että huomaavat muuttuneensa esineeksi itsekkin hyllylle.
Mies ottaa sen sitten aika ajoin omaan käyttöönsä.
Tuolla toisessa keskustelussa keski-ikäiset naiset ihmettelevät, kun ei miehet enää halua vakavampaa suhdetta ja jos haluavat, tahtovat sitten sen palvelunkin pelaavan paremmin..se taas ei sovi naisten pirtaan..
Olisko niin, että se miehen panssarikin kovettuu ja uudessa suhteessa halutaankin vähän eri säännöt, kuin siinä entisessä mönkään menneessä?
Oletko ajatellut eronnut susi, katseletko edelleen samankaltaisia naisia, kuin vaimosi oli, vai täysin hänen vastakohtiaan, siis puhun nyt luonteesta, kauniitahan katselevat kaikki. ;)
Se on nimittäin monesti jostain kummasta syystä niin, että huomaa TAAS olevansa samankaltaisen kanssa yhdessä, mistä lie johtuu?
En nyt tässä katsele mitään naisia, sillä olen tyytyväinen elämäntilanteeseeni tällä hetkellä. Elämässäni on aivan ihana ja vuorovaikutteinen nainen (on hän kauniskin :) juuri tähän tilanteeseen sopivalla intensiteetillä. Kyse ei siis ole mistään seurustelusta vaan eroottisesta ystävyyssuhteesta.
Ehkä ongelmani on, että en vaan ihastu hissukoihin ja olen liian kiltti elämään niiden tuittupäiden kanssa, joihin ihastun. Kovettua en halua. Ehkäpä vuorovaikutteisuus ja joustavuus ovat kuitenkin avainsanoja, jos jossakin vaiheessa mietin uutta parisuhdetta. Kieltämättä exäni kaltaiset naiset kiinnostavat alitajuisesti ja baarissa bongaan aina sellaiset, mutta kavahdan, kun naisen luonne alkaa selvitä. Naismaku on jotenkin niin syvällä alitajunnassa, että vaikea sitä on hetkessä muuttaa. Toisaalta, mihinpä mulla kiire olisi. Nyt nautin vaan elämästä tässä hetkessä, annan ajan kulua ja ihmettelen palstoilla exän toilailuja.
Onko sulla "sivusta seurannut" samanlaisia kokemuksia näistä TAAS-tilanteista? Olen alkanut miettiä, että aiheutanko omalla käytökselläni sen, että naisista tulee samanlaisia kanssani.
Jep!
Itse sotkeudun aina renttuihin, rakastun ja huomaan, että metsään meni!
En ole vielä koskaan ollut miehen kanssa, johon voisi luottaa.
Itse olen perusrehellinen ja haluaisin joskus löytää sen turvallisenkin miehen elämääni..
Ystävättärelläni on taas se ongelma, että hän hyyssää aina juoppoja.
Vaikka aluksi mies vaikuttaisi ihan normikäyttäjältä, seurustelun jatkuessa tissuttelu jää miehellä päälle..
En usko tuohon, että toinen "aiheuttaisi" omalla käytöksellään sen, mikä toisesta sitten tulee....vaan luulen sen jotenkin olevan kemiasta kiinni.
Sitä vain vetää kummasti puoleensa varmaan jotenkin vastakohtia?
Miten kiinnostuisi siitä enempi samanlaisesta, kuin itse on?
Silloin ainakin olisi samat päämäärät ja arvot...
Onnikin voisi ehkä paremmin kestää...?
Ehkäpä samanlainen vaikuttaa niin tutulta ja jopa tylsältä, että ihastumista ei tapahdu. Toisaalta on ihastuminen edes välttämätöntä, kun se kuitenkin johtaa aina harhaan, ainkin itsellä on käynyt niin. Rakastuneena sitä on vielä niin sokea, eikä halua nähdä tosiasioita, jotka voisivat rikkoa illuusion. Voihan parisuhde muodostua ihan ystävyyspohjaltakin, pikkuhiljaa tutustuen. Kahdelle ystävälleni kävi niin. He ovat yhä onnellisesti naimisissa 10 vuoden jälkeenkin.
Niin, ehkä se tuo onkin juuri se jippo!
Noh, itsekkin aion kuitenkin pysyä nyt sinkkuna ja
heittää nuo "rakastumis"-jutut unholaan.. ;))
Onneksi iän myötä tulee sitä järkeäkin peliin ja moni muu
asia tuntuu kumppanin hakua tärkeämmältä.
Lähdenkin tästä hiihteleen, joten se on moro!
...jospa sun kaltaises miäs katkaisis sen suksensa mun kohdalla.. ;)),
saisin sanoa, että "OHO!"
Näinhän se on, pitää etämään mahtua muutakin kuin epäonnistuneita suhteita ja uuden epäonnistumisen etsintää.
Törmäsitkö hiihtolenkilläsi suksensa katkaisseen mieheen?
kiinnostaa ja siksi sanoinkin oman mielipiteeni asiasta. Painuhan lapsellisine "mielipiteinesi" muualle siitä valittamasta. Koetapa vaan kärvistellä paskassa liitossasi, kun saat siitä niin vitusti sitä henkistä kasvua. Vaikka epäilen suuresti, että tuskinpa olt edes sellaista kokenut. Sen verran lapsellista tuo sinun ulosantisi on. En pysty samanlaiseen ala-arvoiseen ja lapselliseen keskusteluun kanssasi, jota itse käytät. Siksi lienee parempi, että haet ikäistäsi seuraa muualta. Tämän sanon vain sinun parastasi ajatellen.
Heh! ;)))
Jos liitossa olo on ihmisen tehnyt tuollaiseksi idiootiksi, ehkä tosiaan sitä kannattaa varoa..
Sun kirjoituksistasi on ainakin täysin se selvinnyt, miksi kumppanisi pani tuollaisen
todella tollon menemään.
Antaa varmaan uudessa suhteessaan sille sinua paremmalle arvoa, kun tuollaisesta aivottomasta
hylkiöstä pääsi.:D
:) En, mutta sain sanoa "OHO!", kun edellä menevä nainen lensi sivakoidessaan persielleen komeesti.
saat maistaa omaa lääkettäsi heh...
...mennäänkö "heko" leikkiin leegoilla?
..jos mää lyön ensin sua turpaan ja lasketaan ensin sun leegos..jooko?
jep, ja sit mä lyön niin lujaa et sulle soittaa kirkon kellot ens pyhänä, heh otan osaa.................
just tommonen urpo on heti lyömässä tyttöjä. :O
niin,niin, mutta Mari alotti,mikä oikeus sillä on lyödä multa leegot hel...iin.
vai tytön oikeudellako?
Auerkin murhasi ukkonsa, oletkos sitä mieltä, että se teki oikein???
no semmoisen lenkkujalan nyt sai tappaakkin täältä kitumasta.
Ok. Tulipahan kerrottua.
ei se noinmene,mun mielestäni sun kannattaa vain otaa uusia juttu,esim ostaitsellesi vaikka uusi auto
Jos edeltäjäsi ja sinä olite exäsi henkisen kasvun esteenä,
niin eihän se tarkoita, että automaattisesti hänen tuleva
puolisokin sitä on.
sinähän sen tiedät ,päässä pullottaa, housuissa ei lainkaan. ;)))))
Varmemmin eukko löytää henkisyyttä
uuden vierellä live-elämällä kuin esim.
suomikaksneljässä "seurustelemalla". :))
En niin, mutta kova, kärsivällinen ja määrätietoinen pitäs kaverin olla, mutta hän on vaan stara, aika kova stara tosin! Ehkä mekin edeltäjäni kanssa olimme aikanaan, mutta naisen ruokahalu on ... No en yleistä; tässä tapauksessa niin ei voi tehdä. Onhan maailmassa paljon aivan normaaleja ihania naisia.
Tuotanoin. Eihän kuulu sinulle mitenkään, mitä exäsi tekee eronne jälkeen.
Niinmuttaentäsku, mitäs se sitte sulle kuuluu, jos jotain exän tekemiset ihmetyttää?
Niin, voithan sinä tuon vain naisten synniksi laittaa. Omasta mielestäni näitä saattaen vaihdettavia löytyy molemmista sukupuolista. Oma exäni on jo ties kuinka monennella kierroksella. Avioliitosta toiseen ja ennen eroa on aina jo uusi katsottuna.
Mutta yksi asia minua tässä ketjussa mietityttää. Sinulla on siis jo kaksi ex-akkaa, ja molemmat ovat täysiä noitia ja itsekeskeisiä prinsessoja?
Olet kuitenkin nyt jo toistamiseen eronnut. Mikä on sinun heikkoutesi? Ensimmäisen kerran nimittäin voi laittaa vielä exän piikkiiin, mutta toisella kerralla kannattaa jo myös vilkaista peiliin.
No en minä sitä kenenkään synniksi laita. Sellaisia ihmisiä vaan on sekä miehissä että naisissa. He eivät ole pahuuttaan sellaisia, vaan ennemmänkin olosuhteiden uhreja. Samoin on sellaisia jurpoja, jotka heihin haksahtavat. Totta puhuen, mulla on kolme ex-akkaa, joten mikään nopea en ole oppimaan, tosin keskimmäinen heistä oli ihan normaali, mutta elämät vaan menivät erilleen. Kaikissa tapauksissa parisuhteeseen mentiin liian pian, mutta kun olin sokeasti rakastunut. Kyllä nämä kokemukset ovat romanttisen salamarakastujan aika tehokkaasti tappaneet, mutta ehkäpä on jotain muitakin tapoja oppia rakastamaan toista ihmistä :)
Kannattaako hirveästi pohtia mitä ex tekee ja miksi? Ilmeisesti hän on löytänyt elämälleen sopivan kaavan. Mitä siitä sitten? Oletko niin vapaa "tuosta naisesta" sittenkään?
Läheinen miespuolinen ystäväni surkuttelee myös exänsä pikaista uutta avioliittoa - näyttää jopa kärsivän siitä. Heillä sentään oli avoin avioliitto, joka viimetingassa muuttui "hoidetaan-ero-vain-kahdestaan" -liitoksi. Tosin siitä ei pidetty kiinni ja riita oli valmis. Tosin oli tuo avoin avioliittokin täynnä riitaa... muista syistä. Vai johtuivatko muut syyt avoimesta liitosta? Heidän avoin liittonsa tarkoitti kuitenkin sitä, että mitä tahansa suhteita voi olla,mutta ne on hoidettavan ehdottoman siististi ja salaa.
Mielestäni kannattaa, koska sulla on exäsi kanssa jonkinmoinen pätkä yhteistä historiaa, tulevaisudensuunnitelmia ja sitten ero. Kun en itse ollut syntyessäni viisas, niin mun on opittava nämä ihmissuhdekiemuratkin kantapään kautta. Suhteessa epäonnistumiset ovat varmaan parhaita kasvun paikkoja, vaikkakin kipeitä. Siksi näitä täällä puin.
Ai niin, täysin vapaa naisesta en ole, koska meillä on yhteinen lapsi, mutta melko vapaa kuitenkin. Ei enää yhteistä omaisuutta, ei yhteistä velkaa, ja yhteinen sukunimikin on mennyttä aika pian. Eikä yhteistä arkea eikä juhlaa.
Miten exän nykysuhde tai -tilanne enää vaikuttaa tuohon "pätkään yhteistä historiaa"? Minun mielestäni ei mitenkään.
Oman toooosi pitkän, pystyynkuolleen liiton ja oksettavan hitaan eron vuoksi ihailen ihmisiä, jotka saavat elämässään enemmän ja nopeammin aikaan. Luin tuosta toisaalta että sinulla on kolmas suhde ajautunut eroon. Olet kuitenkin aina heittäytynyt niihin täysillä. Sehän on hienoa! MInä puolestani mietin exän kanssa viisi vuotta menemmekö naimisiin vai emme. Menimme. Sitten minä mietin eroa yli kuusi vuotta. Ajattele nyt: 11v yhteisestä 25v meni pelkkään miettimiseen. Loput 14v minulla meni lastenkasvatuksessa ja exää elättäessä. Onneksi tulin lopulta järkiini ja ymmärsin erota- En todellakaan enää viitsi pohtia mitä ex touhuaa, ellei ole ihan pakko.
Niin, mutta eronneella sudella olikin kaunis nainen ja hyvin koulutettu
ja hyvin toimeentuleva..
Kaikki ukothan nyt semmoisten perään kuolaa..
Ja vielä sekin, että eronnut susi olisi varmaan halunnut jatkaa liittoaan, eikä suinkaan ollut kyllästynyt exäänsä, niinkuin sinä ukkoosi.
On VÄHÄN eri muistelot nyt teillä.....:))
Jollain on kiire naimisiin ja naimisista eroon. Toiset tekevät kaiken pidemmän kaavan kautta. Kumpiakaan ei tarvitse sääliä.
Niiin. Mutta toisaalta; jos sinä tunnet olevasi "kokolailla vapaa", niin miksi kuitenkin puit asiaa mielessäsi sekä täällä ?
Päätin lopettaa puimisen, kun se on nyt loppuun käsitelty juttu omalta osaltani. Samaten lakkautin nimimerkkini, eli eronnutta sutta ei enää ole, on vaan yksi jurpo-tyyppi, joka ei tee aloituksia tällä palstalla.