pelkkä juoksu ei tee kesää

Juoksu on tehokkain, helpoin, nopein ja luonnollisin tapa kohottaa peruskuntoaan ja laihduttaa. Ehkäpä siksi? 10km juoksua vastaa noin 20km hiihtoa, eikä tarvii voidella suksia, ajaa ladulle, ja suoritus on ajallisesti lyhempi. Toki juoksu on kuluttava laji eikä se kaikille sovi. Ja lihaskuntoakin se kehittää kovin alapääpainoisesti...

juoksu tehokkaampaa mihin ? Hiihto on satavarmasti tehokkaampaa liikuntaa kuin juoksu ! Hiihdossa keskikeho yläkeho joutuvat sellaiseen rasitukseen jalkojen lisäksi, ettei juoksussa voi nähdä edes unta. Juoksemalla ei tapahdu monipuolista rasitusta,

No juurihan tuossa kirjoitin että juoksu tehokkainta peruskuntoon ja laihduttamiseen. Hiihdossa vaan liujutaan suksien päällä, juoksussa ponnistetaan joka askeleella tehokkaasti. Siis kyllähän hiihdossa saa helpommin sykkeet tappiin, mutta tietyllä syketasolla juoksu on paljon tehokkaampaa.

Ja keskikeho- ja yläkehoasiat mainitsin nekin jo viestissäni. Turhaan siis vuodatit paatoksesi.

Asiaa voi havainnollistaa vaikkapa niin, että keskivertomummu pystyy etenemään tasaisella ladulla helpohkosti 30km, mutta hölkäten se jo vähän ottaa mummelin luonnolle.
Mutta onhan hiihto monipuolisempaa lihaksistolle, tietenkin. Sen harrastamiseen menee vaan 2-3kertainen aika (laskettu mukaan rasvaukset ja kulkemiset) , jotta saa saman kalorikulutuksen kuin juostessa.

On se hiihto sitten pakko olla aika pirun tehokasta, jos edes 7 kk:n kesätauko grillimakkaroineen ei tipauta sitä juoksun alapuolelle mitä tulee tehokkuuteen!!! :O

Juostahan voi ympäri vuoden. Hiekalla, asvaltilla ja metsäpoluilla.

Foorumeilla on kaksi päätyyppiä. Nuoret, uhoavat miehet. Heille kilpailu on kaikki kaikessa ja poikamaisesti otetaan mittaa toisista välillä verissäpäinkin ja tunteet on kuumina. Oikea elämä voi olla vähän hukassa.

Toinen tyypillinen ilmiö on nämä keski-ikäiset rouvashenkilöt, jotka eivät ole elämässään päässeet pätemään millään. Varataan Tukholman marathon ja treenataan sinne talvi. Se kuulostaa niin kovalta ja kuvitellaan, että nyt on jotenkin erikoinen ja sankari. Kun se on juostu, huomataan, että marathonjuoksija onkin ihan massajuoksija ja ei erotu porukasta. Työporukasta on juossut sen useampikin ja paremmalla ajalla. Sitten löydetään foorumi ja keksitään, että olen ultrajuoksija. Heti yhteyttä paikalliseen lehteen ja toimittajalle kertomaan, että olen vähän erikoisempi kuin muut ja olen ultrajuoksija. Hei olen sankari. Nopea keino päästä kuuluisaksi ja saada elämässään vihdoin huomiota ja ihailua. Lenkit pitenee, vauhti hidastuu ja ahdehditaan kaikki ultrajuoksut vuoden sisällä. Pari vuotta sitä huumaa kestää ja sitten tuleekin se vaihe, että päästään tutustumaan ortopediin, joka toteaa, että juoksut on ohi, vammat ovat niin vakavia. Sitten alkaakin se epätoivoinen roikkuminen ultrilla kipulääkkeiden ja polvitukien avulla, koska on niin vaikea hyväksyä, että parin vuoden päästä kukaan ei enää muista näitä tähdenlentoja.

Edellinen kirjoittaja taitaa olla jo yliylivahnha, koska nuoria miehiä ei palstalla ole suhteellisesti paljon. Ne kovimmat höyryäjät ovat 30 vuotiaita wannabejuoksijoita nekin.

mutta kyllä, tuo keski-ikäinen ultrahtanut rouvashenkilö pahimmillaan keksii olleensa nuoruudessaan OIKEA urheilija ja toivoo saavansa kunnioitusta tämän keksityn menneisyyden urheilija-alteregonsa viitalla. hyi, minua oksettaa tuollainen.
Sitten siellä on näitä oikeita "keski-ikäkipinän" saanneita, jotka joutuvat lopettamaan kun paikat eivät kestä. respektit heille. Lapissa on hyvä hiihtää. Se on kiva.

Ketjun aloittaja on trolli. tämmönen:

http://www.youtube.com/watch?v=XcVBW9JMYdQ

Perinteinen hiihto pitkässä ylämäeessä 100 korkeusero
jo nostaa sykkeenn korkeammalle kun alle 3minuutin kilometrivauhti
10lyontiä enemmän kun juoksen yli 4000metriä cooper testin lopussa
Mulla ei ole ikinä ollut mitään rasitus tai muita urheiluvammoja
Minä treenaan monipuolisesti harkitusti ja syon hallitusti.

Jäät 10 pinnaa tai enemmän maksimisykkeestä coopperissa. Ihan maito. Sääli että lahjakkuus on siunattu noin heikolle mielelle. Muuten susta vois tulla vaikka urheilija.

Keski-ikäiset ultrarouvat on nykypäivän juoksuvitsaus. Ja keski-ikäiset ultraherrat myös. Noilla voorumeilla sellaisiin törmää. Ei oo oikein kulkenut lyhyemmillä matkoilla ja sitten täytyy jollain keinoin yrittää nostaa profiilia työelämässä tai tuttavapiirissä ja katso: ultrajuoksija on syntynyt.

Hiihto on eri asia siellä saa sykkeet ylemmäs nimen omaan ylämäissä
yli 200bpm mutta juoksucooper juostaan tasaisella se on eri asia
meikä saa alle190bpm mittariin on monta kertaa katottu
ei euta ede alle alle 3 min km cooper testissä
jalat hyytyy ja syke ei nouse kunnolla mutta 5km sentään hikisesti
alle 15min Kyllä hiihdolla tosiaan saa sykkeen paljon ylemmäksi 15 tosiaan lyöntiä onhan siinä enemmän lihaksia käytössä.
Mutta mä olenkin vain harrastaja urheilijat on erikseen.

Kuinkahan moni keski-ikäinen ultrarouva ja -herra on juossut itsensä telakalle lopullisesti 24-tunnin ultran jälkeen?
Voi sitä säälin ja huomion kerjäämistä sen jälkeen.

Sanopa muuta.

Harvinaisen selkeätä asiaa!

Taitaa Soironen kirjoitella paavoharjun nimissä kun on niin jämptisti asiaa!

Äläs nyt höpsi. Kun juoksukausi syystalvella päättyy ja alkaa hiihtokausi, niin hiihdon pariin siirtyminen tapahtuu kevyesti ilman mitään rasituksen tuntua. Mutta näin keväällä, kun vaihdetaan hiihdosta juoksuun, niin ensimmäiset lenkit ovat todella rasittavan tuntuisia. Olen tehnyt tämän havainnon erityisesti kahtena viime talvena, kun on ollut pitkä ja hyvä hiihtokausi eikä ole "tarvinnut" juosta. Olisi kyllä hyvä juosta myös talvilenkkejä, jottei juoksuun siirtyminen olisi keväällä niin vaivalloista.

Vaikka tämä onkin aika trollithreadi, niin mitä sitten suositellaan juoksemisen rinnalle? Juuri jotain, missä yläkroppakin saa enempi rasitusta. En tykkää talviurheilulajeista sitten yhtään ja sitä paitsi nyt on jo kesä ovella...

No miksiköhän... Hiihto on tietysti loistava kestävyysharjoittelulaji, mutta se on ranttu olosuhteista ja vaatii melko paljon varusteita (=kallista).

Jokaiselta löytyy kaapista varusteet jaloilla liikkumeisen aloitukseen. Kengät jalkaan ja kävelemään, rapakuntoisena ei paljon juosta. Pikkuhiljaa kunto kohenee ja tarvii vähän parempia varusteita, mutta onhan juokseminen helvetin paljon helpompaa ja halvempaa kuin hiihtäminen. Hiihto onnistuu vain talvella, jos silloinkaan eteläsuomessa.

Yksi juoksun parhaita ominaisuuksia on tuo luuston rasittaminen. Luusto tarvii rasitusta vahvistuakseen ja se on ensiarvoisen tärkeää ikääntyville.

Itse käsittelisin kuntoilun ja laihduttamisen erillään, kumpikaan ei varsinaisesti tue toisiaan. Liikkuminen on aina hyväksi, mutta ei sillä laihduteta, laihtuminen on siitä kiinni miten syö. Laihduttaja taas ei vastaavasti tee mitään huippu-urheilusuorituksia.

Laihtuminen on 30% kiinni siitä mitä syö, 70% siitä miten liikkuu. Käyn kavereitten kanssa ulkona vetämässä hese/mäkkäri/pizza/kebab mättöö kerran viikossa, joskus 2, ja silti painonpudotus onnistu helposti.
Vihanneksia en syö sen kummosemmin mitä nyt ruuassa tulee vastaan, salaattia en syö. Mussutan hedelmiä kyllä senkin edestä.

Silti paino putosi ja rasvat paloi kun treenasin kesää varten, ei todellakaan kannata selittää, että syömisellä olisi liikkumista enemmän merkitystä.