Olen seurustellut reilut 4vuotta ja olen vasta 19 vuotias neitonen..
Nyt minulle on vain tullut sellainen olo että olisi mukava kokeillä välillä muitakin. Seksi ei enää minulle maistu niin kuin ennen.
Toisaalta en voisi kuvitellakkaan eläväni ilman poikaystävääni. Hänelle se vasta olisikin järkytys jo jättäisin. Se suunnittelee kovasti tulevaisuutta yms.
Olisi kiva vaikka olla niin että alettaisiin sitten taas vahempana yrittämään uudestaan..
On vaan niin tylsää arkea :(
Nyt minulle on vain tullut sellainen olo että olisi mukava kokeillä välillä muitakin. Seksi ei enää minulle maistu niin kuin ennen.
Toisaalta en voisi kuvitellakkaan eläväni ilman poikaystävääni. Hänelle se vasta olisikin järkytys jo jättäisin. Se suunnittelee kovasti tulevaisuutta yms.
Olisi kiva vaikka olla niin että alettaisiin sitten taas vahempana yrittämään uudestaan..
On vaan niin tylsää arkea :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
mulla sama juttu.seurusteltu ollaan joku 4 ja puol vuotta ja toisaalta olis kiva olla vapaakin.kun ei oikeen ole kokenut muuta..mä täytin just 20..mut en mä halua jättää poikakaveriani mutta tää on vähän hankala juttu.no koita pärjäillä!
aikoinaan..mutta ero tuli lopulta vaikeiden päätöksien jälkeen ja ystäviä ollaan edelleen..ajattelin aikoinaan että jos vanhempana jatkettaisiin koko juttua,mutta enpä usko että edes haluan,kai sitä olisi ollut silloinkin onnellinen suhteessa..nyt minulla uus mies ja hänellä uusi nainen..19-20v on aikamoista kriisiä ainakin minulla itsellään..aika vaikea ikä seurustella.
Tunnet siis, että suhteestasi puuttuu jotakin ja kaipaisit vaihtelua?
Jos kerran tylsää on, niin auttaisiko yhteinen harrastus? Jokatapauksessa, keskustele poikaystäväsi kanssa asiasta. Kerro hänelle tunteistasi. Ehkä poikaystäväsi ei ole lainkaan osannut aavistaa, kuinka paha olo sinulla on. Varmasti, jos hän rakastaa sinua, hän yrittää tehdä parhaansa, jotta olisit onnellinen.
Muista myös, että parisuhteessa tulee aikoja, joilloin ei mikään tahdo luistaa. Ei aina kaiken tarvitse olla ihanaa ja kultaista. välillä ei suju. Ei edes seksi. Voittehan te myös kokeilla yrittää olla ilman jonkin aikaa. Pitkän paussin jälkeen maistuu taas. :)
Jos sinulla on sellainen olo että haluat kokeilla muitakin, en usko että se olo menee itsestään ohi. Älä tee erään ystäväni virhettä: hän alkoi seurustella 16-vuotiaana ja on nyt 30-vuotiaana naimisissa saman miehen kanssa. Näiden vuosien aikana hän on kuitenkin koko ajan miettinyt olisiko jonkun muun kanssa erilaista...muutamia hän on suudellutkin ja yhteen tyyppiin ihastui niin paljon että jos tyyppi olisi halunnut hänet, hän olisi jättänyt poikaystävänsä. Itse olen nyt kolmekymppisenä onnellisessa parisuhteessa, mutta olen vasta kokemusten kautta oppinut tietämään mitä haluan; en usko että olisin ihastunut mieheeni 17-vuotiaana. Mitä teetkin niin ota muiden tunteet huomioon! Asiat järjestyvät ihan varmasti, tsemppiä sinulle!
niin on.harvoimpa se ensirakkaus se oikea on..
Eka suhteeni alkoi 17-vuotiaana. Rakastettiin ja lopuksi tuntui kuin oltaisiin vain parhaita kavereita. Seksi oli aivan puuta, mietin muita ja millaista olisi olla toisen kanssa.
Lopuksi en enää rakastanut häntä, hän oli ihminen jonka kanssa asuin saman katon alla, ei muuta. Yhdessä oltiin 5 vuotta. Poikayställeni se oli kova pala kun jätin hänet.
Sinkkuna en kerinnyt olemaan, kun pitkäaikainen ihastukseni osoitti kiinnostustaan myös minuun.
Nyt minulle on hyvä olla, enkä halua ikinä jättää häntä. En edes ajattele muita enää, koska en halua eikä tarvitse!
Jos seurustelu vaiheessa nuorena tuntuu vaikealta ja joutavalta koko elämä, niin kehottaisin keskustelemaan ensin pokaystäväsi kanssa.Voin kyllä sanoa, että parisuhteessa tulee aina arki ja juhlaa ei aina voi olla.Minä olen jo 50V ja tunnen sinun tunteesi niin nuoruudesta kuin tästä vahhuudestakin.
Voimia teille molemmilla.
Nytkin oon yksin kotona, pitkäaikainen suhde päättyi viikko sitten.
Jokaiselle tulee ennemmin tai myöhemmin se vaihe, kun pitää mennä ja nähdä ihmisiä ja maailmaa. Harvalla onnistuu seurustelu saman ihmisen kans teinistä asti niin, että ei tule tota vaihetta.
Itse aloin vasta 22-vuotiaana seurustelemaan sanan varsinaisessa merkityksessä, kun oli sellainen tunne, että täytyy mennä ja ei voi sitoutua. Osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.