Miten lähestyn ujoa miestä ilman, että hän pötkii säikähtäneenä pakoon? Ujo ja kaikenlisäksi kai aika kokematonkin, tiedän ettei hänellä ole 2vuoden sisällä ollut ketään ja hänen oma kehon kielensä huokuu epävarmuutta.
Taustaa sen verran että näemmä kerran viikossa-kahdessa. Kun paikalla on muita hän on suht rento jutellen kaikille kaikesta, mutta heti kun minä lähestyn, istun vaikka viereen, hän menee todella hermostuneen oloiseksi. Ei tiedä minne katsoisi, veivaa käsillään ja vaihtelee asentoa koko ajan, mutta sitten saattaa vilkaissa ja katseet jäävät kiinni pitkäksi aikaa.
Jos paikalla on muita ja keskustelu meneillään voimme keskustella asiasta kuin muidenkin kanssa, mutta kun jäämme kahden kumpikaan ei osaa sanoa mitään. Ja jos hän jotain sanoo se on yleensä jotain ihan typerää ja hassua =D
Kun tulee asia jonka jonkun täytyy minulle toimittaa/kertoa/olla yhteyksissä hän ottaa sen lähes aina hoitaakseen. On käynyt niinkin että jonkun muun on täytynyt olla yhteydessä minuun asian tiimoilta, niin tämä eräs on heti yhteydessä minuun samasta asiasta ja sitten on tullut sanomista kun "sotkeutuu" siihen joka ei hänelle kuulunut.
Eli yrittää lähestyä mutta sellaisten asioiden kautta joilla on merkitys , mutta ei lähesty esim "lähdetkö kahville" asenteella.
Kun olemme paikalla jossa on muitakin ei erityisemmin kiinnitä huomiotansa minuun, mutta jos tarvitsen apua on hän ensimmäisenä paikalla auttamassa. Kun on tilanne ettei kukaan varmasti huomaan voi katseet jäädä kiinni pitkäksikin aikaa. Ja ihanasti hän hymyileekin.
Takin jättää varmasti paikkaan missä omanikin on ja hakeutuu asioiden kautta lähelleni. Hirveän epävarma hän on ja huomaa ettei oikein osaa olla mitenkään päin kun olen paikalla.
Ihan en itse siltikään ole varma hänen kiinnostuksestaan, mutta toisaalta kaikki on kuitenkin varmoja merkkejä. Tulee itselle hiukan epävarma olo kaikesta kun hän ei ota suoraa kontaktia. Ja vaikka olen todella sosiaalinen muuten olen myös ujo juuri ihastustani kohtaan. Että syyllistyn samaan itsekkin.
Mutta auttakaa naista mäessä, onko tämä mies nyt kiinnostunut ja miten saan asioita eteenpäin, tätä on jatkunut kuitenkin jo aika kauan. Senkin tiedän ettei hän siedä ns tyrkkyjä naisia joten en voi liiankaan suorasukainen olla etten anna väärää käsitystä.
Taustaa sen verran että näemmä kerran viikossa-kahdessa. Kun paikalla on muita hän on suht rento jutellen kaikille kaikesta, mutta heti kun minä lähestyn, istun vaikka viereen, hän menee todella hermostuneen oloiseksi. Ei tiedä minne katsoisi, veivaa käsillään ja vaihtelee asentoa koko ajan, mutta sitten saattaa vilkaissa ja katseet jäävät kiinni pitkäksi aikaa.
Jos paikalla on muita ja keskustelu meneillään voimme keskustella asiasta kuin muidenkin kanssa, mutta kun jäämme kahden kumpikaan ei osaa sanoa mitään. Ja jos hän jotain sanoo se on yleensä jotain ihan typerää ja hassua =D
Kun tulee asia jonka jonkun täytyy minulle toimittaa/kertoa/olla yhteyksissä hän ottaa sen lähes aina hoitaakseen. On käynyt niinkin että jonkun muun on täytynyt olla yhteydessä minuun asian tiimoilta, niin tämä eräs on heti yhteydessä minuun samasta asiasta ja sitten on tullut sanomista kun "sotkeutuu" siihen joka ei hänelle kuulunut.
Eli yrittää lähestyä mutta sellaisten asioiden kautta joilla on merkitys , mutta ei lähesty esim "lähdetkö kahville" asenteella.
Kun olemme paikalla jossa on muitakin ei erityisemmin kiinnitä huomiotansa minuun, mutta jos tarvitsen apua on hän ensimmäisenä paikalla auttamassa. Kun on tilanne ettei kukaan varmasti huomaan voi katseet jäädä kiinni pitkäksikin aikaa. Ja ihanasti hän hymyileekin.
Takin jättää varmasti paikkaan missä omanikin on ja hakeutuu asioiden kautta lähelleni. Hirveän epävarma hän on ja huomaa ettei oikein osaa olla mitenkään päin kun olen paikalla.
Ihan en itse siltikään ole varma hänen kiinnostuksestaan, mutta toisaalta kaikki on kuitenkin varmoja merkkejä. Tulee itselle hiukan epävarma olo kaikesta kun hän ei ota suoraa kontaktia. Ja vaikka olen todella sosiaalinen muuten olen myös ujo juuri ihastustani kohtaan. Että syyllistyn samaan itsekkin.
Mutta auttakaa naista mäessä, onko tämä mies nyt kiinnostunut ja miten saan asioita eteenpäin, tätä on jatkunut kuitenkin jo aika kauan. Senkin tiedän ettei hän siedä ns tyrkkyjä naisia joten en voi liiankaan suorasukainen olla etten anna väärää käsitystä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vielä kysyt onko kiinnostunut. :D Tuohan on kuin sanakirjan sivulta "ihastunut ujo mies". Tosin monesti se kestää kyllä kauan tajuta kun joku tykkää, voi jopa olla että kaverit näkee sen ensin ja itse ei millään jotenkin uskois. :)
Miten veisit eteenpäin, hmmm, onko teillä yhtään fyysistä kosketusta? Mä varmaan (itse myös naisena) vihjaisin miehelle kiinnostuksestani siten että hakeutuisin koskettamaan, kaikenlaisten tekosyiden varjolla. Jalkoja voi laittaa yhteen pöytien alla salaa muka vahingossa, käsivarsia hipaista keskustellessa, tavaroita antaa käteen (näyttää vaikka kännykällä netistä joku typerä juttu), jos uskallat niin keksi joku syy koskea hänen hiuksiaan.
Itse aikanaan kun kiltin mieheni tapasin, toisella tapaamisella oli kiva kun tuli tekosyy painautua tiiviisti hänen kylkeensä kii. Tästä myös saa lisää vihjeitä hänen tunteistaan - meneekö hän silloin kauemmas, säikkyykö pahoin, vai yllättyykö positiivisesti, vastaako eleisiin, alkaa itsekin tehdä samoja juttuja sinulle?
Ole varovainen ettei hän ala pelätä että haluat kuut taivaalta, ota jotain suorituspaineita ja sen takia ala juosta karkuun.
Varmaan tälläkin hetkellä hänelle on aika ponnistelua olla kanssasi kahden kesken kun jäätyilee ja puhuu vaan höpsöjä, mutta uskallatko itsekin mokata hänen edessään? Se voi keventää tunnelmaa. Ehkä hänkään ei tiedä sinun tunteistasi, ja siksi ei oikein tiedä uskaltaako lähestyä pelkästään omana itsenään (vaan tarvitsee aina jonkun toisen asian jonka tiimoilta höpötellä), pelkää kasvojen menetystä... En mä tiedä, tällästä tulee mieleen ennen kahta aamuyöllä, olikohan tästä apua :D
Ei läheisyyttä kannata pelätä! Kuka siitä nyt ei pitäisi?! Käykää kiinni vaan :)
En osaa sanoa kokemattomuudesta tai yleensä epävarmuudesta naisten suhteen tuon miehen osalta muuten, mutta hän on aika takuuvarmasti sinuun ihastunut.
Vaikka miehellä olisi kokemusta ja hän olisi varma niin joskus ihastuessaan mieskin voi mennä hämilleen tunteista joita toinen saa aikaiseksi.
Valitettavasti naiset tulkitsevat tämän aina juuri epävarmuudeksi eivätkä sitten kiinnostu miehestä. :(
Kannattaisi varmaankin ehkä kysellä kahville menoa tai vastaavaa tekemistä.
Tyrkky olisit vain jos tarttuisit häntä kiinni jostain pakarasta. Uskoisin että muista aloitteista hän olisi vain tyytyväinen.
en ole tuon kaltainen itse ollut kuin oikeastaan kerran elämässäni ja se meni tietysti ihan päin helvettiä.
Kerran eräs kaveri toimi tuolla tavoin erään tuttavanaisen kanssa opiskellessa. Oli ihastunut ja en tiedä kumpi teki aloitteen sitten tapailuun. Seurustelivat hyvän aikaa kunnes nainen löysi jonkun uuden (tietenkin).
Minäkin tapailen ujoa miestä. Itsekkin kyllä huomaan olevani hänen seurassaan ujo. Suutelua olen odottanut eka treffeistä lähtien, mutta ei vieläkään sitä ole tapahtunut! :/ Olen kyllä hoksannut tämän miehen yritykset jossain vaiheessa, mutta jälkikäteen. Seuraava kerta kun tulee, mun täytyy olla rohkea ja antaa vaikka ensiks poskelle pusu jossei muut asiat tehoa..;)
minä olisin valmis tämän miehen kans seurustelemaan tosissaan, mutta miehestä ei ota selvää mitä se tahtoo... Olen seurustellut aikaisemmin ja kyseillä miehelläki on jotaki ollut joskus.
itselläni oli aika lailla samanlainen tilanne vajaa viisi vuotta sitten :D. sitä katsoessa ujous tarttui minuunkin ja siinä sitten oltaisiin vatvottu varmaan maailman tappiin asti toisiamme kierrellen ja katsellen ilman rohkeutta tehdä aloitetta.. hehe, raasua.. onneksi meillä oli yhteinen ystävä joka sai lopulta tarpeekseen ja sysäisi vyöryn liikkeelle, yhteisen illanvieton aikaan hän suuressa porukassa yhtäkkiä tokaisi että ettekö te nyt piru vie itse näe tätä tilannetta, kukaan ei jaksa enää kattoa tällaista, muut nyökkäili ympärillä ja me olimme vajota maan alle, silloin olisin voinut kuristaa tämän ystävämme mutta nyt kiitän häntä. olen ollut maailman ihanimman ja hellimmän miehen kanssa siitä asti ja vuosi sitten tuli kihlat..
^Onnea kihloista!
Tilanne on hiukan ehkä edennyt. Nyt hän on kovasti yrittänyt olla yhteyksissä edelleen "tikusta asiaa" linjalla. Olimme yhteisessä kokouksessa ja istuuduin hänen viereensä. Hän reagoi siihen niin että hilautui ja hilautui kauemmas kohti pöydän reunaa ja hyvä ettei pöytä loppunut kesken "huokaus".
Mutta taisin silti olla silmäkulmassa koko ajan, kun vaihdoin asentoa hän vaihtoi pian samalla lailla asentonsa ja sitä jatkettiin kokouksen ajan. Kerran katseet jäi pitkäksi aikaa kiinni kun erehtyi katsomaan kohti.
Olen huomannut kuitenkin pientä rohkaistumista, seuraavassa kokouksessa hän piti huolen että kahvikuppini ei ollut tyhjä ja pullat saatavilla.
Olen itse hakeutunut hänen seuraansa ja antanut ymmärtää että viihdyn hänen kanssaan mutta mitään suorempaa vihjausta en ole uskaltanut antaa. Ehkä tämä etenee omalla painollansa tai jatkuu vain tällaisena hippasena =(
se on kyllä hyvä jos on jotainkaan rohkaistumista tapahtunut :) ja itse voit tietenkin ruokkia sitä juuri sillä silmäpelillä ja hymyillä jne, mutta on se kyllä piru kun se ujous tarttuu niin herkästi.. Parashan olisi jos uskaltaisit vain kysäistä tosiaan sitä kahvireissua tai jotain muuta kahdestaan istuskelua vaikka töiden verukkeella aluksi? jos mies on noin ujo niin varmaan ei usko että voisit pitää hänestä oikeasti, kysyin omalta mieheltäni että miksi hän ei uskaltanut tehdä aloitetta niin hän vastasi juuri noin.. Ilman sitä ystäväämme varmaan vain kirottaisiin kumpikin itseämme iltaisin yksinollessamme kun ei kumpikaan uskaltanut.. :) ne on niin vaikeita ne muutamat sanat kun toisesta tykkää..
=)
Niin ja jos vielä tähän settiin kuuluu miehen vähäinen kokemus ni voihan se olla aika paikka. Lisäksi hän ei ole ainut sopassa koska näyttäisi nuita ottajia minulla riittävän. Jos tosiaan ajatusmaailma menee tuohon kastiin etten voisi hänestä pitää oikeasti, voisin ajatella muiden ympäröivien miesten pahentavan aika radikaalisti tilannetta. Tosin kukaan muuhan ei vihreää valoa näe ja yritän ohittaa asiallisen viileästi tai jopa "tajuamatta" muiden vihjailuja.
Ja heh, normaalisti minä sosiaalinen ja kaikkien kanssa juttuun tuleva kääriydyn hänen kanssaan myös ujoon kuoreen että näyttää se vain tarttuvan :D
Eilen haki seuraani, tuli kahville viereeni, teki samoja asioita kuin minäkin päästäkseen lähelleni, oli selviä eleitä, mutta mikä meni tänää vikaan? Tänään tuntui että enemmän vältteli kuin olisi osoittanut mitään kiinnostusta. Ennemmin tuntui että flirttaili toiselle naiselle, olin kuin ilmaa. En ymmärrä enää :(
Kuulostaa niin tutulta...
Itselläni melkein täysin identtinen tilanne. Tämä mies osoitti kiinnostusta samankaltaisesti kuin sinunkin tapauksessasi, eikä saanut aikaiseksi aloitetta. En kyllä minäkään, koska en ollut ihan 100% varma hänestä, itsekin olen ujo ja hermostuneisuus tarttuu.
Ja samanlaista hot&cold-meininkiä häneltä sain, kun yritin tehdä oman kiinostukseni selväksi. Taisi ruveta hermoilemaan siitä vain lisää. Tai sitten olin liian epäselvä. En tiedä.
Todella turhauttavaa. :(
Vaikka eilinen meni viileissä merkeissä tuli myös outo tilanne kun lähdin kotiin. Muut jäivät kahville kun vedin vaatteita päälleni. Hän tuli kysymään -Nytkö jo lähdet? Oli silminnähden pettynyt ja kysymyskin tuli ulos aika surullisella sävyllä. Hän tietää ettemme näe nyt muutamaan viikkoon. En vaan pysy kärryillä, kun ensin on viileä ja antaa toiselle flirttiä ja kun olen lähdössä sain sen huomion silloin.
Niinhän se menee...
Ehkä hän odotti, jos sinä lähestyisit ensiksi tällä kertaa, tekisit aloitteen? Yritti pysyä viileänä, coolina, jutteli toisten kanssa nähdäkseen reaktiosi (mustasukkaisuutta?). Lähtiessäsi sitten säikähti, ettei saisikaan jutella kanssasi ennen parin viikon eroa, ja tuli juttelemaan.
Näin minä tulkitsisin tilanteen. :D Mutta mene ja ota miehistä selvää, etenkin ujoista sellaisista.
Samanlaista HOT & COLD meininkiä se on meilläkin päin. Pitäsi vain ottaa ja kertoa yksinkertaisesti mitä ajattelee hänestä. Mutta olen niin saamaton! Tiedän että häntä ärsyttää ja hän on ehkä pahemmin ymmällään kuin minä. Flirttailuunkaan ei ole kovin usein mahdollisuuksia, enkä halua näyttää miltään perässä roikkuvalta limaiselta pelimieheltäkään! Sen takia otan välillä etäisyyttä. Mutta ei saa lopettaa yrittämästä! Pitää ajatella niitä positiivia merkkejä: hymyä, tuikkivia silmiä jne.
Oikea asenne! Ikinä ei kannata luovuttaa, ennen kuin kaikki on yhdessä oman ihastuksen kohteen kanssa puitu ja loppuun käsitelty.
Toivoisin vain, että hän jo puolestaan ottaisi pitkästä aikaa yhteyttä, ettei itse tarvitsisi aina olla se aktiivinen osapuoli.
Onko joku luovuttanut?
Lähtenyt vaan jäähylle välillä
lopeta se kissa ja hiiri leikki ja pyydä sitä kahville johonkin, tai illalliselle raflaan.
Jos et oo jo pyytänyt tai tehnyt muuta.?? Jos se mies on kauheen ujo niin ala juttelee niitä näitä sille. Ei varmaan työasioita kannata jutella.
Voisin ehkä analysoida omalta kokemuspohjalta n. 5 vuotta sitten.
Olin hyvinkin sosiaalinen sekaporukassa, mutta toisinaan olin pelkästään kuuntelijan roolissa. Myös pelkästään naisseurassa, ollessani ainoa mies, puhuin paljon ja muutenkin sosiaalinen. Mutta auta armias kun jouduin naisen kanssa kahden kesken! Tilanne muuttui väkinäiseksi. Ei tosin silloin, jos nainen oli vähääkään epäkiinnostava.
Tämä hot&cold juttu oli niiiin tuttua.. Nainen kiinnosti, halusin tulla huomatuksi ja että hän kiinnostuisi minusta. Mutta en kuitenkaan uskaltanut tehdä asialle mitään, pelkäsin nolaavani itteni. Ajattelin että hän sanoisi/tekisi jotain. Mutta kun/jos hän ei tehnyt, esitin ettei kiinnostanut (koska luulin ettei häntä kiinnostanut) pelkästään siksi, ettei hän luulisi että olisin kiinnostunut, koska häntäkään ei tuntunut kiinnostavan, jolloin en nolaisi itseäni.
Ne oli vaikeita aikoja, onneks päässyt siitä irti...