Fatalismi

A

Me vaativat persoonallisuudet emme pidä siitä, että narsismia käytetään fatalismin synonyymina. (Jos sinulle tuli nyt liikaa sivistyssanoja, niin googleta äläkä aina valita.) ... Narsisti ei koskaan muutu, narsistilla ei ole kykyä empatiaan, narsistilla ei ole tunteita, jankuti jankuti jankuti jankuti, blaa blaa blaa

Narsistinen loukkaantuminen on useille ihana tekosyy oikeuttaa oma uhriuttava tai uhriutuva käyttäytymisensä, välttää vastuunsa ja taantua lapseksi jälleen.

http://www.youtube.com/watch?v=LYMYhuwDQf8

220

1077

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yxex

      Just kommentoin elisaketulle narsistisesta loukkaantumisesta :)
      Se on yksi suurimmista syistä miksi ihmiset mieltää toisen narskusksi.

      En tiennytkään että olet kohtaloonuskova ;-D

      • vvvvvvvvvvvvvvvvvvvv

        "Just kommentoin elisaketulle narsistisesta loukkaantumisesta :)
        Se on yksi suurimmista syistä miksi ihmiset mieltää toisen narskusksi."

        Koska itselläs johtui narsistisesta loukkaantumisesta se että mielsit kumppanisi narsistiksi niin sinun ei pidä luulla että muidenkin kohdalla on niin. Siis ilmeisesti kumppanisi ei ollut edes narsisti, sinä vaan mielsit niin?

        Sinulla ei ole mitään mahdollisuutta tietää minkä vuoksi ihmiset yleensä mieltää toisen narsistiksi. Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin.

      • M.B.
        vvvvvvvvvvvvvvvvvvvv kirjoitti:

        "Just kommentoin elisaketulle narsistisesta loukkaantumisesta :)
        Se on yksi suurimmista syistä miksi ihmiset mieltää toisen narskusksi."

        Koska itselläs johtui narsistisesta loukkaantumisesta se että mielsit kumppanisi narsistiksi niin sinun ei pidä luulla että muidenkin kohdalla on niin. Siis ilmeisesti kumppanisi ei ollut edes narsisti, sinä vaan mielsit niin?

        Sinulla ei ole mitään mahdollisuutta tietää minkä vuoksi ihmiset yleensä mieltää toisen narsistiksi. Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin.

        Kiitos.

        "Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin."

      • gfasgagasdgasdgasgas
        vvvvvvvvvvvvvvvvvvvv kirjoitti:

        "Just kommentoin elisaketulle narsistisesta loukkaantumisesta :)
        Se on yksi suurimmista syistä miksi ihmiset mieltää toisen narskusksi."

        Koska itselläs johtui narsistisesta loukkaantumisesta se että mielsit kumppanisi narsistiksi niin sinun ei pidä luulla että muidenkin kohdalla on niin. Siis ilmeisesti kumppanisi ei ollut edes narsisti, sinä vaan mielsit niin?

        Sinulla ei ole mitään mahdollisuutta tietää minkä vuoksi ihmiset yleensä mieltää toisen narsistiksi. Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin.

        W‌‌‍W‌‌‍W.LEMONZ.ORG on asiasivusto tältä osa-alueelta! Ne ovat sama asia!

    • M.B.

      saunassa istuskellessani mietin ihan samaa.. Mutta sivuutin aiheen, koska olisin saanut paljon enemmän pahoja ja huonoja ja negatiivisia sanoja aloitukseen ja ihan pötkössä, kuin A. Joiltakin osin mun skeematerapiatestit osuivat kohdilleen. En ensimmäisenä osaa sanoa silleen nätisti mitä tarkoitan, vaan juurikin sitten heittäydyn vihaiseksi lapseksi. Mikä lienee vähintäänkin uhriuttavaa, sellainen..

      • yxex

        Hei, merkkaa ylös ittelles ne tunnelukot ja moodit, ja testaa uudelleen vaikka 3kk päästä. Voit yllättyä mitä henkinen tutkimusmatka saa aikaan. Kokeile, muuten et usko mua! ;)

      • M.B.
        yxex kirjoitti:

        Hei, merkkaa ylös ittelles ne tunnelukot ja moodit, ja testaa uudelleen vaikka 3kk päästä. Voit yllättyä mitä henkinen tutkimusmatka saa aikaan. Kokeile, muuten et usko mua! ;)

        Ja uskonpas!! Mietin ihan samaa, että miten esimerkiksi mikäkin vaikuttaa siihen, että miten kokee oikeaksi vastaukseksi juuri nyt... Mutta kyllä mussa asuu pieni vihainen lapsi :DD

        *asuuasuuasuupas*

        Mutta asui kyllä sellainen toisenkinlainen lapsi.. enpäs muistakaan, mikä sana se oli.. jokin positiivinen ja perusturvallisuuteen liitin sen mielessäni, tai sellaisen kokemiseen..

        Niin ja pari kappaletta aikuisia :)

        Vihainen lapsi on kylläkin kiva. Ei ehkä niin helposti kanna mukanaan vihaa, jos osaa olla vihainen lapsi ainakin hetkittäin.

      • yxex
        M.B. kirjoitti:

        Ja uskonpas!! Mietin ihan samaa, että miten esimerkiksi mikäkin vaikuttaa siihen, että miten kokee oikeaksi vastaukseksi juuri nyt... Mutta kyllä mussa asuu pieni vihainen lapsi :DD

        *asuuasuuasuupas*

        Mutta asui kyllä sellainen toisenkinlainen lapsi.. enpäs muistakaan, mikä sana se oli.. jokin positiivinen ja perusturvallisuuteen liitin sen mielessäni, tai sellaisen kokemiseen..

        Niin ja pari kappaletta aikuisia :)

        Vihainen lapsi on kylläkin kiva. Ei ehkä niin helposti kanna mukanaan vihaa, jos osaa olla vihainen lapsi ainakin hetkittäin.

        :-DD
        Silloin kun itse olin aivan maissa omassa suhteessani tein kys testit, ja olin niin lukkoinen kuin Houdini, ja ohjelma melkein kehotti viemään mut lukkosepälle avattavaksi ;)
        Sitten myöhemmin ne tunnelukot vaihtui vahvoista heikkoihin, ja osa katos kokonaan..

        *rutistaa vihaista lettitukkaa* =)

      • M.B.
        yxex kirjoitti:

        :-DD
        Silloin kun itse olin aivan maissa omassa suhteessani tein kys testit, ja olin niin lukkoinen kuin Houdini, ja ohjelma melkein kehotti viemään mut lukkosepälle avattavaksi ;)
        Sitten myöhemmin ne tunnelukot vaihtui vahvoista heikkoihin, ja osa katos kokonaan..

        *rutistaa vihaista lettitukkaa* =)

        *lerputtaa alahuultaan yleisen mielenilmauksen merkiksi hetken, ja hymyilee taas*

        Ittelläs on letit :D

      • yxex
        M.B. kirjoitti:

        *lerputtaa alahuultaan yleisen mielenilmauksen merkiksi hetken, ja hymyilee taas*

        Ittelläs on letit :D

        *toimiva vastuullinen aikuinen tukistaa impulsiivista lasta* ;-D

        (hellästi)

    • M.B.

      Linkin myötä muistui mieleeni muistikuva lapsuudesta.. Saatoin istua kuin nakutettuna ja katsoa telkkarista vastaavanlaista kalliokiipeilyä ilman köysiä niin kauan kuin ohjelmaa kesti!!

      Ja luonto-ohjelmia.. Parhaimmat tutkijoista tuntuvat monet muuten suhtautuvan työhönsä lapsenmielen lailla... Sillä tavalla intohimoisen antaumuksellisesti, nälkänsä ja kipeän polvensa unohtaen, iloisesti sateesta huolimatta.. Sellainen skeema mulle jokapäiväiseksi, kiitos.

    • elisakettu

      Minulla on taipumusta tuohon kohtalonuskoon itseni kohdalla, kyllä. Mutta enpä ole ajatellut että se voisi olla erityisesti narsistinen piirre. Ajattelen sitä enemmänkin mystisenä, jotenkin odottavana asiana, joskus tuolla kaukana sitten joskus.

      Mutta en usko kohtalooni siten, että mikään kokemani väärinteko olisi ollut oikeutettua tai osa minulle lasketettua kohtaloa. Ei. Ihmisethän ne ovat olleet minua kiusaamassa ja minä vastaanottamassa. En ole jäänyt sinne paikoilleni loputtomasti märehtimään; hei tämä on nyt mun rooli, katsokaas kun kärsin, ja tämähän on nyt minun kohtaloni. ihminen on oman elämänsä seppä kuitenkin, oman elämänsä määrääjä ja hallitsija. Uskoa se vaatii, monesti monenlaisiin asioihin.

      Uskon kohtaloon lähinnä sen suomien hyvien mahdollisuuksien vuoksi. Toki omilla toimilla on suuri merkitys ja vastuu tekemisistään on myös yhteys monesti mitä voi saada aikaiseksi. Mutta joskus tarvitaan hitusen onnea. Ja jonkinlaista kohtalon tyrkkäystä oikeaan suuntaan. Mutta kannattaa pitää silmänsä auki, katsoa eteensä, mitä sieltä polulta löytyy.

      • yxex

        Niin, kohtaloonusko vai valinnan vapaus, siinä riittää pohdittavaa itsekullekin.

        Leikillinen esimerkki: pankkirosmo sellissä; 'kohtaloni oli ryöstää pankki, en vain ottanut huomioon että poliisien kohtalo oli napata mut' ;)

        Ehkä toimimme marionettinukkeina jossain kosmisessa näytelmässä(?) Ehkä itsenäiset valintamme seuraavatkin ennaltamäärättyä käsikirjoitusta(?) Ehkä hetken intuiitiosta toimiminen sekoittaa pakkaa ja hetkeksi ihminen siirtyy vapaan valinnan tilaan...

        Joskus rakastuminen tuntuu sellaiselta 'match made in heaven.lta', vuosisadan rakkaustarinalta, jumalten lahjalta..

        Ehkä kamujen piti sattua palstalle samoihin aikoihin..miettimään, ihmettelemään, oivaltamaan, tarkastelemaan narsismi-puuta kaikista mahdollisista näkökulmista ja kiipeilemään sen oksilla... ;)

      • elisakettu
        yxex kirjoitti:

        Niin, kohtaloonusko vai valinnan vapaus, siinä riittää pohdittavaa itsekullekin.

        Leikillinen esimerkki: pankkirosmo sellissä; 'kohtaloni oli ryöstää pankki, en vain ottanut huomioon että poliisien kohtalo oli napata mut' ;)

        Ehkä toimimme marionettinukkeina jossain kosmisessa näytelmässä(?) Ehkä itsenäiset valintamme seuraavatkin ennaltamäärättyä käsikirjoitusta(?) Ehkä hetken intuiitiosta toimiminen sekoittaa pakkaa ja hetkeksi ihminen siirtyy vapaan valinnan tilaan...

        Joskus rakastuminen tuntuu sellaiselta 'match made in heaven.lta', vuosisadan rakkaustarinalta, jumalten lahjalta..

        Ehkä kamujen piti sattua palstalle samoihin aikoihin..miettimään, ihmettelemään, oivaltamaan, tarkastelemaan narsismi-puuta kaikista mahdollisista näkökulmista ja kiipeilemään sen oksilla... ;)

        Rationaalinen minäni haluaa kumota kaikki väitteesi. Tunnepuoleni tai mystiseen uskova taas haluaa uskoa tuohon. Siitä taas päästään siihen, miten narsistinen näkökulma ihmisellä voikaan olla. Koen asiat omalta kantiltani, vaikka ympäristöön ja tapahtumiin vaikuttavat lukuisat muut tekijät, toiset ihmiset.

        Puun oksilla tosiaan; tämä herättää tällä hetkellä eniten kummastusta. Päässäkin raksuttaa taas uusi tarina. Mistä niitä syntyy? Ja miksi? Kohtaloa? Vai selviä järjellä selitettävissä olevia asioita? Vai jokin muu elementti mitä ei ole tullut ajatelleeksi? Ainakin kelkassa tavalla tai toisella on muita ihmisiä, se on selvä. Harmi kun ei ole aikaa kirjoittaa. Mutta jos iloa ja aikaa riittää, jaan sen kanoottikunnalle, jossain.

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Rationaalinen minäni haluaa kumota kaikki väitteesi. Tunnepuoleni tai mystiseen uskova taas haluaa uskoa tuohon. Siitä taas päästään siihen, miten narsistinen näkökulma ihmisellä voikaan olla. Koen asiat omalta kantiltani, vaikka ympäristöön ja tapahtumiin vaikuttavat lukuisat muut tekijät, toiset ihmiset.

        Puun oksilla tosiaan; tämä herättää tällä hetkellä eniten kummastusta. Päässäkin raksuttaa taas uusi tarina. Mistä niitä syntyy? Ja miksi? Kohtaloa? Vai selviä järjellä selitettävissä olevia asioita? Vai jokin muu elementti mitä ei ole tullut ajatelleeksi? Ainakin kelkassa tavalla tai toisella on muita ihmisiä, se on selvä. Harmi kun ei ole aikaa kirjoittaa. Mutta jos iloa ja aikaa riittää, jaan sen kanoottikunnalle, jossain.

        Niin. Kukapa meistä ei kokisi asiota omalta kantiltaan...

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        Niin. Kukapa meistä ei kokisi asiota omalta kantiltaan...

        Onneksi sinä lauot mää noita viisauksiasi. Oikeesti.

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Onneksi sinä lauot mää noita viisauksiasi. Oikeesti.

        Kiitos :) Omalta osaltani voin myös sanoa, että tarinasi ketun seikkailuista ovat myös enentäneet luottamustani lisää itseni ulkopuolisiin ihmisiin. Entistä selkeämmin pystyn olemaan läsnä siinä vierasta mummoa kuuntelevassa hetkessä ja olemaan onnellinen juuri siinä. Ajatus siitä, että en oikeasti ole siinä kuuntelemassa, vaan kärsimmättömästi odottaisin pääseväni jatkamaan matkaani, on väistynyt kokonaisvaltaisemman pysähtymisen tieltä :)

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        Kiitos :) Omalta osaltani voin myös sanoa, että tarinasi ketun seikkailuista ovat myös enentäneet luottamustani lisää itseni ulkopuolisiin ihmisiin. Entistä selkeämmin pystyn olemaan läsnä siinä vierasta mummoa kuuntelevassa hetkessä ja olemaan onnellinen juuri siinä. Ajatus siitä, että en oikeasti ole siinä kuuntelemassa, vaan kärsimmättömästi odottaisin pääseväni jatkamaan matkaani, on väistynyt kokonaisvaltaisemman pysähtymisen tieltä :)

        Sama juttu muuten, sen vieraan mummon kuunteleminen. Kuuntelun taito, ei pelkästään läsnä oleminen, silmiin katsominen. Vaikka olin "jotenkin hyvä" aiemmin, olen vasta nyt enemmän siinä. Tämä matkani täällä ja muiden vaeltajien tarinat, kertomukset, kirjoitukset ovat todella kasvattaneet minua siinä. Kiitos sinulle, kiitos monelle monelle muulle.

    • A
      • elisakettu

        Arvaapa minne ja mihin aikakauteen mieleni tekevi?

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Arvaapa minne ja mihin aikakauteen mieleni tekevi?

        Minä olisin eilen halunnut käynnistää aikakoneeni ja suunnata sen keula kohti ihmisen syntymää lajina. Siitä sitten harppauksin, aina merkittävissä lajikehityksellisissä solmukohdissa pysähtyen, takaisinpäin.. tähän hetkeen.

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        Minä olisin eilen halunnut käynnistää aikakoneeni ja suunnata sen keula kohti ihmisen syntymää lajina. Siitä sitten harppauksin, aina merkittävissä lajikehityksellisissä solmukohdissa pysähtyen, takaisinpäin.. tähän hetkeen.

        Minulle aukeni vasta nyt tuo sinun aikakone-vertauksesi. ihmettelin aiemmin mistä helkkarista se mää puhuu kun joskus sanaan törmäsin. Joka hetki oppii jotain uutta =) Minä haluaisin joskus historialliselle aikakaudelle. Ikäni olen paennut mielikuvitusretkille. Se on jännittävää ja hauskaa, toisinaan.

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Minulle aukeni vasta nyt tuo sinun aikakone-vertauksesi. ihmettelin aiemmin mistä helkkarista se mää puhuu kun joskus sanaan törmäsin. Joka hetki oppii jotain uutta =) Minä haluaisin joskus historialliselle aikakaudelle. Ikäni olen paennut mielikuvitusretkille. Se on jännittävää ja hauskaa, toisinaan.

        :D Ja sitten on se, mieleeni syöpynyt sanallinen ilakointi palstalla, jossa muun muassa rakenneltiin aikakonetta.. punaisista legoista :) Se kantautuu mukanani ja on edelleen mielikuvitusta kutkuttava ajatus.

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        :D Ja sitten on se, mieleeni syöpynyt sanallinen ilakointi palstalla, jossa muun muassa rakenneltiin aikakonetta.. punaisista legoista :) Se kantautuu mukanani ja on edelleen mielikuvitusta kutkuttava ajatus.

        Ai ne punaiset legot liittyy taas siihen? Minä olen ollut täällä vasta niin vähän aikaa. Monet jutut aukenee niin hitaasti, mutta sitten kun käsittää jotain, hyvä tunne. Avartaa huomattavasti sitä omaa katsantoa ja kyky käsitellä sitten asioita laajakatseisemmin, irralllaan joo, jotenkin. Mutta vielä miten voi tuoda erilaisten vihjeiden; sanallisten, kuvallisten, tunteellisten, käsitteelisten kautta: löytää sen merkin, avautuu itselle, tarkastelee itseään...ymmärtää muita jne..

        Löytyykö sitä aikakonejuttua jostain enemmän? Olisi hauska joskus lukea.

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Ai ne punaiset legot liittyy taas siihen? Minä olen ollut täällä vasta niin vähän aikaa. Monet jutut aukenee niin hitaasti, mutta sitten kun käsittää jotain, hyvä tunne. Avartaa huomattavasti sitä omaa katsantoa ja kyky käsitellä sitten asioita laajakatseisemmin, irralllaan joo, jotenkin. Mutta vielä miten voi tuoda erilaisten vihjeiden; sanallisten, kuvallisten, tunteellisten, käsitteelisten kautta: löytää sen merkin, avautuu itselle, tarkastelee itseään...ymmärtää muita jne..

        Löytyykö sitä aikakonejuttua jostain enemmän? Olisi hauska joskus lukea.

        Se oli nimeltään... se on kolmea ystävyyttä ja niistä tulee mieleen ystävänpäivä.. joten voinkin näppärästi katsoa missäkohden matkalla arkistoa se on jo venymässä..

      • M.B.
        M.B. kirjoitti:

        Se oli nimeltään... se on kolmea ystävyyttä ja niistä tulee mieleen ystävänpäivä.. joten voinkin näppärästi katsoa missäkohden matkalla arkistoa se on jo venymässä..

        Se olikin Narsitin kanssa näkee... Missä lottis muuten huuheltaa nykyisi?

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        Se olikin Narsitin kanssa näkee... Missä lottis muuten huuheltaa nykyisi?

        Minä perehdyn tuohon, kiitos. Lottis on toisella palstalla.

    • 29
    • selvää pässinlihaa

      "Me vaativat persoonallisuudet emme pidä siitä, että narsismia käytetään fatalismin synonyymina. (Jos sinulle tuli nyt liikaa sivistyssanoja, niin googleta äläkä aina valita.) ... Narsisti ei koskaan muutu, narsistilla ei ole kykyä empatiaan, narsistilla ei ole tunteita, jankuti jankuti jankuti jankuti, blaa blaa blaa

      Narsistinen loukkaantuminen on useille ihana tekosyy oikeuttaa oma uhriuttava tai uhriutuva käyttäytymisensä, välttää vastuunsa ja taantua lapseksi jälleen."

      Se ei oo kuulepas teidän pitämisestä kiinni että ihmistä jolla ei ole kykyä empatiaan, jolla ei ole tunteita, ainakaan sellaisia jotka edellyttävät toisen ihmisen huomioon ottamista ja joka ei pysty muuttumaan nimitetään narsistiksi. Ette pidä siitä koska narsisti viimeiseen asti kieltää ominaisuutensa koska he hajoaisivat jos myöntäisivät ne, olisi pakko tunnustaa että narsistin minuus on kuin musta aukko.

      Kun olin lukenut tämän aloituksen tiesin palstaa aikaisemminkin lukeneena ne ketkä tätä aloitusta komppaavat ja sitten totesin että näin oli, oikein arvasin.

      Uhri ei koe mitään narsistista loukkausta (se on ihan narsistien "omia heiniä") kun hänelle vihdoin viimein valkenee että se toinen on narsisti, tajuaa miten narsisti toimii ja minkälainen on. Narsistien uhrit ovat yleensä älykkäitä ihmisiä koska älykäs ja vahva ihminen on haaste narsistille, se tuottaa tunne-elämältään sairaalle narsistille suurimman tyydytyksen.

      Ja huomaan kirjoittajan narsistisen loukkaantumisen tuossa kysymyksessä että oliko liikaa sivistyssanoja ja käskyssä googlettaa, joka johtuu siitä että viime päivinä on ollut kritiikkiä siitä että täällä yritetään kuulostaa niin tieteellisiltä kun kopsaillaan netistä kovin tieteellisiä ajatuksia ja lausuntoja asiasta.

      • todella

        hitto mitä yhden linjan fanaatikkoja taas

      • selvää pässinlihaa
        todella kirjoitti:

        hitto mitä yhden linjan fanaatikkoja taas

        Ei se ole fanaattista, se on vaan valitettava totuuus, narsisti on juuri sellainen kuin asiantuntijat kuvaavat hänen olevan, jos muuta yritetään väittää eli väitetään etteikö narsisti olisi vaikutuspiirissään olevan ihmisen itsetunnon tuhoava, itsekäs,toisia hyväksikäyttävä manipulaattori, joka aina harjoittaa psyykkistä väkivaltaa ja usein fyysistäkin niin se on turhaa paskan puhumista.

      • M.B.

        "Kun olin lukenut tämän aloituksen tiesin palstaa aikaisemminkin lukeneena ne ketkä tätä aloitusta komppaavat ja sitten totesin että näin oli, oikein arvasin."

        On hieno tunne, kun osuu oikeaan, eikö?

        " joka johtuu siitä että viime päivinä on ollut kritiikkiä siitä että täällä yritetään kuulostaa niin tieteellisiltä kun kopsaillaan netistä kovin tieteellisiä ajatuksia ja lausuntoja asiasta."

        Pitäisikö ajatella alusta kaikki ihan itse ja sanoittaa uudelleen? Jos kaikki tekisimme juuri niin, kukaan ei keskustelisi kenenkään kanssa mistään millään tavalla, tahi kielellä, koska se muodostuisi yksinkertaisesti mahdottomaksi. Mikä vika on tieteellisessä sanastossa?

        Opettelevathan ihmiset vieraita kieliäkin ihan huvin vuoksi ja ottavat niitä haltuun, niin eikö tuo tieteellinen sanasto olisi vähän rinnastettavissa vieraaseen kieleen? Kukin kirjoittakoon sillä tyylillä, minkä omakseen kokee.

        Moni normaaliksikin luokiteltava ihminen on kovin "jäykkä" psyyken rakenteiltaan ja asenteiltaan jämähtänyt, kykenemättä muutokseen... Ihan vain mielenkiintoisena ilmiönä. Sellaiset "normaalit" ovat usein suvaitsemattomampia ihan hyväksytysti, koska heillä on samankaltaistensa massamielipiteet taustatukenaan sille omalle ns. mielipiteelleen. Onko omien polkujensa kulkijoissa ja omien tyyliensä pitäjissä jotakin jonka henkilökohtaisesti tunnet vastenmieliseksi, vai miksi äänensävyltään kovin negatiiviseksi luokiteltava kirjoitus?

        Huomio on usein huomioijan silmässä myös. Vastaanottokykyä ärsykkeelle on siis jo olemassa, reseptori siis luotu tai luottunut jossakin vaiheessa.

      • selvää pässinlihaa
        M.B. kirjoitti:

        "Kun olin lukenut tämän aloituksen tiesin palstaa aikaisemminkin lukeneena ne ketkä tätä aloitusta komppaavat ja sitten totesin että näin oli, oikein arvasin."

        On hieno tunne, kun osuu oikeaan, eikö?

        " joka johtuu siitä että viime päivinä on ollut kritiikkiä siitä että täällä yritetään kuulostaa niin tieteellisiltä kun kopsaillaan netistä kovin tieteellisiä ajatuksia ja lausuntoja asiasta."

        Pitäisikö ajatella alusta kaikki ihan itse ja sanoittaa uudelleen? Jos kaikki tekisimme juuri niin, kukaan ei keskustelisi kenenkään kanssa mistään millään tavalla, tahi kielellä, koska se muodostuisi yksinkertaisesti mahdottomaksi. Mikä vika on tieteellisessä sanastossa?

        Opettelevathan ihmiset vieraita kieliäkin ihan huvin vuoksi ja ottavat niitä haltuun, niin eikö tuo tieteellinen sanasto olisi vähän rinnastettavissa vieraaseen kieleen? Kukin kirjoittakoon sillä tyylillä, minkä omakseen kokee.

        Moni normaaliksikin luokiteltava ihminen on kovin "jäykkä" psyyken rakenteiltaan ja asenteiltaan jämähtänyt, kykenemättä muutokseen... Ihan vain mielenkiintoisena ilmiönä. Sellaiset "normaalit" ovat usein suvaitsemattomampia ihan hyväksytysti, koska heillä on samankaltaistensa massamielipiteet taustatukenaan sille omalle ns. mielipiteelleen. Onko omien polkujensa kulkijoissa ja omien tyyliensä pitäjissä jotakin jonka henkilökohtaisesti tunnet vastenmieliseksi, vai miksi äänensävyltään kovin negatiiviseksi luokiteltava kirjoitus?

        Huomio on usein huomioijan silmässä myös. Vastaanottokykyä ärsykkeelle on siis jo olemassa, reseptori siis luotu tai luottunut jossakin vaiheessa.

        Mutta narsismi ei ole narsistin uhrin silmässä vaan valitettava tosiasia narsistista.

        Omien polkujen kulkija ei tarkoita samaa kuin narsisti.

        Koen itseni omien polkujeni kulkijaksi kun en mene enää edes tällä palstallakaan narsistien manipulointiin mukaan vaikka täällä narsisteja kehuttaisiin maasta taivaaseen vaan pidän omat mielipiteeni manipuloinnista huolimatta, koska tiedän jo minkälainen narsisti on.

        Jos koet kirjoitukseni negatiiviseksi niin se johtuu vaan siitä että narsismi on hyvin negatiivinen asia.

      • M.B.
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Mutta narsismi ei ole narsistin uhrin silmässä vaan valitettava tosiasia narsistista.

        Omien polkujen kulkija ei tarkoita samaa kuin narsisti.

        Koen itseni omien polkujeni kulkijaksi kun en mene enää edes tällä palstallakaan narsistien manipulointiin mukaan vaikka täällä narsisteja kehuttaisiin maasta taivaaseen vaan pidän omat mielipiteeni manipuloinnista huolimatta, koska tiedän jo minkälainen narsisti on.

        Jos koet kirjoitukseni negatiiviseksi niin se johtuu vaan siitä että narsismi on hyvin negatiivinen asia.

        "Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin."

        Tämä on lause, jonka perusteella voisin vakaasti väittää seurusteelleeni täysnarsistin kanssa. Muutama seikka siihen lisäksi, ja diagnoosi olisi täydellinen. Juttu on kuitenkin kääntynyt niin päin, että hän on uhri, ja kaikki vastaantappeluni omaa mitätöintiäni vastaan, on vain ollut merkki minun narsismistani. Ilmiö on minusta mielenkiintoinen.

        Kieltäydyn yhä käyttämästä hänestä sanaa narsisti ja itsestäni sanaa uhri. En myöskään miellä itseäni narsistiksi, kuten en häntäkään uhriksi.

        Ilmiönä narsismi on olemassa ja narsistit ovat olemassa. Tässä on vaan mielestäni käynyt niin, että jokaista päin punaista ajelevaa autoilijaa syytetään rattijuoppoudesta, ikäänkuin.

      • selvää pössinlihaa
        M.B. kirjoitti:

        "Narsistit kylläkin luulee tietävänsä toisten ajatukset, tunteet ja motiivitkin."

        Tämä on lause, jonka perusteella voisin vakaasti väittää seurusteelleeni täysnarsistin kanssa. Muutama seikka siihen lisäksi, ja diagnoosi olisi täydellinen. Juttu on kuitenkin kääntynyt niin päin, että hän on uhri, ja kaikki vastaantappeluni omaa mitätöintiäni vastaan, on vain ollut merkki minun narsismistani. Ilmiö on minusta mielenkiintoinen.

        Kieltäydyn yhä käyttämästä hänestä sanaa narsisti ja itsestäni sanaa uhri. En myöskään miellä itseäni narsistiksi, kuten en häntäkään uhriksi.

        Ilmiönä narsismi on olemassa ja narsistit ovat olemassa. Tässä on vaan mielestäni käynyt niin, että jokaista päin punaista ajelevaa autoilijaa syytetään rattijuoppoudesta, ikäänkuin.

        Minä en kirjoita niistä, joita syytetään turhaan narsisteiksi, minä kirjoitan narsisteista.

      • M.B.
        selvää pössinlihaa kirjoitti:

        Minä en kirjoita niistä, joita syytetään turhaan narsisteiksi, minä kirjoitan narsisteista.

        Ja sinäkö tiedät ketkä tällä palstalla kirjoittavista ovat tai eivät ole, narsisteja?

        Minun mielestäni sinä kirjoitit enemmänkin siitä, mitä tällä palstalla noin yleensä kirjoitetaan ja kuka sitä kirjoittamista erityisesti harrastaa, etkä niinkään narsisteista.

        Mistä muuten tiedät, että uhri ei koe narsistista loukkaantumista?

      • selvää pässinlihaa
        M.B. kirjoitti:

        Ja sinäkö tiedät ketkä tällä palstalla kirjoittavista ovat tai eivät ole, narsisteja?

        Minun mielestäni sinä kirjoitit enemmänkin siitä, mitä tällä palstalla noin yleensä kirjoitetaan ja kuka sitä kirjoittamista erityisesti harrastaa, etkä niinkään narsisteista.

        Mistä muuten tiedät, että uhri ei koe narsistista loukkaantumista?

        Lähinnä kirjoitan siitä minkälainen narsisti on yleensä kuin että tietäisin ketkä tällä palstalla on narsisteja.
        Useammat kyllä palstalla ovat itse ilmaisseet olevansa narsisteja. Ja palstalla kyllä ilmenee paljon sellaista asioihin suhtautumista ja reagointia mikä sopii hyvin narsistin käytökseen.
        Mutta lähinnä se jos ihminen kirjoittaa toistuvasti ITSE että on narsisti niin silloinhan siitä on lähdettävä.

      • M.B.
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Lähinnä kirjoitan siitä minkälainen narsisti on yleensä kuin että tietäisin ketkä tällä palstalla on narsisteja.
        Useammat kyllä palstalla ovat itse ilmaisseet olevansa narsisteja. Ja palstalla kyllä ilmenee paljon sellaista asioihin suhtautumista ja reagointia mikä sopii hyvin narsistin käytökseen.
        Mutta lähinnä se jos ihminen kirjoittaa toistuvasti ITSE että on narsisti niin silloinhan siitä on lähdettävä.

        "Ja palstalla kyllä ilmenee paljon sellaista asioihin suhtautumista ja reagointia mikä sopii hyvin narsistin käytökseen."

        Käsittääkseni tällaista reagointia on havaittu myös niiltä kirjoittajilta, jotka ovat mieltäneet itsensä ensisijaisesti uhreiksi. :)

      • A

        > Eräiden ammattilaisten mielestä 'narsismi' pitäisi esittää ja diagnosoida tiettyjen [...] olennaisten toimintojen vajavuutena [...] yhden tyyppin sijaan.

        Kuulostaa käytännönläheiseltä ja yksilölähtöiseltä. Luulen että tuollaiseen piirrekimppu-lähestymistapaan voisi ollakin syytä. Onko käytännön hoitotyö sitä?

      • M.B.

        Sitä olen tässä tullut miettineeksi, että ihminen kun on psykofyysinen kokonaisuus ja psyyke vaikuttaa terveyteen kuten myös terveys psyykeen, että onko sillä saralla sellaista sivuttaista yhteistyötä kokonaisvaltaisen kuvan luomiseksi?

        Kovin moneen tarinaan olen törmännyt, jossa ihminen on mennyt ensin ihan peruslääkärille valittamaan fyysisiä vaivojaan ja jonkun ajan kuluttua on sitten päätetty pistää psykologin juttusille. Yhdessä tällaisessa tarinassa ihminen kuoli niihin fyysisiin oireisiinsa sitten lopulta..

        Että miten päin noita juttuja lääkärissä oikeasti ratkotaan. Kun monet fysiologiset tilat aikaansaavat myös ja ehkä nimenomaan psyykkisiä oireita...

        Kuinka helposti kaikki menee vain persoonallisuushäiriön piikkiin, tai luulosairauden? Onko tuollaisesta tutkimusta missään?

      • M.B.

        :DD

    • A
      • selvää pässinlihaa

        Älä sakoita asioita, jos persoonallisuushäiriöt vähenevät 30 ikävuoden jäkeen niin narsistinen persoonallisuushäiriö ei vähene vaan narsisti pysyy narsistina koko ikänsä. Niin kuin luultavasti tiedät niin on olemassa monenlaisia persoonallisuushäiriöitä.

      • M.B.
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Älä sakoita asioita, jos persoonallisuushäiriöt vähenevät 30 ikävuoden jäkeen niin narsistinen persoonallisuushäiriö ei vähene vaan narsisti pysyy narsistina koko ikänsä. Niin kuin luultavasti tiedät niin on olemassa monenlaisia persoonallisuushäiriöitä.

        Mitä jos yksilö todetaan 22 vuoden iässä narsistiksi? Ja tieto lähtee yleisenä totuutena leviämään kaikkien korvii.. Kaikki suhtautuvat tuohon 22-vuotiaaseen kuin narsistiin...

        Mitä luulet että tapahtuu?

      • A
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Älä sakoita asioita, jos persoonallisuushäiriöt vähenevät 30 ikävuoden jäkeen niin narsistinen persoonallisuushäiriö ei vähene vaan narsisti pysyy narsistina koko ikänsä. Niin kuin luultavasti tiedät niin on olemassa monenlaisia persoonallisuushäiriöitä.

        > on olemassa monenlaisia persoonallisuushäiriöitä.

        Yhtäpitävästi kaikkia persoonallisuushäiriöitä näyttää esiintyvän miehillä enemmän kuin naisilla, ja yhtäpitävästi kaikkien niiden esiintyvyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. Meillä miehillä on siis aimo syy olla optimisteja.

        Ilmiötä on selitetty spontaaniparanemisella (kypsymisprosessilla). Me miehethän tunnetusti olemme hitaita kypsymään. Kuulun itsekin tällaisiin.

        Kaikkea hyvää sinullekin ja kiitos nopeasta vastauksestasi.

      • kjlkjlkjl
        M.B. kirjoitti:

        Mitä jos yksilö todetaan 22 vuoden iässä narsistiksi? Ja tieto lähtee yleisenä totuutena leviämään kaikkien korvii.. Kaikki suhtautuvat tuohon 22-vuotiaaseen kuin narsistiin...

        Mitä luulet että tapahtuu?

        Jos 22 v todetaan narsistiksi ja tieto leviää niin sehän on ihan hyvä, ehkä joku säästyy hänen uhrina olemiseltaan kun saa tietoa.

      • selvää pässinlihaa
        A kirjoitti:

        > on olemassa monenlaisia persoonallisuushäiriöitä.

        Yhtäpitävästi kaikkia persoonallisuushäiriöitä näyttää esiintyvän miehillä enemmän kuin naisilla, ja yhtäpitävästi kaikkien niiden esiintyvyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. Meillä miehillä on siis aimo syy olla optimisteja.

        Ilmiötä on selitetty spontaaniparanemisella (kypsymisprosessilla). Me miehethän tunnetusti olemme hitaita kypsymään. Kuulun itsekin tällaisiin.

        Kaikkea hyvää sinullekin ja kiitos nopeasta vastauksestasi.

        Narsistille mainittava "kypsyminen" on mahdotonta.

      • M.B.
        kjlkjlkjl kirjoitti:

        Jos 22 v todetaan narsistiksi ja tieto leviää niin sehän on ihan hyvä, ehkä joku säästyy hänen uhrina olemiseltaan kun saa tietoa.

        No sitten. Ruvetkaamme kaikki kutsumaan toisiamme yleisestikin narsisteiksi, jos seuraukset ovat niin positiiviset kerran. Jos tällä palstalla on tuosta noin vain osoittaa jokin toinen kirjoittaja narsistiksi, niin tottahan se nyt sitten ihan arkipäivän tosielämässäkin käy päinsä. Ei kun kokeilemaan!! Onnea empiirisen tutkimuksen pariin, mikäli suotte, aion itse pidättäytyä moisesta tällä erää. Ehkä ensi vuonna sitten :)

      • M.B.
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Narsistille mainittava "kypsyminen" on mahdotonta.

        Vanha sanonta taitaa pitää paikkansa. Pojista tulee miehiä vasta viisikymppisinä, kaikista ei vielä silloinkaan :)

        Nykyisin vaan mätkitään narsismilla. Oi aikoja, oi tapoja. Ja sama latinaksi.

      • selvää pässinlihaa
        M.B. kirjoitti:

        No sitten. Ruvetkaamme kaikki kutsumaan toisiamme yleisestikin narsisteiksi, jos seuraukset ovat niin positiiviset kerran. Jos tällä palstalla on tuosta noin vain osoittaa jokin toinen kirjoittaja narsistiksi, niin tottahan se nyt sitten ihan arkipäivän tosielämässäkin käy päinsä. Ei kun kokeilemaan!! Onnea empiirisen tutkimuksen pariin, mikäli suotte, aion itse pidättäytyä moisesta tällä erää. Ehkä ensi vuonna sitten :)

        Mitäs järkeä tuossa on kun kirjoitit että ruvetkaamme kaikki kutsumaan toisiamme yleisestikin narsisteiksi? Narsistit ovat narsisteja, suurin osa ihmisistä ei onneksi ole. Ja tästä palstasta, tällä palstalla on useampi kirjoittaja itse sanonut olevansa narsistit. Ja toisaalla väittänyt seurustelleensa tai olleensa aviossa narsistin kanssa ja olevansakin uhri. Minä henkilökohtaisesti en usko, että ihminen joka ei ole itse narsisti ja on todellakin ollut suhteessa narsistin kanssa, ikimaailmassa veljeilee narsistien kanssa, pitää heitä guruinaan ja ystävinään ja ihailee narsistien narsistisia ominaisuuksia. Senhän tajuaa jo tyhmäkin. Toki voi tietyllä tasolla ymmärtää että kyse on tunne-elämän sairaudesta jolle narsisti ei itse voi mitään mutta siihen se jää.

      • M.B.
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Mitäs järkeä tuossa on kun kirjoitit että ruvetkaamme kaikki kutsumaan toisiamme yleisestikin narsisteiksi? Narsistit ovat narsisteja, suurin osa ihmisistä ei onneksi ole. Ja tästä palstasta, tällä palstalla on useampi kirjoittaja itse sanonut olevansa narsistit. Ja toisaalla väittänyt seurustelleensa tai olleensa aviossa narsistin kanssa ja olevansakin uhri. Minä henkilökohtaisesti en usko, että ihminen joka ei ole itse narsisti ja on todellakin ollut suhteessa narsistin kanssa, ikimaailmassa veljeilee narsistien kanssa, pitää heitä guruinaan ja ystävinään ja ihailee narsistien narsistisia ominaisuuksia. Senhän tajuaa jo tyhmäkin. Toki voi tietyllä tasolla ymmärtää että kyse on tunne-elämän sairaudesta jolle narsisti ei itse voi mitään mutta siihen se jää.

        Minäkin olen tällä palstalla myöntänyt olevani aspergersyndroomainen :) Voit ruveta kutsumaan minua vaikka aspergreeniksi, ihan noin vitsinä.. Sen lisäksi olen mytomaani ja narsisti. Enkä minä ole minä. Olenkohan unohtanut jotakin listasta...

        Mites ne pienet yksityiskohdat sitten hiotaan? Monella kun tuo empaatittomuus ja ylimielisyys suuntautuu siihen omaan kumppaniin juuri, mutta tosiaankin, se muu väki siinä ympärillä autuaan tietämättöminä mistään, samaan aikaan kehuu kaveria, jonka kanssa seurustelet niin empaattiseksi ja ymmärtäväiseksi ja ajattelevaiseksi että... Eikä koe toisen olemista mitenkään näyteltynä, ja niin ollen eivät myöskään usko mitään jos asioista tulee puhetta.

        Jotenkin minulla on myös sellainen käsitys ihmisestä että ihminen näkee sen minkä haluaa nähdä ja osin myös niin, että tarpeeksi kun jostakin syytetään ja tilanteesta ei pääse pois, ihmisestä tulee syytösten kaltainen. Ainakin tietyllä kehityksellisellä asteella olevasta ihmisestä.

      • A
        selvää pässinlihaa kirjoitti:

        Mitäs järkeä tuossa on kun kirjoitit että ruvetkaamme kaikki kutsumaan toisiamme yleisestikin narsisteiksi? Narsistit ovat narsisteja, suurin osa ihmisistä ei onneksi ole. Ja tästä palstasta, tällä palstalla on useampi kirjoittaja itse sanonut olevansa narsistit. Ja toisaalla väittänyt seurustelleensa tai olleensa aviossa narsistin kanssa ja olevansakin uhri. Minä henkilökohtaisesti en usko, että ihminen joka ei ole itse narsisti ja on todellakin ollut suhteessa narsistin kanssa, ikimaailmassa veljeilee narsistien kanssa, pitää heitä guruinaan ja ystävinään ja ihailee narsistien narsistisia ominaisuuksia. Senhän tajuaa jo tyhmäkin. Toki voi tietyllä tasolla ymmärtää että kyse on tunne-elämän sairaudesta jolle narsisti ei itse voi mitään mutta siihen se jää.

        > Minä henkilökohtaisesti en usko

        Mahdoton on harvoin joillekin mahdollista.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Minäkin olen tällä palstalla myöntänyt olevani aspergersyndroomainen :) Voit ruveta kutsumaan minua vaikka aspergreeniksi, ihan noin vitsinä.. Sen lisäksi olen mytomaani ja narsisti. Enkä minä ole minä. Olenkohan unohtanut jotakin listasta...

        Mites ne pienet yksityiskohdat sitten hiotaan? Monella kun tuo empaatittomuus ja ylimielisyys suuntautuu siihen omaan kumppaniin juuri, mutta tosiaankin, se muu väki siinä ympärillä autuaan tietämättöminä mistään, samaan aikaan kehuu kaveria, jonka kanssa seurustelet niin empaattiseksi ja ymmärtäväiseksi ja ajattelevaiseksi että... Eikä koe toisen olemista mitenkään näyteltynä, ja niin ollen eivät myöskään usko mitään jos asioista tulee puhetta.

        Jotenkin minulla on myös sellainen käsitys ihmisestä että ihminen näkee sen minkä haluaa nähdä ja osin myös niin, että tarpeeksi kun jostakin syytetään ja tilanteesta ei pääse pois, ihmisestä tulee syytösten kaltainen. Ainakin tietyllä kehityksellisellä asteella olevasta ihmisestä.

        > tarpeeksi kun jostakin syytetään ja tilanteesta ei pääse pois, ihmisestä tulee syytösten kaltainen

        Mahdoton voi olla kaikille mahdollista.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Minäkin olen tällä palstalla myöntänyt olevani aspergersyndroomainen :) Voit ruveta kutsumaan minua vaikka aspergreeniksi, ihan noin vitsinä.. Sen lisäksi olen mytomaani ja narsisti. Enkä minä ole minä. Olenkohan unohtanut jotakin listasta...

        Mites ne pienet yksityiskohdat sitten hiotaan? Monella kun tuo empaatittomuus ja ylimielisyys suuntautuu siihen omaan kumppaniin juuri, mutta tosiaankin, se muu väki siinä ympärillä autuaan tietämättöminä mistään, samaan aikaan kehuu kaveria, jonka kanssa seurustelet niin empaattiseksi ja ymmärtäväiseksi ja ajattelevaiseksi että... Eikä koe toisen olemista mitenkään näyteltynä, ja niin ollen eivät myöskään usko mitään jos asioista tulee puhetta.

        Jotenkin minulla on myös sellainen käsitys ihmisestä että ihminen näkee sen minkä haluaa nähdä ja osin myös niin, että tarpeeksi kun jostakin syytetään ja tilanteesta ei pääse pois, ihmisestä tulee syytösten kaltainen. Ainakin tietyllä kehityksellisellä asteella olevasta ihmisestä.

        > Sen lisäksi olen mytomaani

        Millä tavoin mytomaanin kanssa tulee kommunikoida? (Kysymys on esitetty yleisellä tasolla ja siihen toivotaan useita vastauksia.)

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Sen lisäksi olen mytomaani

        Millä tavoin mytomaanin kanssa tulee kommunikoida? (Kysymys on esitetty yleisellä tasolla ja siihen toivotaan useita vastauksia.)

        Mielenkiintoinen kysymys.. Lasketaanko pelkkä kuuntelu kommunikoinniksi?

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kysymys.. Lasketaanko pelkkä kuuntelu kommunikoinniksi?

        > Lasketaanko pelkkä kuuntelu kommunikoinniksi?

        Siinä tapauksessa se voidaan laskea, että kuuntelevalle ilmaistaan kuka puhuu. Tällöin se rinnastuu esimerkiksi psykoterapiaan tai rippiin. Muussa tapauksessa se rinnastuu televisiomainoksiin ja sadistisen sosiaaliluonteen muihin manipulaation muotoihin.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Lasketaanko pelkkä kuuntelu kommunikoinniksi?

        Siinä tapauksessa se voidaan laskea, että kuuntelevalle ilmaistaan kuka puhuu. Tällöin se rinnastuu esimerkiksi psykoterapiaan tai rippiin. Muussa tapauksessa se rinnastuu televisiomainoksiin ja sadistisen sosiaaliluonteen muihin manipulaation muotoihin.

        :D

      • A
        M.B. kirjoitti:

        :D

        Kulta pieni, täsmennnätkö mikä sinua naurattaa. ... Tiedäthän naurun kohteen kertovan meistä runsaasti sellaista, mitä emme muutoin ymmärtäisi itse ilmaista.

        *Halaus*

      • M.B.
        A kirjoitti:

        Kulta pieni, täsmennnätkö mikä sinua naurattaa. ... Tiedäthän naurun kohteen kertovan meistä runsaasti sellaista, mitä emme muutoin ymmärtäisi itse ilmaista.

        *Halaus*

        "Muussa tapauksessa se rinnastuu televisiomainoksiin ja sadistisen sosiaaliluonteen muihin manipulaation muotoihin."

        Nauroin yleismaailmallisen iloisesti osuvalle toteamuksellesi :)

        En ylimielisesti, enkä halventaakseni. Vaan iloisena siitä, että osasit hienon ytimekkäästi ilmaista tuon.

        Ilahdun toisinaan niin kovin pienistä asioista, enkä ajattele sitten sen kummemmin, että miten nauravaisen hymiön voi monella tapaa käsittää.

        *takaisin rutistus*

      • A
        M.B. kirjoitti:

        "Muussa tapauksessa se rinnastuu televisiomainoksiin ja sadistisen sosiaaliluonteen muihin manipulaation muotoihin."

        Nauroin yleismaailmallisen iloisesti osuvalle toteamuksellesi :)

        En ylimielisesti, enkä halventaakseni. Vaan iloisena siitä, että osasit hienon ytimekkäästi ilmaista tuon.

        Ilahdun toisinaan niin kovin pienistä asioista, enkä ajattele sitten sen kummemmin, että miten nauravaisen hymiön voi monella tapaa käsittää.

        *takaisin rutistus*

        > Nauroin yleismaailmallisen iloisesti osuvalle toteamuksellesi [...] iloisena siitä, että osasit hienon ytimekkäästi ilmaista tuon.

        Kiitos selvennyksestäsi. Älä edelleenkään epäröi julkituoda ilmi iloasi.

        Kiitos myös positiivisesta palautteestasi.

        *Hyväksyvä katse*

      • lynett

        "Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyden on todettu vähenevän 30 ikävuoden jälkeen, mitä on selitetty aikuistumiseen liittyvällä kypsymisellä."

        Tätä samaa olen koettanut tuoda esille omillakin tarinoillani. "Kotona piestynä" olin täynnä raivoa ja käyttäydyin kuin narsisti ikään. Aloin toistamaan kipukohtiani, käsittelemään niitä, kohtaamaan niitä. Elin täysin rajatta ja olin todella hankala.

        Tuli paha narsistinen romahdus (vanhempien hylkääminen yms muuta kriisiä) jonka jälkeen koetettiin uudelleen rakentaa palikoita kasaan. Sillä hetkellä tuli narsistinen kumppani ja pyöräytti maailmani entistä sekaisemmaksi. Pohjakokemus...ja taas koetetaan rämpiä eteenpäin.

        Vaikeahan tässä on kuvailla minkälainen on, mutta osa tietänee etten hirveästi ongelmiani piilottele. Joten, olisiko minut pitänyt diagnosoida heti jo nuorena persoonallisuushäiriöiseksi ? Vaikka käyttäydyin aikani kuin rajaton...löysin rajat koska elämä opetti ne. Kokeilemalla. Opettamalla.

        MInkälainen ihminen minustakin olisi "jäänyt" jos en olisi (tämä on oma uskomukseni=) alitajuisesti hankkiutunut siihen "koulutukseen". Se oli mahdollisuuteni.

        Joskus ihminen oireilee vain kipujensa vuoksi, ei synnynnäisen pershäiriön. Miten voidaan samaan aikaan kokea, että narsistin uhri tai kaltoinkohdeltu nuori, on hyväksyttävästi sairas/sairaalloinen vain niiden toisten vuoksi mutta kykenee kyllä jaloilleen, mutta jos kipu purkautuu uhrin asemasta poikkeavasti ja yhteisöllisesti ei-hyväksyttävämmällä tavalla (niin kuin miehillä yleensä), hlön kokemasta tuskasta tuleekin "tietoista pahuutta."

        Tämä ei ole narsistin ylistyslaulu vaan ajatuksia muista ongelmista jotka nimenomaan eivät liity pershäiriöön (vaikka näyttäytyvät ulospäin sellaisina) vaan ilmenevät esim. elämäntilanteesta johtuen (ja sitten menevät aikanaa ohi...jos menevät).

    • selvää pässinlihaa

      Vanha sanonta ei puhu narsisteista vaan miehistä yleensä. Narsisteja on miehistä pieni vähemmistö.
      Tämä "klaani" yrittää koko ajan rivien välistä manipuloida lukijat uskomaan, että NPH ei ole tunne-elämältään poikkeava, tuhoava ja vaarallinen (jos hänenlaisensa koukkuun jää) ihminen.

    • A

      > Tämä "klaani" yrittää koko ajan rivien välistä manipuloida lukijat uskomaan, että ...

      ota ruoska mukaasi kun menet narsistin luo.

    • yxex

      selvälle pässinlihalle:

      "Uhri ei koe mitään narsistista loukkausta (se on ihan narsistien "omia heiniä")"

      Jos tuo on sinun käsityksesi totuudesta, se on myös kaikkien muitten hyväksyttävä sinun totuudeksesi.

      Hyväksynnän jälkeen ihmiset ymmärtävät sun ajattelevan narsismia oman totuutesi lähtökohdista.

      *voiko totuutta tutkia, kyseenalaistaa ja muuttaa..pohtii..* ;)

    • selvää pässinlihaa

      Narsistisesta loukkauksesta - siinä mielessä uhri ei koe narsistista loukkausta kuin tämän palstan "älyköt" yksinkertaisen kaavansa mukaan tuntuvat syöttävän lukijoilla eli: uhri tai jokainen ihminen voi kokea narsistisen loukkauksen = siinä esiintyy sana "narsistinen" siispä päätelmä on että kaikki ihmiset ovat narsisteja = narsisteja lähipiirilleen ja vaikutusvallassaan oleville hyvin tuhoisina ei ole olemassakaan = kaikki narsistin "pahat" ominaisuudet ovat kaikkien ihmisten ominaisuuksia = siis narsisteja ei ole olemassakaan = ja jos on niin he ovat erityisen lahjakkaita ja valovoimaisia ihmisiä joille ollaan jopa kateellisia kun ne pystyvät olemaan niin älykkäitä, sosiaalisia rakkkautta vertaisilleen osoittavia "oman tiensä kulkijoita",,,
      Tuollaisen kaavan olen huomaavinani täällä vakituisesti kirjoittavien melkein kaikissa kirjoituksissa.

      Muuten narsistinen loukkaus ilmaisuna muualla kuin tällä palstalla, ilman että sitä sekoitetaan narsistiseen persoonallisuusHÄIRIÖÖN on eri asia.

      Sama koskee puheita vauvan "narsistisuudesta" joka on ihan eri asia kuin narsistinen persoonallisuushäiriö vaikka sitäkin pidetään keppihevosena halutessa perustella että NPH on itse asiassa normaali ja jokainen ihminen on narsisti.

      Ja sama koskee ns. tervettä narsismia, joka on vain sitä että ihminen terveesti rakastaa itseään, sekin halutaan täällä sekoittaa narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja sitä kautta myös persoonallisuushäiriötä halutaan pitää normaalina.

      • A

        > persoonallisuushäiriötä halutaan pitää normaalina.

        Häiriöt eivät ole normaaleja eivätkä suositeltavia. Niiden ymmärtäminen ennalta annettuina saattaisi niiden merkitystä korostamalla olla joissakin tapauksissa omiaan vahvistamaan niiden uhriuttamispotentiaalia.

      • elisakettu

        Sinulla on hyviä näkökantoja "selvää pässinlihaa" sekä tietenkin mittavasti oikeata tietoa NPH:sta, narsismista hyveenä tai paheena ja luultavasti muistakin luonnehäiriöistä. Kommentoi ihmeessä enemmän näillä tiedoillasi; täällä palstalla on paljon apua, vastauksia kysymyksiin tarvitsevia ihmisiä. Voit varmasti neuvoa useita. Kaikki kommentoijat eivät ole psykologiaan niin hyvin perehtyneitä, että osaisivat suoralta kädeltä sanoa mikä ongelma viittaa esim estyneeseen persoonallisuushäiriöön tai NPH;n. se ei ole palstan tarkoituskaan.

        Palstalla vilahtelevat kommentit ja ketjut voivat kieltämättä hieman "haiskahtaa" epäilyttäviltä. Ole huoleti. Olet täysin turvassa kuten muutkin kanssakulkijat. Miksi narsistisuudesta; toisen tai oman, puhutaan niin paljon niin se on hieman syvällisempi juttu. On turha analysoida ketään pelkkien toistuvienkaan tekstejen tai sanojen takia. Fiksuna ihmisenä varmaan tiedät tämänkin.

        Luonnehäiriöisten, tai ihmisten yleensä, tulkinnassa tarvitsemme laajakatseisuutta. Jos meiltä tuo laajakulma puuttuu, se kertoo hyvin paljon rajoittuneesta näkö- ja käsityskyvystä. Teemme vääriä pätelmiä. Sitä voidaan kehittää. Siksi kannattaa yrittää hieman tutustua erilaisiin persooniin olematta liian ennakkoasenteinen. Ne ihmiset jotka eivät halua kehittyä, haluavat pysyä estyneinä; se kertoo jotakin heistä itsestään.

        Laajentamalla ymmärrystään en kuitenkaan tarkoita aivopesua. Kysymys on tutustumisesta itseensä. Kenellä nyt kantti vain riittää. Miksi narsismi-termiä käytetään joka yhteydessä, se selviää vain tutustumalla ensin omaan narsismiinsa, olipa se hyvän tai pahan maljan täyttämä. Kaikella narsismi-viittauksilla kun todellakaan ei osoiteta NPH:öön, kyse on narsismin lukuisten mahdollisten ilmenemismuodoista, joiden olemassaolon meidän on hyvä tiedostaa. Ja kirjoittajat lienevät kutakuinkin ihan tavallisia ihmisiä omine suurine ja pienine ongelmineen; hakemassa tietoa, jakamassa sitä ja sovittamassa sitä tietoa omaan elämäänsä.

      • j.o.k.u.

        Minä en ole täällä ainakaan vähättelemässä narsismia. :)
        Enkä ymmärrä myöskään näitä rakkaushöpinöitä narsismin yhteydessä...

        Se, jos näen narsismin ( toisinaan ) jotenkin positiivisena ominaisuutena, johtuu siitä, että olen narsistinen itsekin...En kiellä kuitenkaan narskujen olemassaoloa, tai ole kaatamassa sitä uhrien niskaan paitsi silloin, kun näen uhreissakin jonkinlaisia narsistisia piirteitä. Kyllä toki niitä viattomiakin joukkoon mahtuu...Vaikka täysin syytön ei ole kukaan. ( Tämähän edellyttäisi, että henkilö olisi kuuro, mykkä, ja liikuntakyvytön. )

        Syyllisten etsiminen on kuitenkin mielestäni turhaa...On narsistien uhreja, uhrinarsisteja, kuka tässäkään voi sanoa, kuka on se syyllinen...
        Yritän pikemminkin keskittyä täällä itse ainakin kyseiseen häiriöön, tarttumatta sen suuremmin siihen kysymykseen, kuka teki, mitä ja miksi.
        ( paitsi, kun pyrin tarkastelemaan lähemmin omaa elämääni. )
        Psykologian kannalta aihe on kiinnostava.

        Jos itse saisin päättää, kaikki diagnoosit joutaisivat roskakoriin...
        Mutta onhan narsisti ( tai vaikka läheisriippuva ) nimitys nyt kuitenkin huomattavasti kätevämpää, kuin alkaa jokaista ominaisuutta kuvailemaan yksityiskohtaisesti...
        Siksi käytän näitä myös itse, en leimasimena, vaan tosiasiana.

        Narskuja vastaan mulla ei ole mitään...Eikä uhrejakaan.
        Edellinen suhteeni opetti mulle myös yhtä sun toista...Sekä itsestäni, että kyseisestä häiriöstä. ( joka ei mielestäni ole häiriö ollenkaan...vain pelkkä ikävä luonteenpiirre, jolle on annettu nimi: NPH. )

      • yxex

        selvä pässinlihaa,
        Olet erittäin pitkällä omassa käsityksessäsi, ja huomaan että olet pohdiskeleva ihminen, joskin hiukan hyökkäävällä otteella.

        Meinasin mennä nukkumaan mutta..

        Oma näkemykseni, subjektiivinen, ja omista lähtökohdistani ymmärrettynä:

        "narsistinen loukkaus' on jokaisen ihmisen silloin tällöin kokemaa. Se on selkeästi esitetty tällä sivulla:

        http://www.muotiala.fi/lehti/jutut/20060529_nars_mai_1.php

        "Narsismi on ikivanha käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismi viittaa yleensä paljon monimuotoisempaan ilmiöön kuin kansalaiskeskustelussa.

        Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen. Jokainen meistä tietää, miltä narsistinen loukkaus tuntuu. Koemme sen silloin, kun asiat eivät sujukaan siten kuin haluaisimme. Auto ei suostu käynnistymään, kertomani vitsi ei naurata, retkipäivänä sataa, kukaan ei ihastele uutta takkiani, tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen. Huomattavasti isommista asioista puhumattakaan.

        Eri ihmisten kyky käsitellä narsistisia loukkauksia vaihtelee, mutta immuuni niille ei ole kukaan. Kaikkia ne suututtavat."

        Ja sitten kun alkaa suututtamaan, tapahtuu helppoakin helpommin projektio.

        Eli jompikumpi ilmiö pitäisi saada pois, suuttuminen (miksi 'minä' suutun) tai projektio (miksi 'minä' heijastan oman pahan oloni itseni ulkopuolelta itseeni tulevaksi). Tai molemmat.

        Ja yleensä, mitä rakkaampi ystävä ja lähimmäinen on, sen kipeemmältä konfliktissa se oma narsistinen loukkaantumisen tunne tuntuu. Itseltään voi kysyä: miksi tekee kipeetä, annanko ulkopuolelta tulevan informaation tehdä kipeetä, ja onko minun siedettävä sitä (voinko nostaa kytkintä).

        Öitä :)

      • j.o.k.u.
        yxex kirjoitti:

        selvä pässinlihaa,
        Olet erittäin pitkällä omassa käsityksessäsi, ja huomaan että olet pohdiskeleva ihminen, joskin hiukan hyökkäävällä otteella.

        Meinasin mennä nukkumaan mutta..

        Oma näkemykseni, subjektiivinen, ja omista lähtökohdistani ymmärrettynä:

        "narsistinen loukkaus' on jokaisen ihmisen silloin tällöin kokemaa. Se on selkeästi esitetty tällä sivulla:

        http://www.muotiala.fi/lehti/jutut/20060529_nars_mai_1.php

        "Narsismi on ikivanha käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismi viittaa yleensä paljon monimuotoisempaan ilmiöön kuin kansalaiskeskustelussa.

        Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen. Jokainen meistä tietää, miltä narsistinen loukkaus tuntuu. Koemme sen silloin, kun asiat eivät sujukaan siten kuin haluaisimme. Auto ei suostu käynnistymään, kertomani vitsi ei naurata, retkipäivänä sataa, kukaan ei ihastele uutta takkiani, tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen. Huomattavasti isommista asioista puhumattakaan.

        Eri ihmisten kyky käsitellä narsistisia loukkauksia vaihtelee, mutta immuuni niille ei ole kukaan. Kaikkia ne suututtavat."

        Ja sitten kun alkaa suututtamaan, tapahtuu helppoakin helpommin projektio.

        Eli jompikumpi ilmiö pitäisi saada pois, suuttuminen (miksi 'minä' suutun) tai projektio (miksi 'minä' heijastan oman pahan oloni itseni ulkopuolelta itseeni tulevaksi). Tai molemmat.

        Ja yleensä, mitä rakkaampi ystävä ja lähimmäinen on, sen kipeemmältä konfliktissa se oma narsistinen loukkaantumisen tunne tuntuu. Itseltään voi kysyä: miksi tekee kipeetä, annanko ulkopuolelta tulevan informaation tehdä kipeetä, ja onko minun siedettävä sitä (voinko nostaa kytkintä).

        Öitä :)

        "Auto ei suostu käynnistymään, kertomani vitsi ei naurata, retkipäivänä sataa, kukaan ei ihastele uutta takkiani, tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen."

        Jossain kyllä varmaan mättää, nimittäin minua ei vituttais noista yksikään. :)

        Joskus on ehkä ärsyttänyt joku noista hetken aikaa, mutta ei nykyään...
        Kertomani vitsit nyt eivät yleensäkään naurata ketään, mutta mulle riittää, että ne ovat omasta mielestäni hauskoja. :D
        Saanpahan sen lisäksi nauraa toisten pöllähtäneille ilmeille...

        Enkä koskaan ole ostanut vaatteita, vain esitelläkseni niitä muille...Pikemminkin toivon, ettei kukaan edes huomaa koko asiaa. Jotenkin ärsyttävän pinnallista touhua, alkaa kehumaan toisten vaatekappaleita...
        Pala kangasta ja tukku seteleitä, who cares...
        Luulisi, että maailmassa olisi tärkeämpiäkin asioita mietittävänä.

        "Tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen" Tämä meni kyllä täydellisesti yli hilseen...Samoin, kuin tuo autohomma.

        Ehkä sitten olen niin tottunut siihen, että kaikki menee päin p**settä...

      • j.o.k.u.
        j.o.k.u. kirjoitti:

        "Auto ei suostu käynnistymään, kertomani vitsi ei naurata, retkipäivänä sataa, kukaan ei ihastele uutta takkiani, tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen."

        Jossain kyllä varmaan mättää, nimittäin minua ei vituttais noista yksikään. :)

        Joskus on ehkä ärsyttänyt joku noista hetken aikaa, mutta ei nykyään...
        Kertomani vitsit nyt eivät yleensäkään naurata ketään, mutta mulle riittää, että ne ovat omasta mielestäni hauskoja. :D
        Saanpahan sen lisäksi nauraa toisten pöllähtäneille ilmeille...

        Enkä koskaan ole ostanut vaatteita, vain esitelläkseni niitä muille...Pikemminkin toivon, ettei kukaan edes huomaa koko asiaa. Jotenkin ärsyttävän pinnallista touhua, alkaa kehumaan toisten vaatekappaleita...
        Pala kangasta ja tukku seteleitä, who cares...
        Luulisi, että maailmassa olisi tärkeämpiäkin asioita mietittävänä.

        "Tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen" Tämä meni kyllä täydellisesti yli hilseen...Samoin, kuin tuo autohomma.

        Ehkä sitten olen niin tottunut siihen, että kaikki menee päin p**settä...

        Nyt kun aloin asiaa pohtimaan, mulla taitaa olla aika täydelliset tunnelukitukset päällä tällä hetkellä...Näin ei ole tosin ollut aina.
        Eksänkin kanssa, kun olin huomasin noiden lukkojen napsahteleva auki välillä aivan itsestään, mutta järki käski pitää ne tiukasti säpissä. ;)
        Ei sitä vain jaksanut, kun tiesi, että paskaa saan niskaa jokatapauksessa, joten miksi ihmeessä olisin heittäynyt siihen soppaan mukaan.

        Ehkä etsin jonkun hieman tasaisemman suhteen seuraavaksi...Edellisessä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittävästi ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. :)
        Jospa ne lukot siitä pikkuhiljaa aukenee... ( tai ehkä ei ) Eri asia säilyykö kiinnostus viikkoa kauempaa...Siinä onkin haastetta.

        Yksin ollessa sillä ei loppujenlopuksi ole paljonkaan väliä, mitä tuntee, vai tunteeko mitään...Vaikka olisihan se toki toisinaan ihan mukava nauttia vaikkapa auringonpaisteesta, kuten joskus aikoinaan...Kauankohan siitäkin nyt on...Ainakin kymmenen vuotta. Melkoista elämänhaaskausta...

        Hmm...Kai tuota nukkumaankin pitäis, ennen kuin menee turhan syvälliseksi tämä yksinpuhelu. ;P

      • elisakettu
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Nyt kun aloin asiaa pohtimaan, mulla taitaa olla aika täydelliset tunnelukitukset päällä tällä hetkellä...Näin ei ole tosin ollut aina.
        Eksänkin kanssa, kun olin huomasin noiden lukkojen napsahteleva auki välillä aivan itsestään, mutta järki käski pitää ne tiukasti säpissä. ;)
        Ei sitä vain jaksanut, kun tiesi, että paskaa saan niskaa jokatapauksessa, joten miksi ihmeessä olisin heittäynyt siihen soppaan mukaan.

        Ehkä etsin jonkun hieman tasaisemman suhteen seuraavaksi...Edellisessä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittävästi ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. :)
        Jospa ne lukot siitä pikkuhiljaa aukenee... ( tai ehkä ei ) Eri asia säilyykö kiinnostus viikkoa kauempaa...Siinä onkin haastetta.

        Yksin ollessa sillä ei loppujenlopuksi ole paljonkaan väliä, mitä tuntee, vai tunteeko mitään...Vaikka olisihan se toki toisinaan ihan mukava nauttia vaikkapa auringonpaisteesta, kuten joskus aikoinaan...Kauankohan siitäkin nyt on...Ainakin kymmenen vuotta. Melkoista elämänhaaskausta...

        Hmm...Kai tuota nukkumaankin pitäis, ennen kuin menee turhan syvälliseksi tämä yksinpuhelu. ;P

        j.o.k.u. : toisinaan kun luen noita sinun kommenttejasi niin näen kyllä koko ison porukan selväpäisimmän ajatuksenmaailman. Älä vain kysy miksi (et kysykään, tiedän).

        Ja minusta nähden olkoon tästäkin kommentista taas ihan kuka ihan mitä mieltä vaan. Kompatahan toki saa =)

      • 19
        elisakettu kirjoitti:

        Sinulla on hyviä näkökantoja "selvää pässinlihaa" sekä tietenkin mittavasti oikeata tietoa NPH:sta, narsismista hyveenä tai paheena ja luultavasti muistakin luonnehäiriöistä. Kommentoi ihmeessä enemmän näillä tiedoillasi; täällä palstalla on paljon apua, vastauksia kysymyksiin tarvitsevia ihmisiä. Voit varmasti neuvoa useita. Kaikki kommentoijat eivät ole psykologiaan niin hyvin perehtyneitä, että osaisivat suoralta kädeltä sanoa mikä ongelma viittaa esim estyneeseen persoonallisuushäiriöön tai NPH;n. se ei ole palstan tarkoituskaan.

        Palstalla vilahtelevat kommentit ja ketjut voivat kieltämättä hieman "haiskahtaa" epäilyttäviltä. Ole huoleti. Olet täysin turvassa kuten muutkin kanssakulkijat. Miksi narsistisuudesta; toisen tai oman, puhutaan niin paljon niin se on hieman syvällisempi juttu. On turha analysoida ketään pelkkien toistuvienkaan tekstejen tai sanojen takia. Fiksuna ihmisenä varmaan tiedät tämänkin.

        Luonnehäiriöisten, tai ihmisten yleensä, tulkinnassa tarvitsemme laajakatseisuutta. Jos meiltä tuo laajakulma puuttuu, se kertoo hyvin paljon rajoittuneesta näkö- ja käsityskyvystä. Teemme vääriä pätelmiä. Sitä voidaan kehittää. Siksi kannattaa yrittää hieman tutustua erilaisiin persooniin olematta liian ennakkoasenteinen. Ne ihmiset jotka eivät halua kehittyä, haluavat pysyä estyneinä; se kertoo jotakin heistä itsestään.

        Laajentamalla ymmärrystään en kuitenkaan tarkoita aivopesua. Kysymys on tutustumisesta itseensä. Kenellä nyt kantti vain riittää. Miksi narsismi-termiä käytetään joka yhteydessä, se selviää vain tutustumalla ensin omaan narsismiinsa, olipa se hyvän tai pahan maljan täyttämä. Kaikella narsismi-viittauksilla kun todellakaan ei osoiteta NPH:öön, kyse on narsismin lukuisten mahdollisten ilmenemismuodoista, joiden olemassaolon meidän on hyvä tiedostaa. Ja kirjoittajat lienevät kutakuinkin ihan tavallisia ihmisiä omine suurine ja pienine ongelmineen; hakemassa tietoa, jakamassa sitä ja sovittamassa sitä tietoa omaan elämäänsä.

        Hmm, pitäisköhän olla oma palsta muille persoonallisuushäiriöille tai pers. häiriöistä yleisesti -palsta?

      • 27
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Minä en ole täällä ainakaan vähättelemässä narsismia. :)
        Enkä ymmärrä myöskään näitä rakkaushöpinöitä narsismin yhteydessä...

        Se, jos näen narsismin ( toisinaan ) jotenkin positiivisena ominaisuutena, johtuu siitä, että olen narsistinen itsekin...En kiellä kuitenkaan narskujen olemassaoloa, tai ole kaatamassa sitä uhrien niskaan paitsi silloin, kun näen uhreissakin jonkinlaisia narsistisia piirteitä. Kyllä toki niitä viattomiakin joukkoon mahtuu...Vaikka täysin syytön ei ole kukaan. ( Tämähän edellyttäisi, että henkilö olisi kuuro, mykkä, ja liikuntakyvytön. )

        Syyllisten etsiminen on kuitenkin mielestäni turhaa...On narsistien uhreja, uhrinarsisteja, kuka tässäkään voi sanoa, kuka on se syyllinen...
        Yritän pikemminkin keskittyä täällä itse ainakin kyseiseen häiriöön, tarttumatta sen suuremmin siihen kysymykseen, kuka teki, mitä ja miksi.
        ( paitsi, kun pyrin tarkastelemaan lähemmin omaa elämääni. )
        Psykologian kannalta aihe on kiinnostava.

        Jos itse saisin päättää, kaikki diagnoosit joutaisivat roskakoriin...
        Mutta onhan narsisti ( tai vaikka läheisriippuva ) nimitys nyt kuitenkin huomattavasti kätevämpää, kuin alkaa jokaista ominaisuutta kuvailemaan yksityiskohtaisesti...
        Siksi käytän näitä myös itse, en leimasimena, vaan tosiasiana.

        Narskuja vastaan mulla ei ole mitään...Eikä uhrejakaan.
        Edellinen suhteeni opetti mulle myös yhtä sun toista...Sekä itsestäni, että kyseisestä häiriöstä. ( joka ei mielestäni ole häiriö ollenkaan...vain pelkkä ikävä luonteenpiirre, jolle on annettu nimi: NPH. )

        Voiko sun mielestä narsisti parantua? Entä koetko olevasi itse parantunut narsisti?

      • elisakettu
        19 kirjoitti:

        Hmm, pitäisköhän olla oma palsta muille persoonallisuushäiriöille tai pers. häiriöistä yleisesti -palsta?

        Ei hassumpi ajatus. Mutta erottelu on vaikeaa. Ihminen, joka tulee kysymyksineen ja tarvitsee neuvoa, ei yleensä ole psykologian tai mielenterveystyön erityistutkinnon suorittanut. Riittääkä pelkkä elämänkokemus?

        Ja minusta pelkän kirjoitetun perusteella ei koskaan voi sanoa satavarmasti mistä häiriöstä on kysymys. Esimerkkinä; tulen ahdistuneena kysymään kumppanin käyttäytymismalleille selitystä; minut buukataan toiselle palstalle, taas toiselle, jne. Neuvojia ja kommentoijia riittää. Näin ei kysyjä saa vastauksia, vaan on vain enempi ja enempi pyöritettynä.

        Nämä ovat niin hienosäätöisiä juttuja. Muutama esimerkki jonkin käyttäytymisestä sopii niin moneen kuvioon. Ja narsistillakin on usein merkkejä useasta eri luonnehäiriöstä tai jostain luokiteltavasta psyykkisestä sairaudesta. Ei ole helppoa.

      • 19
        elisakettu kirjoitti:

        Ei hassumpi ajatus. Mutta erottelu on vaikeaa. Ihminen, joka tulee kysymyksineen ja tarvitsee neuvoa, ei yleensä ole psykologian tai mielenterveystyön erityistutkinnon suorittanut. Riittääkä pelkkä elämänkokemus?

        Ja minusta pelkän kirjoitetun perusteella ei koskaan voi sanoa satavarmasti mistä häiriöstä on kysymys. Esimerkkinä; tulen ahdistuneena kysymään kumppanin käyttäytymismalleille selitystä; minut buukataan toiselle palstalle, taas toiselle, jne. Neuvojia ja kommentoijia riittää. Näin ei kysyjä saa vastauksia, vaan on vain enempi ja enempi pyöritettynä.

        Nämä ovat niin hienosäätöisiä juttuja. Muutama esimerkki jonkin käyttäytymisestä sopii niin moneen kuvioon. Ja narsistillakin on usein merkkejä useasta eri luonnehäiriöstä tai jostain luokiteltavasta psyykkisestä sairaudesta. Ei ole helppoa.

        Tästä tullaan taas palstan tarkoitukseen, joka on nyt "keskustele narsismista". Sen alle mahtuu monenlaista keskustelua, miksei myös muista pers.häiriöistä. Ei mua ainakaan haittaisi jos joku "asiantuntija" kirjoittais oman ketjunsa ja näkemyksensä vaikka ihan objektiivisella tasolla, luennon tyylisesti.

      • elisakettu
        19 kirjoitti:

        Tästä tullaan taas palstan tarkoitukseen, joka on nyt "keskustele narsismista". Sen alle mahtuu monenlaista keskustelua, miksei myös muista pers.häiriöistä. Ei mua ainakaan haittaisi jos joku "asiantuntija" kirjoittais oman ketjunsa ja näkemyksensä vaikka ihan objektiivisella tasolla, luennon tyylisesti.

        Miksi asiantuntijaa ei ole hankittu?

      • 19
        elisakettu kirjoitti:

        Miksi asiantuntijaa ei ole hankittu?

        Ehkä pitäis kerätä adressi.

      • elisakettu
        19 kirjoitti:

        Ehkä pitäis kerätä adressi.

        :DD

      • M.B.

        No niin, lähtihän se rullaamaan sultakin ;) Tervetuloa joukkoon!!

        Toistammeko me kaavaa, vai toistuuko kaava yleisön pyynnöstä?

        Katsos kun..

        Tämän palstan "vakikirjoittajilla" on tietynlainen keskustelullinen asioitten pyörittelyhistoria takanaan.

        Mikäli keskustelu ei saisi minkäännäköisiä uusia ulottuvuuksia, vaan asian pyörittely pysyisi koko ajan yhdenlaisena, yhdestä suunnasta tapahtuvana, yhteen totuuteen perustuvana, yhden ainoan oikeanlaisen narsisti - uhri - suhteen olemassaoloon, unohdinko jonkun yhdenlaisen kohdan?? -Tällä palstalla ei olisi niin koukuttavaa vaikutusta. Tämä olisi ainakin minun mielestäni todella puuduttava paikka, jos jokainen aloitus sisältäisi pelkkää tarinaa siitä, kun se paha narsisti teki niin ja näin, ja sitten vastausta aloitukseen, että tsemppiä, me tiedetään miltä susta tuntuu!!! Narsistista tai ei, minä henkilökohtaisesti pidän hieman monimuotoisemmasta keskustelusta, mutta niin, että palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Mutta kuitenkin. Se missä kohtaa hyppää niin sanoakseni junan kyytiin, määrittelee sen, mihin vaunuun päätyy, vai hyppääkö kokonaan ohi. Hulluhan se sellainen on, joka ensin katselee junan saapuvan satasta mutkan takaa, päättää hypätä kyytiin vaikka juna ei näytä hiljentämisen merkkejä, tähtää ravintolavaunuun mutta päätyykin karjaosastolle, ja alkaa siitä syystä sitten kiukuissaan huutelemaan junalle pysähtymis- ynnä kääntymiskäskyjä..

        Kirjoittaa voi niin monella tavalla. Täällä monien kirjoitustyyli tulkitaan erityisesti narsistin kirjoitustyyliksi, ja tämä tulkinta tulee usein väliinhuutelijoilta ja keskustelun tavallaan "ulkopuolisilta" ja tietenkin VAIN rakentavana kritiikkinä. Toisaalta mikäli tarkastelee muiden palstojen ketjuja, tällä palstalla on omat mahtavat puolensa. Olen toki muiltakin palstoilta löytänyt "herkullisen hyvinä" jatkuvia ketjuja, mutta täällä ne tuntuvat olevan enemmistönä kuitenkin.

        Se mikä on merkillepantavaa, on se, että moni "vakkari"kirjoittelijoista haluaa ihmisen olemisen omana itsenään - suvaitsevaisuuden lisääntyvän ihan yleiselläkin tasolla, kun taas moni "normaali" ottaa sen niin, että erityisesti Narsistinen Persoonallisuushäiriö haluttaisiin julistaa jumalan asemaan ja kaikkien persoonallisuushäiriöiden tosiasillinen ilmeneminen haluttaisiin kieltää. Kyse on kuitenkin luetun tulkinnasta. Mikäli ei hyppää junan kyytiin, ei voi tietää sen vauhdista mitään kokemuksellisella tasolla.

        Jokatapauksessa ainakin minä jään odottamaan sitä normaalin tulkintaa. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista määrittelyä siitä mitä normaali on. Mitä jos laajentaisimme sitä kovin ahtaalta tuntuvaa normaalin käsitettä hieman:

        On ihmisyhteisölle normaalia, että joukossa on omanlaisiaan yksilöitä, jotka eivät sovi yleiseen normiin. Mikäli he eivät aiheuta yhteisön kannalta merkittävää vahinkoa tai ole uhka kenenkään terveydelle tai hengelle, annettakoon heidän olla suvaitsevaisuuden nimissä omanlaisiaan ja kohdeltakoon heitä ihmisarvon yleiselläkin tasolla ansanneina. Jokaisella olkoon omasta elämänkohtalostaan päävastuu ja jokainen omalta osaltaan osallistukoon positiiviseen toisen yksilön kannatteluun. Tätä pidettäköön normaalina.. Miltä kuulostaa?

        Puhe Narsismista on suositeltavaa siksi, että uhrien tietoisuus kasvaisi. Valitettavasti sitä vastuuta niistä omista valinnoistaan, tietoisista, tiedostamattomista haluistaan, omista käsittelemättömistä tai käsitellyistä traumoistaan, kaavan mahdolllisesta toistamisesta, yms. yms. Ei voida ilmeisesti missään määrin koskaan antaa sille uhrille itselleen. Pitää vain maassa makaavaa silitellä ja paapoa, ja kantaa kaakaota kuumana ja kuunnella valitusta siitä, kuinka vaikea on nousta siitä maasta?? Mitä jos uhri ei koskaan hyväksy omalle kohdalleen sitä, että hänellä on ensisijainen vastuu oman elämänsä toteutumisesta ja toteutumattomuudesta?? Tästä on mielestäni kyse terveessä narsismissa, käsite jota en ole keksinyt itse, vaan johon törmäsin ennen käsitettä NPH.

        Tosin oma pikku enemmän narsistinen suhdepuoleni raivostui silmittömästi kun sellaista menin opiskelemaan ja vieläpä ihan itse.. =) No, kiitos itselleni siitä. Sitä pitäisi opettaa laajemminkin kaikille, on minun mielipiteeni.

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        j.o.k.u. : toisinaan kun luen noita sinun kommenttejasi niin näen kyllä koko ison porukan selväpäisimmän ajatuksenmaailman. Älä vain kysy miksi (et kysykään, tiedän).

        Ja minusta nähden olkoon tästäkin kommentista taas ihan kuka ihan mitä mieltä vaan. Kompatahan toki saa =)

        http://www.youtube.com/watch?v=NDrHjAPskoQ

        Tää on mun lempparikomppaus.. :D

      • M.B.
        M.B. kirjoitti:

        No niin, lähtihän se rullaamaan sultakin ;) Tervetuloa joukkoon!!

        Toistammeko me kaavaa, vai toistuuko kaava yleisön pyynnöstä?

        Katsos kun..

        Tämän palstan "vakikirjoittajilla" on tietynlainen keskustelullinen asioitten pyörittelyhistoria takanaan.

        Mikäli keskustelu ei saisi minkäännäköisiä uusia ulottuvuuksia, vaan asian pyörittely pysyisi koko ajan yhdenlaisena, yhdestä suunnasta tapahtuvana, yhteen totuuteen perustuvana, yhden ainoan oikeanlaisen narsisti - uhri - suhteen olemassaoloon, unohdinko jonkun yhdenlaisen kohdan?? -Tällä palstalla ei olisi niin koukuttavaa vaikutusta. Tämä olisi ainakin minun mielestäni todella puuduttava paikka, jos jokainen aloitus sisältäisi pelkkää tarinaa siitä, kun se paha narsisti teki niin ja näin, ja sitten vastausta aloitukseen, että tsemppiä, me tiedetään miltä susta tuntuu!!! Narsistista tai ei, minä henkilökohtaisesti pidän hieman monimuotoisemmasta keskustelusta, mutta niin, että palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Mutta kuitenkin. Se missä kohtaa hyppää niin sanoakseni junan kyytiin, määrittelee sen, mihin vaunuun päätyy, vai hyppääkö kokonaan ohi. Hulluhan se sellainen on, joka ensin katselee junan saapuvan satasta mutkan takaa, päättää hypätä kyytiin vaikka juna ei näytä hiljentämisen merkkejä, tähtää ravintolavaunuun mutta päätyykin karjaosastolle, ja alkaa siitä syystä sitten kiukuissaan huutelemaan junalle pysähtymis- ynnä kääntymiskäskyjä..

        Kirjoittaa voi niin monella tavalla. Täällä monien kirjoitustyyli tulkitaan erityisesti narsistin kirjoitustyyliksi, ja tämä tulkinta tulee usein väliinhuutelijoilta ja keskustelun tavallaan "ulkopuolisilta" ja tietenkin VAIN rakentavana kritiikkinä. Toisaalta mikäli tarkastelee muiden palstojen ketjuja, tällä palstalla on omat mahtavat puolensa. Olen toki muiltakin palstoilta löytänyt "herkullisen hyvinä" jatkuvia ketjuja, mutta täällä ne tuntuvat olevan enemmistönä kuitenkin.

        Se mikä on merkillepantavaa, on se, että moni "vakkari"kirjoittelijoista haluaa ihmisen olemisen omana itsenään - suvaitsevaisuuden lisääntyvän ihan yleiselläkin tasolla, kun taas moni "normaali" ottaa sen niin, että erityisesti Narsistinen Persoonallisuushäiriö haluttaisiin julistaa jumalan asemaan ja kaikkien persoonallisuushäiriöiden tosiasillinen ilmeneminen haluttaisiin kieltää. Kyse on kuitenkin luetun tulkinnasta. Mikäli ei hyppää junan kyytiin, ei voi tietää sen vauhdista mitään kokemuksellisella tasolla.

        Jokatapauksessa ainakin minä jään odottamaan sitä normaalin tulkintaa. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista määrittelyä siitä mitä normaali on. Mitä jos laajentaisimme sitä kovin ahtaalta tuntuvaa normaalin käsitettä hieman:

        On ihmisyhteisölle normaalia, että joukossa on omanlaisiaan yksilöitä, jotka eivät sovi yleiseen normiin. Mikäli he eivät aiheuta yhteisön kannalta merkittävää vahinkoa tai ole uhka kenenkään terveydelle tai hengelle, annettakoon heidän olla suvaitsevaisuuden nimissä omanlaisiaan ja kohdeltakoon heitä ihmisarvon yleiselläkin tasolla ansanneina. Jokaisella olkoon omasta elämänkohtalostaan päävastuu ja jokainen omalta osaltaan osallistukoon positiiviseen toisen yksilön kannatteluun. Tätä pidettäköön normaalina.. Miltä kuulostaa?

        Puhe Narsismista on suositeltavaa siksi, että uhrien tietoisuus kasvaisi. Valitettavasti sitä vastuuta niistä omista valinnoistaan, tietoisista, tiedostamattomista haluistaan, omista käsittelemättömistä tai käsitellyistä traumoistaan, kaavan mahdolllisesta toistamisesta, yms. yms. Ei voida ilmeisesti missään määrin koskaan antaa sille uhrille itselleen. Pitää vain maassa makaavaa silitellä ja paapoa, ja kantaa kaakaota kuumana ja kuunnella valitusta siitä, kuinka vaikea on nousta siitä maasta?? Mitä jos uhri ei koskaan hyväksy omalle kohdalleen sitä, että hänellä on ensisijainen vastuu oman elämänsä toteutumisesta ja toteutumattomuudesta?? Tästä on mielestäni kyse terveessä narsismissa, käsite jota en ole keksinyt itse, vaan johon törmäsin ennen käsitettä NPH.

        Tosin oma pikku enemmän narsistinen suhdepuoleni raivostui silmittömästi kun sellaista menin opiskelemaan ja vieläpä ihan itse.. =) No, kiitos itselleni siitä. Sitä pitäisi opettaa laajemminkin kaikille, on minun mielipiteeni.

        selvää pässinlihaalle 8.4.2011 01:01 oli siis vastaukseni tarkoitettu, mutta tännehän tämä valahti.. Tämä vastaukseni M.B.8.4.2011 11:27..

        Selvennyksen vuoksi :)

      • kjkjkj
        yxex kirjoitti:

        selvä pässinlihaa,
        Olet erittäin pitkällä omassa käsityksessäsi, ja huomaan että olet pohdiskeleva ihminen, joskin hiukan hyökkäävällä otteella.

        Meinasin mennä nukkumaan mutta..

        Oma näkemykseni, subjektiivinen, ja omista lähtökohdistani ymmärrettynä:

        "narsistinen loukkaus' on jokaisen ihmisen silloin tällöin kokemaa. Se on selkeästi esitetty tällä sivulla:

        http://www.muotiala.fi/lehti/jutut/20060529_nars_mai_1.php

        "Narsismi on ikivanha käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismi viittaa yleensä paljon monimuotoisempaan ilmiöön kuin kansalaiskeskustelussa.

        Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen. Jokainen meistä tietää, miltä narsistinen loukkaus tuntuu. Koemme sen silloin, kun asiat eivät sujukaan siten kuin haluaisimme. Auto ei suostu käynnistymään, kertomani vitsi ei naurata, retkipäivänä sataa, kukaan ei ihastele uutta takkiani, tavoittelemani henkilö ei vastaa puhelimeen. Huomattavasti isommista asioista puhumattakaan.

        Eri ihmisten kyky käsitellä narsistisia loukkauksia vaihtelee, mutta immuuni niille ei ole kukaan. Kaikkia ne suututtavat."

        Ja sitten kun alkaa suututtamaan, tapahtuu helppoakin helpommin projektio.

        Eli jompikumpi ilmiö pitäisi saada pois, suuttuminen (miksi 'minä' suutun) tai projektio (miksi 'minä' heijastan oman pahan oloni itseni ulkopuolelta itseeni tulevaksi). Tai molemmat.

        Ja yleensä, mitä rakkaampi ystävä ja lähimmäinen on, sen kipeemmältä konfliktissa se oma narsistinen loukkaantumisen tunne tuntuu. Itseltään voi kysyä: miksi tekee kipeetä, annanko ulkopuolelta tulevan informaation tehdä kipeetä, ja onko minun siedettävä sitä (voinko nostaa kytkintä).

        Öitä :)

        " "Narsismi on ikivanha käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismi viittaa yleensä paljon monimuotoisempaan ilmiöön kuin kansalaiskeskustelussa."

        Nimenomaan! Taisit tarkoittaa (?) että kansalaiskeskusteluissa narsismista puhutaan vakavana tunne-elämän häiriönä ja narsistista toisille ihmisille pahaa tekevänä ihmisenä mutta psykologiassa ja psykiatriassa suhtaudutaan narsismiin "ymmärtävämmin" ja hyväksyvämmin, niinkuin kantaporukka sen täällä useimmiten näkee vai olenko väärässä, tuo edellä kuvattu ajatus tulee mieleeni tällä palstalla sinun ja muiden käymästä keskustelusta... Mutta nimenomaan psykologiassa ja psykiatriassa narsisti kuvataan sellaiseksi kuin mitä minä olen täällä kuvannut.

        "Kansalaiskeskusteluissa" niinkuin mielestäni tämän palstan kantaporukan keskusteluissakin näyttää siltä että narsismi nähdään "kevyenä" harmittomana piirteenä ihmisessä, joka kenties tuijottelee peiliin ja on hiukkasen itsekeskeinenkin mutta lopulta on ihan hyvä tyyppi.

        Ei-narsistin "narsistinen" loukkaus on tuota mitä sinä tuossa kuvailet, narsistin narsistinen loukkaus on ihan jotain muuta, usein ilman mitään loogista syytä tapahtuva ja perusteeton silmitön suuttuminen, pahimmillaan esim jos vuosikausia hakattu ja mitätöity narsistin kumppani vihdoin ponnistelee narsistista eroon, niin narsisti kokee narsistisen loukkauksen sen vuosi että hänet hylätään ja tappaa tai pahoinpitelee tällaisen "omaisuutensa" joka yrittää jättää hänet.

        En jaksa kirjoittaa käyttämääni pitkää nimmaroa "selvää" jne.

      • plplplpl
        M.B. kirjoitti:

        No niin, lähtihän se rullaamaan sultakin ;) Tervetuloa joukkoon!!

        Toistammeko me kaavaa, vai toistuuko kaava yleisön pyynnöstä?

        Katsos kun..

        Tämän palstan "vakikirjoittajilla" on tietynlainen keskustelullinen asioitten pyörittelyhistoria takanaan.

        Mikäli keskustelu ei saisi minkäännäköisiä uusia ulottuvuuksia, vaan asian pyörittely pysyisi koko ajan yhdenlaisena, yhdestä suunnasta tapahtuvana, yhteen totuuteen perustuvana, yhden ainoan oikeanlaisen narsisti - uhri - suhteen olemassaoloon, unohdinko jonkun yhdenlaisen kohdan?? -Tällä palstalla ei olisi niin koukuttavaa vaikutusta. Tämä olisi ainakin minun mielestäni todella puuduttava paikka, jos jokainen aloitus sisältäisi pelkkää tarinaa siitä, kun se paha narsisti teki niin ja näin, ja sitten vastausta aloitukseen, että tsemppiä, me tiedetään miltä susta tuntuu!!! Narsistista tai ei, minä henkilökohtaisesti pidän hieman monimuotoisemmasta keskustelusta, mutta niin, että palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Mutta kuitenkin. Se missä kohtaa hyppää niin sanoakseni junan kyytiin, määrittelee sen, mihin vaunuun päätyy, vai hyppääkö kokonaan ohi. Hulluhan se sellainen on, joka ensin katselee junan saapuvan satasta mutkan takaa, päättää hypätä kyytiin vaikka juna ei näytä hiljentämisen merkkejä, tähtää ravintolavaunuun mutta päätyykin karjaosastolle, ja alkaa siitä syystä sitten kiukuissaan huutelemaan junalle pysähtymis- ynnä kääntymiskäskyjä..

        Kirjoittaa voi niin monella tavalla. Täällä monien kirjoitustyyli tulkitaan erityisesti narsistin kirjoitustyyliksi, ja tämä tulkinta tulee usein väliinhuutelijoilta ja keskustelun tavallaan "ulkopuolisilta" ja tietenkin VAIN rakentavana kritiikkinä. Toisaalta mikäli tarkastelee muiden palstojen ketjuja, tällä palstalla on omat mahtavat puolensa. Olen toki muiltakin palstoilta löytänyt "herkullisen hyvinä" jatkuvia ketjuja, mutta täällä ne tuntuvat olevan enemmistönä kuitenkin.

        Se mikä on merkillepantavaa, on se, että moni "vakkari"kirjoittelijoista haluaa ihmisen olemisen omana itsenään - suvaitsevaisuuden lisääntyvän ihan yleiselläkin tasolla, kun taas moni "normaali" ottaa sen niin, että erityisesti Narsistinen Persoonallisuushäiriö haluttaisiin julistaa jumalan asemaan ja kaikkien persoonallisuushäiriöiden tosiasillinen ilmeneminen haluttaisiin kieltää. Kyse on kuitenkin luetun tulkinnasta. Mikäli ei hyppää junan kyytiin, ei voi tietää sen vauhdista mitään kokemuksellisella tasolla.

        Jokatapauksessa ainakin minä jään odottamaan sitä normaalin tulkintaa. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista määrittelyä siitä mitä normaali on. Mitä jos laajentaisimme sitä kovin ahtaalta tuntuvaa normaalin käsitettä hieman:

        On ihmisyhteisölle normaalia, että joukossa on omanlaisiaan yksilöitä, jotka eivät sovi yleiseen normiin. Mikäli he eivät aiheuta yhteisön kannalta merkittävää vahinkoa tai ole uhka kenenkään terveydelle tai hengelle, annettakoon heidän olla suvaitsevaisuuden nimissä omanlaisiaan ja kohdeltakoon heitä ihmisarvon yleiselläkin tasolla ansanneina. Jokaisella olkoon omasta elämänkohtalostaan päävastuu ja jokainen omalta osaltaan osallistukoon positiiviseen toisen yksilön kannatteluun. Tätä pidettäköön normaalina.. Miltä kuulostaa?

        Puhe Narsismista on suositeltavaa siksi, että uhrien tietoisuus kasvaisi. Valitettavasti sitä vastuuta niistä omista valinnoistaan, tietoisista, tiedostamattomista haluistaan, omista käsittelemättömistä tai käsitellyistä traumoistaan, kaavan mahdolllisesta toistamisesta, yms. yms. Ei voida ilmeisesti missään määrin koskaan antaa sille uhrille itselleen. Pitää vain maassa makaavaa silitellä ja paapoa, ja kantaa kaakaota kuumana ja kuunnella valitusta siitä, kuinka vaikea on nousta siitä maasta?? Mitä jos uhri ei koskaan hyväksy omalle kohdalleen sitä, että hänellä on ensisijainen vastuu oman elämänsä toteutumisesta ja toteutumattomuudesta?? Tästä on mielestäni kyse terveessä narsismissa, käsite jota en ole keksinyt itse, vaan johon törmäsin ennen käsitettä NPH.

        Tosin oma pikku enemmän narsistinen suhdepuoleni raivostui silmittömästi kun sellaista menin opiskelemaan ja vieläpä ihan itse.. =) No, kiitos itselleni siitä. Sitä pitäisi opettaa laajemminkin kaikille, on minun mielipiteeni.

        Täällä tuntuu siltä että muutama hassu vakikirjoittaja haluaa määrätä minkälainen "juna" tämä palsta on ja "riidat" johtuvat lähinnä siitä että he taistelevat kynsin hampain tästä vallastaan yrittäen nujertaa soraäänet palstalla. Aika hyvin ilmeisesti siinä onnistuenkin siitä päätellen että lähinnä tänne jäävät "kamuttajanikit" jotka yhdestä suusta toistavat samaa asiaa, niistä lähtökohdista lähteviä kirjoittajia jotka perustavat kirjoituksensa siihen minkälainen narsisti todella on ei juuri näe pysyvämmin palstalla, valitettavasti.

      • 12
        M.B. kirjoitti:

        No niin, lähtihän se rullaamaan sultakin ;) Tervetuloa joukkoon!!

        Toistammeko me kaavaa, vai toistuuko kaava yleisön pyynnöstä?

        Katsos kun..

        Tämän palstan "vakikirjoittajilla" on tietynlainen keskustelullinen asioitten pyörittelyhistoria takanaan.

        Mikäli keskustelu ei saisi minkäännäköisiä uusia ulottuvuuksia, vaan asian pyörittely pysyisi koko ajan yhdenlaisena, yhdestä suunnasta tapahtuvana, yhteen totuuteen perustuvana, yhden ainoan oikeanlaisen narsisti - uhri - suhteen olemassaoloon, unohdinko jonkun yhdenlaisen kohdan?? -Tällä palstalla ei olisi niin koukuttavaa vaikutusta. Tämä olisi ainakin minun mielestäni todella puuduttava paikka, jos jokainen aloitus sisältäisi pelkkää tarinaa siitä, kun se paha narsisti teki niin ja näin, ja sitten vastausta aloitukseen, että tsemppiä, me tiedetään miltä susta tuntuu!!! Narsistista tai ei, minä henkilökohtaisesti pidän hieman monimuotoisemmasta keskustelusta, mutta niin, että palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Mutta kuitenkin. Se missä kohtaa hyppää niin sanoakseni junan kyytiin, määrittelee sen, mihin vaunuun päätyy, vai hyppääkö kokonaan ohi. Hulluhan se sellainen on, joka ensin katselee junan saapuvan satasta mutkan takaa, päättää hypätä kyytiin vaikka juna ei näytä hiljentämisen merkkejä, tähtää ravintolavaunuun mutta päätyykin karjaosastolle, ja alkaa siitä syystä sitten kiukuissaan huutelemaan junalle pysähtymis- ynnä kääntymiskäskyjä..

        Kirjoittaa voi niin monella tavalla. Täällä monien kirjoitustyyli tulkitaan erityisesti narsistin kirjoitustyyliksi, ja tämä tulkinta tulee usein väliinhuutelijoilta ja keskustelun tavallaan "ulkopuolisilta" ja tietenkin VAIN rakentavana kritiikkinä. Toisaalta mikäli tarkastelee muiden palstojen ketjuja, tällä palstalla on omat mahtavat puolensa. Olen toki muiltakin palstoilta löytänyt "herkullisen hyvinä" jatkuvia ketjuja, mutta täällä ne tuntuvat olevan enemmistönä kuitenkin.

        Se mikä on merkillepantavaa, on se, että moni "vakkari"kirjoittelijoista haluaa ihmisen olemisen omana itsenään - suvaitsevaisuuden lisääntyvän ihan yleiselläkin tasolla, kun taas moni "normaali" ottaa sen niin, että erityisesti Narsistinen Persoonallisuushäiriö haluttaisiin julistaa jumalan asemaan ja kaikkien persoonallisuushäiriöiden tosiasillinen ilmeneminen haluttaisiin kieltää. Kyse on kuitenkin luetun tulkinnasta. Mikäli ei hyppää junan kyytiin, ei voi tietää sen vauhdista mitään kokemuksellisella tasolla.

        Jokatapauksessa ainakin minä jään odottamaan sitä normaalin tulkintaa. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista määrittelyä siitä mitä normaali on. Mitä jos laajentaisimme sitä kovin ahtaalta tuntuvaa normaalin käsitettä hieman:

        On ihmisyhteisölle normaalia, että joukossa on omanlaisiaan yksilöitä, jotka eivät sovi yleiseen normiin. Mikäli he eivät aiheuta yhteisön kannalta merkittävää vahinkoa tai ole uhka kenenkään terveydelle tai hengelle, annettakoon heidän olla suvaitsevaisuuden nimissä omanlaisiaan ja kohdeltakoon heitä ihmisarvon yleiselläkin tasolla ansanneina. Jokaisella olkoon omasta elämänkohtalostaan päävastuu ja jokainen omalta osaltaan osallistukoon positiiviseen toisen yksilön kannatteluun. Tätä pidettäköön normaalina.. Miltä kuulostaa?

        Puhe Narsismista on suositeltavaa siksi, että uhrien tietoisuus kasvaisi. Valitettavasti sitä vastuuta niistä omista valinnoistaan, tietoisista, tiedostamattomista haluistaan, omista käsittelemättömistä tai käsitellyistä traumoistaan, kaavan mahdolllisesta toistamisesta, yms. yms. Ei voida ilmeisesti missään määrin koskaan antaa sille uhrille itselleen. Pitää vain maassa makaavaa silitellä ja paapoa, ja kantaa kaakaota kuumana ja kuunnella valitusta siitä, kuinka vaikea on nousta siitä maasta?? Mitä jos uhri ei koskaan hyväksy omalle kohdalleen sitä, että hänellä on ensisijainen vastuu oman elämänsä toteutumisesta ja toteutumattomuudesta?? Tästä on mielestäni kyse terveessä narsismissa, käsite jota en ole keksinyt itse, vaan johon törmäsin ennen käsitettä NPH.

        Tosin oma pikku enemmän narsistinen suhdepuoleni raivostui silmittömästi kun sellaista menin opiskelemaan ja vieläpä ihan itse.. =) No, kiitos itselleni siitä. Sitä pitäisi opettaa laajemminkin kaikille, on minun mielipiteeni.

        Mitä jos sen uhrin ei ANNETA ottaa sitä vastuuta vaan ne paapojat pitävät siellä maassa että saavat paapoa? Onko sellainen narsismia vai mitä? Eikö auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeettoman eikä korvaamattoman?

      • M.B.
        kjkjkj kirjoitti:

        " "Narsismi on ikivanha käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa narsismi viittaa yleensä paljon monimuotoisempaan ilmiöön kuin kansalaiskeskustelussa."

        Nimenomaan! Taisit tarkoittaa (?) että kansalaiskeskusteluissa narsismista puhutaan vakavana tunne-elämän häiriönä ja narsistista toisille ihmisille pahaa tekevänä ihmisenä mutta psykologiassa ja psykiatriassa suhtaudutaan narsismiin "ymmärtävämmin" ja hyväksyvämmin, niinkuin kantaporukka sen täällä useimmiten näkee vai olenko väärässä, tuo edellä kuvattu ajatus tulee mieleeni tällä palstalla sinun ja muiden käymästä keskustelusta... Mutta nimenomaan psykologiassa ja psykiatriassa narsisti kuvataan sellaiseksi kuin mitä minä olen täällä kuvannut.

        "Kansalaiskeskusteluissa" niinkuin mielestäni tämän palstan kantaporukan keskusteluissakin näyttää siltä että narsismi nähdään "kevyenä" harmittomana piirteenä ihmisessä, joka kenties tuijottelee peiliin ja on hiukkasen itsekeskeinenkin mutta lopulta on ihan hyvä tyyppi.

        Ei-narsistin "narsistinen" loukkaus on tuota mitä sinä tuossa kuvailet, narsistin narsistinen loukkaus on ihan jotain muuta, usein ilman mitään loogista syytä tapahtuva ja perusteeton silmitön suuttuminen, pahimmillaan esim jos vuosikausia hakattu ja mitätöity narsistin kumppani vihdoin ponnistelee narsistista eroon, niin narsisti kokee narsistisen loukkauksen sen vuosi että hänet hylätään ja tappaa tai pahoinpitelee tällaisen "omaisuutensa" joka yrittää jättää hänet.

        En jaksa kirjoittaa käyttämääni pitkää nimmaroa "selvää" jne.

        "Ei-narsistin "narsistinen" loukkaus on tuota mitä sinä tuossa kuvailet, narsistin narsistinen loukkaus on ihan jotain muuta, usein ilman mitään loogista syytä tapahtuva ja perusteeton silmitön suuttuminen, pahimmillaan esim jos vuosikausia hakattu ja mitätöity narsistin kumppani vihdoin ponnistelee narsistista eroon, niin narsisti kokee narsistisen loukkauksen sen vuosi että hänet hylätään ja tappaa tai pahoinpitelee tällaisen "omaisuutensa" joka yrittää jättää hänet."

        Fiksut jää leikkimään uhria ilman väkivaltaa, mutta saattavat kostaa vuosienkin päästä, sillä nimenomaisen taitavalla henkisenväkivallan mittapuut täyttävällä tavalla, johon pahimmillaan osallistuu asioista tietämättömiä hyvässä uskossaan. Ja se voi olla mitä vaan taivaan ja maan välillä..

      • M.B.
        12 kirjoitti:

        Mitä jos sen uhrin ei ANNETA ottaa sitä vastuuta vaan ne paapojat pitävät siellä maassa että saavat paapoa? Onko sellainen narsismia vai mitä? Eikö auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeettoman eikä korvaamattoman?

        Itse olen sitä mieltä, että auttajan pitäisi tehdä itsensä avullaan tarpeettomaksi. Narsistista sellainen on ainakin minusta, jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. Mikäli uhri taas omalta osaltaan suostuu tällaiseen, kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Eli mikä saattaa olla siinä Narsistin sihteessakin läsnä siinä uhrissa... Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä.

        Ja tämä näkökulma on mielestäni se, mitä täällä yritetään tavoitella koko ajan uudestaan :) Jatkuvien kyseenalaistusten joukossa, näin sivuhuomautuksena kaikesta komppaamisesta ja kamuttelusta valittaville.

      • kutrouiu
        12 kirjoitti:

        Mitä jos sen uhrin ei ANNETA ottaa sitä vastuuta vaan ne paapojat pitävät siellä maassa että saavat paapoa? Onko sellainen narsismia vai mitä? Eikö auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeettoman eikä korvaamattoman?

        "Mitä jos sen uhrin ei ANNETA ottaa sitä vastuuta vaan ne paapojat pitävät siellä maassa että saavat paapoa? Onko sellainen narsismia vai mitä? Eikö auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeettoman eikä korvaamattoman?"

        Kyllä se tuntuu tietynlaiselta narsismilta
        Kyllä, auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeeton ja korvaamaton.

        Mutta se ei tapahdu sillä, että yhtäkkiä "valaistutaan" kehumaan narsistia ja unohdetaan se fakta minkälainen ihminen NPH on.

      • kutr jotain
        kutrouiu kirjoitti:

        "Mitä jos sen uhrin ei ANNETA ottaa sitä vastuuta vaan ne paapojat pitävät siellä maassa että saavat paapoa? Onko sellainen narsismia vai mitä? Eikö auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeettoman eikä korvaamattoman?"

        Kyllä se tuntuu tietynlaiselta narsismilta
        Kyllä, auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeeton ja korvaamaton.

        Mutta se ei tapahdu sillä, että yhtäkkiä "valaistutaan" kehumaan narsistia ja unohdetaan se fakta minkälainen ihminen NPH on.

        kirjoitusvirhe: siis auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeeton EIKÄ korvaamaton.

      • 12
        M.B. kirjoitti:

        Itse olen sitä mieltä, että auttajan pitäisi tehdä itsensä avullaan tarpeettomaksi. Narsistista sellainen on ainakin minusta, jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. Mikäli uhri taas omalta osaltaan suostuu tällaiseen, kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Eli mikä saattaa olla siinä Narsistin sihteessakin läsnä siinä uhrissa... Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä.

        Ja tämä näkökulma on mielestäni se, mitä täällä yritetään tavoitella koko ajan uudestaan :) Jatkuvien kyseenalaistusten joukossa, näin sivuhuomautuksena kaikesta komppaamisesta ja kamuttelusta valittaville.

        Narsistinen vaihtokauppa, mielenkiintoinen ajatus. Toimiikohan se yleensäkin juuri noin ns. narsistin ja uhrin välillä? Jokinhan vetovoima noilla on pakko olla toisiinsa. Eli tavallaan siis uhrikin voi hyötyä narsistista. Meneekö liian paksuksi jo? :)

      • A
        M.B. kirjoitti:

        No niin, lähtihän se rullaamaan sultakin ;) Tervetuloa joukkoon!!

        Toistammeko me kaavaa, vai toistuuko kaava yleisön pyynnöstä?

        Katsos kun..

        Tämän palstan "vakikirjoittajilla" on tietynlainen keskustelullinen asioitten pyörittelyhistoria takanaan.

        Mikäli keskustelu ei saisi minkäännäköisiä uusia ulottuvuuksia, vaan asian pyörittely pysyisi koko ajan yhdenlaisena, yhdestä suunnasta tapahtuvana, yhteen totuuteen perustuvana, yhden ainoan oikeanlaisen narsisti - uhri - suhteen olemassaoloon, unohdinko jonkun yhdenlaisen kohdan?? -Tällä palstalla ei olisi niin koukuttavaa vaikutusta. Tämä olisi ainakin minun mielestäni todella puuduttava paikka, jos jokainen aloitus sisältäisi pelkkää tarinaa siitä, kun se paha narsisti teki niin ja näin, ja sitten vastausta aloitukseen, että tsemppiä, me tiedetään miltä susta tuntuu!!! Narsistista tai ei, minä henkilökohtaisesti pidän hieman monimuotoisemmasta keskustelusta, mutta niin, että palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Mutta kuitenkin. Se missä kohtaa hyppää niin sanoakseni junan kyytiin, määrittelee sen, mihin vaunuun päätyy, vai hyppääkö kokonaan ohi. Hulluhan se sellainen on, joka ensin katselee junan saapuvan satasta mutkan takaa, päättää hypätä kyytiin vaikka juna ei näytä hiljentämisen merkkejä, tähtää ravintolavaunuun mutta päätyykin karjaosastolle, ja alkaa siitä syystä sitten kiukuissaan huutelemaan junalle pysähtymis- ynnä kääntymiskäskyjä..

        Kirjoittaa voi niin monella tavalla. Täällä monien kirjoitustyyli tulkitaan erityisesti narsistin kirjoitustyyliksi, ja tämä tulkinta tulee usein väliinhuutelijoilta ja keskustelun tavallaan "ulkopuolisilta" ja tietenkin VAIN rakentavana kritiikkinä. Toisaalta mikäli tarkastelee muiden palstojen ketjuja, tällä palstalla on omat mahtavat puolensa. Olen toki muiltakin palstoilta löytänyt "herkullisen hyvinä" jatkuvia ketjuja, mutta täällä ne tuntuvat olevan enemmistönä kuitenkin.

        Se mikä on merkillepantavaa, on se, että moni "vakkari"kirjoittelijoista haluaa ihmisen olemisen omana itsenään - suvaitsevaisuuden lisääntyvän ihan yleiselläkin tasolla, kun taas moni "normaali" ottaa sen niin, että erityisesti Narsistinen Persoonallisuushäiriö haluttaisiin julistaa jumalan asemaan ja kaikkien persoonallisuushäiriöiden tosiasillinen ilmeneminen haluttaisiin kieltää. Kyse on kuitenkin luetun tulkinnasta. Mikäli ei hyppää junan kyytiin, ei voi tietää sen vauhdista mitään kokemuksellisella tasolla.

        Jokatapauksessa ainakin minä jään odottamaan sitä normaalin tulkintaa. Minulla ei vieläkään ole minkäänlaista määrittelyä siitä mitä normaali on. Mitä jos laajentaisimme sitä kovin ahtaalta tuntuvaa normaalin käsitettä hieman:

        On ihmisyhteisölle normaalia, että joukossa on omanlaisiaan yksilöitä, jotka eivät sovi yleiseen normiin. Mikäli he eivät aiheuta yhteisön kannalta merkittävää vahinkoa tai ole uhka kenenkään terveydelle tai hengelle, annettakoon heidän olla suvaitsevaisuuden nimissä omanlaisiaan ja kohdeltakoon heitä ihmisarvon yleiselläkin tasolla ansanneina. Jokaisella olkoon omasta elämänkohtalostaan päävastuu ja jokainen omalta osaltaan osallistukoon positiiviseen toisen yksilön kannatteluun. Tätä pidettäköön normaalina.. Miltä kuulostaa?

        Puhe Narsismista on suositeltavaa siksi, että uhrien tietoisuus kasvaisi. Valitettavasti sitä vastuuta niistä omista valinnoistaan, tietoisista, tiedostamattomista haluistaan, omista käsittelemättömistä tai käsitellyistä traumoistaan, kaavan mahdolllisesta toistamisesta, yms. yms. Ei voida ilmeisesti missään määrin koskaan antaa sille uhrille itselleen. Pitää vain maassa makaavaa silitellä ja paapoa, ja kantaa kaakaota kuumana ja kuunnella valitusta siitä, kuinka vaikea on nousta siitä maasta?? Mitä jos uhri ei koskaan hyväksy omalle kohdalleen sitä, että hänellä on ensisijainen vastuu oman elämänsä toteutumisesta ja toteutumattomuudesta?? Tästä on mielestäni kyse terveessä narsismissa, käsite jota en ole keksinyt itse, vaan johon törmäsin ennen käsitettä NPH.

        Tosin oma pikku enemmän narsistinen suhdepuoleni raivostui silmittömästi kun sellaista menin opiskelemaan ja vieläpä ihan itse.. =) No, kiitos itselleni siitä. Sitä pitäisi opettaa laajemminkin kaikille, on minun mielipiteeni.

        > palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Kuulostaa lapselliselta.

      • M.B.
        plplplpl kirjoitti:

        Täällä tuntuu siltä että muutama hassu vakikirjoittaja haluaa määrätä minkälainen "juna" tämä palsta on ja "riidat" johtuvat lähinnä siitä että he taistelevat kynsin hampain tästä vallastaan yrittäen nujertaa soraäänet palstalla. Aika hyvin ilmeisesti siinä onnistuenkin siitä päätellen että lähinnä tänne jäävät "kamuttajanikit" jotka yhdestä suusta toistavat samaa asiaa, niistä lähtökohdista lähteviä kirjoittajia jotka perustavat kirjoituksensa siihen minkälainen narsisti todella on ei juuri näe pysyvämmin palstalla, valitettavasti.

        Itse olen käsittänyt asian niin päin, että muutama hassu kyytiin hyppääjä haluaa väkisin kääntää sitä "vakikirjoittelijoiden" junaa..

        Luulisi tänne enemmänkin mahtuvan junia ja raiteita kuitenkin tuntuu menevän vähän joka suuntaan.

        Jos haluaa päätyä ennalta määrättyyn paikkaan kannattaa valita sinne menevä juna.

      • M.B.
        12 kirjoitti:

        Narsistinen vaihtokauppa, mielenkiintoinen ajatus. Toimiikohan se yleensäkin juuri noin ns. narsistin ja uhrin välillä? Jokinhan vetovoima noilla on pakko olla toisiinsa. Eli tavallaan siis uhrikin voi hyötyä narsistista. Meneekö liian paksuksi jo? :)

        :) No sitä täällä on vähän niinkuin väännettykin.. että meneekö liian paksuksi vai ei.. Että onko sellainen ajattelu mitätöintiä uhrin kannalta vai ei.. että onko sellaisen mielipiteen esittäjä itse täysnarsisti vai ei.. :DD

        Tuotakin listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta tietyllä tapaa väkisinkin tulee mieleen, että keskustelua ei saisi käydä kuin tietynlaisen uhrin näkökulmasta, ja siinä se uhri ei ainakaan yritä ymmärtää narsismia, saatika miettiä omia mahdollisia narsistisia ominaisuuksiaan tai piirteitään.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > persoonallisuushäiriötä halutaan pitää normaalina.

        Häiriöt eivät ole normaaleja eivätkä suositeltavia. Niiden ymmärtäminen ennalta annettuina saattaisi niiden merkitystä korostamalla olla joissakin tapauksissa omiaan vahvistamaan niiden uhriuttamispotentiaalia.

        Keksinpäs uuden lauseen:

        Persoonallisuushäiriöt pitävät muut normaaleina.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > palstatappeluissakin on tietty hohtonsa, myönnettäköön.. :)

        Kuulostaa lapselliselta.

        Eikö kuulostakin :) Tykkään myös heliumtäytteisistä vappupalloista.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Keksinpäs uuden lauseen:

        Persoonallisuushäiriöt pitävät muut normaaleina.

        > Persoonallisuushäiriöt pitävät muut normaaleina.

        Persoonallisuushäiriöitä ilmenee. Niitä kannattaa opetella tunnistamaan ja korjaamaan, koska niitä ilmenee lähempänä kuin arvaakaan.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Itse olen sitä mieltä, että auttajan pitäisi tehdä itsensä avullaan tarpeettomaksi. Narsistista sellainen on ainakin minusta, jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. Mikäli uhri taas omalta osaltaan suostuu tällaiseen, kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Eli mikä saattaa olla siinä Narsistin sihteessakin läsnä siinä uhrissa... Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä.

        Ja tämä näkökulma on mielestäni se, mitä täällä yritetään tavoitella koko ajan uudestaan :) Jatkuvien kyseenalaistusten joukossa, näin sivuhuomautuksena kaikesta komppaamisesta ja kamuttelusta valittaville.

        > kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Minulle jäi epäselväksi, miksi käytät edellä kaupankäyntiin liittyvää kielikuvaa. Voisiko sen korvata 'lahjaan' liittyvällä kielikuvalla ja muuttuisiko silloin merkitys?

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Eikö kuulostakin :) Tykkään myös heliumtäytteisistä vappupalloista.

        > Eikö kuulostakin :) Tykkään myös heliumtäytteisistä vappupalloista.

        Lapsi on terve kun se leikkii.

        *Halaus*

      • j.o.k.u.
        27 kirjoitti:

        Voiko sun mielestä narsisti parantua? Entä koetko olevasi itse parantunut narsisti?

        Lievemmät narsistiset henkilöt voivat kyllä mielestäni "parantua", tai muuttaa itseään vähemmän narsistisiksi, mutta mitä tulee narsistiseen persoonallisuushäiriöön, tuskinpa tuota kokonaisuudessaan voi "poistaa" kukaan...
        Häiriön ilmenemistä, eli käytöstään voi kyllä tietääkseni parantaa hieman pitkällä hoidolla, jos vain riittävästi motivaatioa löytyy. ( ja sitä harvoin löytyy. )


        "Entä koetko olevasi itse parantunut narsisti? "


        Mietin tuota tässä eräs päivä...
        En parantunut, vaan pikemminkin tietoinen.
        Toisaalta, että voisin sanoa olevani edes tietoinen narsisti, pitäisi ensin hyväksyä se tosiasia, että olen narsisti. :)
        Se ei ole helppoa...Tälläkin palstalla heitin asian alussa puolivitsillä, kunnes aloin huomaamaan, vuoden, yli vuoden jälkeen, että kyseessä taitaakin olla ikävä tosiasia...Huomaan tarkkailevani itseäni jatkuvasti, mitä sanon, mitä teen, enkä voi sille asialle mitään, mitä olen.
        Tekojeni ja sanojeni vaikutusta muihin en osaa arvioida, se asia on tullut ainakin selväksi.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Persoonallisuushäiriöt pitävät muut normaaleina.

        Persoonallisuushäiriöitä ilmenee. Niitä kannattaa opetella tunnistamaan ja korjaamaan, koska niitä ilmenee lähempänä kuin arvaakaan.

        Kyllä. Vaikkapa oman peiton alta, jonka alla makaa yksin :)

      • A
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Lievemmät narsistiset henkilöt voivat kyllä mielestäni "parantua", tai muuttaa itseään vähemmän narsistisiksi, mutta mitä tulee narsistiseen persoonallisuushäiriöön, tuskinpa tuota kokonaisuudessaan voi "poistaa" kukaan...
        Häiriön ilmenemistä, eli käytöstään voi kyllä tietääkseni parantaa hieman pitkällä hoidolla, jos vain riittävästi motivaatioa löytyy. ( ja sitä harvoin löytyy. )


        "Entä koetko olevasi itse parantunut narsisti? "


        Mietin tuota tässä eräs päivä...
        En parantunut, vaan pikemminkin tietoinen.
        Toisaalta, että voisin sanoa olevani edes tietoinen narsisti, pitäisi ensin hyväksyä se tosiasia, että olen narsisti. :)
        Se ei ole helppoa...Tälläkin palstalla heitin asian alussa puolivitsillä, kunnes aloin huomaamaan, vuoden, yli vuoden jälkeen, että kyseessä taitaakin olla ikävä tosiasia...Huomaan tarkkailevani itseäni jatkuvasti, mitä sanon, mitä teen, enkä voi sille asialle mitään, mitä olen.
        Tekojeni ja sanojeni vaikutusta muihin en osaa arvioida, se asia on tullut ainakin selväksi.

        > En parantunut, vaan pikemminkin tietoinen.

        Kuulostaa siltä, että tuo mahdollistaisi sinulla rajallisten voimavarojesi suuntaamisen kokonaisuuden kannalta hedelmällisesti. Tällaisesta voi olla järisyttäviä seuraamuksia.

      • j.o.k.u.
        A kirjoitti:

        > En parantunut, vaan pikemminkin tietoinen.

        Kuulostaa siltä, että tuo mahdollistaisi sinulla rajallisten voimavarojesi suuntaamisen kokonaisuuden kannalta hedelmällisesti. Tällaisesta voi olla järisyttäviä seuraamuksia.

        Hmm...

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Minulle jäi epäselväksi, miksi käytät edellä kaupankäyntiin liittyvää kielikuvaa. Voisiko sen korvata 'lahjaan' liittyvällä kielikuvalla ja muuttuisiko silloin merkitys?

        Kyllä. Koska käytetty kieli muovaa osaltaan myös sitä todellisuutta, jossa ihmiset elävät tunteineen ja tunnepohjaisine kokemuksineen.

        Lahjaan suhtautuminen on enemmän kiitollisuuden luokkaa, kun taas vaihtokauppaan sisältyy oletus vähintään yhtä arvokkaasta vaihdon välineestä itselleen saatavana hyödykkeenä.. -> hieman sekavahko selitysyritys, sanat hukassa vaihteeksi.

        Toisaalta, edelleen, tilanne edellyttäisi molemminpuolista asian tiedostamista, muuten tilanne ei olisi reilu, vaan saattaisi olla jopa vahingollinen, niin kuin narsistin ja uhrin suhteessa usein on. Jos narsisti ei olisi niin vahingollinen, ei olisi siinä yhteydessä sanaa uhri.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Itse olen sitä mieltä, että auttajan pitäisi tehdä itsensä avullaan tarpeettomaksi. Narsistista sellainen on ainakin minusta, jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. Mikäli uhri taas omalta osaltaan suostuu tällaiseen, kyseessä on milestäni täydellinen narsistinen vaihtokauppa..

        Eli mikä saattaa olla siinä Narsistin sihteessakin läsnä siinä uhrissa... Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä.

        Ja tämä näkökulma on mielestäni se, mitä täällä yritetään tavoitella koko ajan uudestaan :) Jatkuvien kyseenalaistusten joukossa, näin sivuhuomautuksena kaikesta komppaamisesta ja kamuttelusta valittaville.

        Kiitos 'lahjan' ja 'vaihtokaupan' käsitteitä selventävästä vastauksestasi M.B. Ajattele niitä joskus.

        Kommentoin vielä tätä: "jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. [...] Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä."

        Muistelen sinun tai jonkun toisen muussa yhteydessä esittäneen käsityksen siitä, että narsistisen käytösmallin voi murtaa toinen vahvempi narsisti. Tässä katsannossa (mitä edelläoleva lainaus mielestäni myös edustaa, hieman eri sävyisenä) asetetaan mielestäni uhriutuvalle vaade uhriuttavaksi muuttumisesta.

        Arvioin tuota vaadetta myönteisesti. Mutta korostan, että se mikä minua kiinnostaa on, että vaade muuttaa yksilöiden välisen dynamiikan eikä vain uusinna sitä suunnaltaan käänteisenä. Sadomasokistinen läheisriippuvuus olisi tietoinen tai tiedostamaton peilikuva aikaisemmasta. Pthyi!

      • M.B.
        A kirjoitti:

        Kiitos 'lahjan' ja 'vaihtokaupan' käsitteitä selventävästä vastauksestasi M.B. Ajattele niitä joskus.

        Kommentoin vielä tätä: "jos auttaja tavallaan saa sitä uhria auttaessaan enemmän, kuin mitä voisi katsoa tarpeelliseksi, ja sitä kautta lähtee auttamaan tavalla, joka pitää uhria uhrin asemassa ehkä pitkäänkin. [...] Eli se olisi niin kuin sitä uhrin omaa narsismia, jonka tunnistaminen tosiaankin auttaisi tekemään niitä pidemmälle tähtääviä tietoisia päätöksiä."

        Muistelen sinun tai jonkun toisen muussa yhteydessä esittäneen käsityksen siitä, että narsistisen käytösmallin voi murtaa toinen vahvempi narsisti. Tässä katsannossa (mitä edelläoleva lainaus mielestäni myös edustaa, hieman eri sävyisenä) asetetaan mielestäni uhriutuvalle vaade uhriuttavaksi muuttumisesta.

        Arvioin tuota vaadetta myönteisesti. Mutta korostan, että se mikä minua kiinnostaa on, että vaade muuttaa yksilöiden välisen dynamiikan eikä vain uusinna sitä suunnaltaan käänteisenä. Sadomasokistinen läheisriippuvuus olisi tietoinen tai tiedostamaton peilikuva aikaisemmasta. Pthyi!

        Törmäys vahvempaan... juu..lynett?? muistaakseni... J.o.k.u.?? Minä-kö.. olen niin narsisti, että en tarkoituksellakaan mene toista sanomaan vahvemmaksi, edes narsistina :D (

      • lynett
        12 kirjoitti:

        Narsistinen vaihtokauppa, mielenkiintoinen ajatus. Toimiikohan se yleensäkin juuri noin ns. narsistin ja uhrin välillä? Jokinhan vetovoima noilla on pakko olla toisiinsa. Eli tavallaan siis uhrikin voi hyötyä narsistista. Meneekö liian paksuksi jo? :)

        "Narsistinen vaihtokauppa, mielenkiintoinen ajatus. Toimiikohan se yleensäkin juuri noin ns. narsistin ja uhrin välillä? Jokinhan vetovoima noilla on pakko olla toisiinsa. Eli tavallaan siis uhrikin voi hyötyä narsistista. Meneekö liian paksuksi jo? :) "

        Tästähän on puhuttukin. Lempiaiheita =)
        Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta!
        En tiedä, mutta itse edelleenkin näen asian näin : kaltoinkohtelija voi saada vastapuolen tukan takkuun (suhteeni ensimmäiset 1-1,5 v). Mutta... siinä vaiheessa kun on tajunnut tulleensa kaltoinkohtelluksi, vaihdan näkökulmaa. Ja se on vain minun näkökulmani ja niitä tänne on tietääkseni tultu vaihtamaan (?).

        Heräämisen jälkeinen vaihe ilmeni samalla ristiriitoja täynnä olevalla sekaisella tavalla kuin riippuvuusongelmissa yleensäkin. Kieltämistä, selittelyä, ohjailua, kontrollia, sekavuutta, kaupankäyntiä, vihaa, surua, itsesäälissä rypemistä, minäminäminä ja minun ongelmat (=hän) jne...

        Sitten tuli raivovaihe. Hiton sika! Penäsin vastauksia, selityksiä, miksi teit, miksi sanot, mikä sulla on...ja varjonyrkkeilin itseni ihan uuvuksiin. Mitään vastauksia en koskaan saanut.

        Sitten tuli hyväksymisvaihe. Okei, hän on sairas... okei, se ei olekaan henkilökohtaista, okei, se että palaan aina uudelleen hänen luokseen kertoo myös minusta jotain... okei, mitähän voisin tehdä paranteekseni tilannettani (unohtamalla hänet ja tekonsa siitä kuviosta)

        Lopulta mennään kohti tämän sairaalloisen riippuvuuteni hyväksymistä ja sen takana olevien "tarpeiden" tunnistamista. Pohjakokemusta odotellessa.
        Sitten on vasta tapahtunut hyväksyminen.

        Mutta... narsistiseen vaihtokauppaan palatakseni. Nyt kun olen tietoisempi asiasta ja oppinut suojaamaan itseäni (henkisesti) joten kuten, huomaan samaan aikaan käyväni tällaista "kauppaa" hänen kanssaan. Mielenkiintoista on, että se on saanut minut miettimään suhteen alkuaikoja ja etsimään sieltä mahdollisia merkkejä samasta kaupankäynnistä.

        Totta kai se kaupankäynnin luonne on muuttunut mutta ehkä siinä jokin samantyyppinen tarve voi olla takana.

      • j.o.k.u.
        elisakettu kirjoitti:

        j.o.k.u. : toisinaan kun luen noita sinun kommenttejasi niin näen kyllä koko ison porukan selväpäisimmän ajatuksenmaailman. Älä vain kysy miksi (et kysykään, tiedän).

        Ja minusta nähden olkoon tästäkin kommentista taas ihan kuka ihan mitä mieltä vaan. Kompatahan toki saa =)

        Outoa, yleensä nimittäin tuntuu, ettei kukaan ymmärrä sanaakaan, mitä koitan kertoa. Mutta thanks. :)

      • A
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Outoa, yleensä nimittäin tuntuu, ettei kukaan ymmärrä sanaakaan, mitä koitan kertoa. Mutta thanks. :)

        > tuntuu, ettei kukaan ymmärrä sanaakaan, mitä koitan kertoa

        Sinulla vain on taipumus pitää itseäsi ainutlaatuisena.

        *Halaus*

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Törmäys vahvempaan... juu..lynett?? muistaakseni... J.o.k.u.?? Minä-kö.. olen niin narsisti, että en tarkoituksellakaan mene toista sanomaan vahvemmaksi, edes narsistina :D (

        A & MB "Muistelen sinun tai jonkun toisen muussa yhteydessä esittäneen käsityksen siitä, että narsistisen käytösmallin voi murtaa toinen vahvempi narsisti."

        Meikä on kuumotellut tästä aika ajoin. Koen käyneeni tällaisen tilanteen läpi. SIksi puolustankin sitä kantaa, etteivät kaikki ole patologisuuteen asti narsistisia vaikka sellaista käytöstä ilmentäisivätkin (syystä X).

        MB ; Ai teillä olisi sopinut hajuton ja mauton malli ? Meillä se menee niin, että niin kauan kun olen "jaloillani" (ns hyvä sykli) - menee hyvin. Kun alan väsymään - tulee kyytiä ja lopulta halveksunnan kautta "potkut".

        Jos siis muutun hajuttomaksi ja mauttomaksi - olen poisheitettävissä. Kierrämme jatkuvaa sykliä, jonka vaiheissa minä kokoan itseäni...tulee paluuvaihe ja alkaa uusi "väsytystaktiikka". Sitten kun olen loppu, tulee loppu ja taas kerään voimia uuteen koitokseen... lal llal laaa.


        "Mikäli uhriksi itsensä mieltävä saa enemmän kuin kärsii ja sitä kautta asettaa itsensä ehdolle toiseksi osapuoleksi suhteeseen narsistin kanssa, totta se on se läheisriippuvuudeksikin luokiteltu uhrin oma narsismi, joka siinä päätöksessä puhuu? Näin olen käsittänyt.. Ohutkuori-Paksukuori."

        Itse tykästyn kerta kerralta enemmän ohut/paksukuoriteoriaan. Ja siihen että se kuoren paksuus voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Mitä enemmän asialle aikaa olen antanut ja mitä useammalta kantilta tarkastellut (itselleni vastenmielisiltäkin), sitä enempi olen vakuuttunut tällaisten suhteiden monimutkaisuudesta pelkän mustavalkoisen pahoinpitelijä´-uhri-ajattelun sijaan.

        Se ei poista sitä, että kaltoinkohtelija on edelleenkin kaltoinkohtelija ja siinä mielessä kuspää. En olekaan kiinnostunut korjaamaan hänen vaurioitaan, sitä mikä ajaa hänet siihen käytökseen vaan olen paljon kiinnostuneempi etsimään syitä rakkaudettomuuteeni - syytä siihen että palaan tuleen makaamaan.

        Ehkä se suhteen alkuun osunut narsistinen romahdukseni avasi hänelle tien suoraan sinne "sieluun" mutta oli miten oli, itse joudun työni tekemään. Se työ ei ala vasta siitä kun narsistinen kumppanini tuli ja höykytti vaan paljon varhaisemmasta vaiheesta.

        Miksei kukaan tarkastele koskaan sellaista mahdollisuutta, että jos narsistinen hlö voi kerran iskeä vain tietynlaisiin tai tietyssä tilassa oleviin ihmisiin... eikö se kerro siitä että jokin "ongelma" ajaa tämän ihmisen siihen tilaan jossa on niin haavoittuvainen ?
        Siksi eron jälkeen typertyneenä toipuminen pitää suunnata muuallekin kuin vain siiihen suhteeseen ja sen lisäämiin ongelmiin.

        En selkeästikään osannut silloinkaan hoitaa henkistä kipuani millään terveellä tavalla vaan alistuin toisten vietäväksi jotta saan luopua vastuusta elämästäni.
        Ehkä näin sen nars loukkaantumisen vuoksi itseni "huonona" ja hän pahensi totta kai sitä tunnetta - ruokki sitä kuin nälkäistä kulkukoiraa.

      • A
        lynett kirjoitti:

        "Narsistinen vaihtokauppa, mielenkiintoinen ajatus. Toimiikohan se yleensäkin juuri noin ns. narsistin ja uhrin välillä? Jokinhan vetovoima noilla on pakko olla toisiinsa. Eli tavallaan siis uhrikin voi hyötyä narsistista. Meneekö liian paksuksi jo? :) "

        Tästähän on puhuttukin. Lempiaiheita =)
        Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta!
        En tiedä, mutta itse edelleenkin näen asian näin : kaltoinkohtelija voi saada vastapuolen tukan takkuun (suhteeni ensimmäiset 1-1,5 v). Mutta... siinä vaiheessa kun on tajunnut tulleensa kaltoinkohtelluksi, vaihdan näkökulmaa. Ja se on vain minun näkökulmani ja niitä tänne on tietääkseni tultu vaihtamaan (?).

        Heräämisen jälkeinen vaihe ilmeni samalla ristiriitoja täynnä olevalla sekaisella tavalla kuin riippuvuusongelmissa yleensäkin. Kieltämistä, selittelyä, ohjailua, kontrollia, sekavuutta, kaupankäyntiä, vihaa, surua, itsesäälissä rypemistä, minäminäminä ja minun ongelmat (=hän) jne...

        Sitten tuli raivovaihe. Hiton sika! Penäsin vastauksia, selityksiä, miksi teit, miksi sanot, mikä sulla on...ja varjonyrkkeilin itseni ihan uuvuksiin. Mitään vastauksia en koskaan saanut.

        Sitten tuli hyväksymisvaihe. Okei, hän on sairas... okei, se ei olekaan henkilökohtaista, okei, se että palaan aina uudelleen hänen luokseen kertoo myös minusta jotain... okei, mitähän voisin tehdä paranteekseni tilannettani (unohtamalla hänet ja tekonsa siitä kuviosta)

        Lopulta mennään kohti tämän sairaalloisen riippuvuuteni hyväksymistä ja sen takana olevien "tarpeiden" tunnistamista. Pohjakokemusta odotellessa.
        Sitten on vasta tapahtunut hyväksyminen.

        Mutta... narsistiseen vaihtokauppaan palatakseni. Nyt kun olen tietoisempi asiasta ja oppinut suojaamaan itseäni (henkisesti) joten kuten, huomaan samaan aikaan käyväni tällaista "kauppaa" hänen kanssaan. Mielenkiintoista on, että se on saanut minut miettimään suhteen alkuaikoja ja etsimään sieltä mahdollisia merkkejä samasta kaupankäynnistä.

        Totta kai se kaupankäynnin luonne on muuttunut mutta ehkä siinä jokin samantyyppinen tarve voi olla takana.

        > Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta!

        Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta, jossa sellainen vallitsee. Ongelmallista on, että tällaisen tilanteen kokenut pyrkii sen avulla selittämään myös tilanteita, joissa sellaista ei vallitse.

        --> Väärä tietoisuus. Todellisuudentajun puute. Eläminen siinä jota oli.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Törmäys vahvempaan... juu..lynett?? muistaakseni... J.o.k.u.?? Minä-kö.. olen niin narsisti, että en tarkoituksellakaan mene toista sanomaan vahvemmaksi, edes narsistina :D (

        > En tiedä missä kohtaa näet vaateen.. Mutta mikäli uhri pysyy uhrina, niin mitä uhri siitä hyötyy?

        Koeta vielä avarammin ymmärtää ajatteluani muutoin kuin tämän uhriuttavan ja uhriutuvan välisen vastinparin kautta, joka mielesi syövereistä ponnahtaa tuon tuosta ruokapöytään, jonka äärellä tätä keskustelua käymme. Esittämäsi vaade on juuri vaade siitä, että vastinpari säilyisi. (Sen navat vain vaihtuisivat toisikseen.)

        > rakkaus kun tuntuu yksiselitteisesti selittävän niin paljon.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Törmäys vahvempaan... juu..lynett?? muistaakseni... J.o.k.u.?? Minä-kö.. olen niin narsisti, että en tarkoituksellakaan mene toista sanomaan vahvemmaksi, edes narsistina :D (

        > Jos jotakin hyötyy, niin eikö silloin ole kyseessä juuri uhrin oma jonkinasteinen narsismi, joka saa pysymään siinä suhteessa tai uhrin asemassa?

        Miksi asia olisi niin kuin esität? Toimintamme motiivit ovat toki lukuisat. Minulle ei nouse mieleeni syytä tulkita uhrin motiiveja ensisijaisesti narsistisiksi. Todennäköisesti uhrin motiivi on yksinkertaisesti selviytyä ja selvittää, koska jokainen meistä joutuu elämään itsensä ja muiden kanssa.

        > Mikäli kokemus on enemmän kärsimystä kuin taivasta, henkinen sadomasokismi lienee kuvaava sana suhteen laadusta

        Tuokin on hyvin epätodennäköinen oletus. Mielen sisäisistä kerroksista pulpahtaa kaikenlaista, jota ympäristömme saa meidät pitämään todellisuutta selittävänä. ... Mieti millaisia yhteisöllisiä motiiveja se syrjäyttää.

        *Hali*

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta!

        Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta, jossa sellainen vallitsee. Ongelmallista on, että tällaisen tilanteen kokenut pyrkii sen avulla selittämään myös tilanteita, joissa sellaista ei vallitse.

        --> Väärä tietoisuus. Todellisuudentajun puute. Eläminen siinä jota oli.

        Ma ei jummarra, helppaatko ?

      • A
        lynett kirjoitti:

        Ma ei jummarra, helppaatko ?

        > Ma ei jummarra, helppaatko ?

        Toki. Luota vain minuun kultaseni.

        Kaltoinkohtelua sisältäneessä suhteessa riutunut voi tulla tietoiseksi suhteensa laadusta. Toivottavasti tulee. Mutta samalla hän riemuissaan päätä pahkaa voi soveltaa oppimaansa ja hahmottaa kaikki potentiaaliset tulevat suhteensa samankaltaisiksi. Hyökätä ja torjua kuin heikkopäinen.

        > Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta, jossa sellainen vallitsee. Ongelmallista on, että tällaisen tilanteen kokenut pyrkii sen avulla selittämään myös tilanteita, joissa sellaista ei vallitse.

        --> Väärä tietoisuus. Todellisuudentajun puute. Eläminen siinä jota oli.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > En tiedä missä kohtaa näet vaateen.. Mutta mikäli uhri pysyy uhrina, niin mitä uhri siitä hyötyy?

        Koeta vielä avarammin ymmärtää ajatteluani muutoin kuin tämän uhriuttavan ja uhriutuvan välisen vastinparin kautta, joka mielesi syövereistä ponnahtaa tuon tuosta ruokapöytään, jonka äärellä tätä keskustelua käymme. Esittämäsi vaade on juuri vaade siitä, että vastinpari säilyisi. (Sen navat vain vaihtuisivat toisikseen.)

        > rakkaus kun tuntuu yksiselitteisesti selittävän niin paljon.

        Jollakin tavalla ajatukseni sivussi tuota asiaa, mutta painui takaisin syöveriin. Ehkä ajatus nousee ollessaan valmis ja tällä hetkellä vain pakenee yrittäessäni ymmärtää.

        > rakkaus kun tuntuu yksiselitteisesti selittävän niin paljon.

        Niin, tuo lause. Se tuntuu olevan se, The selitys niin moneen kärsimyksen sietämiseen omalle kohdalle, Yleensä. Ikäänkuin se selityksenä riittäisi ja kaikki muu pohdinta todellakin sitten on vain sitä uhrin syyllistämistä.

        Lynett:
        Olettamukseni hajuttomuuden ja mauttomuuden riittämisestä on vain olettamus, koska lähdin ennen hajuttomaksi ja mauttomaksi muuttumistani. Tai toki, moni rimpuiluni siinä irrottautumisessa voitaneen luokitella mauttomaksi. Ja osin eräänlaisena ruumiina olenkin tässä viimeset pari vuotta ollut, ja kieltämättä mielessä on käynyt, että no kannattiko sittenkään se lähteminen, kun jokatapauksessa kuoli pystyyn niinkin pitkäksi aikaa, mutta ilman sitä toisen läsnäoloa, ilman sitä, ketä kohtaan tunsi hyysäävänsä sitä rakkautta. Ja siellähän se edelleen on, se rakkaus. Sillä vaan ei ole enää niin suurta käytännön merkitystä.

      • elisakettu
      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Jos jotakin hyötyy, niin eikö silloin ole kyseessä juuri uhrin oma jonkinasteinen narsismi, joka saa pysymään siinä suhteessa tai uhrin asemassa?

        Miksi asia olisi niin kuin esität? Toimintamme motiivit ovat toki lukuisat. Minulle ei nouse mieleeni syytä tulkita uhrin motiiveja ensisijaisesti narsistisiksi. Todennäköisesti uhrin motiivi on yksinkertaisesti selviytyä ja selvittää, koska jokainen meistä joutuu elämään itsensä ja muiden kanssa.

        > Mikäli kokemus on enemmän kärsimystä kuin taivasta, henkinen sadomasokismi lienee kuvaava sana suhteen laadusta

        Tuokin on hyvin epätodennäköinen oletus. Mielen sisäisistä kerroksista pulpahtaa kaikenlaista, jota ympäristömme saa meidät pitämään todellisuutta selittävänä. ... Mieti millaisia yhteisöllisiä motiiveja se syrjäyttää.

        *Hali*

        Niin.. onko edes mahdollista etsiä selitystä kaikenkattavasti.. Toimintamme motiivit ovat moninaiset jo yksilötasollakin, puhumattakaan sitten siitä, että yksilöitäkin on useita.

        Selviytyä- ok ,muttaettä selvittää? Sehän se mahdoton tehtävä nimenomaan suhteessa, jossa on narsismia joko pelkästään yksipuolisesti, tai sitten molemminpuolisesti?

        Vain hyvin pieniä osatodellisuuksia voi mielestäni selittää kaikenkattavasti niin, että se pitäisi paikkansa kaikissa olosuhteissa, kaikilta osin, ja kaikille samanlaisena ilmenevänä totuutena..

        Ymmärrän halun selvittää.. ilman sitä halua en varmaan olisi tällä palstallakaan.. mutta se on minulle vain minun haluni.

      • j.o.k.u.
        A kirjoitti:

        > tuntuu, ettei kukaan ymmärrä sanaakaan, mitä koitan kertoa

        Sinulla vain on taipumus pitää itseäsi ainutlaatuisena.

        *Halaus*

        Ai siitäkö se johtuukin...Minä jo aloin epäilemään, että puhun tietämättäni mandariinikiinaa. :)
        Eikö jokainen meistä ole ainutlaatuinen? Minä kun elin aivan siinä uskossa. ;(

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Ma ei jummarra, helppaatko ?

        Toki. Luota vain minuun kultaseni.

        Kaltoinkohtelua sisältäneessä suhteessa riutunut voi tulla tietoiseksi suhteensa laadusta. Toivottavasti tulee. Mutta samalla hän riemuissaan päätä pahkaa voi soveltaa oppimaansa ja hahmottaa kaikki potentiaaliset tulevat suhteensa samankaltaisiksi. Hyökätä ja torjua kuin heikkopäinen.

        > Narsistinen vaihtokauppa kuvaa hyvin tilannetta, jossa sellainen vallitsee. Ongelmallista on, että tällaisen tilanteen kokenut pyrkii sen avulla selittämään myös tilanteita, joissa sellaista ei vallitse.

        --> Väärä tietoisuus. Todellisuudentajun puute. Eläminen siinä jota oli.

        Juuh...nyt selkesi =)

        Tehty on tuotakin. Kuin heikkopäinen. Väärässä tietoisuudessa. Varsinkin siinä "normaalissa suhteessani".
        Tuskaisempaa se toimintamalli on nähdä toisissa.

      • A
        lynett kirjoitti:

        A & MB "Muistelen sinun tai jonkun toisen muussa yhteydessä esittäneen käsityksen siitä, että narsistisen käytösmallin voi murtaa toinen vahvempi narsisti."

        Meikä on kuumotellut tästä aika ajoin. Koen käyneeni tällaisen tilanteen läpi. SIksi puolustankin sitä kantaa, etteivät kaikki ole patologisuuteen asti narsistisia vaikka sellaista käytöstä ilmentäisivätkin (syystä X).

        MB ; Ai teillä olisi sopinut hajuton ja mauton malli ? Meillä se menee niin, että niin kauan kun olen "jaloillani" (ns hyvä sykli) - menee hyvin. Kun alan väsymään - tulee kyytiä ja lopulta halveksunnan kautta "potkut".

        Jos siis muutun hajuttomaksi ja mauttomaksi - olen poisheitettävissä. Kierrämme jatkuvaa sykliä, jonka vaiheissa minä kokoan itseäni...tulee paluuvaihe ja alkaa uusi "väsytystaktiikka". Sitten kun olen loppu, tulee loppu ja taas kerään voimia uuteen koitokseen... lal llal laaa.


        "Mikäli uhriksi itsensä mieltävä saa enemmän kuin kärsii ja sitä kautta asettaa itsensä ehdolle toiseksi osapuoleksi suhteeseen narsistin kanssa, totta se on se läheisriippuvuudeksikin luokiteltu uhrin oma narsismi, joka siinä päätöksessä puhuu? Näin olen käsittänyt.. Ohutkuori-Paksukuori."

        Itse tykästyn kerta kerralta enemmän ohut/paksukuoriteoriaan. Ja siihen että se kuoren paksuus voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Mitä enemmän asialle aikaa olen antanut ja mitä useammalta kantilta tarkastellut (itselleni vastenmielisiltäkin), sitä enempi olen vakuuttunut tällaisten suhteiden monimutkaisuudesta pelkän mustavalkoisen pahoinpitelijä´-uhri-ajattelun sijaan.

        Se ei poista sitä, että kaltoinkohtelija on edelleenkin kaltoinkohtelija ja siinä mielessä kuspää. En olekaan kiinnostunut korjaamaan hänen vaurioitaan, sitä mikä ajaa hänet siihen käytökseen vaan olen paljon kiinnostuneempi etsimään syitä rakkaudettomuuteeni - syytä siihen että palaan tuleen makaamaan.

        Ehkä se suhteen alkuun osunut narsistinen romahdukseni avasi hänelle tien suoraan sinne "sieluun" mutta oli miten oli, itse joudun työni tekemään. Se työ ei ala vasta siitä kun narsistinen kumppanini tuli ja höykytti vaan paljon varhaisemmasta vaiheesta.

        Miksei kukaan tarkastele koskaan sellaista mahdollisuutta, että jos narsistinen hlö voi kerran iskeä vain tietynlaisiin tai tietyssä tilassa oleviin ihmisiin... eikö se kerro siitä että jokin "ongelma" ajaa tämän ihmisen siihen tilaan jossa on niin haavoittuvainen ?
        Siksi eron jälkeen typertyneenä toipuminen pitää suunnata muuallekin kuin vain siiihen suhteeseen ja sen lisäämiin ongelmiin.

        En selkeästikään osannut silloinkaan hoitaa henkistä kipuani millään terveellä tavalla vaan alistuin toisten vietäväksi jotta saan luopua vastuusta elämästäni.
        Ehkä näin sen nars loukkaantumisen vuoksi itseni "huonona" ja hän pahensi totta kai sitä tunnetta - ruokki sitä kuin nälkäistä kulkukoiraa.

        > Miksei kukaan tarkastele koskaan sellaista mahdollisuutta, että jos narsistinen hlö voi kerran iskeä vain tietynlaisiin tai tietyssä tilassa oleviin ihmisiin... eikö se kerro siitä että jokin "ongelma" ajaa tämän ihmisen siihen tilaan jossa on niin haavoittuvainen ?

        Ongelma on alistuminen.

        Rationaalisesti ajatellen on ajanhaaskausta pohtia, kumpi on paha. Alistuminen on merkittävä ongelma. Laajuudeltaan alistuminen on alistamista merkittävämpi ongelma. Siksi on rajallisten resurssien vallitessa yhteisöllisesti hedelmällisempää harjoittaa ja tukea senlaatuista hyvekasvatusta, joka tähtää alistumisesta poisoppimiseen. Välilliset vaikutukset alistamisen määrään voivat olla järisyttävät.

        Kokeilepa itse.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Niin.. onko edes mahdollista etsiä selitystä kaikenkattavasti.. Toimintamme motiivit ovat moninaiset jo yksilötasollakin, puhumattakaan sitten siitä, että yksilöitäkin on useita.

        Selviytyä- ok ,muttaettä selvittää? Sehän se mahdoton tehtävä nimenomaan suhteessa, jossa on narsismia joko pelkästään yksipuolisesti, tai sitten molemminpuolisesti?

        Vain hyvin pieniä osatodellisuuksia voi mielestäni selittää kaikenkattavasti niin, että se pitäisi paikkansa kaikissa olosuhteissa, kaikilta osin, ja kaikille samanlaisena ilmenevänä totuutena..

        Ymmärrän halun selvittää.. ilman sitä halua en varmaan olisi tällä palstallakaan.. mutta se on minulle vain minun haluni.

        > muttaettä selvittää? Sehän se mahdoton tehtävä nimenomaan suhteessa, jossa on narsismia joko pelkästään yksipuolisesti, tai sitten molemminpuolisesti?

        Mahdoton on useinkin mahdollista. Pidän haasteista.

        Mutta kuulepas ... Kammataanko tukka ennen nukkumaanmenoa?

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Miksei kukaan tarkastele koskaan sellaista mahdollisuutta, että jos narsistinen hlö voi kerran iskeä vain tietynlaisiin tai tietyssä tilassa oleviin ihmisiin... eikö se kerro siitä että jokin "ongelma" ajaa tämän ihmisen siihen tilaan jossa on niin haavoittuvainen ?

        Ongelma on alistuminen.

        Rationaalisesti ajatellen on ajanhaaskausta pohtia, kumpi on paha. Alistuminen on merkittävä ongelma. Laajuudeltaan alistuminen on alistamista merkittävämpi ongelma. Siksi on rajallisten resurssien vallitessa yhteisöllisesti hedelmällisempää harjoittaa ja tukea senlaatuista hyvekasvatusta, joka tähtää alistumisesta poisoppimiseen. Välilliset vaikutukset alistamisen määrään voivat olla järisyttävät.

        Kokeilepa itse.

        Wow...how ?

      • A
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Ai siitäkö se johtuukin...Minä jo aloin epäilemään, että puhun tietämättäni mandariinikiinaa. :)
        Eikö jokainen meistä ole ainutlaatuinen? Minä kun elin aivan siinä uskossa. ;(

        > Eikö jokainen meistä ole ainutlaatuinen? Minä kun elin aivan siinä uskossa. ;(

        Hmmm ... Tuo on vähän kahtalainen asia ... Miten sen nyt sinulle selittäisi ... Ehket ymmärrä ... Mutta ole huoleti, minulle sinä olet aina ainutlaatuinen!

        *Halaus*

      • A
        lynett kirjoitti:

        Juuh...nyt selkesi =)

        Tehty on tuotakin. Kuin heikkopäinen. Väärässä tietoisuudessa. Varsinkin siinä "normaalissa suhteessani".
        Tuskaisempaa se toimintamalli on nähdä toisissa.

        > Tehty on tuotakin. Kuin heikkopäinen. Väärässä tietoisuudessa. Varsinkin siinä "normaalissa suhteessani".

        Luotamme molemmat vankasti siihen, että kyllä sinä vielä osaat. Lähtökohtiisi nähdenhän olet edistynyt aivan erinomaisesti viime aikoina.

        *Hiusten pöyhötys ja suukotus poskelle*

      • M.B.
        elisakettu kirjoitti:

        Otitko mää näin rankasti asian ? :D Sinussa on positiivista toverihenkeä =)

        Pitää kompata, kun luvalla saa :DD

        *pyyhkii hikeä otsalta ekstralargeen froteepyyhkeeseen*

        vettä, pliis..

      • A
        lynett kirjoitti:

        Wow...how ?

        > Wow...how ?

        Voisit harjoitella vihan ilmaisua ja pyytämistä. Vihan ilmaisua voisit harjoitella vaikka katsomalla oikein ilkeästi ja rumannäköisesti. (Älä tee ilkeyksiä, mokaat koko jutun.) Voit myös alkaa käyttää voimakkaampaa ääntä, koska siitähän on sinulle hyötyä sekä vihan ilmaisemisessa että pyytämisessä.

        Tai oikeastaan voisit pyytämisen sijasta vaatia! Vaadi oikein kovasti!

        *Tää tökkää sua sormella mahaan* :D

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > muttaettä selvittää? Sehän se mahdoton tehtävä nimenomaan suhteessa, jossa on narsismia joko pelkästään yksipuolisesti, tai sitten molemminpuolisesti?

        Mahdoton on useinkin mahdollista. Pidän haasteista.

        Mutta kuulepas ... Kammataanko tukka ennen nukkumaanmenoa?

        Joo.. Letitkin pitäisi aukoa. Niissä on takkuja ja roskia rappusten alta.. :) Haluaisin, että valitsisit minulle sadun tänään.. Haluaisitko valita sadun?

        *katsoo toooosi anovasti*

        En itse osaa tänään valita..

      • elisakettu
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Outoa, yleensä nimittäin tuntuu, ettei kukaan ymmärrä sanaakaan, mitä koitan kertoa. Mutta thanks. :)

        j.o.k.u. : Se ymmärtäminen on osittain paljon siitä, missä vaiheessa on itsensä ymmärtämisessä. Osittain millaisia tunnekokemuksia ihminen sisältää. Tietysti millaisia kokemuksia itsellään ollut, samaistuminen. Ja monesta muusta.

        Minä näen sinussa paljon herkkyyttä ja viisautta sekä itsensä tutkiskelua. En ole perehtynyt tarinaasi, tunnustan. En kenenkään pidempään kirjoittaneen. Ne kiinnostavat kyllä, mutta aikani ei riitä, ja toisaalta taas, en halua olla liian ennakkoasenteinen.

        Minä esimerkiksi luulen tietäväni, miksi tarinani/satuni eivät aukene muille. Ne ovat kyllä tositarinoita. Mutta sisältävät valtavasti erilaisia merkityksiä. Ja jokaisen sielun- tai elämän- tai polunvaiheesta riippuen sieltä löytyy se merkki. En mielellään lähde etukäteen selventämään, mitä niistä pitää hakea. Koska jokainen löytää, jos löytää sen sanoman. Se on tavallaan heräte, itsensä tutkiskeluun.

      • j.o.k.u.
        A kirjoitti:

        > Eikö jokainen meistä ole ainutlaatuinen? Minä kun elin aivan siinä uskossa. ;(

        Hmmm ... Tuo on vähän kahtalainen asia ... Miten sen nyt sinulle selittäisi ... Ehket ymmärrä ... Mutta ole huoleti, minulle sinä olet aina ainutlaatuinen!

        *Halaus*

        "Mutta ole huoleti, minulle sinä olet aina ainutlaatuinen!"

        Sepä lohduttavaa. :)
        Pidätköhän itseäsi liian ainutlaatuisena... ;)

      • elisakettu
        A kirjoitti:

        > Eikö jokainen meistä ole ainutlaatuinen? Minä kun elin aivan siinä uskossa. ;(

        Hmmm ... Tuo on vähän kahtalainen asia ... Miten sen nyt sinulle selittäisi ... Ehket ymmärrä ... Mutta ole huoleti, minulle sinä olet aina ainutlaatuinen!

        *Halaus*

        *survoutuu kommunikointiin väliin omalla kommentillaan*

        Kyllä! Jokainen meistä on ainutlaatuinen !

      • elisakettu
        M.B. kirjoitti:

        Pitää kompata, kun luvalla saa :DD

        *pyyhkii hikeä otsalta ekstralargeen froteepyyhkeeseen*

        vettä, pliis..

        :DD

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Joo.. Letitkin pitäisi aukoa. Niissä on takkuja ja roskia rappusten alta.. :) Haluaisin, että valitsisit minulle sadun tänään.. Haluaisitko valita sadun?

        *katsoo toooosi anovasti*

        En itse osaa tänään valita..

        > Joo.. Letitkin pitäisi aukoa. Niissä on takkuja ja roskia rappusten alta.. :) Haluaisin, että valitsisit minulle sadun tänään.. Haluaisitko valita sadun?

        Isot tytöt eivät itke. Harja aina vähän sattuu. ... Ja purkkaakin on taas tukassa. *Huokaus*

        http://www.youtube.com/watch?v=_VwU_oS2ErQ

      • A
        elisakettu kirjoitti:

        *survoutuu kommunikointiin väliin omalla kommentillaan*

        Kyllä! Jokainen meistä on ainutlaatuinen !

        > *survoutuu kommunikointiin väliin omalla kommentillaan*

        *Nostaa syliin* Onpa ihana nähdä sinua. :)

        > Kyllä! Jokainen meistä on ainutlaatuinen !

      • elisakettu
        A kirjoitti:

        > *survoutuu kommunikointiin väliin omalla kommentillaan*

        *Nostaa syliin* Onpa ihana nähdä sinua. :)

        > Kyllä! Jokainen meistä on ainutlaatuinen !

        Minustakin on ihana nähdä sinua ! :-)

        *ja käpertyy pehmoisena lämpimänä keränä A;n syliin ja tuutuu siinä, hyristen hiljaa, välillä nostaen luomeaan, kurkistaen, virnistäen, varmistaen että varmasti vielä olet siinä, hymyillen ja silmiin katsoen*

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Wow...how ?

        Voisit harjoitella vihan ilmaisua ja pyytämistä. Vihan ilmaisua voisit harjoitella vaikka katsomalla oikein ilkeästi ja rumannäköisesti. (Älä tee ilkeyksiä, mokaat koko jutun.) Voit myös alkaa käyttää voimakkaampaa ääntä, koska siitähän on sinulle hyötyä sekä vihan ilmaisemisessa että pyytämisessä.

        Tai oikeastaan voisit pyytämisen sijasta vaatia! Vaadi oikein kovasti!

        *Tää tökkää sua sormella mahaan* :D

        A ; AUTS !
        Huomautan tässä välissä nätisti, tökkimisen seassa,että kaikesta vuodatuksestani ja itsesäälissä rypemisestä huolimatta MULLE EI V***LLA !

        =) No okei... (ei toi sovi mulle)

        Juuh, harjoitellaan. Krav magassa suurin haaste minulle onkin ollut "vakavuus". Tunnit tuppaa menemään kikatellessa (puolustusreaktio "alemmuudentunteeseen") aina siihen asti kunnes joku jätkistä"hermostuu" ja laittaa unohtamaan turhat estot. Se on tehnyt hyvää ja aina vain paranee.

        Olen huomannut olevani oppiva ihminen =)

      • A
        lynett kirjoitti:

        A ; AUTS !
        Huomautan tässä välissä nätisti, tökkimisen seassa,että kaikesta vuodatuksestani ja itsesäälissä rypemisestä huolimatta MULLE EI V***LLA !

        =) No okei... (ei toi sovi mulle)

        Juuh, harjoitellaan. Krav magassa suurin haaste minulle onkin ollut "vakavuus". Tunnit tuppaa menemään kikatellessa (puolustusreaktio "alemmuudentunteeseen") aina siihen asti kunnes joku jätkistä"hermostuu" ja laittaa unohtamaan turhat estot. Se on tehnyt hyvää ja aina vain paranee.

        Olen huomannut olevani oppiva ihminen =)

        > Tunnit tuppaa menemään kikatellessa (puolustusreaktio "alemmuudentunteeseen")

        Itku pitkästä ilosta. Vakavuuskin on välillä tarpeen.

        > Se on tehnyt hyvää ja aina vain paranee.
        Olen huomannut olevani oppiva ihminen =)

        Olethan sinä. Olisivatpa muutkin. Saat ihan vapaasti hiukan ylpistyä nyt. *laskee pajunkukkaseppelen kutreille*

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Joo.. Letitkin pitäisi aukoa. Niissä on takkuja ja roskia rappusten alta.. :) Haluaisin, että valitsisit minulle sadun tänään.. Haluaisitko valita sadun?

        Isot tytöt eivät itke. Harja aina vähän sattuu. ... Ja purkkaakin on taas tukassa. *Huokaus*

        http://www.youtube.com/watch?v=_VwU_oS2ErQ

        Hmm.. jokin mättää mun koneessa tai nettiyhteydessä.. tähän asti j.o.k.u:n kommentit ovat seuraavana päivänä näyttäneet kellonajallisesti olleensa olemassa jo edellisenä päivänä jotkut niistä), nyt juuri tämä A:n viesti!! Tätä EI ollut tässä eilen illalla klo: 20:55 eikä vielä klo:23:00-kaan.. Mutta nyt tämä on tässä ja väittää olleensa tässä jo eilen klo: 20:55..... Siis niinku HÄ..?? missä vika??

      • A

        Poliisi auttaa aina. Harmauttakin vastaan.

        http://www.variaoulu.fi/index.php?mact=FormBrowser,m5dc59,user_browse_resp,1&m5dc59response_id=175&m5dc59form_id=4&m5dc59browser_id=2&m5dc59fbrp_page=7&m5dc59fbrp_sort_field=submitdate&m5dc59fbrp_sort_dir=a&m5dc59returnid=19&page=19

      • M.B.
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. jokin mättää mun koneessa tai nettiyhteydessä.. tähän asti j.o.k.u:n kommentit ovat seuraavana päivänä näyttäneet kellonajallisesti olleensa olemassa jo edellisenä päivänä jotkut niistä), nyt juuri tämä A:n viesti!! Tätä EI ollut tässä eilen illalla klo: 20:55 eikä vielä klo:23:00-kaan.. Mutta nyt tämä on tässä ja väittää olleensa tässä jo eilen klo: 20:55..... Siis niinku HÄ..?? missä vika??

        *leikkasitko purkan pois? Multa puuttuu pala hiuksista!!*

      • lynett
        A kirjoitti:

        Poliisi auttaa aina. Harmauttakin vastaan.

        http://www.variaoulu.fi/index.php?mact=FormBrowser,m5dc59,user_browse_resp,1&m5dc59response_id=175&m5dc59form_id=4&m5dc59browser_id=2&m5dc59fbrp_page=7&m5dc59fbrp_sort_field=submitdate&m5dc59fbrp_sort_dir=a&m5dc59returnid=19&page=19

        "Poliisi auttaa aina"

        Pakko tuohon kommentoida. Vältän julkisia palveluja omista syistäni. Mutta, silloin kun olen niitä käyttänyt/tarvinnut..parhainta palvelua olen saanut poliisilta. Poliisi on ystävä =)

      • A
        lynett kirjoitti:

        "Poliisi auttaa aina"

        Pakko tuohon kommentoida. Vältän julkisia palveluja omista syistäni. Mutta, silloin kun olen niitä käyttänyt/tarvinnut..parhainta palvelua olen saanut poliisilta. Poliisi on ystävä =)

        > Poliisi on ystävä =)

        Vammaiset ovat lähellä sydäntäni, sanoi poliisi parkkipaikalla:
        http://manzano.naurunappula.com/nn/0/874/679/s_561767.jpg

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Tunnit tuppaa menemään kikatellessa (puolustusreaktio "alemmuudentunteeseen")

        Itku pitkästä ilosta. Vakavuuskin on välillä tarpeen.

        > Se on tehnyt hyvää ja aina vain paranee.
        Olen huomannut olevani oppiva ihminen =)

        Olethan sinä. Olisivatpa muutkin. Saat ihan vapaasti hiukan ylpistyä nyt. *laskee pajunkukkaseppelen kutreille*

        Itku pitkästä ilosta... hmm... vakavammissa paikoissa, esim vertaisryhmätilanteessa saatan saada "koskettavien ja osuvien" tarinoiden kohdalla hysteerisiä naurukohtauksia joita en kykene hallitsemaan.
        Se on aika mielenkiintoista. Ja hurja fiilis. Näyttää se tunne-elämä todellakin olla pelottavaa meikälle. Itkemään enää harvoin kykenen mutta vakava osaan olla vain jos tunnen oloni turvalliseksi. Joskus vain esitän vakavaa jotta saan tahtoni läpi vaikka sisällä tiedän olevani "epärehellinen". Mistä tuollainenkin fiilis voisi edés tulla ?

        Siis, olen vakavana koska pitää mutta sisälläni, totuudessa, ihan helkutin sama ?

        Haluan olla hyvä oppilas. En suorittamisen vuoksi vaan elämän. Sisäisestä halusta. Vasta viime aikoina olen todella alkanut ymmärtämään elämän monipolvisuutta. Kun pääsi uhreidesta irti, näin alkoi tapahtumaan. Voin sittenkin valita. Ehkä uskallan jopa tehdä niin (?).

        En osaa ylpistyä. Minulle se merkitsee (ulkopuolelta katsottuna) narsistisia piirteitä ja siksi joudun jättämään kommenttisi huomiotta. En ota ekaa huikkaa. Muut motiivit siihen päätökseen unohdan nyt.

        Hei hei hej hej hey hey .... this is humor (mutta yhtä paljon tottakin)

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. jokin mättää mun koneessa tai nettiyhteydessä.. tähän asti j.o.k.u:n kommentit ovat seuraavana päivänä näyttäneet kellonajallisesti olleensa olemassa jo edellisenä päivänä jotkut niistä), nyt juuri tämä A:n viesti!! Tätä EI ollut tässä eilen illalla klo: 20:55 eikä vielä klo:23:00-kaan.. Mutta nyt tämä on tässä ja väittää olleensa tässä jo eilen klo: 20:55..... Siis niinku HÄ..?? missä vika??

        hmm... en nähnyt 12.16 viestiäsi kuin vasta nyt...

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Poliisi on ystävä =)

        Vammaiset ovat lähellä sydäntäni, sanoi poliisi parkkipaikalla:
        http://manzano.naurunappula.com/nn/0/874/679/s_561767.jpg

        Juu Juu =)

        Sitäpaitsi poliisit on pornoja =)

        (Ps. olen vähän oudolla, pahasti addiktiivisella päällä, joten jättäkää kommenttini huomiotta ihan suosiolal =)

      • 25
        lynett kirjoitti:

        Itku pitkästä ilosta... hmm... vakavammissa paikoissa, esim vertaisryhmätilanteessa saatan saada "koskettavien ja osuvien" tarinoiden kohdalla hysteerisiä naurukohtauksia joita en kykene hallitsemaan.
        Se on aika mielenkiintoista. Ja hurja fiilis. Näyttää se tunne-elämä todellakin olla pelottavaa meikälle. Itkemään enää harvoin kykenen mutta vakava osaan olla vain jos tunnen oloni turvalliseksi. Joskus vain esitän vakavaa jotta saan tahtoni läpi vaikka sisällä tiedän olevani "epärehellinen". Mistä tuollainenkin fiilis voisi edés tulla ?

        Siis, olen vakavana koska pitää mutta sisälläni, totuudessa, ihan helkutin sama ?

        Haluan olla hyvä oppilas. En suorittamisen vuoksi vaan elämän. Sisäisestä halusta. Vasta viime aikoina olen todella alkanut ymmärtämään elämän monipolvisuutta. Kun pääsi uhreidesta irti, näin alkoi tapahtumaan. Voin sittenkin valita. Ehkä uskallan jopa tehdä niin (?).

        En osaa ylpistyä. Minulle se merkitsee (ulkopuolelta katsottuna) narsistisia piirteitä ja siksi joudun jättämään kommenttisi huomiotta. En ota ekaa huikkaa. Muut motiivit siihen päätökseen unohdan nyt.

        Hei hei hej hej hey hey .... this is humor (mutta yhtä paljon tottakin)

        Omanarvontunteen palautuminen ei ole sama asia kuin ylpistyminen, mutta ehkä A viittasi juuri edellämainittuun. Mikä vittu siinä on kun kulkee pää pystyssä saa kuulla olevansa ylpeä??!!

      • 12
        kutr jotain kirjoitti:

        kirjoitusvirhe: siis auttajan pitäisi tehdä itsestään tarpeeton EIKÄ korvaamaton.

        Freudilainen lipsahdus ;)

      • A
        25 kirjoitti:

        Omanarvontunteen palautuminen ei ole sama asia kuin ylpistyminen, mutta ehkä A viittasi juuri edellämainittuun. Mikä vittu siinä on kun kulkee pää pystyssä saa kuulla olevansa ylpeä??!!

        > Omanarvontunteen palautuminen ei ole sama asia kuin ylpistyminen, mutta ehkä A viittasi juuri edellämainittuun. Mikä vittu siinä on kun kulkee pää pystyssä saa kuulla olevansa ylpeä??!!

        Täsmälleen näin. Moni kärsii siitä, että narsismi on alarekisterissä. Olet reipas!

      • A
        lynett kirjoitti:

        Itku pitkästä ilosta... hmm... vakavammissa paikoissa, esim vertaisryhmätilanteessa saatan saada "koskettavien ja osuvien" tarinoiden kohdalla hysteerisiä naurukohtauksia joita en kykene hallitsemaan.
        Se on aika mielenkiintoista. Ja hurja fiilis. Näyttää se tunne-elämä todellakin olla pelottavaa meikälle. Itkemään enää harvoin kykenen mutta vakava osaan olla vain jos tunnen oloni turvalliseksi. Joskus vain esitän vakavaa jotta saan tahtoni läpi vaikka sisällä tiedän olevani "epärehellinen". Mistä tuollainenkin fiilis voisi edés tulla ?

        Siis, olen vakavana koska pitää mutta sisälläni, totuudessa, ihan helkutin sama ?

        Haluan olla hyvä oppilas. En suorittamisen vuoksi vaan elämän. Sisäisestä halusta. Vasta viime aikoina olen todella alkanut ymmärtämään elämän monipolvisuutta. Kun pääsi uhreidesta irti, näin alkoi tapahtumaan. Voin sittenkin valita. Ehkä uskallan jopa tehdä niin (?).

        En osaa ylpistyä. Minulle se merkitsee (ulkopuolelta katsottuna) narsistisia piirteitä ja siksi joudun jättämään kommenttisi huomiotta. En ota ekaa huikkaa. Muut motiivit siihen päätökseen unohdan nyt.

        Hei hei hej hej hey hey .... this is humor (mutta yhtä paljon tottakin)

        > Haluan olla hyvä oppilas. En suorittamisen vuoksi vaan elämän. Sisäisestä halusta.

        Niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Kerrot koko maailmalle jos ei tunnu. Ehkä sinulla on ollut liian rajoitetusti aitoja palautemahdollisuuksia, molempiin suuntiin.

        Pahempia tapauksia on maailma täynnä.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        *leikkasitko purkan pois? Multa puuttuu pala hiuksista!!*

        > *leikkasitko purkan pois? Multa puuttuu pala hiuksista!!*

        Siinä oli muurahaisia. Pakko se oli repiä irti. Juohan nyt mehusi loppuun, niin kasvat isoksi.

    • yxex

      Hyvä aloitus koska herättää paljon ajatuksia! :)
      Kyllä tästä on tainnut tulla sellainen "häiriöistä yleisesti -palsta" (19), "Ja narsistillakin on usein merkkejä useasta eri luonnehäiriöstä tai jostain luokiteltavasta psyykkisestä sairaudesta." (elisakettu), "Nyt kun aloin asiaa pohtimaan, mulla taitaa olla aika täydelliset tunnelukitukset päällä tällä hetkellä.." (j.o.k.u.)

      Se miksi minua kiinnostaa 'narsismi', on halu ymmärtää omakohtaista kokemusta. Sekä muitten käyttäytymistä. Ihan senkin takia että jos joudun uudelleen tilanteeseen missä toinen ihminen käyttää valtaa minua kohtaan, niin tiedän missä mennään, ja mistä paha oloni johtuu. Narsismi on meissä jokaisessa kuin täi tervassa, vauvasta vaariin...jos olette eri mieltä, kuuntelen mielelläni perusteltuja vastaväitteitä, valmiina muuttamaan näkemystäni.

      Koska ”Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen.”, uskon yhä enemmän että narsismi on pohjana kaikille muillekin mielenterveysongelmille, masennuksesta psykoosiin. Moni meistä iloitsee ja suuttuu ymmärtämättä miten 'minuus' toimii...vielä huonommin ymmärrämme kanssaihmisiämme. Omat tuntemuksemme kategorisoi ihmiset hyviin ja huonoihin (ja voin kuvitella miten kurja olo sellaiselle tulee jota huonoksi sanotaan, koska hän omasta mielestään on yrittänyt parhaansa)

      Palstalla on vaadittu perusteluja myötätunnosta narsisteja kohtaan. Olisiko eräs peruste mieltää kaikki ihmiset inhimillisiksi ihmisiksi, ja ymmärtää että jokaisella meistä on risti kannettavanamme, ja omat ilot ja murheemme. Murheensa on myös sillä joka on rikkonut 'minua' kohtaan.

      Miten selvitä 'narsistin' pihtiotteesta(?) Yksinkertaisesti lähtemällä pois. Jos taas valitsee jäämisen ja yrittämisen taivuttaa toinen toisenlaiseksi luonteeksi, saa sitten kyllä syyttää itseään, sillä sellainen sota päättyy aina häviöön (en tunne yhtään väkisin muutettua ihmistä), häviöstä seuraa kauna, katkeruus ja viha. Vihainen ja katkera uhri on kuin kopio narsististaan haukkumalla ja sättimällä ja ajattelemalla vain itseään.

      'Narsisteista' on sanottu että heitä leimaa tietynlainen lapsenomaisuus, kuin tunneäly olisi 3-vuotiaan tasolla...entä mitä voidaan ajatella ihmisistä jotka lapsenomaisesti toteavat; 'narsistit ovat pahoja, narsistit hirteen' ;)

      Mukavaa perjantaita kaikille!

      • 24

        "Miten selvitä 'narsistin' pihtiotteesta(?) Yksinkertaisesti lähtemällä pois"

        Se tunne kun narsusta pääsee eroon on lyömätön, sen tunteen takia kannattaa vaikka palata narsun luo uudelleen :D

      • M.B.
        24 kirjoitti:

        "Miten selvitä 'narsistin' pihtiotteesta(?) Yksinkertaisesti lähtemällä pois"

        Se tunne kun narsusta pääsee eroon on lyömätön, sen tunteen takia kannattaa vaikka palata narsun luo uudelleen :D

        :DD

      • oioilkou

        Mitä on ajateltava ihmisestä joka sanoo että narsistit ovat hyviä ihmisiä vaikka tietää että narsistit ovat "pahoja" ihmisiä, koska narsisteiksi nimitetään juuri sellaisia ihmisiä jotka vammaisen tunne-elämänsä ja tunne-elämänsä puutteiden vuoksi ovat pahoja? Miksi on sanottava ihmistä, joka kääntää rajut lähimmäisen kaltoinkohtelut, jotka aina kuuluvat NPH:n toimintaan, suhteellisen harmittomiksi tavalliselle ihmiselle, ei-narsistille ominaisiksi tunteenpurkauksiksi kuten suuttuminen siitä että auto ei käynnisty yms?

      • 24
        M.B. kirjoitti:

        :DD

        Myönnän, olen koukussa :D Katarsis on kai se tunne?

      • 39
        oioilkou kirjoitti:

        Mitä on ajateltava ihmisestä joka sanoo että narsistit ovat hyviä ihmisiä vaikka tietää että narsistit ovat "pahoja" ihmisiä, koska narsisteiksi nimitetään juuri sellaisia ihmisiä jotka vammaisen tunne-elämänsä ja tunne-elämänsä puutteiden vuoksi ovat pahoja? Miksi on sanottava ihmistä, joka kääntää rajut lähimmäisen kaltoinkohtelut, jotka aina kuuluvat NPH:n toimintaan, suhteellisen harmittomiksi tavalliselle ihmiselle, ei-narsistille ominaisiksi tunteenpurkauksiksi kuten suuttuminen siitä että auto ei käynnisty yms?

        Minusta teot ratkaisee ennen kaikkea, mutkun se ännä osaa naamioitua niin juonisti just sellaseks hyväks tyypiksi jota on helppo uskoa. Onko nekin sit uhreja jotka on uskoneet niitä valheita? Vai kasvattaako sellainen ymmärrystä että itsekin on vain ihminen ja hyvinkin vajavainen sellainen?

      • M.B.
        24 kirjoitti:

        Myönnän, olen koukussa :D Katarsis on kai se tunne?

        Hmm.. en ymmärrä nyt mitä tarkoitat... Toisessa ajassa mieleltään järkkyneitä tervehdytettiin katharsiksella, jossa elämyksellinen tunnetila sai aikaan "puhdistavan" kokemuksen kokijansa mielessä..

        Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.. Mikäli siinä on evästä omien palikoittensa uudelleenjärjestelyyn, niin toki..

        Ja mikäli koukkuuntuminen palstaan tuo mukanaan puhdistaviksi miellettyjä tunnekokemuksia, joista on palikoiksi uuteen tapaan käsitellä omaa kokemustaan puolin ja toisin, niin mikä ettei :)

        Mutta jos on hakemassa pelkkää todistelua siitä, millä kaikilla tavoilla se narsisti on kaikkeen syyllinen, kannattaa miettiä omaa tarvettaan sille ja omaa tarvettaan mieltää itsensä pelkäksi uhriksi.. Samalla tavalla kuin on jotakin, joka tekee siitä narsistista sen narsistin, niin on jotakin, joka saa sen uhrin olemaan uhri.

        Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia... Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu..

        http://www.meditaatio.opassivut.net/katharsis.html

        Se, mistä jokin tunne kumpuaa, on jo pitkälle johtavaa tietoa. Se, joka osaa olla toimimatta tunteen noustessa, on jo taitava :) Pelkästään tunteen tunnistaminen itsessään, on jo jotakin, mihin kaikki eivät ole halukkaitakaan..

        *no niin, meniköhän taas ohi aiheen*

      • 24
      • 24
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. en ymmärrä nyt mitä tarkoitat... Toisessa ajassa mieleltään järkkyneitä tervehdytettiin katharsiksella, jossa elämyksellinen tunnetila sai aikaan "puhdistavan" kokemuksen kokijansa mielessä..

        Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.. Mikäli siinä on evästä omien palikoittensa uudelleenjärjestelyyn, niin toki..

        Ja mikäli koukkuuntuminen palstaan tuo mukanaan puhdistaviksi miellettyjä tunnekokemuksia, joista on palikoiksi uuteen tapaan käsitellä omaa kokemustaan puolin ja toisin, niin mikä ettei :)

        Mutta jos on hakemassa pelkkää todistelua siitä, millä kaikilla tavoilla se narsisti on kaikkeen syyllinen, kannattaa miettiä omaa tarvettaan sille ja omaa tarvettaan mieltää itsensä pelkäksi uhriksi.. Samalla tavalla kuin on jotakin, joka tekee siitä narsistista sen narsistin, niin on jotakin, joka saa sen uhrin olemaan uhri.

        Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia... Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu..

        http://www.meditaatio.opassivut.net/katharsis.html

        Se, mistä jokin tunne kumpuaa, on jo pitkälle johtavaa tietoa. Se, joka osaa olla toimimatta tunteen noustessa, on jo taitava :) Pelkästään tunteen tunnistaminen itsessään, on jo jotakin, mihin kaikki eivät ole halukkaitakaan..

        *no niin, meniköhän taas ohi aiheen*

        Öö mikä se aihe oli? Ahaa, tää olikin yxexin syytä koska siitä kaikki alkoi :D Enkä aina ymmärrä itsekään mitä tarkoitan, olen useinkin pallo hukassa mutta en jaksa miettiä sen tarkemmin. Sun teksti näyttää erittäin järkeenkäypältä mutta en voi nyt viedä ajatusta eteenpäin, joten tähän tyssäs tällä erää tämä erä :)

        Kiva, kiitti hei nähdään!

        (Ellei tulla sokeiks)

      • A

        > Jos taas valitsee jäämisen ja yrittämisen taivuttaa toinen toisenlaiseksi luonteeksi, saa sitten kyllä syyttää itseään, sillä sellainen sota päättyy aina häviöön (en tunne yhtään väkisin muutettua ihmistä), häviöstä seuraa kauna, katkeruus ja viha.

        Onko toisenlaiseksi luonteeksi taivuttamisen yrittäminen 'sotaa'? Varmaankin 'kasvun' kielikuva olisi luonnollisemmin siihen soveltuva.

        Kun luovumme sodan kielikuvasta, luovumme myös häviön kielikuvasta.

        Kaikki mitä kasvatamme ei koskaan kuki, osa ei edes idä. Tällä palstalla ituja näyttäisi nousevan. 'Katkeruutta' tai 'vihaa' kasvun tyrehtymisestä puutarhuri ei tunne, harmia hieman, surua ehkä mahdollisesti, uteliaisuutta varmasti.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. en ymmärrä nyt mitä tarkoitat... Toisessa ajassa mieleltään järkkyneitä tervehdytettiin katharsiksella, jossa elämyksellinen tunnetila sai aikaan "puhdistavan" kokemuksen kokijansa mielessä..

        Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.. Mikäli siinä on evästä omien palikoittensa uudelleenjärjestelyyn, niin toki..

        Ja mikäli koukkuuntuminen palstaan tuo mukanaan puhdistaviksi miellettyjä tunnekokemuksia, joista on palikoiksi uuteen tapaan käsitellä omaa kokemustaan puolin ja toisin, niin mikä ettei :)

        Mutta jos on hakemassa pelkkää todistelua siitä, millä kaikilla tavoilla se narsisti on kaikkeen syyllinen, kannattaa miettiä omaa tarvettaan sille ja omaa tarvettaan mieltää itsensä pelkäksi uhriksi.. Samalla tavalla kuin on jotakin, joka tekee siitä narsistista sen narsistin, niin on jotakin, joka saa sen uhrin olemaan uhri.

        Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia... Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu..

        http://www.meditaatio.opassivut.net/katharsis.html

        Se, mistä jokin tunne kumpuaa, on jo pitkälle johtavaa tietoa. Se, joka osaa olla toimimatta tunteen noustessa, on jo taitava :) Pelkästään tunteen tunnistaminen itsessään, on jo jotakin, mihin kaikki eivät ole halukkaitakaan..

        *no niin, meniköhän taas ohi aiheen*

        > joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia

        Millä tavoin tyhjyyden kielikuva täyttyy mitätöinnin avulla? Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? - Lihaa? Ruumiita? - Tunteita? - Sanoja? - Mitä?

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia

        Millä tavoin tyhjyyden kielikuva täyttyy mitätöinnin avulla? Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? - Lihaa? Ruumiita? - Tunteita? - Sanoja? - Mitä?

        Uhreja.

      • 24
        A kirjoitti:

        > http://www.teoblogi.fi

        Kiitos. Suositelen muillekin.

        Ole hyvä, on tämä netti ihmeellinen kun kaikkea löytyy. Vois tutustua tuohon sivustoon "paremmalla ajalla" joskus, eli mappi ööhön tais mennä sekin :)

      • 28
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. en ymmärrä nyt mitä tarkoitat... Toisessa ajassa mieleltään järkkyneitä tervehdytettiin katharsiksella, jossa elämyksellinen tunnetila sai aikaan "puhdistavan" kokemuksen kokijansa mielessä..

        Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.. Mikäli siinä on evästä omien palikoittensa uudelleenjärjestelyyn, niin toki..

        Ja mikäli koukkuuntuminen palstaan tuo mukanaan puhdistaviksi miellettyjä tunnekokemuksia, joista on palikoiksi uuteen tapaan käsitellä omaa kokemustaan puolin ja toisin, niin mikä ettei :)

        Mutta jos on hakemassa pelkkää todistelua siitä, millä kaikilla tavoilla se narsisti on kaikkeen syyllinen, kannattaa miettiä omaa tarvettaan sille ja omaa tarvettaan mieltää itsensä pelkäksi uhriksi.. Samalla tavalla kuin on jotakin, joka tekee siitä narsistista sen narsistin, niin on jotakin, joka saa sen uhrin olemaan uhri.

        Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia... Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu..

        http://www.meditaatio.opassivut.net/katharsis.html

        Se, mistä jokin tunne kumpuaa, on jo pitkälle johtavaa tietoa. Se, joka osaa olla toimimatta tunteen noustessa, on jo taitava :) Pelkästään tunteen tunnistaminen itsessään, on jo jotakin, mihin kaikki eivät ole halukkaitakaan..

        *no niin, meniköhän taas ohi aiheen*

        Oo, toi on selvästi just mulle :D

        Tanssin katharsis

        Vapauta kehosi tanssimalla

        Tämä harjoitus perustuu tunteiden ilmaisemiseen ja kokemiseen kehon avulla. Tunteet ja kokemukset voivat varastoitua kehoomme jännityksinä ja rajoituksina. Tunteiden tukahduttaminen jäykistää myös kehomme. Voit vapauttaa ne kehosi liikkeellä, ja ilmaista tunteet tanssin kielellä. Keho voi sanattomalla kielellään ilmaista ja kokea asioita, joihin ei ole sanoja.

        Aloita tämä harjoitus tärinällä. Seiso paikoillasi, ja tärise. Ravistele irti kaikki jäykkyys kehostasi Vapise koko kehollasi kaikin voimin. Tämä avaa jäykkyydet ja murtaa pidäkkeet kehossasi. Kun kehosi avautuu, ja tunnet tunteiden liikkuvan sisälläsi, ala tanssia. Tanssi koko sydämestäsi, koko kehollasi. Ilmaise tanssien omaa sisintäsi ja sydäntäsi.

        Tanssi kaikki tunteesi, ja liikuta kehoa juuri sillä tavalla kuin tunnet. Ilmaise omat tunteesi kehosi kielellä. Liiku vapaasti tunteidesi ohjaamana. Ilmaise ne kaikki, jokainen tunne, vaikka se olisi kuinka outoa ja naurettavaa tahansa. Tanssi jokainen tunne sisimmässäsi, ja koe jokainen kokemus omalla kehollasi.

        Tanssi itsesi uuvuksiin. Tanssi jokainen tunne loppuun asti. Lopuksi asetu makaamaan hiljaa aloillesi, ja tiedosta omat tuntemuksesi. Tiedosta tunteiden liikkuminen sisälläsi. Tunne kuinka sydämesi alkaa taas liikkua ja elää.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Uhreja.

        > Uhreja.

        Et vastannut kysymykseen.

        Selvennän kysymystäni.

        Aiemmin kirjoitit: "Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia"

        Kysyin millä tavoin mainitsemasi tyhjyyden kielikuva täyttyy mitätöinnin avulla? Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? - Lihaa? Ruumiita? - Tunteita? - Sanoja? - Mitä?

        Vastaukseksi ei riitä uhri yleensä. Itse kuvasit psykopaatin uhrin ruumiiksi, vainajaksi, tapetuksi ihmiseksi. Mikä on narsistin uhri? Poikkeaako se tästä? Miten se poikkeaa?

      • A
        28 kirjoitti:

        Oo, toi on selvästi just mulle :D

        Tanssin katharsis

        Vapauta kehosi tanssimalla

        Tämä harjoitus perustuu tunteiden ilmaisemiseen ja kokemiseen kehon avulla. Tunteet ja kokemukset voivat varastoitua kehoomme jännityksinä ja rajoituksina. Tunteiden tukahduttaminen jäykistää myös kehomme. Voit vapauttaa ne kehosi liikkeellä, ja ilmaista tunteet tanssin kielellä. Keho voi sanattomalla kielellään ilmaista ja kokea asioita, joihin ei ole sanoja.

        Aloita tämä harjoitus tärinällä. Seiso paikoillasi, ja tärise. Ravistele irti kaikki jäykkyys kehostasi Vapise koko kehollasi kaikin voimin. Tämä avaa jäykkyydet ja murtaa pidäkkeet kehossasi. Kun kehosi avautuu, ja tunnet tunteiden liikkuvan sisälläsi, ala tanssia. Tanssi koko sydämestäsi, koko kehollasi. Ilmaise tanssien omaa sisintäsi ja sydäntäsi.

        Tanssi kaikki tunteesi, ja liikuta kehoa juuri sillä tavalla kuin tunnet. Ilmaise omat tunteesi kehosi kielellä. Liiku vapaasti tunteidesi ohjaamana. Ilmaise ne kaikki, jokainen tunne, vaikka se olisi kuinka outoa ja naurettavaa tahansa. Tanssi jokainen tunne sisimmässäsi, ja koe jokainen kokemus omalla kehollasi.

        Tanssi itsesi uuvuksiin. Tanssi jokainen tunne loppuun asti. Lopuksi asetu makaamaan hiljaa aloillesi, ja tiedosta omat tuntemuksesi. Tiedosta tunteiden liikkuminen sisälläsi. Tunne kuinka sydämesi alkaa taas liikkua ja elää.

        > Tanssi itsesi uuvuksiin.

        Suosittelen omasta pitkäaikaisesta kokemuksesta. Tanssimista voi harjoittaa festareilla mutaisessa maassa useita tunteja putkeen. Sitä voi harjoittaa yksin työhuoneellaan kahden sähköpostin välisen ajan. Ei ikä- tai sukupuolirajoituksia, ei rajoitteita osallistujain määrän suhteen.

        Itseilmaisun muotojensa omaehtoinen laajentaminen ei koskaan ole vahingoksi.

      • A
        24 kirjoitti:

        Ole hyvä, on tämä netti ihmeellinen kun kaikkea löytyy. Vois tutustua tuohon sivustoon "paremmalla ajalla" joskus, eli mappi ööhön tais mennä sekin :)

        > Ole hyvä, on tämä netti ihmeellinen kun kaikkea löytyy. Vois tutustua tuohon sivustoon "paremmalla ajalla" joskus, eli mappi ööhön tais mennä sekin :)

        Tarvitset lukujärjestyksen. Huitelet välillä miten sattuu. ... Lue nyt ainakin se sivustolla julkaistu masokismia koskeva luku, koska siinä näkökulmana on poikkeuksellisesti läheisriipuvuus eikä kipu, tavoittamattomuus eikä kärsimys.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Uhreja.

        Et vastannut kysymykseen.

        Selvennän kysymystäni.

        Aiemmin kirjoitit: "Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia"

        Kysyin millä tavoin mainitsemasi tyhjyyden kielikuva täyttyy mitätöinnin avulla? Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? - Lihaa? Ruumiita? - Tunteita? - Sanoja? - Mitä?

        Vastaukseksi ei riitä uhri yleensä. Itse kuvasit psykopaatin uhrin ruumiiksi, vainajaksi, tapetuksi ihmiseksi. Mikä on narsistin uhri? Poikkeaako se tästä? Miten se poikkeaa?

        Kestää hetki hahmottaa, mitä kysyt.. Sulattelen ja ehkä hörppään vettä.

        Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen...

        "omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia.." Tämä on oma lyhyt yhteenvetoni siitä kaikesta mitä narsistista sanotaan, että narsisti on tai ei ole. Sen kummemmin itse puuttumatta siihen, että onko asia juuri niin vai ei.

        Minä en tiedä vastausta kysymykseen, että mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen. Voisin kuvitella, että jollakin tavalla katkeruutta ja vihaa sitä kohtaan, joka onnistuu antamaan itsensä mitätöityä. Toisaalta taas, jos toinen ei anna itsensä mitätöityä, lopputulos on jokatapauksessa sama. Ehkä myös itseinhoa omasta kyvystään sallia itselleen toisen mitätöinti ja katkeruutta sen tosiasian edessä, että jollakin tasolla aavistelee oman toisen mitätöintinsä olevan osallinen yhteisen todellisuuden muokkaukseen niin, että siitä katoaa ilo ja onnellisuus.

        Ja vaikka narsisti kuinka sallisi itselleen käyttäytyä omavaltaisesti, niin jollakin tasolla uskon, että ne jotka toisen hengen riistämiseen ryhtyvät, ovat enemmän psykopaatteja kuin pelkkiä narsisteja. Huoh. Kuulostaa kamalalta, mutta jos puhuen narsismin astevaihtelusta olettaisi sen äärimmäisiin veritekoihin kykenevän olevan pykopaatti ja siitä lievempien vain narsisteja, niin narsistin uhrit pystyvät enemmissä määrin kertomaan kokemuksistaan kuin psykopaatin uhrit. Kamalaksi asian tekee se, että tuota määritelmää tuossa yllä kirjoittamassani, ei voi käyttää vasta kuin jälkikäteen, KUN jotakin on jo tapahtunut. Toisaalta, kuten itsekin aiemmin tuolla jossain ilmaisit, toisinaan mahdoton on mahdollista meille kaikille.

        Kysymys oikeammin muotoiltuna varmaan kuuluisi: Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Kestää hetki hahmottaa, mitä kysyt.. Sulattelen ja ehkä hörppään vettä.

        Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen...

        "omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia.." Tämä on oma lyhyt yhteenvetoni siitä kaikesta mitä narsistista sanotaan, että narsisti on tai ei ole. Sen kummemmin itse puuttumatta siihen, että onko asia juuri niin vai ei.

        Minä en tiedä vastausta kysymykseen, että mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen. Voisin kuvitella, että jollakin tavalla katkeruutta ja vihaa sitä kohtaan, joka onnistuu antamaan itsensä mitätöityä. Toisaalta taas, jos toinen ei anna itsensä mitätöityä, lopputulos on jokatapauksessa sama. Ehkä myös itseinhoa omasta kyvystään sallia itselleen toisen mitätöinti ja katkeruutta sen tosiasian edessä, että jollakin tasolla aavistelee oman toisen mitätöintinsä olevan osallinen yhteisen todellisuuden muokkaukseen niin, että siitä katoaa ilo ja onnellisuus.

        Ja vaikka narsisti kuinka sallisi itselleen käyttäytyä omavaltaisesti, niin jollakin tasolla uskon, että ne jotka toisen hengen riistämiseen ryhtyvät, ovat enemmän psykopaatteja kuin pelkkiä narsisteja. Huoh. Kuulostaa kamalalta, mutta jos puhuen narsismin astevaihtelusta olettaisi sen äärimmäisiin veritekoihin kykenevän olevan pykopaatti ja siitä lievempien vain narsisteja, niin narsistin uhrit pystyvät enemmissä määrin kertomaan kokemuksistaan kuin psykopaatin uhrit. Kamalaksi asian tekee se, että tuota määritelmää tuossa yllä kirjoittamassani, ei voi käyttää vasta kuin jälkikäteen, KUN jotakin on jo tapahtunut. Toisaalta, kuten itsekin aiemmin tuolla jossain ilmaisit, toisinaan mahdoton on mahdollista meille kaikille.

        Kysymys oikeammin muotoiltuna varmaan kuuluisi: Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

        > Kysymys oikeammin muotoiltuna varmaan kuuluisi: Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

        Täytyypä myöntää, että tämä jatkokysymys oli jo valmiina mielessäni, kun laadin sinulle edellisen kommenttini.

        Voidaan mielestäni esittää empiiriseen kokemukseen perustuen, että psykopaatin tai narsistin vastaus kysymykseen on pohjimmiltaan sama.

        Kysymys: Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? Vastaus: Ruumiita.

        Narsisti on matkalla kohti kuolemaa. Hän on kyltymättömyydellään ylittänyt näkymättömän rajan eikä hän enää pysähdy ennen näkyvää rajaa. Samoin kuin mannerlaattojen liike tai vesimolekyylien kiehunta alkoivat kauan sitten.

        Pthyi!

      • lynett

        YE : Loistopuhe!

        "Koska ”Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen.”, uskon yhä enemmän että narsismi on pohjana kaikille muillekin mielenterveysongelmille, masennuksesta psykoosiin."

        Mielenkiintoista. Toistaalta, esim masennushan on kovin itsekeskeinen tila. Voiko narsistinen loukkaantuminen tai omat narsistiset ongelmat olla myös itsetuhoisuuden takana ? Itsetuhoinen käytöskin on kovin itsekeskeistä. Huomioikaa minut nyt hyvänen aika !

        Toiset (paksunahkaisiksi mielletyt) purkavat sen ulos ja ohuemmat sitten imaisevat sisään sen saman raivon. Tulee addiktioita, syömishäiriöitä, masennusta, mitä lie.

        Hyvä keskustelunavaus tuo!


        "...valitsee jäämisen ja yrittämisen taivuttaa toinen toisenlaiseksi luonteeksi, saa sitten kyllä syyttää itseään, sillä sellainen sota päättyy aina häviöön"

        Tätä tarkoitan sillä, kun kirjoitan siitä että kaltoinkohteluun heräämisen jälkeen näkökanta "täydellisestä uhriudesta" mielestäni muuttuu. Silloin on syytä enneminkin miettiä sitä, miksi jää kuin sitä, että miksi tuo toinen ei muutu.

        "Vihainen ja katkera uhri on kuin kopio narsististaan haukkumalla ja sättimällä ja ajattelemalla vain itseään."

        Tämä on monista kirjoittajista nähtävissä. Huutomerkkejä ja haukkuja riittää. Toinen osapuoli maagistetaan suorastaan paholaiseksi. En itse halua enää osallistua siihen joukkohysteriaan, vaan näen hänet vain kipuilevana ihmisenä. Se, että hän tuottaa sillä vahinkoa muille ei siitä muutu. Minun on silti vain keskityttävä siihen, miten suojaan itseni vastaavalta. Maailma kun on tällainen paikka, "pahuutta" riittää aina. Sitä emme voi poistaa. Naiivia olisi luulla niin.

        Kokemus on varmasti ollutkin se että toinen tietoisella tavalla painautuu ihon alle, mutta samalla moni ei huomaa käyttäytyvänsä samalla tavalla, käyttävänsä samoja keinoja. Tässä tullaan siihen narsistiseen vaihtokauppaan=)

        Toisaalta jäin tuosta itsekeskeisyydestä miettimään, että miten vaikeuksistaan voi kertoa muuten kuin itsekeskeiseltä minäminä-kannalta... hmm... vaikea asia. Ehkä kirjoittajan tyyli (niin kuin muutenkin ) kertoa asioista kertoo enemmän kuin tuhat sa...hups...ööö... kuvaa (?) ;)

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Hmm.. en ymmärrä nyt mitä tarkoitat... Toisessa ajassa mieleltään järkkyneitä tervehdytettiin katharsiksella, jossa elämyksellinen tunnetila sai aikaan "puhdistavan" kokemuksen kokijansa mielessä..

        Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.. Mikäli siinä on evästä omien palikoittensa uudelleenjärjestelyyn, niin toki..

        Ja mikäli koukkuuntuminen palstaan tuo mukanaan puhdistaviksi miellettyjä tunnekokemuksia, joista on palikoiksi uuteen tapaan käsitellä omaa kokemustaan puolin ja toisin, niin mikä ettei :)

        Mutta jos on hakemassa pelkkää todistelua siitä, millä kaikilla tavoilla se narsisti on kaikkeen syyllinen, kannattaa miettiä omaa tarvettaan sille ja omaa tarvettaan mieltää itsensä pelkäksi uhriksi.. Samalla tavalla kuin on jotakin, joka tekee siitä narsistista sen narsistin, niin on jotakin, joka saa sen uhrin olemaan uhri.

        Omasta mielestäni toisen tappamaan kykenevä ja siihen oikeutuksen itselleen antava on jo lähempänä psykopaattia kuin vain omasta tunne-elämästään vieraantunut Narsisti, joka omaa tyhjyyttään täyttää mitätöimällä toisia... Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu..

        http://www.meditaatio.opassivut.net/katharsis.html

        Se, mistä jokin tunne kumpuaa, on jo pitkälle johtavaa tietoa. Se, joka osaa olla toimimatta tunteen noustessa, on jo taitava :) Pelkästään tunteen tunnistaminen itsessään, on jo jotakin, mihin kaikki eivät ole halukkaitakaan..

        *no niin, meniköhän taas ohi aiheen*

        MB "Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.."

        Taas kuumottelun arvoista =)
        Saatan jopa toimia juuri noin. Tämä perustuu siihen toistamispakko-ajatukseeni. Itsensä koulimiseen. Oman narsististen ongelmiensa kohtaamiseen toisen kautta.

        Aikaisemmat suhteeni ovat tukeneet narsistisen kuoreni paksuuntumista mutta vasta kovemman kohdatessani jouduin sen asian kanssa todella vastakkain. Se oli ainoa mikä auttoi. Se oli ainoa mikä romutti niin pahasta että näin valon sirpaleiden välistä.
        Kuinka voin olla katkera tästä kokemuksesta ? Että side on otettu silmiltä pois?


        "Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu"

        Itse uskon tämän olevan suuressa osassa uhriutumisessa. Silloin täytyy käsittää "käyttävänsä" myös itse sitä toista. Tästä seuraa joko perinteinen uhriasetelma tai sitten taistelupari... noh, joillaisia jokaisella varmasti on kaveripiirissään.

      • lynett
        oioilkou kirjoitti:

        Mitä on ajateltava ihmisestä joka sanoo että narsistit ovat hyviä ihmisiä vaikka tietää että narsistit ovat "pahoja" ihmisiä, koska narsisteiksi nimitetään juuri sellaisia ihmisiä jotka vammaisen tunne-elämänsä ja tunne-elämänsä puutteiden vuoksi ovat pahoja? Miksi on sanottava ihmistä, joka kääntää rajut lähimmäisen kaltoinkohtelut, jotka aina kuuluvat NPH:n toimintaan, suhteellisen harmittomiksi tavalliselle ihmiselle, ei-narsistille ominaisiksi tunteenpurkauksiksi kuten suuttuminen siitä että auto ei käynnisty yms?

        oioilkou "että narsistit ovat hyviä ihmisiä vaikka tietää että narsistit ovat "pahoja" ihmisiä, koska narsisteiksi nimitetään juuri sellaisia ihmisiä jotka vammaisen tunne-elämänsä ja tunne-elämänsä puutteiden vuoksi ovat pahoja?"

        Se, että käyn keskustelua narsistisen näkökulmasta EI johda kaltoinkohtelun hyväksymiseen vaan sen ymmärtämiseen (eikä sekään edelleenkään ole hyväksymistä).
        Jos tarkastelee sitä kautta, tekeekö se teoreettisella tasolla keskustelua käyvästä ihmisestä vääränlaisen vai vain kiinnostuneen ?

        Edelleenkin keskustelua voi käydä niin, että uhri ja narsisti kärsivät molemmat erilaisista haavoista, joiden tuottamaa kipua vain ulosantavat eri tavalla. Se, että sylkee pahan olonsa muihin ei tee ihmisestä "pahuutta" vaan hlön josta kannattaa pysyä loitolla jos voi pahoin. Se, että näkee heidän pahoinvointinsa ei oikeuta kenenkään pahoinpitelyyn tai sen ihannoimiseen.

        Jokaisen meidän neuvo uhreille on lähes varmasti lähteminen, ei asian hyväksyminen tai narsistisuuden klorifointi.

      • A
        lynett kirjoitti:

        MB "Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.."

        Taas kuumottelun arvoista =)
        Saatan jopa toimia juuri noin. Tämä perustuu siihen toistamispakko-ajatukseeni. Itsensä koulimiseen. Oman narsististen ongelmiensa kohtaamiseen toisen kautta.

        Aikaisemmat suhteeni ovat tukeneet narsistisen kuoreni paksuuntumista mutta vasta kovemman kohdatessani jouduin sen asian kanssa todella vastakkain. Se oli ainoa mikä auttoi. Se oli ainoa mikä romutti niin pahasta että näin valon sirpaleiden välistä.
        Kuinka voin olla katkera tästä kokemuksesta ? Että side on otettu silmiltä pois?


        "Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu"

        Itse uskon tämän olevan suuressa osassa uhriutumisessa. Silloin täytyy käsittää "käyttävänsä" myös itse sitä toista. Tästä seuraa joko perinteinen uhriasetelma tai sitten taistelupari... noh, joillaisia jokaisella varmasti on kaveripiirissään.

        > Tästä seuraa joko perinteinen uhriasetelma tai sitten taistelupari... noh,

        Minusta tuossa sinulla on melkein kuin huomaamatta arvokas oivallus.

        Ymmärtäessäsi dynamiikan ihmisten väillä voivan olla uhriuttavan ja uhriutuvan vastinparin sijasta 'taistelupari' mielesi hahmottaa toisenmuotoisen dynamiikan mahdollisuuden. Mieti muitakin mahdollisia dynamiikkoja ja ehkä näet sellaisia. Niistä kuin itsestään kasvaa mahdollisia sen jälkeen kun kykenet ne näkemään.

        http://www.youtube.com/watch?v=95CCymQnTJA

      • lynett
        39 kirjoitti:

        Minusta teot ratkaisee ennen kaikkea, mutkun se ännä osaa naamioitua niin juonisti just sellaseks hyväks tyypiksi jota on helppo uskoa. Onko nekin sit uhreja jotka on uskoneet niitä valheita? Vai kasvattaako sellainen ymmärrystä että itsekin on vain ihminen ja hyvinkin vajavainen sellainen?

        "se ännä osaa naamioitua niin juonisti just sellaseks hyväks tyypiksi jota on helppo uskoa"

        Tästä saisi oman ketjunsa. Monesti narsisti nähdään maagisena ja pelottavana piruna, joka suunnitelmallisesti juonii selän takana. Laskelmoiden ja tilastoiden. Itse uskon tällaisen käytöksen ja ihon alle ryömimisen, vaistonvaraisen tajun potentiaalisesti uhrista jne., tulevan lähinnä selkäytimestä. Pelkojen kautta.
        Hän esittää mutta ei tajua esittävänsä. Se tulee niin syvältä ja automaattisesti.

      • A
        lynett kirjoitti:

        oioilkou "että narsistit ovat hyviä ihmisiä vaikka tietää että narsistit ovat "pahoja" ihmisiä, koska narsisteiksi nimitetään juuri sellaisia ihmisiä jotka vammaisen tunne-elämänsä ja tunne-elämänsä puutteiden vuoksi ovat pahoja?"

        Se, että käyn keskustelua narsistisen näkökulmasta EI johda kaltoinkohtelun hyväksymiseen vaan sen ymmärtämiseen (eikä sekään edelleenkään ole hyväksymistä).
        Jos tarkastelee sitä kautta, tekeekö se teoreettisella tasolla keskustelua käyvästä ihmisestä vääränlaisen vai vain kiinnostuneen ?

        Edelleenkin keskustelua voi käydä niin, että uhri ja narsisti kärsivät molemmat erilaisista haavoista, joiden tuottamaa kipua vain ulosantavat eri tavalla. Se, että sylkee pahan olonsa muihin ei tee ihmisestä "pahuutta" vaan hlön josta kannattaa pysyä loitolla jos voi pahoin. Se, että näkee heidän pahoinvointinsa ei oikeuta kenenkään pahoinpitelyyn tai sen ihannoimiseen.

        Jokaisen meidän neuvo uhreille on lähes varmasti lähteminen, ei asian hyväksyminen tai narsistisuuden klorifointi.

        > Jokaisen meidän neuvo uhreille on lähes varmasti lähteminen, ei asian hyväksyminen tai narsistisuuden klorifointi.

        Lynett, sinä kierrät vaikeimman täällä esitetyn kysymyksen. Se on yhteiskunnallinen. Uhriutuvan kasvaminen poislähtemiseen ei riitä, jos uhriuttavaan käytökseen altis jää ennalleen.

        Vaikein kysymys koskee tulevaisuutta ja sitä, kuka on seuraava uhri. Se ongelma vaatii ratkaisua.

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Jokaisen meidän neuvo uhreille on lähes varmasti lähteminen, ei asian hyväksyminen tai narsistisuuden klorifointi.

        Lynett, sinä kierrät vaikeimman täällä esitetyn kysymyksen. Se on yhteiskunnallinen. Uhriutuvan kasvaminen poislähtemiseen ei riitä, jos uhriuttavaan käytökseen altis jää ennalleen.

        Vaikein kysymys koskee tulevaisuutta ja sitä, kuka on seuraava uhri. Se ongelma vaatii ratkaisua.

        "Uhriutuvan kasvaminen poislähtemiseen ei riitä, jos uhriuttavaan käytökseen altis jää ennalleen."

        Jos ymmärrän tuon omalla tavallani, olen samaa mieltä.

        Mutta varmuudeksi taas selvennystä odotellen =)

        "Vaikein kysymys koskee tulevaisuutta ja sitä, kuka on seuraava uhri. Se ongelma vaatii ratkaisua"

        ideoita ?

      • A
        lynett kirjoitti:

        YE : Loistopuhe!

        "Koska ”Narsismi liittyy ihmisen minuuden kokemiseen.”, uskon yhä enemmän että narsismi on pohjana kaikille muillekin mielenterveysongelmille, masennuksesta psykoosiin."

        Mielenkiintoista. Toistaalta, esim masennushan on kovin itsekeskeinen tila. Voiko narsistinen loukkaantuminen tai omat narsistiset ongelmat olla myös itsetuhoisuuden takana ? Itsetuhoinen käytöskin on kovin itsekeskeistä. Huomioikaa minut nyt hyvänen aika !

        Toiset (paksunahkaisiksi mielletyt) purkavat sen ulos ja ohuemmat sitten imaisevat sisään sen saman raivon. Tulee addiktioita, syömishäiriöitä, masennusta, mitä lie.

        Hyvä keskustelunavaus tuo!


        "...valitsee jäämisen ja yrittämisen taivuttaa toinen toisenlaiseksi luonteeksi, saa sitten kyllä syyttää itseään, sillä sellainen sota päättyy aina häviöön"

        Tätä tarkoitan sillä, kun kirjoitan siitä että kaltoinkohteluun heräämisen jälkeen näkökanta "täydellisestä uhriudesta" mielestäni muuttuu. Silloin on syytä enneminkin miettiä sitä, miksi jää kuin sitä, että miksi tuo toinen ei muutu.

        "Vihainen ja katkera uhri on kuin kopio narsististaan haukkumalla ja sättimällä ja ajattelemalla vain itseään."

        Tämä on monista kirjoittajista nähtävissä. Huutomerkkejä ja haukkuja riittää. Toinen osapuoli maagistetaan suorastaan paholaiseksi. En itse halua enää osallistua siihen joukkohysteriaan, vaan näen hänet vain kipuilevana ihmisenä. Se, että hän tuottaa sillä vahinkoa muille ei siitä muutu. Minun on silti vain keskityttävä siihen, miten suojaan itseni vastaavalta. Maailma kun on tällainen paikka, "pahuutta" riittää aina. Sitä emme voi poistaa. Naiivia olisi luulla niin.

        Kokemus on varmasti ollutkin se että toinen tietoisella tavalla painautuu ihon alle, mutta samalla moni ei huomaa käyttäytyvänsä samalla tavalla, käyttävänsä samoja keinoja. Tässä tullaan siihen narsistiseen vaihtokauppaan=)

        Toisaalta jäin tuosta itsekeskeisyydestä miettimään, että miten vaikeuksistaan voi kertoa muuten kuin itsekeskeiseltä minäminä-kannalta... hmm... vaikea asia. Ehkä kirjoittajan tyyli (niin kuin muutenkin ) kertoa asioista kertoo enemmän kuin tuhat sa...hups...ööö... kuvaa (?) ;)

        > Minun on silti vain keskityttävä siihen, miten suojaan itseni vastaavalta. Maailma kun on tällainen paikka, "pahuutta" riittää aina. Sitä emme voi poistaa. Naiivia olisi luulla niin.

        Lynett, puhuttelen nyt sinua nimeltä, koska näkemyksesi on kovin subjektiivinen, sanoisin jopa itsekeskeinen.

        Me olemme yhteisöllinen eliölaji. Harjoitamme yhteistoimintaa ja jakamista. Siksi me olemme luoneet lainsäädännön ja siksi me harjoitamme toverikuria. Lopettaessamme puuttumisen kaltoinkohteluun ja keskittymällä vain siihen, miten suojaisimme itsemme vastaavalta, heikentäisimme sitä vastavoimaista prosessia, joka pitää maailman juuri tällaisena paikkana.

        Pohdi asiaa siitä näkökulmasta, että pahuuden määrä saattaa olla vakio juuri siksi, että tämä vastavoima on. Koeta eläytyä siihen, millainen onkaan vaihtoehto, jonka tämä lainsäädäntöön ja toverikuriin perustuva vastavoimamme hahmottaa. Se ei ole taivas, jota niin kuin kutsuit "naiivisti" tavoitetaan. Olennaista on, että vastavoiman suunta on toinen kuin arvioit. Se ei ole tavoitteleva, vaan torjuva.

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Minun on silti vain keskityttävä siihen, miten suojaan itseni vastaavalta. Maailma kun on tällainen paikka, "pahuutta" riittää aina. Sitä emme voi poistaa. Naiivia olisi luulla niin.

        Lynett, puhuttelen nyt sinua nimeltä, koska näkemyksesi on kovin subjektiivinen, sanoisin jopa itsekeskeinen.

        Me olemme yhteisöllinen eliölaji. Harjoitamme yhteistoimintaa ja jakamista. Siksi me olemme luoneet lainsäädännön ja siksi me harjoitamme toverikuria. Lopettaessamme puuttumisen kaltoinkohteluun ja keskittymällä vain siihen, miten suojaisimme itsemme vastaavalta, heikentäisimme sitä vastavoimaista prosessia, joka pitää maailman juuri tällaisena paikkana.

        Pohdi asiaa siitä näkökulmasta, että pahuuden määrä saattaa olla vakio juuri siksi, että tämä vastavoima on. Koeta eläytyä siihen, millainen onkaan vaihtoehto, jonka tämä lainsäädäntöön ja toverikuriin perustuva vastavoimamme hahmottaa. Se ei ole taivas, jota niin kuin kutsuit "naiivisti" tavoitetaan. Olennaista on, että vastavoiman suunta on toinen kuin arvioit. Se ei ole tavoitteleva, vaan torjuva.

        Ymmärrän pointi kyllä, mutta keskustelin siinä vain omasta suhteestani ja siinä pahoinvoimisesta. Siksipä se olikin kovin itsekeskeistä...
        Mennään yleisemmälle tasolle yhteisymmärryksessä =)

        En vain tiedä miten voisin yhteiskunnallisesti tai yleisellä tasolla vaikuttaa asiaan kuin omassa lähipiirissäni mahdollisuuksieni mukaan.

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Kysymys oikeammin muotoiltuna varmaan kuuluisi: Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

        Täytyypä myöntää, että tämä jatkokysymys oli jo valmiina mielessäni, kun laadin sinulle edellisen kommenttini.

        Voidaan mielestäni esittää empiiriseen kokemukseen perustuen, että psykopaatin tai narsistin vastaus kysymykseen on pohjimmiltaan sama.

        Kysymys: Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? Vastaus: Ruumiita.

        Narsisti on matkalla kohti kuolemaa. Hän on kyltymättömyydellään ylittänyt näkymättömän rajan eikä hän enää pysähdy ennen näkyvää rajaa. Samoin kuin mannerlaattojen liike tai vesimolekyylien kiehunta alkoivat kauan sitten.

        Pthyi!

        Vastaavatko psykopaatit ja narsistit kysymyksiin?

        Olet ruvennut syljeskelemään aika paljon.

      • M.B.
        lynett kirjoitti:

        MB "Ehkä palaamalla narsistin luokse ja lähtemällä uudestaan, voimistaa itsessään jotakin tunnekokemusta, jonka mieltää itselleen puhdistavaksi ja voimauttavaksi.."

        Taas kuumottelun arvoista =)
        Saatan jopa toimia juuri noin. Tämä perustuu siihen toistamispakko-ajatukseeni. Itsensä koulimiseen. Oman narsististen ongelmiensa kohtaamiseen toisen kautta.

        Aikaisemmat suhteeni ovat tukeneet narsistisen kuoreni paksuuntumista mutta vasta kovemman kohdatessani jouduin sen asian kanssa todella vastakkain. Se oli ainoa mikä auttoi. Se oli ainoa mikä romutti niin pahasta että näin valon sirpaleiden välistä.
        Kuinka voin olla katkera tästä kokemuksesta ? Että side on otettu silmiltä pois?


        "Toisinaan voi olla kysymys myös täyttymättömästä alitajuisesta traumasta, jossa ikäänkuin hakeutuu samankaltaisina toistuvina tilanteisiin, samankaltaisten ihmisten luokse ikäänkuin tavoitteenaan kirjoittaa näytelmään uusi loppuratkaisu"

        Itse uskon tämän olevan suuressa osassa uhriutumisessa. Silloin täytyy käsittää "käyttävänsä" myös itse sitä toista. Tästä seuraa joko perinteinen uhriasetelma tai sitten taistelupari... noh, joillaisia jokaisella varmasti on kaveripiirissään.

        "Itse uskon tämän olevan suuressa osassa uhriutumisessa. Silloin täytyy käsittää "käyttävänsä" myös itse sitä toista. Tästä seuraa joko perinteinen uhriasetelma tai sitten taistelupari... noh, joillaisia jokaisella varmasti on kaveripiirissään."

        Minusta tuntuu näin omalla kohdalla, että suostumattomuus uhriksi synnytti taisteluparin, joka myös uhriutti toista, mutta ei suinkaan vammauttanut niin pahasti, että olisi itse ollut rauhaa rakentamassa. Päinvastoin.

      • M.B.
        lynett kirjoitti:

        "Uhriutuvan kasvaminen poislähtemiseen ei riitä, jos uhriuttavaan käytökseen altis jää ennalleen."

        Jos ymmärrän tuon omalla tavallani, olen samaa mieltä.

        Mutta varmuudeksi taas selvennystä odotellen =)

        "Vaikein kysymys koskee tulevaisuutta ja sitä, kuka on seuraava uhri. Se ongelma vaatii ratkaisua"

        ideoita ?

        Kasvatus. Jos kaikki ongelmat johtuvat yksilön suhteesta perheeseen ja siitä juontuvat aikuisuutta haittaaviksi käytöksiksi, niin laajennetaan perhettä laajemmiksi yhteisöllisiksi kokonaisuuksiksi, joista haitalliseen käytökseen viehtymystä tuntevat kävisivät harjoittamassa haitallista käytöstään vaikka yhdessä tuumin kaukana sijaitsevan saunan takana, ja palaisivat olemaan kuuliaisia ja yhteisöllisiä ynnä sopuisia ja rakastavia lastensa valvovien silmien alle. :) Tällainen tapahtuisi vuoroissa.

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Kasvatus. Jos kaikki ongelmat johtuvat yksilön suhteesta perheeseen ja siitä juontuvat aikuisuutta haittaaviksi käytöksiksi, niin laajennetaan perhettä laajemmiksi yhteisöllisiksi kokonaisuuksiksi, joista haitalliseen käytökseen viehtymystä tuntevat kävisivät harjoittamassa haitallista käytöstään vaikka yhdessä tuumin kaukana sijaitsevan saunan takana, ja palaisivat olemaan kuuliaisia ja yhteisöllisiä ynnä sopuisia ja rakastavia lastensa valvovien silmien alle. :) Tällainen tapahtuisi vuoroissa.

        Sepä se MB, miten tällaisessa yhteiskunnassa ja epäyhteisöllisyydessä eläen voidaan vähentää narsistisia ongelmia ?

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Vastaavatko psykopaatit ja narsistit kysymyksiin?

        Olet ruvennut syljeskelemään aika paljon.

        > Vastaavatko psykopaatit ja narsistit kysymyksiin?

        En tiedä. Minä vastaan.

        > Olet ruvennut syljeskelemään aika paljon.

        En niele mitä tahansa.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Kasvatus. Jos kaikki ongelmat johtuvat yksilön suhteesta perheeseen ja siitä juontuvat aikuisuutta haittaaviksi käytöksiksi, niin laajennetaan perhettä laajemmiksi yhteisöllisiksi kokonaisuuksiksi, joista haitalliseen käytökseen viehtymystä tuntevat kävisivät harjoittamassa haitallista käytöstään vaikka yhdessä tuumin kaukana sijaitsevan saunan takana, ja palaisivat olemaan kuuliaisia ja yhteisöllisiä ynnä sopuisia ja rakastavia lastensa valvovien silmien alle. :) Tällainen tapahtuisi vuoroissa.

        > Kasvatus. Jos kaikki ongelmat johtuvat yksilön suhteesta perheeseen ja siitä juontuvat aikuisuutta haittaaviksi käytöksiksi, niin laajennetaan perhettä laajemmiksi yhteisöllisiksi kokonaisuuksiksi, joista haitalliseen käytökseen viehtymystä tuntevat kävisivät harjoittamassa haitallista käytöstään vaikka yhdessä tuumin kaukana sijaitsevan saunan takana

        Kasvattavaa olisi harjoitella siellä saunan takana uusia taitoja ja vanhoista poisoppimista. :) Tuollaisena sait kasvatuksen kuulostamaan pitkältä seminaariviikonlopulta Tallinnan-laivalla. :D

        > ideoita ?

        Määbään idea kasvatuksesta on ainoa mitä minäkään ehdoitta tuen. Lisäksi korostan että 'häpeä' on avain. Yhteisöllinen häpeä kelpaamattomuudestaan tulee ymmärtää häpeäkseen siitä, ettei osaa käyttäytyä hyveellisesti - ei häpeäkseen siitä, ettei saa käyttäytyä "paheellisesti". Tällöin siellä saunan takana voitaisiin noloina pussi päässä ja alkuun vaikka kumihanskat kädessä katseilta suojassa opetella pitämään kädestä ja puhumaan kiltisti pelkäämättä että toiset nauraa. Jätettäköön kovisleikit vihdoin jo teineille.

      • A
        lynett kirjoitti:

        Sepä se MB, miten tällaisessa yhteiskunnassa ja epäyhteisöllisyydessä eläen voidaan vähentää narsistisia ongelmia ?

        > Sepä se MB, miten tällaisessa yhteiskunnassa ja epäyhteisöllisyydessä eläen voidaan vähentää narsistisia ongelmia ?

        Niin se aiempi retkikutsuni on yhä voimassa. Yhteydenottoja kaivataan lisää.

      • A
        lynett kirjoitti:

        Ymmärrän pointi kyllä, mutta keskustelin siinä vain omasta suhteestani ja siinä pahoinvoimisesta. Siksipä se olikin kovin itsekeskeistä...
        Mennään yleisemmälle tasolle yhteisymmärryksessä =)

        En vain tiedä miten voisin yhteiskunnallisesti tai yleisellä tasolla vaikuttaa asiaan kuin omassa lähipiirissäni mahdollisuuksieni mukaan.

        > Mennään yleisemmälle tasolle yhteisymmärryksessä =)
        En vain tiedä miten voisin yhteiskunnallisesti tai yleisellä tasolla vaikuttaa asiaan kuin omassa lähipiirissäni mahdollisuuksieni mukaan.

        Harjoitat jo nyt virtuaalista vertaistukea. Se on oikein hyvä alku. Se saattaa olla jollekin elintärkeää. On mahdollista, että tämä palsta olisi kuollut ilman sinua. Tietämättäsi saatat olla hengenpelastaja

      • j.o.k.u.
        M.B. kirjoitti:

        Vastaavatko psykopaatit ja narsistit kysymyksiin?

        Olet ruvennut syljeskelemään aika paljon.

        Mikä oli kysymys?
        Rakastan kysymyksiä. :)

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Sepä se MB, miten tällaisessa yhteiskunnassa ja epäyhteisöllisyydessä eläen voidaan vähentää narsistisia ongelmia ?

        Niin se aiempi retkikutsuni on yhä voimassa. Yhteydenottoja kaivataan lisää.

        Olen tällä hetkellä hyvin epätietoinen elämäni järjestäytymisen suunnasta ja kykenemätön suorastaan tekemään suunnitelmia, joissa pysyisin. En tiedä johtuuko tähtäilyn hankaluus omasta epäröinnistäni sen suhteen, että osaanko haluta mitään vai en. Jos haluan, mistä tiedän, että haluan tällä kertaa oikein? Nyt olisi minulla hetki sitoutua seuraavat kuusi vuotta lukkoon lyövään asiaan... Tämä syö ajatukseni..


        *huoh*

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Olen tällä hetkellä hyvin epätietoinen elämäni järjestäytymisen suunnasta ja kykenemätön suorastaan tekemään suunnitelmia, joissa pysyisin. En tiedä johtuuko tähtäilyn hankaluus omasta epäröinnistäni sen suhteen, että osaanko haluta mitään vai en. Jos haluan, mistä tiedän, että haluan tällä kertaa oikein? Nyt olisi minulla hetki sitoutua seuraavat kuusi vuotta lukkoon lyövään asiaan... Tämä syö ajatukseni..


        *huoh*

        > Olen tällä hetkellä hyvin epätietoinen elämäni järjestäytymisen suunnasta ja kykenemätön suorastaan tekemään suunnitelmia, joissa pysyisin. En tiedä johtuuko tähtäilyn hankaluus omasta epäröinnistäni sen suhteen, että osaanko haluta mitään vai en. Jos haluan, mistä tiedän, että haluan tällä kertaa oikein? Nyt olisi minulla hetki sitoutua seuraavat kuusi vuotta lukkoon lyövään asiaan... Tämä syö ajatukseni..

        Uskon että sinä jos kuka osaat kyllä valita aivan oikein. Luota vain minuun. Luota vain itseesi.

      • 24
        A kirjoitti:

        > Ole hyvä, on tämä netti ihmeellinen kun kaikkea löytyy. Vois tutustua tuohon sivustoon "paremmalla ajalla" joskus, eli mappi ööhön tais mennä sekin :)

        Tarvitset lukujärjestyksen. Huitelet välillä miten sattuu. ... Lue nyt ainakin se sivustolla julkaistu masokismia koskeva luku, koska siinä näkökulmana on poikkeuksellisesti läheisriipuvuus eikä kipu, tavoittamattomuus eikä kärsimys.

        Noh, katsotaan nyt.. first things first!

      • M.B.
        j.o.k.u. kirjoitti:

        Mikä oli kysymys?
        Rakastan kysymyksiä. :)

        Kysymys: Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen?

        Ja että itseltään pitäisi kysyä:
        Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Olen tällä hetkellä hyvin epätietoinen elämäni järjestäytymisen suunnasta ja kykenemätön suorastaan tekemään suunnitelmia, joissa pysyisin. En tiedä johtuuko tähtäilyn hankaluus omasta epäröinnistäni sen suhteen, että osaanko haluta mitään vai en. Jos haluan, mistä tiedän, että haluan tällä kertaa oikein? Nyt olisi minulla hetki sitoutua seuraavat kuusi vuotta lukkoon lyövään asiaan... Tämä syö ajatukseni..

        Uskon että sinä jos kuka osaat kyllä valita aivan oikein. Luota vain minuun. Luota vain itseesi.

        Sun peikko-usko palautti kokeilupostini bumerangina..

      • lynett
        24 kirjoitti:

        "Miten selvitä 'narsistin' pihtiotteesta(?) Yksinkertaisesti lähtemällä pois"

        Se tunne kun narsusta pääsee eroon on lyömätön, sen tunteen takia kannattaa vaikka palata narsun luo uudelleen :D

        24 "Se tunne kun narsusta pääsee eroon on lyömätön, sen tunteen takia kannattaa vaikka palata narsun luo uudelleen :D "

        Huippuoivallus !

      • lynett
        A kirjoitti:

        > Mennään yleisemmälle tasolle yhteisymmärryksessä =)
        En vain tiedä miten voisin yhteiskunnallisesti tai yleisellä tasolla vaikuttaa asiaan kuin omassa lähipiirissäni mahdollisuuksieni mukaan.

        Harjoitat jo nyt virtuaalista vertaistukea. Se on oikein hyvä alku. Se saattaa olla jollekin elintärkeää. On mahdollista, että tämä palsta olisi kuollut ilman sinua. Tietämättäsi saatat olla hengenpelastaja

        A : Olet kyllä yllätyksiä täynnä. Eilen se taas nähtiin. Aikamoisia ylisanoja =)

        *hieroo narsistisuuttaan*

        ;)

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Sun peikko-usko palautti kokeilupostini bumerangina..

        > palautti kokeilupostini bumerangina..

        Keskity. Yritä kovemmin.

      • A
        lynett kirjoitti:

        A : Olet kyllä yllätyksiä täynnä. Eilen se taas nähtiin. Aikamoisia ylisanoja =)

        *hieroo narsistisuuttaan*

        ;)

        > *hieroo narsistisuuttaan*

        Muovataan siitä sopiva. Ensin otetaan lasivasara ja rikotaan pinta. Otetaan hiukan pois tuolta ja sieltä ja lisätään reilusti tuonne ja tänne. Olet vähän epämääräinen möykky, mutta kaikki tarveaineet oikein reippaalle ja suloiselle ovat kasassa, kunhan niitä ei heitetä menemään. Lopuksi tulikoe ja poltetaan.

        Sinusta tulee hyvä. Yksi tuhansista.

        http://www.youtube.com/watch?v=9we_6pSdz-Y

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Kysymys: Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen?

        Ja että itseltään pitäisi kysyä:
        Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

        MB : "hän" sanoi kerran intohimoiseen elämänasenteeseeni liittyen että olisin varmaan X:n (en edes muista asiayhteyttä) sattuessa valmis tappamaan hänet.
        Vastaukseni : älä imartele itseäsi.

        Koska olisin valmis ? No jaa... kun tytärtäni uhattaisiin ?

        Mikä sinulla voisi olla näin miehenä ;) ?

      • M.B.
      • M.B.
        A kirjoitti:

        > Kasvatus. Jos kaikki ongelmat johtuvat yksilön suhteesta perheeseen ja siitä juontuvat aikuisuutta haittaaviksi käytöksiksi, niin laajennetaan perhettä laajemmiksi yhteisöllisiksi kokonaisuuksiksi, joista haitalliseen käytökseen viehtymystä tuntevat kävisivät harjoittamassa haitallista käytöstään vaikka yhdessä tuumin kaukana sijaitsevan saunan takana

        Kasvattavaa olisi harjoitella siellä saunan takana uusia taitoja ja vanhoista poisoppimista. :) Tuollaisena sait kasvatuksen kuulostamaan pitkältä seminaariviikonlopulta Tallinnan-laivalla. :D

        > ideoita ?

        Määbään idea kasvatuksesta on ainoa mitä minäkään ehdoitta tuen. Lisäksi korostan että 'häpeä' on avain. Yhteisöllinen häpeä kelpaamattomuudestaan tulee ymmärtää häpeäkseen siitä, ettei osaa käyttäytyä hyveellisesti - ei häpeäkseen siitä, ettei saa käyttäytyä "paheellisesti". Tällöin siellä saunan takana voitaisiin noloina pussi päässä ja alkuun vaikka kumihanskat kädessä katseilta suojassa opetella pitämään kädestä ja puhumaan kiltisti pelkäämättä että toiset nauraa. Jätettäköön kovisleikit vihdoin jo teineille.

        " Tällöin siellä saunan takana voitaisiin noloina pussi päässä ja alkuun vaikka kumihanskat kädessä katseilta suojassa opetella pitämään kädestä ja puhumaan kiltisti pelkäämättä että toiset nauraa. Jätettäköön kovisleikit vihdoin jo teineille."

        Niin, tai koettaisiin joukkonolostuminen ja naurettaisiin kaikki yhdessä kaiken puhdistavaa naurua, jonka arvo on siinä, kun huomaa ettei se niin kamalaa ollutkaan :)

      • lynett
        M.B. kirjoitti:

        Olipas mielenkiintoinen teoblogi! kiitos :)

        T-O-D-E-L-L-A M-I-E-L-E-N-K-I-I-N-T-O-I-N-E-N

      • lynett
        A kirjoitti:

        > *hieroo narsistisuuttaan*

        Muovataan siitä sopiva. Ensin otetaan lasivasara ja rikotaan pinta. Otetaan hiukan pois tuolta ja sieltä ja lisätään reilusti tuonne ja tänne. Olet vähän epämääräinen möykky, mutta kaikki tarveaineet oikein reippaalle ja suloiselle ovat kasassa, kunhan niitä ei heitetä menemään. Lopuksi tulikoe ja poltetaan.

        Sinusta tulee hyvä. Yksi tuhansista.

        http://www.youtube.com/watch?v=9we_6pSdz-Y

        "Sinusta tulee hyvä. Yksi tuhansista."

        Nou vei Hosee. Its tsats mii =)

        ' katsoo peiliä `

      • 24
        lynett kirjoitti:

        24 "Se tunne kun narsusta pääsee eroon on lyömätön, sen tunteen takia kannattaa vaikka palata narsun luo uudelleen :D "

        Huippuoivallus !

        :D

      • 25
        M.B. kirjoitti:

        " Tällöin siellä saunan takana voitaisiin noloina pussi päässä ja alkuun vaikka kumihanskat kädessä katseilta suojassa opetella pitämään kädestä ja puhumaan kiltisti pelkäämättä että toiset nauraa. Jätettäköön kovisleikit vihdoin jo teineille."

        Niin, tai koettaisiin joukkonolostuminen ja naurettaisiin kaikki yhdessä kaiken puhdistavaa naurua, jonka arvo on siinä, kun huomaa ettei se niin kamalaa ollutkaan :)

        Ei enää myötähäpeää kiitos, hävetkää keskenänne :)

      • A
        lynett kirjoitti:

        "Sinusta tulee hyvä. Yksi tuhansista."

        Nou vei Hosee. Its tsats mii =)

        ' katsoo peiliä `

        > Nou vei Hosee. Its tsats mii =)

        Suhtaudu itseesi vakavammin. Peili ei koskaan hymyile; sinä se olet ihan itse.

      • j.o.k.u.
        M.B. kirjoitti:

        Kysymys: Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen?

        Ja että itseltään pitäisi kysyä:
        Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin?

        "Mitä mitätöinti tuottaa täydennykseksi tyhjyyteen? "

        Ei yhtään mitään. Ehkä hetkellinen toisen pahanolon todistaminen, ja sen aiheuttaminen antaa illuusion omasta vahvuudesta, kuvitellun todisteen siitä, että on oman uhriutensa yläpuolella, ja koko traagisen näytelmän ( oman elämänsä ) käsikirjoittaja. Kun tämän tiedostaa, ymmärtää myös asian turhuuden...

        "Tiedänkö minä itse minkäkaltaisessa tilanteessa itse yltyisin veritekoihin? "

        Itsepuolustus, jos ei muuta keinoa olisi...

      • M.B.
        lynett kirjoitti:

        MB : "hän" sanoi kerran intohimoiseen elämänasenteeseeni liittyen että olisin varmaan X:n (en edes muista asiayhteyttä) sattuessa valmis tappamaan hänet.
        Vastaukseni : älä imartele itseäsi.

        Koska olisin valmis ? No jaa... kun tytärtäni uhattaisiin ?

        Mikä sinulla voisi olla näin miehenä ;) ?

        Hmm.. näin miehenä :DDD repesin kesken kirjoittamisen...

        Joo, no, en ole ihan varma tuosta itsepuolustuksestakaan, mutta niin olen usein pähkäillyt, että sotatilanteessa, joukon/lauman ollessa kokoontuneena yhteen, saattaisin vihollisen ilmaantuessa pihapiiriin ottaa sen kaiken varmuuden vuoksi ensin hengiltä ja sitten vasta kysellä, että millä asialla liikkuu...

      • M.B.
        lynett kirjoitti:

        T-O-D-E-L-L-A M-I-E-L-E-N-K-I-I-N-T-O-I-N-E-N

        Kiitos! Näin aspergreenina arvostan tavutusta erityisesti ;DD

      • M.B.
        A kirjoitti:

        > palautti kokeilupostini bumerangina..

        Keskity. Yritä kovemmin.

        Höpöhöpsis.

      • A
        M.B. kirjoitti:

        Höpöhöpsis.

        Tutkipa nyt oma postilaatikkosi. Pitäisi asian olla nyt selvinnyt?

    • A

      Ketju avattu 7.4. ja nyt 173 viestiä kahdessa päivässä. Yritin tuolta arkistosta katsoa, että olisi jo nyt koko palstan kaikkien aikojen pisin ketju?

      Aihe kiinnostaa, ei kai tässä muutakaan voi olla mieltä. Hmmm ...

      • elisakettu

        Pistin merkille saman asian. Mitäpä luulet ? :DD

        Sivulauseena; ai ei ole sanoilla merkitystä? ;)

      • 25

        Alkaa olla hankalaa seurata tätä ketjua tällä nykyisellä systeemillä.

      • lynett

        Uskomaton ketju kyllä ! Niin pitkä, että on vaikea enää löytää uusia viestejä ja hidastaa toimintoja =(

        *kiukuttelee koneelle, tännehetikaikkinyt*

      • 27
        lynett kirjoitti:

        Uskomaton ketju kyllä ! Niin pitkä, että on vaikea enää löytää uusia viestejä ja hidastaa toimintoja =(

        *kiukuttelee koneelle, tännehetikaikkinyt*

        Oikeestaan just sopivan hidasta nykyiselle aivotoiminnalleni.

      • ...
        lynett kirjoitti:

        Uskomaton ketju kyllä ! Niin pitkä, että on vaikea enää löytää uusia viestejä ja hidastaa toimintoja =(

        *kiukuttelee koneelle, tännehetikaikkinyt*

        CTRL-F (selaimen etsi toiminto) ja hakuun kellonaika 11:59 ja avot.

    • A

      Sanat ovat väline tavoitettaessa merkitystä. Mutta niillä ei ole itsessään merkitystä. Tunnen niin. Koetin tänään sanoilla tavoittaa jotakin muuta.

      • elisakettu

        Pistit pahan nyt. ?? Minä löydän sanojen takaa yleensä tunnetiloja, ajatuksia ja arvoja. Muuten, me mään kanssa ei saada sua kiinni.

    • metall-leidi

      Yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen kommentti. En oikein osaa sanoa, että olisin narsistisesti loukkaantunut ihmisille kun olen kokenut, että mua on loukattu.
      Olen ollut pesunkestävän narsistin kurmuutettavana 20v ja osaan mielestäni erottaa milloin joku ihminen on persoonallisuushäiriöinen narsisti ja milloin joku muuten vaan katsoo oikeudekseen loukata mua.
      Mulla ei ole ollut mitään tekosyytä loukkaantua vaan on ollut täysi syy narsistiseen ex-ystävättäreeni kun hän toistuvasti loukaasi mua.
      Elämässäni olen kantanut tekemisistäni ja sanomistani vastuuta ja koetan välttää uhriutuvaa käyttäytymistä.
      Toisin kuin narskuthan eivät ota vastuuta sanomisistaan ja tekekisistään.'
      Sen kummemmin en asian tiimoilta käy ns. "tekotieteellistä" debattia.

      • M.B.

        Hyvä sulle. Se varmaankin tarkoittaa sitä, että sulla on eri intressit kuin meillä tekotieteellistä debattia käyvillä. Se nyt ei varmaankaan tarkoita sitä, että ilmaiset olevasi parempi omasta mielestäsi tai että me täällä tekotieteellistä debattia käyvät luulisimme olevamme vain parempia mielestäsi?

        Ja ihan omintakeisena elämänmittaisena huomiona, ne yksinkertaiset ihmiset ovat usein niitä kaikkein monimutkaisimpia lopunviimeks. Outoa.

        Mutta yksinkertaisuus on siksikin niin arvostettavaa, koska se on monimutkaisuudessaan äärimmäisen vaikea laji.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taisin tehdä virheen

      Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle
      Ikävä
      98
      4622

    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      49
      3162

    3. Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi

      Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle
      Ikävä
      85
      2909

    4. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      79
      1667

    5. Nainen onko sulla supervoimmia ?

      Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.
      Ikävä
      41
      1470

    6. 450 000 ulosotossa

      Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden
      Perussuomalaiset
      102
      1264

    7. Onko esitutkinta jo saatu päätökseen?

      Ketkä saa syytteet? Voi olla iso määrä ihmisiä?
      Ähtäri
      15
      997

    8. Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?

      En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan
      Ikävä
      40
      911

    9. Miehen taloudellinen tilanne ja

      halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah
      Ikävä
      25
      900

    10. Miten suhtautuisit

      jos saisit tietää, että kaivatullasi on kokkeliriippuvuus?
      Ikävä
      184
      884
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt