Mun mies on narsisti!
Sen olen vihdoin viimein tajunnut, kun olen lukenut asiasta viime aikoina paljonkin. Lähes jokaisen merkin olen hänessä tunnistanut.
Hän on AJANUT LUOTANI KAIKKI POIS, niin sukulaiset kuin ystävätkin erilaisilla tavoillaan, olemalla ilkeä ja ylimielinen heitä kohtaan selän takana, ja kun ovat olleet luonamme, esiintyy kuin mitään ei olisi, mutta heti kun lähtevät, haukkuu nämä ja minut samassa sopassa. Hän HALVENTAA puheillaan muita ihmisiä ja NOSTAA ITSENSÄ Jumalan tasolle ja osittain ylikin. Ja auta armias, kun pääsee kehumaan itseään! Hän edyllättää minulta (ja muiltakin) muusan osaa itsekehuissaan. EMPATIA on täysin vieras tunne hänelle. Osaa kyllä MATKIA tunteita toisilta tosi uskottavasti, mutta ne eivät ole hänen omiaan. MANIPULOINNIN mestari.
Lapsemme, jotka ovat muuttaneet jo pois kotoa eivät ole tervetulleita kotiimme. Hän lähettelee lähinnä humalassa olessaan kiristäviä ja loukkaavia viestejä lapsille, ja kun tulevat käymään, vetäytyy ja suurinpiirtein on, kuin näitä ei olisi olemassakaan. Yrittää mustamaalata minua lapsillemme selän takana, ja jos jotan asian esille, hän kiistää kirkkain silmin tehneensä mitään. Hän on sanonut lapsille, että äiti on ihan hullu ym. Minulle hän on tunnustanut, että yrittääkin tehdä minusta hullun. Hän nimittelee minua mitä uskomattomimmilla nimityksillä, aliarvostaa, halveksii ja mitätöi työtäni, koulutustani ja ulkonäköänikin.
Eikä tuo henkiseen väkivaltaan ole jäänyt, vaan hän on
-lyönyt korville niin, että toisesta korvasta särkyi tärykalvo,
-lyönyt nyrkillä keskelle päälakea niin, että kaaduin tähtiä laskien,
-ajanut minut pois kotoa lukemattomat kerrat
-kuristanut,
-estänyt liikkujani,
-rikkonut tavaroitani
- ja niin paljon muuta
Pahinta kaikesta oli, kun hän korotti kurittamisen oikeutensa jopa nuorimpaan lapseemme, joka silloin asui kotona. Hän kävi lapseen käsiksi ja kun menin väliin ja tappelin kuin naarasleijona, sain hänet irti lapsesta. Silloin hän säikähti ja käsiksi käyminen lapseen jäi, mutta jäljet se lapseeni jätti, sen olen vasta viimevuosina käsittänyt.
Nyt hän haukkuu ja irvailee tätä lastamme minulle ja on tehnyt sen hänelle päin naamaakin tosi järkyttävissä tilanteissa. Ehkä siksi hän hyökkää tämän lapsen kimppuumme, koska lapsi ja minä olemme samalla puolella ja hän ei hyväksy isänsä tekoja ja on tehnyt tämän selväksi.
Pari vanhempaa lastamme eivät juuri halua olla missään tekemisissä isänsä kanssa, minulle he soittavat, eivät koskaan isälleen.
Älkää kysykö, miksi en ole lähtenyt.
Aikaisemmin uskoin, että KAIKKI VIKA ON MINUSSA, kun hän niin minut sai taitavana uskomaan. Kuljin allapäin tehtävistä toisiin, yksin.
Itsetunto niin siruina ja se - sääli häntä kohtaan- niin älytöntä kuin se onkin.
Nyt olen kohta jäämässä työelämästä pois. Niin kauan olen tässä suhteessa kaiken uhrannut. Otin lapsilleni isäksi ja puolisoksi itselleni narsistin. Henkisesti sairaan.
Kyllä nyt vastuuni tunnen, kun se alkaa olla jo myöhäistä.
Jos mahdollista, älkää kovin tuomitko, tämä nyt oli mun elämäni.
Nuoret, joilla on vielä elämä edessä, teille sanoisin "Älkää te toistako tätä, olkaa viisaampia kuin minä olen ollut"
Mun elämä on viimeisellä sivulla, teillä nuoret niitä sivuja on paljon, kirjoittakaa sinne hyvä tarina.
NARSISTI EI KYKENE PARANTUMAAN, mikä on niin väärin!
Sen olen vihdoin viimein tajunnut, kun olen lukenut asiasta viime aikoina paljonkin. Lähes jokaisen merkin olen hänessä tunnistanut.
Hän on AJANUT LUOTANI KAIKKI POIS, niin sukulaiset kuin ystävätkin erilaisilla tavoillaan, olemalla ilkeä ja ylimielinen heitä kohtaan selän takana, ja kun ovat olleet luonamme, esiintyy kuin mitään ei olisi, mutta heti kun lähtevät, haukkuu nämä ja minut samassa sopassa. Hän HALVENTAA puheillaan muita ihmisiä ja NOSTAA ITSENSÄ Jumalan tasolle ja osittain ylikin. Ja auta armias, kun pääsee kehumaan itseään! Hän edyllättää minulta (ja muiltakin) muusan osaa itsekehuissaan. EMPATIA on täysin vieras tunne hänelle. Osaa kyllä MATKIA tunteita toisilta tosi uskottavasti, mutta ne eivät ole hänen omiaan. MANIPULOINNIN mestari.
Lapsemme, jotka ovat muuttaneet jo pois kotoa eivät ole tervetulleita kotiimme. Hän lähettelee lähinnä humalassa olessaan kiristäviä ja loukkaavia viestejä lapsille, ja kun tulevat käymään, vetäytyy ja suurinpiirtein on, kuin näitä ei olisi olemassakaan. Yrittää mustamaalata minua lapsillemme selän takana, ja jos jotan asian esille, hän kiistää kirkkain silmin tehneensä mitään. Hän on sanonut lapsille, että äiti on ihan hullu ym. Minulle hän on tunnustanut, että yrittääkin tehdä minusta hullun. Hän nimittelee minua mitä uskomattomimmilla nimityksillä, aliarvostaa, halveksii ja mitätöi työtäni, koulutustani ja ulkonäköänikin.
Eikä tuo henkiseen väkivaltaan ole jäänyt, vaan hän on
-lyönyt korville niin, että toisesta korvasta särkyi tärykalvo,
-lyönyt nyrkillä keskelle päälakea niin, että kaaduin tähtiä laskien,
-ajanut minut pois kotoa lukemattomat kerrat
-kuristanut,
-estänyt liikkujani,
-rikkonut tavaroitani
- ja niin paljon muuta
Pahinta kaikesta oli, kun hän korotti kurittamisen oikeutensa jopa nuorimpaan lapseemme, joka silloin asui kotona. Hän kävi lapseen käsiksi ja kun menin väliin ja tappelin kuin naarasleijona, sain hänet irti lapsesta. Silloin hän säikähti ja käsiksi käyminen lapseen jäi, mutta jäljet se lapseeni jätti, sen olen vasta viimevuosina käsittänyt.
Nyt hän haukkuu ja irvailee tätä lastamme minulle ja on tehnyt sen hänelle päin naamaakin tosi järkyttävissä tilanteissa. Ehkä siksi hän hyökkää tämän lapsen kimppuumme, koska lapsi ja minä olemme samalla puolella ja hän ei hyväksy isänsä tekoja ja on tehnyt tämän selväksi.
Pari vanhempaa lastamme eivät juuri halua olla missään tekemisissä isänsä kanssa, minulle he soittavat, eivät koskaan isälleen.
Älkää kysykö, miksi en ole lähtenyt.
Aikaisemmin uskoin, että KAIKKI VIKA ON MINUSSA, kun hän niin minut sai taitavana uskomaan. Kuljin allapäin tehtävistä toisiin, yksin.
Itsetunto niin siruina ja se - sääli häntä kohtaan- niin älytöntä kuin se onkin.
Nyt olen kohta jäämässä työelämästä pois. Niin kauan olen tässä suhteessa kaiken uhrannut. Otin lapsilleni isäksi ja puolisoksi itselleni narsistin. Henkisesti sairaan.
Kyllä nyt vastuuni tunnen, kun se alkaa olla jo myöhäistä.
Jos mahdollista, älkää kovin tuomitko, tämä nyt oli mun elämäni.
Nuoret, joilla on vielä elämä edessä, teille sanoisin "Älkää te toistako tätä, olkaa viisaampia kuin minä olen ollut"
Mun elämä on viimeisellä sivulla, teillä nuoret niitä sivuja on paljon, kirjoittakaa sinne hyvä tarina.
NARSISTI EI KYKENE PARANTUMAAN, mikä on niin väärin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
aika itsekäs
Voimia sinulle. Kyllä sinä pystyt lähtemään kun saat jostain voimaa. Ole yhteydessä johonkin sukulaiseen tai ystävään..... kyllä täällä maailmassa on auttavia ihmisiä. Rikosuhripäivystykseen soittamallakin saat keskusteluapua. Tarvitset ihmísen jolle puhua. Jonkun joka antaa sinulle voimaa lähteä pois tuon miehen luota.
Hei tuntematon ! Kertomuksesi oli kuin suoraan minun kirjoittamaa ja minun elämääni. Minäkin olen elänyt narsistin kanssa ja tiedän kaikki sinun tunteet. Mehän vaikutamme hulluilta muiden silmissä ko kestämme sellaista elämää, mutta kukaan muu ko narsistin uhri ei tajua sitä, mitä se ihminen tekee sulle ja mihin se pystyy. Niin minäkin luulin että minähän se tässä ihan oikeesti oon se hullu ko minulle sitä joka pv toitotettiin. NE on niin PIRUN viisaita ja sairaita. Mun kumppanin mielilause oli " ko sä oot niin tyhmä " sen jälkeen tietenki nää huorat sun muut. Ja tuttua tosiaankin se, kuinka hyvä hän on, nimenomaan , jopa yli jumalan. Minäkin ihmettelin aina sitä, että miks kaikki muut on hänen silmissään niin huonoja. Enhän ninä tiennyt silloin ko elin suhteessa hänen kans että hän on narsisti, en ollut koskaan ees kuullut sellaisesta. Kuvittelin vain että tosi hankala ihminen. Jos hänen aamunsa alko hyvin,niin minunkin, siihen asti, kunnes hänen mielialansa muuttu, niin muuttu minunkin ja sehän saatto tapahtua 15 min. Täysin arvaamattomia ihmisiä. Joo ja ko sille päälle sattu, niin muitten silmissä aivan itse ihanuus. Osas esittää sen hetken ko oma tarve vaati mutta ei yhtään enempää,ei narsisti jaksa. Meilläki alko sitte nyrkki heilumaan. Höpsistä, mitä sanoin. Eihän hän koskaan minua lyönyt, HÄN vain vähän "läpsäsi", siten että silmä mustana, huuli auki jne. Pari kertaa veti tukasta lattialle ja potki sinne ja tänne, mihinkä kenkä sattu milloinki osumaan. Voisin kirjoittaa vaikka koko illan mitä se hullu teki mulle, aivan uskomattomia juttuja. Mutta piste iin päälle. MÄ JÄTIN SEN HULLUN. Yksin en olis siihen kyennyt. Oli rakas sisko tukena ,joka anto neuvoja, miten toimia narsistin kans. ÄLÄ VASTAA SEN VIESTEIHIN. SE on pahinta mitä sä voit narsistille tehä. Mä en oo vastannu yhteenkään ja aina vain se hullu lähettää mulle viestejä2 vuoden jälkeen. Kaipaa mua ja haluu mut takasin vaikka asunnu koko ajan toisen ihmisen kans yhesä, mutta se toinen saa lähteä heti kävelemään, ko mä vaan tuun takas. ETTÄ NÄIN SAIRAITA NE ON. Voi ko olis ihana tavata ja puhua koko yö-
Joo, kamalaa mutta totta ! Itekki kokennu samat kauheudet. Jos et tee sitä tai tätä niin kostan lapsilles. Jos Sun " lapset " käy mun silmille, niin voin kertoo sulle, että hommaan semmosen porukan, että ko sun "lapsi " tulee töistä eikä aavista mitään, niin mun porukka tulee ja hoitaa sen. Hakkaa kyllä siihen kuntoon,että tietää. Tai sit esim. Hänellä ollu vk putki päällä, Ilmottaa mulle että tuu hakeen baarista ko tuut töistä. Joo tullaan kotiin, Hirvee haloo, jääkaapisa ei mitään syötävää. Mä tietenki taas nöyränä kauppaan, ettei mitään pahempaa sattuis ko taas niin kännisä ! Käyn kaupasa ja kotiin tullesa oottaa yllätys. Avain ei sovi lukkoon. Hän tilkinny lukon tulitikulla, etten mä pääse sisälle. Ja sehän oli mun vika. Muita esim. Piilotti mun auton avaimet, etten päässy aamulla töihin. Esim. Oli pimeällä käynny irrottamasa mun autost pari tulppaa irti, etten taaskaan pääsis töihin. Jollain ihmeen kaupalla pääsin töihin,auto kulki n.40. sitte viesti, ennenko mun työt loppu " Kävikö auto huonosti. ON NE NIIN SAATANAN SAIRAITA IHMISIÄ. Voisin kertoo tuhat tarinaa mitä se sairas teki mulle. Toivottavasti kukaan ei joudu kokemaan samaa mitä mä koin.