Kovasti valitetaan siitä, että täällä puhutaan vain ATM:istä eikä ollenkaan sinkkuaiheista. Tässä nyt sitten yksi mielestäni aito sinkkuaihe, katsotaan kelpaako nirsoille naisille :D
Olen joskus lukenut tai kuullut, että on mahdollista alitajuisesti aina ihastua, tai yleensäkään kiinnittää huomionsa vääriin, itselleen epäsopiviin ihmisiin. Onko kukaan perehtynyt tähän aiheeseen enemmän? Mihin se väärien ihmisten valitseminen liittyy? Millainen on "se oikea" valinta kumppaniksi sitten?
Olen joskus lukenut tai kuullut, että on mahdollista alitajuisesti aina ihastua, tai yleensäkään kiinnittää huomionsa vääriin, itselleen epäsopiviin ihmisiin. Onko kukaan perehtynyt tähän aiheeseen enemmän? Mihin se väärien ihmisten valitseminen liittyy? Millainen on "se oikea" valinta kumppaniksi sitten?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Naisille jokainen sen hetkinen kumppani on "se oikea". Eron tapahtuessa "se oikea" muuttuu naisen puheissa täysin kusipäiseksi mulkuksi.
Miehille jokainen sen hetkinen kumppani on "se oikea". Eron tapahtuessa "se oikea" muuttuu miehen puheissa täysin kusipäiseksi nartuksi.
Moi.
Sanotaan, että jotkut naiset ihastuvat isänsä kaltaisiin ja jotkut miehet jollain tavoin äitiään muistuttaviin.
Millainen äitis oli...
On se edelleen.
No, millainen ihminen hän on tai näetkö jotain yhteyttä niiden naisten kanssa, jotka ovat sinua satuttaneet?
Parisuhdekulttuurissamme lienee yleistä, että mies joka on jännä sekä mielenkiintoinen osaa myös supliikillaan vakuuttaa itsensä "hyväksi" poikaystäväkanditaatiksi naiselle, vaikka miehen ne piilevät ominaisuudet arkena olisivatkin jotain mitä nainen ei niin diggaakkaan pitemmän päälle?
Näin ollen myös tylsempi-perheiskämies on kysytty kumppaniksi ktm-tasolla, missä pitemmät liitotkin mielestäni ovat, ihan yyber-yt-tasolla toki myös, on kysytty kun naiselle tulee se lapset ja farkku-volvo ikä?
Aidot sinkut ovat useimmiten tosi at, tai todella YT-joka ei edes henkisesti tahdo vakavaa parisuhdetta kun voi nautiskella irtoseksillä useista eri naisista?
Minä kysyisin että millaisen kompromissin itse kukin olemme valmiita tekemään kun haluamme kunnon parisuhteen?
Pardon me. Käytän termejänne vain jotta yleisesti tämä kommaus pysyy tajuttavana.
"Olen joskus lukenut tai kuullut, että on mahdollista alitajuisesti aina ihastua, tai yleensäkään kiinnittää huomionsa vääriin, itselleen epäsopiviin ihmisiin. Onko kukaan perehtynyt tähän aiheeseen enemmän? Mihin se väärien ihmisten valitseminen liittyy? Millainen on "se oikea" valinta kumppaniksi sitten?"
-Kai se perustuu siihen että jonkinlainen tuttuus ihmisissä viehättää. Tuo teoria vääristä parinvalinta-perusteista tosin jotenkin sisältää ajatuksen siitä että jokaisen olis mahdollista löytää ihminen jonka kanssa suhde on täysin ongelmaton, mihin en usko ollenkaan. Noin yleensä varmaan kyky arvioida itseään, omaa toimintaansa, tunteitaan, viestintäänsä, valintojaan, on hyväksi ja hyödyttää parisuhdettakin. Suhteiden ongelmat johtuvat ihmisten "sisäisistä ristiriidoista".
Ehkä perustuu siihen, että tietyt pinnallisesti vetävät ominaisuudet saavat aluksi ihastumaan. Ne "väärät" ominaisuudet toinen pitää piilossa tai vihjeitä niistä ei huomata, kun pää on ihastumisesta sumussa.
En ole perehtynyt, mutta olen tunnetusti kova keittiöpsykologi ;)
Sen sopivan ihmisen löytäminen ei ole helppoa ja on oikeastaan pieni ihme jos sellaisen löytää. Ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet; toiset haluavat nauttia vapaudestaan, eivätkä ole yhtä valmiita sitoutumaan kuin toiset. - Tästä aiheesta olen joskus lukenut mielestäni kuvaavan ajatelman: "Mitä tiukemmin yrität puristaa hiekkaa nyrkissäsi, sitä varmemmin se valuu pois. Mutta antaessasi hiekan olla vapaasti kädessäsi, se pysyy siinä vaikeuksitta." - Luulen, että väärien ihmisten valinta liittyy siihen, että yritetään liikaa, vaikka parin epäsopivuus ja suhteen toimimattomuus on ilmeistä.
Ei turhaan sanota, että ihminen on parhaimmillaan silloin kun hän on oma aito itsensä ja lisäksi sinut itsensä kanssa. - Silloin kun ei vedä mitään roolia, tarjoaa mahdolliselle kumppaniehdokkaalle parhaat mahdolliset lähtökohdat tutustua sinuun omana itsenäsi ja annat hänelle samalla rohkeutta olla pelaamatta mitään peliä. -
Kahden viimeisen kohdalla ehkä... Mutta esimerkiksi ne jutut, kun minua on petetty, ovat tapahtuneet näitä kahta viimeistä aiemmin. Ja ne aiemmat naiset eivät ole muistuttaneet äitiäni kyllä ei sitten pätkääkään. Muutenkaan en usko tuohon aloitukseni teoriaan omalla kohdallani kovin paljoa, koska ne naiset, joiden kanssa olen tapaillut tai seurustellut, ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. Tiedän kyllä, että jotkut päätyvät yhteen kerta toisensa jälkeen hyvin samanlaisten ihmisten kanssa. Minun kohdallani ei kuitenkaan ole näin.
Tuli mieleen yksi tyyppi, jonka tunsin joskus vuosia sitten. Sanotaan häntä vaikka Kalleksi. Kalle seurusteli Annen kanssa, jonka olin nähnyt kerran ohimennen, ja samoin olin nähnyt hänen exänsä, Tiinan kerran nopeasti. Nämä naiset eivät olleet jääneet mieleeni mitenkään paljoa muuta kuin siinä, että muistuttivat toisiaan kovasti olemukseltaan ja ulkonäöltään. Heidän nimensä olivat myöskin jääneet muistiini, koska Kalle oli heistä puhunut kuitenkin jonkin verran, kun samassa kaveriporukassa liikuimme. Olinpa sitten kerran noihin samoihin aikoihin ravintolassa juhlimassa, ihan eri kavereiden kanssa. Olin aika öissä, olin juonut aika hyvin sinä iltana. Ravintolassa äkkäsin yhtäkkiä, että tuollahan menee Kallen tyttöystävä. Menin siihen juttelemaan innoissani ja kyselemään, että missä Kalle on, onko hänkin baarissa. Tyttö sanoi, että ei ole enää yhdessä Kallen kanssa, ja vaikutti hämmästyneeltä, kun tulin sillä tavalla puskasta juttelemaan. Olin sille tytölle sitten, että "joo sori, luulin että olet Anne, mut sä ootkin se aiempi tyttöystävä, mut kyllä mekin ollaan tavattu kerran, muistatko?". Tyttö katseli vähän ihmeissään. En muista miten se tarkalleen selvisi, mutta hetkisen juteltuamme tajusin, että kyseessä ei ollutkaan myöskään Tiina, vaan Kallen joku aiempi exä.
Ylläolevan piti olla siis vastaus nimimerkki ...;,,,;... :lle, mutta suomi24 heitti näköjään kommentin taas tänne alas.
Tai sitten aloit vain naputtelemaan siihen valmiina olevaan ruutuun, etkä painanut vastausta oikealle postaajalle.
Tuntuupa joskus että pohjimmiltaan maailma on testilaboratorio naisille sitä oikeaa etsiessään. Ja miehet ovat vain koeputki-aikuisia siinä eksperimentissä. Mies saa naisen jos testitulos on positiivinen, mutta naisilla koeputkia riittää.
Ehkä kyse on toistosta. Ihmiset usein toistavat kaikenlaista just sillä tavoin kuin tekivät sen aikaisemmin.
Miksei tähänkään kukaan kirjoittanut omia kokemuksiaan asiasta?
Ekaksi haukutaan ATM-keskustelu jokaisessa ketjussa, ja sitten kun perustaa enemmän kaikkia sinkkuja koskettavan keskustelun, niin kukaan ei vastaa mitään järkevää. Olisi kiva lukea, jos jollain olisi omia kokemuksia siitä, kuinka on ymmärtänyt jotain syvällistä pieleen menneistä suhteista ja huomion kohdistamisesta vääriin ihmisiin.
Enemmistöllä täällä ei taida olla juurikaan suhteita takana.
Kaikki hoitoni ovat olleet juoppoja ja ennemmän tai vähemmän vinksahtaneita. Olisikohan Pelastusarmeijalla deittipalvelua... "Oikea" minulle olisi jokin kevyesti vinksahtanut, liika on aina liikaa.
"Niin kauan kuin reagoimme alitajuisesti lapsuutemme emotionaalisiin haavoihin ja älylliseen ohjelmointiin, me toistamme samoja kuvioita. Me yritämme päästä lähelle saavuttamattomia ihmisiä. Me järjestämme itsemme hylätyiksi, petetyiksi ja torjutuiksi. Me etsimme rakkautta vääristä paikoista ja vääristä ihmisistä."
"Meitä houkuttelevat ihmiset, jotka eivät pysty täyttämään meidän tarpeitamme, jotka ovat jollakin tapaa saavuttamattomia. Estäessään meitä pääsemästä lähelle jotakuta, joka olisi meille saavutettavissa, tämä suojelee meitä - koska silloin he huomaisivat kuinka hävettäviä me olemme ja he hylkäisivät meidät. Se, että antaisimme jonkun nähdä sisällemme, nähdä mitä me todella olemme, on taudille viimeinen asia, jonka se haluaa meidän tekevän - ja tätä vastaan se kehittää uskomattoman vahvaa ja tuhoisaa läheisyyden pelkoa."
http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Fear_of_Intimacy.html
Luulisin, että aika monen väärän valinnan takana voi olla myös joko:
(a) "väärä" käsitys omasta itsestä: tunnetaan vetoa esimerkiksi sellaisiin ihmisiin, jotka voisivat sopia sellaisen ihmisen elämään, jollainen jossain haavekuvissaan haluaisi olla - mutta ei oikeasti olekaan, joten ei ole sitä kuviteltua yhteensopivuuttakaan; tai sitten
(b) "väärä" käsitys rakkaudesta: ihmisillä on toinen toistaan kummallisempia ja idealistisempia käsityksiä - intohimon kuuluu olla räiskyvää (eli jatkuvaa eripuraa), tai sitten rakkauden tuntuu olla tuskaa ja epävarmuutta, huumaa ja hulluutta, tai sitten tosirakkauden täydellistä sielunkumppanuutta eli ollaan ihan samaa mieltä aina kaikesta... Tuskin moni edes tiedostaa omituisia käsityksiään tällä saralla, enkä tiedä kuinka paljon niihin voi järkeilyllä vaikuttaa. Jollekin ihmiselle romanttinen sadessa itkeminen ja kaipuu tuntuu todellisemmalta kuin mukavan ihmisen seura. Jatkuva tappelu ja mustasukkaisuus taas tuskin tekee ketään onnelliseksi - yhdessäeläminen on taatusti sietämätöntä kummallekin - mutta aika monella ihmisellä näyttäisi olevan sellainen uskomus, että rakkaudesta ilman jännitteitä puuttuu jotain. Että se on liian tylsää ja arkista.
Mistä nämä käsitykset sitten juontavat juurensa, ken tietää. Mutta jos tuntee aina valitsevansa jotenkin väärin, niin olisi varmaan aika mielenkiintoista pohtia, onko näissä väärissä valinnoissa itsessään mitään niin erityisen puoleensavetävää, vai ihastuuko siinä tosiaan pikemminkin haavekuviin omasta itsestä tai haavekuviin romanttisesta rakkaudesta.
(En tietysti tiedä asiasta itse mitään, mutta aiheena se on aika kiehtova kuitenkin.)
(a) "väärä" käsitys omasta itsestä: tunnetaan vetoa esimerkiksi sellaisiin ihmisiin, jotka voisivat sopia sellaisen ihmisen elämään, jollainen jossain haavekuvissaan haluaisi olla - mutta ei oikeasti olekaan, joten ei ole sitä kuviteltua yhteensopivuuttakaan
Loistavaa analysointia! Juuri tätä ajattelin tai mieleni sopukoista hain. Haavekumppania haaveminälle hakemalla tuskin natsaa.
Oli taas lukihäirää kerrakseen... "rakkauden KUULUU olla tuskaa", "romanttinen SATEESSA itkeminen", jne. jne. Noloa.
Olen ollut aina heikkona punahiuksisiin naisiin ja äidilläni on ollut punaiset hiukset vielä joskus silloin kun olen ollut vauva, vaikken sitä muistakaan. Mutta kyllä tuo vähän melko oudolta ajatukselta tuntuisi jos ajattelisin etsiväni itselleni äitini kaltaista naista.
Muutamaan varattuun naiseen olen ollut hieman ihastunut, mutta se on kyllä mennyt melko nopeasti ohi kun olen saanut tietää naisen seurustelevan.
En osaa sanoa noista vääristä valinnoista mutta itse olen tajunnut etsiväni aikalailla isäni kaltaista miestä. En ulkonäöllisesti mutta luonteen puolesta. Jos sellaisen miehen löytäisin ja hän kelpuuttaisi minut niin uskon, että se olisi sitten sitä onnea :)
Johtuu havaintomaailmasta.
Ihmisen havainnot ovat TODELLA PUUTTEELLISIA.
Mutta tietysti jokainen omassa pääässään kuvittelee tietävänsä kaiken ja osaavansa yhdistää kaikki havainnot kokonaisuudeksi joka pitää paikkansa.
Esimerkiksi ihmisen ensivaikutelmaanhan voi vaikuttaa lukuisa määrä seikkoja.
Varsinkin tunteiden tasolla ihminen on helposti johdateltavissa ja kaikkein nopein tapa tuo on fysikaalinen viehättävyys ja seksuaalisuus.
"Se oikea" on se jonka kanssa se tavoiteltu suhde on mahdollinen. Eli jos etsitään pitkää suhdetta niin varmasti paljon tärkeämpää tuota nopeaa kilahtamista on miten samankaltaiset ihmisten mm. arvot sekä toiminta on.
Toisaalta samankaltaisuus on tuttua ja turvallista joka voi tuntua hyvin tylsältä. Sen vuoksi erilaisuus kiehtoo meitä ja saattaa viedä päähuomion tehdessämme havaintoja.
Valitettavasti osa ihmisistä uskoo (varsinkin naisista) että heillä on jumalan tai luontoäidin kyky, intuitio tai vaisto havaita huonot kumppanit vaikkapa jo tunteiden perusteella vaikka se on niin kaukana totuudesta kuin olla ja voi.
minä olen myös kokenut väärät miehet. Miettinyt että mistä johtuu että kumppaneissani on ollut aina samat piirteet: mustasukkaisuus, väkivalta ja alkoholismi. Vihdoin sitten erään kerran pahoinpideltynä hakeuduin psykologin luo ja siellä itsetutkiskelussa tajusin että se lähtee omasta päästä ja jos tiedostamattaan uskoo ettei ansaitse parempaa (monesti kyseisellä henkilöllä on huono itsetunto tai tuntemus niin kuin oikea termi kuuluisi) ja näin hän sitten tiedostamattaan hylkää hyvät miehet ja keskittyy niihin jotka uskoo ansaitsevansa /saavansa.. Nyt olen kyl jo se itsevarma nainen joka haluan ja pääsin ylös joten kyl se muiltakin onnistuu antakaa aikaa itsellenne ja pitäkää itseänne arvokkaana!//Toisilla se voi johtua tietty siitä ettei sisimmässään ole valmis sitoutumaan ja valitsee väärän sen tähden
Miettikääpäs tätä, mitä teen miehenä väärin.
Tässä hyvin karkea lista naisista.
A) Ovat naisia joista kiinnostun ja heihin ihastun, mutta he eivät yleensä kiinnostu minusta. Ovat siis tavoittamattomia. Liikunnallisia, hoikkia ja nättejä. Syy kiinnostukseeni on samankaltaisuus esimerkiksi juuri luonteen tai liikunnallisuuden vuoksi. Minulla ei ole heihin kuitenkaan mahdollisuuksia koska oma ulkonäköni ei ole tarpeeksi viehättävä miehenä enkä osaa heitä oikealla tavalla iskeä tai lähestyä jotta he seksuaalisesti kiinnostuisivat
B) Ovat naisia joista en kiinnostu enkä heitä koe millään tavalla viehättäväksi, mutta he kiinnostuvat minusta. Vähemmän liikunnallisia, pehmeitä ja pyöreitä. Usein "koti-ihmisiä" joiden mielenkiinnon kohteet ovat myös hyvin perinteisiä. En koe mitään samanhenkisyyttä heidän kanssaan enkä näe mitään syytä tapailla naista joka olisi liikunnallinen mutta samalla pyöreä ja kiinnostunut erilaisista asioista kuin minä.
C) Ovat naisia joista kiinnostuin joskus ennen, mutta huonojen kokemusten myötä huomaan että he eivät ole minua varten. Yleensä he ovat suht normaalivartaloisia ja ehkä omaavat jotain samankaltaisuutta, mutta luonteiden puolesta tekee vaikeaa. Suhteiden alku tuntuu jotenkin ennakkoon viritetyltä tai muuten vaikealta. Heihin en yleensä ihastu nopeasti joten lopputulos on että tunnelma naisen puoleltakin lässähtää kun kiinnostun liian hitaasti heistä (ehkä he eivät ole tarpeeksi puoleensa vetäviä kuten A)
Joten, mitä minun tulisi valita ja mikä näistä teidän mielestä on minulle "Oikea" ja "Väärä".
A) tuntuu kaikkein epätodennäköisimmiltä mutta parhaimmalta vaihtoehdolta, B) on kaikkein todennäköisin mutta vaihtoehto joka tuntuu aivan käsittämättömän huonolta (mieluummin olen yksin) ja C) taasen on kokemusten myötä osoittautunut niin vaikeaksi että on hyvin epävarmaa että suhteesta lopulta tulisi mitään.
Kysyin asiaa ihan puolitosissaan koska enhän odota ratkaisua näin karkean jaon perusteella.
Ajattelin ensin tuoda esille erilaisia yksilöitä, mutta ehkä karkea jako on parempi kun en viitsi kuvailla tänne itseäni.
Hyvä esimerkki tästä:
" väärä käsitys omasta itsestä: tunnetaan vetoa esimerkiksi sellaisiin ihmisiin, jotka voisivat sopia sellaisen ihmisen elämään, jollainen jossain haavekuvissaan haluaisi olla - mutta ei oikeasti olekaan, joten ei ole sitä kuviteltua yhteensopivuuttakaan."
Jospa katsoisit peliin ja miettisit millainen ihminen oikeasti sopisi sinun elämään ja millaisen ihmisen elämään sinä sovit.
Tarkoitatko B) vaihtoehtoa?
En ole koti-ihminen. Olen liikunnallinen. Kiinnostunut täysin erilaisista asioista kuin B) yleensä.
Syy minkä takia he kiinnostuvat minusta on että heillä on väärä käsitys minusta ulkonäköni ja rauhallisen käytöksen perusteella.
Olisin vain harhakuvissa B) kaltainen.
C) kävisi minulle kaiken ajattelun mukaan parhaiten, mutten ihastu heihin nopeasti ja he eivät yleensä jää odottelemaan sekä suhteet heihin ovat kauttaaltaan aina epäonnistuneet.
A) en tietoisesti edes tavoittele mutta kohtaan aina siitä ryhmästä jonkun joka on samankaltainen tietyiltä kiinnostuksen kohteilta ja käytökseltä sekä ihastun heihin nopeammin.
Uskoisin muuten tuntevani itseni paremmin kuin sinä tunnet itsesi joten jos jätetään nuo "haavekuvat" sikseen.
Mitä tulee haavekuviin niin edellinen ihastukseni lopahti oikeastaan siihen että sain selville A) naisesta asioita, jotka tekivät hänestä minulle ei pelkästään saavuttamattoman, mutta myös vääränlaisen yhteensopivuudeltaan.
Se ei tarkoita ettenkö olisi enää pitänyt häntä viehättävä tai toisaalta nähnyt että meillä oli todellakin yhteistä niiltä osin kuten olin odottanutkin, eli kyse ei ollut mistään minun haavekuvasta itsestäni ja hänestä, muiden asioiden osalta kuin niiden jotka paljastuivat. Tajusin tuolloin ettemme sopisi yhteen ja ihastus sekä kiinnostus hiipui.
Jokaisella on jonkinlainen "haavekuva" itsestä ja toisesta kun kiinnostuu/ihastuu johonkin. Se kuinka kaukana se on todellisesta yhteensopivuudesta riippuu sitten yksilöistä.
Fakta on se, että ihmisistä valtaosa on tavallisen näköisiä. Yhä edelleen näkö on tärkein aistimme ja sen pohjalta teemme pitkälti valintoja. Näin ollen aika harva mies tai nainen on niin hyvännäköinen, jotta voisi tavoitella juuri sellaista kumppania realistisella todennäköisyydellä, että vastapuoli kiiinnostuisi. Siksi on vaikea vetää nippuun kaikkia ihmisiä. On nimittäin myös niitä rumia ihmisiä (en tarkoita tätä henkilökohtaisesti vaan yleisen kauneuskäsityksen mukaan esim. 170 cm pituista ja 170 kg painoista naista ei pidetä kauniina), joiden on vaikea saada ylipäätään ketään kumppania.
Myönnän varsinkin nuorempana ajatelleeni, että haluan tulisen rakastajan, mutta saman henkilön kanssa arki olisi pitänyt olla seesteistä ja rauhallista. Nykyään olen tajunnut, että seksiä rauhallisen nörttimiehenkin kanssa voi olla kiihkeää eli luonteenlaatu/ulkonäkö ei korreloin esimerkiksi seksin onnistumista.
"Pähkinä purtavaksi" nimimerkille sanoisin, että sinun kumppanivalintasi perustuu viestisi perusteella yksinomaan ulkonäköön, jonka saa liikunta-/liikkumattomuusharrastuksen kautta. Onko yhteinen harrastus välttämättömyys hyvälle parisuhteelle/seksielämälle? Minusta paino ei korreloi seksin laadukkuutta.
Kysymyksiä sinulle
Minkä ikäinen olet? Onko sinulla lapsia?
Kysymykseni on teoreettinen.
Kumppanivalintani ei perustu ulkonäköön. Olisin voinut esitellä yksilöitä joista olen ollut kiinnostunut/en ole ollut kiinnostunut.
"yksinomaan ulkonäköön, jonka saa liikunta-/liikkumattomuusharrastuksen kautta"
Se on totta osittain. Mielestäni liikunnan harrastaminen kertoo ihmisen luonteesta ja se näkyy kimmoisana kroppana. Siinä silmä lepää. Toisaalta kyse on myös samankaltaisuudesta eli koska kehoni on liikunnallinen niin etsin toista samanlaista joka ajattelee samoin.
"Onko yhteinen harrastus välttämättömyys hyvälle parisuhteelle/seksielämälle?"
Riippuu harrastuksesta. Mielestäni kiinnostuksen kohteet mitä tulee ajanviettotapoihin on suurta merkitystä suhteen jatkuvuuden kannalta sekä sen miten ihmiset jo kommunikoivat.
Osa tykkää löhötä kotona tv:tä katsellen ja suklaata mussuttaen. Osa laittaa lenkkitossut jalkaan ja lähtee sateen ropistessa kattoon lenkille.
En jaksaisi tulla kotiin jossa nainen jota kiinnostaa vain Atriat ja sinkkuelämät on odottamassa.
"Minusta paino ei korreloi seksin laadukkuutta. "
Minulle korreloi. En viehäty lainkaan pyöreistä naisista, joten auttamatta se vaikuttaisi seksielämän laadukkuuteen.
"mustasukkaisuus, väkivalta ja alkoholismi"
Mua välillä huvittaa se, että ihmiset ajattelee tiedostamattaan vetävänsä puoleensa tietyntyyppisiä ihmisiä. Esim. yllä mainitun kaltaisia löytyy ainakin Suomesta tosi paljon, joten vaikeampaa on näiden vältteleminen. Pikemmin taitaa olla niin, että kaikenkarvaiset hyväksikäyttäjät etsivät hyväuskoisia ja -luonteisia ihmisiä piioikseen ja rengeikseen. Ensin esitetään koko käytössä kulunut hurmausrepertuaari, joka sekään ei ole mitenkään omaperäinen, ja kun jokin koukku on saatu iskettyä leukaperiin, muuttuu ääni kellossa.
Jossain väitettiin, että niin miehet kuin naiset etsivät parisuhteeseen itsenä vastakkaisen sukupuolen versiota eli minä naisena etsisin minun mies versiota.
Kieltämättä en edes osaa kuvitella, millainen miesversio minusta olisi ja olisiko hän minusta viehättävä parisuhdemielessä.
Onko?
En tiedä vääriin mutta kyllähän mä sen voin sanoa että noissa vakituisemmissa naisystävissä on ollut samankaltaisia piirteitä keskenään, sekä hyvässä että pahassa. Ihan selvästi ihastun / kiinnostun naisista joilla on tietynlainen temperamentti, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita, persoonallisia, omituisia... En mä osaa selittää.
Tai sitten on helppoa päätyä yhteen tietynlaisten ihmisten kanssa, mutta sen oikean löytäminen veisi aikaa ja vaivaa. Kun sitten avaa yhden oven, niin sulkee toisen.