Tältä palstalta tulee esiin ilmiö joka taitaa netissä nykyään hyvinkin suosisttu. Kumppanin haku "puskasta", joka toimii niin että hakija itse on puskassa pää ja muutkin osat piilossa, mieluusti vielä mahdollisimman hiljaa ja valitsee esillä olevista mieluisimmat ehdokkaat joista koittaa saada lisää tietoa muttei välttämättä halua kertoa/näyttää vastineeksi itsestään juuri mitään.
Tätä samaa ilmiötä toki näkyy muuallakin, esim ravintolassa jossa (usein miehet) seisovat laidoilla ja naiset esittelevät tanssitaitojaan miehille jotka astuvat esiin pimeästä nurkasta sopivaa ehdokasta. Olennainen ero baaripiilotteluun tässä nettipiilottelussa on että baarissa piilossa olevan pitää tulla sieltä piilostaan esille ja paljastaa kasvonsa kun kumppaniehdokasta lähestyy, useimmiten sanoakin jotain. Kertoa itsestään. Netissä piilottelija haluaa piilottaa kasvonsa/ajatuksensa/ominaisuutensa (mitä sitten haluaakin piilotella) vielä yhteydenoton jälkeenkin ja samaan aikaan saada mahdollisimman paljon selville vastapuolesta.
Kertokaapa että miten seuranhaku toimii puskasta? Osanhan meistä on oltava näkyvilläkin, jos jokaisella lukee profiilissa vain "moi" eikä kuvaakaan ole siinä niin homma menisi täysin arpapeliksi. Ovatko roolit jakautuneet täällä esillä ja piilossa oleviin vai toimisiko homma kuitenkin parhaiten niin että joka seuraa haluaa, itsestäänkin jotain paljastaa?
Tätä samaa ilmiötä toki näkyy muuallakin, esim ravintolassa jossa (usein miehet) seisovat laidoilla ja naiset esittelevät tanssitaitojaan miehille jotka astuvat esiin pimeästä nurkasta sopivaa ehdokasta. Olennainen ero baaripiilotteluun tässä nettipiilottelussa on että baarissa piilossa olevan pitää tulla sieltä piilostaan esille ja paljastaa kasvonsa kun kumppaniehdokasta lähestyy, useimmiten sanoakin jotain. Kertoa itsestään. Netissä piilottelija haluaa piilottaa kasvonsa/ajatuksensa/ominaisuutensa (mitä sitten haluaakin piilotella) vielä yhteydenoton jälkeenkin ja samaan aikaan saada mahdollisimman paljon selville vastapuolesta.
Kertokaapa että miten seuranhaku toimii puskasta? Osanhan meistä on oltava näkyvilläkin, jos jokaisella lukee profiilissa vain "moi" eikä kuvaakaan ole siinä niin homma menisi täysin arpapeliksi. Ovatko roolit jakautuneet täällä esillä ja piilossa oleviin vai toimisiko homma kuitenkin parhaiten niin että joka seuraa haluaa, itsestäänkin jotain paljastaa?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Itseasiassa minusta on alkanut vähän tuntua siltä että jokaisessa alustavassa kontaktissa eli lähinnä s-postittelussa itse kerron itsestäni aika paljonkin, mutta miehestä ei saa tietää oikein yhtikäs mitään. Yksi tapaus jonka kanssa olen vaihtanut jo useamman postin ei ole kertonut edes etunimeään. Joku lempinimikin välttäisi että tietäisi miten häntä kutsuu mielessään, joten kyllä tämä alkaa jo vähän siltä tuntua että ei ole puhtaat jauhot pussissa ainakaan hänellä. Ja ihme välttelyä kun pitäisi miettiä että tavataanko ja koska.
Jos miehille on niin helvetin vaikeaa ihan oikeasti tavata ketään livenä niin olkoot sitten keskenään. Tai jos se on muka maailman suurin salaisuus että minkäsorttista elämää on tullut elettyä, onko ollut pidempiä parisuhteita vai ei, niin en minä jaksa niin ujoja että pihtaavat kaikkea informaatiota. Jos ei minuun voi luottaa muka, niin miksi itse luottaisin tuollaisiin miehiin?
Itse en ole jaksanut näihin salailijoihin yrittääkään tutustua, yleensä kerron itsestäni sen verran mitä toinenkin kertoo, ellei toinen kerro mitään niin en kerro itsekään. Sellainen mailailu jossa päivittäin tervehditään eikä muuta sisältöä viestissä ole kummankaan puolelta ei kovin pitkään toimi. Toisaalta olen kokonaan välttynyt ohareiltakin netissä enkä feikkeihinkään, esim yksikään ei ole paljastunut varatuksi tms, kuva on voinut kyllä olla 10 vuotta vanha otos, muttei sen kummempia.
Ellei mies saa sovittua tapaamista niin anna olla. Ei kannata hirveästi nähdä vaivaa ennen ekaa tapaamista, halukkuus pitää olla molemminpuolista.
Tämä etunimen kertomatta jättäminen tuntuu nykyään olevan hyvin yleistä etenkin naisten keskuudessa. Aikaisemmin viestit yleensä allekirjoitettiin omalla etunimellä. Nykyään kun olen naisille kirjoitellut, niin minulle vastaa melkein aina joku "-H", "-M", "-"L" tms. Itse olen kuitenkin ensin naiselle lähettämässäni avausviestissä kertonut etunimeni. Mielestäni on melko outoa käytöstä, että siinä tapauksessa kun olen oman etunimeni maininnut niin toinen on vain joku -M. Vähän sama kuin tapaisin livessä jonkun ensimmäistä kertaa ja esittelisin käteltäessä olevani "Matti" ja toinen vastaisi "Hoo". Netissä varovaisuutta on toki syytä olla, mutta kun näiden takaa on sitten yleensä lopulta paljastunut nimiä tyyliin Hanna, Maija ja Liisa, niin siinä on jokseenkin haastetta selvittää toisen henkilöllisyyttä pidemmälle vaikka tietäisi muitakin viestittelystä selvinneitä tietoja hänestä, jos joku siis jostain syystä niin haluaisi tehdä.
Monet onneksi sentään vaihtavat tuon tavan allekirjoittaa viestit oikeaan etunimeen melko pian. Joillekin se kuitenkin jää päälle ja onpa sitten tullut kysyttyä sitä nimeä. Olisihan se nimi ihan kiva tietää ennen treffeille menoa.
Toinen asia mikä monesti on kummastuttanut on se, että monesti kohdannut naisia, jotka vastailevat viesteihin, mutta eivät sinänsä tuo keskusteluun mitään lisää eivätkä myöskään kysele mitään puolin ja toisin. Keskustelun ei tarvitse edetä kysymysten myötä, mutta sitä pitää osata viedä eteenpäin sitten muuten. Enemmän kummastuttaa ja häiritsee se, että välillä jätetään osaan esitettyihin kysymyksiin vastaamatta. Kuitenkin vastataan silti sikäli kunnolla, että ei selvästikään olla päättämässä viestittelyä. Ymmärrän, että joskus voi vaan epähuomiossa jäädä vastaamatta johonkin. En silti kuitenkaan itse esitä miljoonia kysymyksiä joka viestissäni, joten kun tällaista esiintyy useamman kerran peräkkäin, niin kyllähän siinä mielenkiinto alkaa laskea aika nopeasti. Eipä sellainen tutustuminen oikein toimi, jossa ei vastata esitettyihin kysymyksiin normaaleista asioista :)
Täytyypä sanoa että aika kriittinen olet. Kyllähän niihin kysymyksiin voi myöhemminkin palata, tilanteen mukaan. Tarvitseeko sitä niin kauheasti kysymyksiä tehdä, itse en ainakaan pidä siitä että kysellään kaikenlaisia, kyllä kaikki selviää jos tuntuu siltä.
Heh, etunimen kertomatta jättäminen kuuluu tähän piilotteluun. Tietysti jos etunimi on ihan kamalan harvinainen niin sen ymmärtää mutta harvemmin on. Ja sen lisäksi, jos nyt jostain ihmisestä on kiinnostunut ihan parisuhdemielessä niin onko se sitten niin vaarallista vaikka hän pystyisi googlettamalla henkilöllisyydenkin saamaan selville? Henkilöönhän siinä tutustutaan eikä mihinkään nti tai hra x:n.
Sama homma joillakin miehillä. Keskustelua jossa toinen kysyy ja toinen vastaa voisi ennemmin kutsua kuulusteluksi tai haastatteluksi. Sehän nyt ei kuitenkaan ptiäisi olla homman nimi jos seurusteluun tähdätään. Tai ainakin tulee mieleen että onko se toisen käsitys kanssakäymisestä ylipäänsä, vastaan kun kysytään mutta itse en kysy enkä oma-aloitteisesti kerrokaan. Ehkäpä kuitenkin tässäkin lopulta on kyse siitä että sitä kysyjää kiinnostaa enemmän kuin vastaajaa. Silloin kannattaa jättää kysymykset kysymättä ja odotella reaktiota. Eihän mikään suhde pelkästään toisen osapuolen varassa pysy kasassa pidemmän päälle.
Eihän sitä voi toista oppia tuntemaan, jos ei saa mitään tietää hänestä. En ymmärrä sellaista tutustumista, jossa ei oikeasti ole tarkoituksena oppia tuntemaan toista. Tottakai asiaan kuuluu kysellä kaikenlaista ja vastata toisen kysymyksiin. Kukin luonnollisesti sitten valitsee vastauksensa syvyys- ja laajuustason oman makunsa mukaisesti.
Kun profiilissa kuitenkin on ne perustiedot, niin sehän vaan helpottaa hommaa, kun toinen kyselee tarkentavia kysymyksiä niistä aiheista, joista hän on kiinnostunut. Paljon helpompi tutustumista on jatkaa sitä kautta kuin että joutuisi itse arvailemaan, että mistähän asiasta se toinen mahtaisi haluta tietää lisää.
Öö... entä jos mieskin kertoo vain sen minkä sinä kerrot ja jos sinä et kerro mitään, niin ei hänkään.. eli JUURI SIKSI viestittely menee vain moi moi vaan tasolla..
Jos pitää vastauksia alkaa heti pimittämään, niin kannattaa unohtaa. Ja oishan tuo aika urpoa livenäkin, että alkaa vain vihellellä kun toinen kysyy jotain ja vastailee mihin sattuu.. tai kertoohan sekin jotain naisesta.
Säätiedoitusten lukeminen ei kauaa jaksa kiinnostaa.
Viestittelin muutaman viikon miehen kanssa, joka
raportoi lähinnä vain vallitsevaa säätilaa paikkakunnallaan.
Milloin satoi, milloin paistoi. Kysymyksiin hän yleensä
vastasi yhdellä sanalla. Tuli sellainen tunne, että hänen
elämässään ei tapahdu yhtään mitään, mistä kirjoittaa.
Hän ilmeisesti seuraili päivät pitkät ikkunastaan vain säätilaa.
Haha hah haa... kyllä tuntuu hyvältä lukea muidenkin ajatuksia näistä deittailijoista ;) Todellakin ihmeellistä porukkaa, taitavat olla niin syrjäytyneitä todellisesta elämästä, koko päivän deitti auki...ja silloin tällöin sana: moi, tai, on ... huh huh.. ei voi muuta sanoa. Pitäisi ottaa myös oma profiili pois, livemeininki on niin parempaa kuin joskus joku tylsä sana tai kommentti. Naurettavaa shittiä koko palsta. Ei vaan kannata ottaa mitään tosissaan, huumorilla mennään loppuun asti (kunnes on sivun maksu käytettu).
Se oli tietysti maanviljelijä. Heille sää on vähän merkityksellisempi asia kuin kaupunkilaisille.
Oli ihan pääkaupungissa, kerrostalokaksiossa asuva "parvekeviljelijä"
eli vallitsevalla säätilanteella ei kovin suurta merkitystä luulisi olevan
hänelle. Mutta meneehän ne päivät niinkin, kun katselee ikkunasta ulos
ja tekee säähavaintoja.
Ehkä sitä voitaisiin ensin olla kiinnostuneita siitä ihmisestä itsestään, onko kiinnostunut samoista asioista ja onko yhteisiä yleensä.
En tiedä miksi heti ensimmäisissä viesteissä halutaan tietää etunimeä, ammattia, tarkkaa asuinpaikka. Jos omalla kohdaltani laitan googleen etunimeni, ammattini ja asuinkaupungin. Tulee heti kaikki tietoni ja vielä pallukka kartalle missä kohtaa asun. Eikä tosiaankaan ole mitään salattavaa, mutta edes muutaman viestin haluaisin ensin vaihtaa ihan muuten vain.
Niin, eikö ollutkin tarkoitus että nettideittimesta on turvallinen paikka aloittaa deitit, ensin katsotaan synkkaako lainkaan ja sitten mennään eteenpäin jos siltä tuntuu. Samaa mieltä olen ettei heti tarvi päästää kuuglettamaan koko historiaa...Ehkä miehet ovat vaan niin malttamattomia ja ettei aikaa kuluisi hukkaan.. siis ei yhtään. Tässä kai se naisen ja miehen ero.
Minä ihmettelen sellaisia miehiä jotka kyselevät heti nimeäni, joskus myös sukunimeäni, ja tarkkaa asuinpaikkaa, vaikka ollaan vasta pari viestiä vaihdettu. Jos en ole halunnut heti kertoa, ovat sitten suuttuneet ja haukkuneet feikiksi ym. Joku mies jopa paheksui, miksi en luota häneen muutaman viestin jälkeen, kun en kaikkea kertonut. Luottamus syntyy vähitellen kun tutustuu ja tapaakin toisen. Olen muutenkin varovainen uusien tuttavuuksien kanssa koska minulla on lapsi.
No se on kyllä hassua, jos pitää heti alkuun sukunimeä myöden kysellä. Asuinpaikan suhteen mielestäni kaupunki- tai kaupunginosataso on riittävä riippuen paikkakunnan koosta. Eiköhän kuitenkin ne luonteenpiirteet, mielenkiinnon kohteet ja arvomaailma yleisesti ole se olennainen juttu alkututustumisessa
Lähes kakki kysytään heti ensimmäisessä viestissä.
Erikoisin kysymys mikä minulle on tehty, oli se kun mies
kysyi, että synnytinkö lapseni "normaalisti vai keisarileikkaus?".
Ai, oliko miehellä omia lapsia? Jos niin oli ehkä ollut itse synnytyksessä mukana ja ajatteli että naiset mielellään puhuvat synnytyksestä. Toinen vaihtoehto on se että selvittää lantiosi leveyttä eli kykeneväisyyttä synnyttämään lapsia. Sitähän miehet arvioivat silmämääräisesti aina naisen nähdessään, ainakin tiedostamattaan.
Minulta ei ole kukaan deitti ikinä kysynyt sukunimeä. Enkä itse kysynyt keneltäkään. Vähän kyllä ihmettelisin jos kysyisi.
tässä tapauksessa mies halusi tietää, että onko römpsä
kovinkin väljä römpsä. Hän ennemmin hyväksyi keisarileikkauksen
arvet kuin väljän römpsän naisella, siksi kyseli.
Ahaa. Joka päivä oppii uutta.
Ulkoapäin ei voi sanoa onko lantio liian ahdas vai voiko synnyttää normaalisti. Muutenhan lääkärikin tietäisi heti ilman tutkimuksia, eikä myöskään yllätyksiä tulisi.
Joo. Enpä tiedä tapausta missä kohdussa oleva lapsi olisi jäänyt syntymättä kapean/ahtaan lantion takia :-D
Leveän lantion ihanne lieneekin niiltä ajoilta kun keisarinleikkaukseen kuoli suuri osa äideistä. Se on kutienkin jäänyt nykypäivään. Sen lisäksi nykyäänkin keisarinleikkauksesta toivutaan paljon hitaammin kuin alatiesynnytyksestä ja uutta raskautta ei suositella oliko se alle vuoden kuluttua keisarinleikkauksesta.
Mutta kertokaapa miehet, kun nykään on keisarinleikkaukset ja tuttelit, niin miksi se leveä lantio(=hyvä takapuoli) ja isot tissit ovat tärkeitä? Vai väitättekö ettei takapuolella ja rinnoilla ole väliä?
Tottakai niillä on väliä, mutta eihän noita juttuja pysty järjellä selittämään. Se on vähän sama kuin, miksi joku mies näyttää komeammalta kuin joku toinen. Seksikkyyttä tai fyysistä vetovoimaa on hyvin vaikea selittää järjellä, jos tarkoituksena on mennä sen pelkän pinnan taakse. Kyseessä on joku niin syvälle meihin rakennettu mekanismi, ettei siihen pääse kiinni.
Se mekanismi on nimenomaan lisääntymiskyvyn arviointi. Viimeiset ehkä 50 vuotta lapsi ja äiti ovat säilyneet melko varmasti hengissä keisarinleikkauksesta mutta kauneusihanne ei muutu niin nopeasti. Sitä ennen mies joka halusi jatkaa sukuaan onnistui siinä todennäköisimmin naisen kanssa joka pystyi lapsensa synnyttämään ja heidät ruokkimaan (imettämään). Ei sitä tarvi sen kauempaa hakea.
Kyllä sen pystyy selittämään. Virheettömät kasvot, siis esim. ei ryppyjä, tai liian iso nenä, ja symmetriset kasvot, eivät välttämättä vielä riitä. Suoliston bakteerifloora kuitenkin muokkaa ihmisen kasvoja ja käyttäytymistä myöskin, sekä myös kehoneleitä.
Autismi/asperger johtuu ainakin osittain suolistossa olevista bakteereista. Niitä on todella paljon siellä - sanotaanko vuoden yhtäjaksoisen ripuloinnin kuluttua voi tulla selvää jälkeä. Bakteereja voi huomata myös jokainen, joka suihkuttaa vahvan saippualiuoksen peräsuoleensa että noin kymmenen minuutin kuluttua rupeaa tapahtumaan. Saippua ei kuitenkaan ole mikään laksatiivi, eikä se vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Saippuan tiedetään tuhoavan bakteereja.
Tuo varmaan on se tausta, mutta ajatukseni oli lähinnä ehkä se, ettei asiaa itse tietoisesti pysty ymmärtämään naista katsellessaan. En siis tunne tai tiedä naista katsellessani, että miksi se takapuoli näyttää niin kivalta. Se vaan näyttää.
Lukemalla tieteellisiä tutkimuksia aiheesta voidaan varmaan sitten päätyä mainitsemaasi taustaan. Ja tietenkin sillä tasolla se myös ymmärtää. Se ei kuitenkaan muuta sitä fiilistä, mikä tulee naista katsellessa. Katson kuten aina ennenkin, ja fiiliskin on aivan sama, vaikka tietäisinkin asian historialliset juuret.
Tietoisuus lisääntymiskyvyn arvioimisesta siinä katsoessa on siis jossain vaiheessa ihmisen kehityskulkua pudonnut pois. Jäljelle on jäänyt pelkkä irrallinen käsitys siitä, että tietyt muodot näyttävät hyviltä jostain kumman syystä. Miten moinen käsitys on meihin rakennettu, taitaakin sitten mennä jo niin syvälle aivojen ja / tai geenien sisälle, ettei siitä varmaan ole vielä tarkempaa tietoa. Yksi mysteerihän ainakin nuo ihmisaivot tuntuvat edelleen olevan, vaikka pieniä tiedonmuruja sieltä täältä välillä opitaankin.
TÄÄÄÄÄH................pitääkö sinne hanuriin tunkea mäntysuopaliuosta ? mitä tekemistä sillä on deittailussa ?
Heh. Ehkä kandee kokeilla ennen treffejä, jos tulisi vaikka komeammaksi/kauniimmaksi.. sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja. Välillä on vaikea tunnistaa kummasta tässä deittailussa on kyse (sodasta vai rakkaudesta).
Eli siis Motkotat siitä ettet näe onko mies komea vai ei?
Olipa taas helvetinmoinen yllätys.
"Heh. Ehkä kandee kokeilla ennen treffejä, jos tulisi vaikka komeammaksi/kauniimmaksi.. sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja. Välillä on vaikea tunnistaa kummasta tässä deittailussa on kyse (sodasta vai rakkaudesta)."
Lapsellista. Jos tosiaan kuvittelet että yhdellä hoitokerralla saa mitään aikaiseksi, niin tosiaankin ei ole realismia pelissä mukana. Vaikka itselläni ei ole diagnosoitu autismia/aspergeria, niin olen ripuloinut yhteensä puoli vuotta sen jälkeen kun rupesin puhdistamaan suoltani. Ja ne ripulijaksot kestävät noin kuukauden kerrallaan. Sinä aikana käyt 10-20 kertaa vessassa joka päivä, eikä sitä voi estää. Ja se on sellaista verensekaista ja limaista ripulia. Ja kun puolen vuoden ajan olet tuota tehnyt, niin sitten voi jo puhua jonkinlaisesta puhdistumisesta. Minulla on kyllä tosin sivistyneemmät tavat kuin saippualiuos, eli ihan suun kauttakin onnistuu, kunhan valitsee sopivat aineet. Vaikutusta ei voi ennustaa, koska kyse ei ole laksatiiveistä, mutta jossakin vaiheessa rupeaa paukkumaan kun suolta on pehmitetty tarpeeksi. Otan myös sinkkiä ja glutamiinia että suolisto uudistuu nopeammin.
Joo, ok, onko itselläsi arviota siitä miten tämä hoito on muokannut kasvojasi ja käyttäytymistäsi?
Niin, täytyy sanoa että ilmeessäni on nyt edes vähän sitä kuuluisaa pilkettä silmäkulmissa. Aikaisemmin viime vuonna kasvoni olivat jotenkin niin mitäänsanomattomia, eikä hymyä saanut edes luonnollisesti aikaiseksi kun oli itsekseen ja yritti ottaa kuvia. Myös näköni on parantunut. Muutenkin olo tuntuu paremmalta, ja varmasti näkyy siinä että vaikutan iloisemmalta ja ulospäinsuuntautuneemmalta. Hoitoni on vielä kesken, eli tästä pitää vielä jatkaa jonkin verran, mutta hyvä näinkin.
Ok. Toki ilmeetkin vaikuttavat kun kumppania valitaan. Mutta piirteet ovat kuitenkin niitä jotka periytyvät, niitä ei kaiketi noilla hoidoilla voi muuttaa. Näkö on tietysti itselle eduksi, että näkee ehdokkaat kunnolla..