Vertikaalisesti haasteelliset miehet

Uskomattoman hyvin kuvasit minun ongelmani (18-v. nainen). Onhan sitä niitäkin, joista kerta kaikkiaan ei voisi kiinnostua (esimerkkinä ne yli viiskymppiset epätoivoiset äijät, jotka kuvittelevat löytävänsä elämänsä rakkauden ja seksipupunsa alle kakskymppisistä..), mutta kun oikean ikäiset, aidosti kivat ja ihanat ihmiset EI KIINNOSTA, niin tuntuu, että loppujen lopuksi vain kulkee ympäriinsä satuttamassa ihmisiä.. Ei haluais olla yksin, mutta kun en ole vielä onnistunut itseäni pakottamaankaan..
Alkuperäiseen viestiin: täytyy tunnustaa, että minulle itseäni lyhyempi mies ei tulis kysymykseenkään. Mut usko pois, en halua masentaa, sillä onneksi on paljon enemmän niitä, joille sillä ei ole väliä. Ja on paljon lyhyitä naisia..:) Ulkonäöllä ei loppujen lopuksi ole väliä, jos molemmat osapuolet suhteessa sattuu tykkämään juuri siitä kumppaninsa pärstäkertoimesta ja tyylistä. Siinä ei siis ole pituudella osuutta eikä arpaa..

Manti kirjoitti:

Uskomattoman hyvin kuvasit minun ongelmani (18-v. nainen). Onhan sitä niitäkin, joista kerta kaikkiaan ei voisi kiinnostua (esimerkkinä ne yli viiskymppiset epätoivoiset äijät, jotka kuvittelevat löytävänsä elämänsä rakkauden ja seksipupunsa alle kakskymppisistä..), mutta kun oikean ikäiset, aidosti kivat ja ihanat ihmiset EI KIINNOSTA, niin tuntuu, että loppujen lopuksi vain kulkee ympäriinsä satuttamassa ihmisiä.. Ei haluais olla yksin, mutta kun en ole vielä onnistunut itseäni pakottamaankaan..
Alkuperäiseen viestiin: täytyy tunnustaa, että minulle itseäni lyhyempi mies ei tulis kysymykseenkään. Mut usko pois, en halua masentaa, sillä onneksi on paljon enemmän niitä, joille sillä ei ole väliä. Ja on paljon lyhyitä naisia..:) Ulkonäöllä ei loppujen lopuksi ole väliä, jos molemmat osapuolet suhteessa sattuu tykkämään juuri siitä kumppaninsa pärstäkertoimesta ja tyylistä. Siinä ei siis ole pituudella osuutta eikä arpaa..

että säälit niitä, joilla ikäero on luokkaa yli 20 vuotta, ja samaan hengenvetoon toteat, että homma toimii jos molemmat osapuolet tykkäävät toistensa pärstäkertoimesta ja tyylistä.

Ei yli viisikymppisen äijän tarvitse millään muotoa olla epätoivoinen. On hiton paljon todennäköisempää että se sielunrauha on jo siihen ikään mennessä löytynyt, ei tarvitse enää olla epävarma ja ristiriitainen parikymppinen.

Mutta kuten sanoit, paljon on onneksi niitä ihmisiä, joilla näillä asioilla ei ole niin väliä. :D

Manti kirjoitti:

Uskomattoman hyvin kuvasit minun ongelmani (18-v. nainen). Onhan sitä niitäkin, joista kerta kaikkiaan ei voisi kiinnostua (esimerkkinä ne yli viiskymppiset epätoivoiset äijät, jotka kuvittelevat löytävänsä elämänsä rakkauden ja seksipupunsa alle kakskymppisistä..), mutta kun oikean ikäiset, aidosti kivat ja ihanat ihmiset EI KIINNOSTA, niin tuntuu, että loppujen lopuksi vain kulkee ympäriinsä satuttamassa ihmisiä.. Ei haluais olla yksin, mutta kun en ole vielä onnistunut itseäni pakottamaankaan..
Alkuperäiseen viestiin: täytyy tunnustaa, että minulle itseäni lyhyempi mies ei tulis kysymykseenkään. Mut usko pois, en halua masentaa, sillä onneksi on paljon enemmän niitä, joille sillä ei ole väliä. Ja on paljon lyhyitä naisia..:) Ulkonäöllä ei loppujen lopuksi ole väliä, jos molemmat osapuolet suhteessa sattuu tykkämään juuri siitä kumppaninsa pärstäkertoimesta ja tyylistä. Siinä ei siis ole pituudella osuutta eikä arpaa..

En tiedä olenko saanut väärän kuvan, mutta tuntuu siltä, että myös lyhyet naiset on suurimmaksi osaksi pitkien miesten perään.

Desperate Soul kirjoitti:

En tiedä olenko saanut väärän kuvan, mutta tuntuu siltä, että myös lyhyet naiset on suurimmaksi osaksi pitkien miesten perään.

ovat minun makuuni. Itse olen 162 cm ja seurustellut "lyhyiden" miesten kanssa. Mutta pituudellahan ei ole väliä jos toiseen tykästyy kunnolla...

Reima Ratkaisu kirjoitti:

että säälit niitä, joilla ikäero on luokkaa yli 20 vuotta, ja samaan hengenvetoon toteat, että homma toimii jos molemmat osapuolet tykkäävät toistensa pärstäkertoimesta ja tyylistä.

Ei yli viisikymppisen äijän tarvitse millään muotoa olla epätoivoinen. On hiton paljon todennäköisempää että se sielunrauha on jo siihen ikään mennessä löytynyt, ei tarvitse enää olla epävarma ja ristiriitainen parikymppinen.

Mutta kuten sanoit, paljon on onneksi niitä ihmisiä, joilla näillä asioilla ei ole niin väliä. :D

Anteeksi jos olin ilmaisussani epäselvä..:) En siis millään muotoa tarkoittanut, että kaikki viiskymppiset ovat epätoivoisia. Epätoivoisiahan on kaikissa ikäluokissa. Mutta minä henkilökohtaisesti en voisi uskoa kiinnostuvani siitä sänkileukaisesta kaljamahaisesta äijästä, joka viettää viidettä viikonloppuaan peräjälkeen samassa kuppilassa ja iskee ensimmäiseksi perseeseen kiinni ja hönkii ihanuuksia korvaan. Tämä on epätoivoista (ja näistä on eniten huonoja kokemuksia, valitettavasti. Siksi valitsin aiheen esimerkiksi). Jos joku tykkää, minä nostan hattua ja toivotan onnea. Sehän olisi vain hienoa. Jokainen parisuhde, jossa välittäminen on aitoa, on hieno asia, iästä ja naamasta (ja siitä pituudesta) huolimatta.

Ja seuraavaan viestiin kommentti: näinhän se taitaa olla, pitkät ovat lyhyidenkin mieleen. Mutta minulla kriteerinä on, että mies ei saa olla minua lyhyempi (tiedän, kauheaa sanoa näin, mutta jostain syystä se on minulle tärkeää). Näin siis lyhyille naisille jää enemmän vaihtoehtoja..:)

Et sitten lähtis ulos ;-)?

T: Mukava mustan laguunin hirviö