Ero aiheuttaa melkoista tunnemylläkkää. Haluaisin selvitä käytännön asioiden hoitamisesta itkemättä ja/tai raivoamatta. Saakohan tällaisessa tilanteessa lääkäriltä miten helposti jotain reseptiä eli lääkinnällistä apua? Tai onko tähän sellaista apua edes saatavilla? En ole mikään lääkkeiden asiantuntija.
Määrääkö lääkärit helposti rauhoittavia tms. erokriisiin
Itku-iikka
92592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joo, kyllä voi saada. Itse menin lääkäriin vastaavassa tilanteessa ja sain mielialalääkkeitä, joita söin pari kuukautta, kunnes itse päätin , että pillereistä on päästävä ja suru surtava. Mutta siinä alussa pillerit oli tosi tarpeeseen.
Ei tuollaiseen normaaliin käytökseen jaeta lääkkeitä. Eikä pidäkään. Ei me ihmiset olla mitään koneita.
Mutta jos sua kovasti ahdistaa, et pysty nukkumaan, saat fyysisiä oireita (esim. rytmihäiriöt, paniikkihäiriö) niin niihin kannattaa hakea apua jollei parissa viikossa ala yhtään helpottamaan tai tulee oikein pahat oireet jostain. Syömättä voi olla pitkäänkin kunhan napsii vitamiineja ja kivennäisaineita.
Usko pois, kyllä se helpottaa! Pura kuule rauhassa pahaa mieltäsi, se on ihan luvallista.
Lääkärit valitettavasti määräävät kaikenlaisia lääkkeitä nykyään liian helposti, oli kyse mieliala- tai mistä tahansa lääkkeestä, mutu-tuntumalla ja ensin hutkitaan, sitten tutkitaan -mentaliteetilla.
Itkeminen ja raivoaminen on ihan luvallista, ja joskus suotavaakin, hommoo, joten päästele rauhassa. Vasta sitten, jos tuntuu siltä, että poraaminen ja raivarit käyvät terveyden päälle, kannattaa miettiä rauhoittavan napsimisia.
Edellisen syömättömyysjuttua en käsitä ollenkaan. Pidä itsestäsi huolta: syö hyvin, liiku paljon ja nuku riittävästi, näillä keinoilla pääsee läpi vaikka harmaasta kivestä. Voimaa ja valaistusta "mylläkkääsi".
Ruokahaluttomuus on tavallista pahoissa kriiseissä. Ruoka ei vaan suostu menemään alas eikä nälän tunnetta ole. Tämä menee yleensä ohi muutamissa viikoissa, mutta jollei niin sitten hivenaineet kehiin. Ihmisellä on normaalisti aika hyvin vararavintoa, hoikallakin, joten pärjää kyllä.
Jossain tutkimuksissa todettiin että metsässä tms. rauhallisessa ja kauniissa paikassa kävely toimi paremmin kuin pillerit masennukseen. Rauhallista kävelyä, jollei ruoka maistu. Jos ruoka menee suht normaalisti alas, kannattaa liikkua reippaasti. Jokaisen liikuntareissun jälkeen on parempi olo kuin mitä lähtiessä!
Jooo, olet oikiassa: paljon kaikenlaista sellaista tekemistä ja tapahtumaa, josta tulee hyvä olla, josta voi nauttia, ja joka saa ajatukset edes hetkittäin pois tämän muoliman murheista.
Ruokahaluttomuus lienee persoonakohtainen juttu tai sitten vain opeteltu tapa. Mun ruokahalua ei ole ainakaan tähän elämään asti koskaan vienyt mikään.
Suosittelen, että menet lääkäriin puhumaan asiasta. Mielialalääkkeitä tuskin tarvitset, mutta rauhoittavat auttaisivat varmasti käytännön asioiden hoitamista. Rauhoittavathan eivät täysin tunteita vie pois vaan vain suurimmat tunnehuiput ja itse ainakin koin herkkänä ja voimakkaasti kokevana ihmisenä rauhoittavat suuressa kriisissä isoksi avuksi. Mitään ongelmia ei myöskään ollut rauhoittavista luopua.
Voimia!
kyllä
oli hankala ero ja pyysin lääkäriltä viagraa, koska aloin masturboimaan pakonomaisesti. Oli käsissä isot rakot, joita hoidin perusvoiteella. Mielialalääkkeitä ei onneksi siihen touhuuun tarvittu, mutta kokeilin rakkolaastareita. Työpaikalla kaverit luulivat, että olin tehnyt puukäsitöitä ja käyttänyt kavahöylää. mjoo
masturbointi on tärkeää myö seron hetkellä
vai niin mielestäni ei