Kuinka tärkeitä lemmikit ovat sinulle?

Kisukissa on mun elämäni keskus.

Minulla ei ole lemmikkejä. - Lapsena meillä oli kotona akvaario, jonka hoidin.
Pidän kyllä eläimistä, mutta aiemmin olen pelännyt koiria. - Ystäväperheessä oli kaksi isoa koiraa, jotka aina riehuivat keskenään kun olimme heillä. - Ensalkuun istuin varpaat sohvanreunalla, mutta sitten totuin niihin ja opin, että hurjan näköisetkin koirat saattavat vain leikkiä. - Sittemmin olen alkanut pitää koirista, mutta en ole halunnut sitoutua lemmikin hoitamiseen. - Poika on ihan älyttömän eläinrakas ja on kohta kymmenen vuotta kärttänyt meille jotakin paijattavaa lemmikkiä, mutta olin lapsena sen verran allerginen, että sitä on ollut hyvä venyttää esteeksi edelleen ;)

Minusta sinun kannattaa olla rehellinen tässäkin suhteessa. - Sinulla ei ole lemmikkiä, etkä ole oikein tottunut koiriin, mutta sinun mielestäsi voisi olla hyvä, jos nainen vähän auttaisi sinua tutustumaan koiran sielunelämään ;)
Tärkeitä siis, ettet kierrä totuutta sanomalla pitäväsi koirista, jos niin kerran ei ole.

En ole luopunut eläimistäni yhdenkään miehen takia enkä luopuisi jatkossakaan.

Ei ole omia lemmikkejä. Kuitenkin melkein koko ikäni olen ollut koiran sekä kissan kanssa tekemisissä, joten ei ne haittaa mitään. Eli ei mulle haittaa kumppanin lemmikit lainkaan, jos niitä ei nyt ihan hirveää laumaa ole.

Olen asunut lapsuuteni maalla. Vanhemmilla on maatila ja olen kyllä tottunut kaikenlaisiin eläimiin. Lehmiä, kaksi koiraa jonkun aikaa (kumpikin niistä kuoli nuorena), kissoja ja pupukin. Mutta ei siis kaikkia näitä yhtäaikaa.

Kissat on maalla tosi vaivattomia lemmikkejä. Voivat juoksennella ulkona vapaana, pyytävät itse ruokansa, pärjäävät yksin loma-ajatkin, ovat itsenäisiä, sisäsiistejä, hiljaisia ja navetan hiiriongelmakin on kätevästi ratkaistu narttukissan (ovat ahkerampia pyytäjiä kuin kollikissat) avulla. Meillä yks koira kuolikin tuohon rotanmyrkkyyn, kun oli saanut sitä syötyä vaikka oltiin kyllä yritetty laittaa sellaiseen paikkaan ettei sen olisi sitä pitänyt saada. Hirveitä myrkkyjä nuo kyllä on.

Pupu oli aika rasittava lemmikki. Sotki joka paikan ja järsi kaiken mihin pääsi käsiksi, johdot ja tapetit. Ja sen lisäksi kalisti aina yöaikaan häkkiään, oli varmaan pitkästynyt tai jotain.

Koiran hankkimista voisin jopa jossain vaiheessa harkita. Tykkäsin ihan älyttömästi kun meillä lapsena oli sellainen. Kyllähän sen koulutus vie aikansa, ja tarvii aina hoitopaikan jos lähtee jonnekin käymään, vaatii sen ulkoilun joka päivä. Mutta musta nuo lenkkeilyt nimenomaan on koiran kanssa paljon kivempia, kuin yksin.

Nyt asun kaupungissa, eikä mulla ole lemmikkejä. Tähän mun kämppään ei kai voi niitä edes ottaa. Ja muutenkaan en pystyisi niitä pitämään, kun liikun kuitenkin niin paljon enkä varmaan saisi niille hoitajia aina kun tarvitsisin. Ja muutenkin lemmikkien pito kaupungissa on hankalampaa kun eläimet eivät voi olla hetkeäkään yksin ulkona esim. omalla pihalla.

Mutta kyllähän noista eläimistä on iloa ja seuraa ja joku kissan silittelykin voi olla tosi terapeuttista ja stressiä poistavaa.

"Mitä mieltä olet (tulevan) kumppanisi lemmikeistä?" No riippuu vähän lemmikistä. joku käärme ei kauheasti innostais. Ei haittaa jos kumppanilla olisi vaikka yksi kissa tai koira. Mutta jos eläimiä olisi pilvin pimein, ne valloittaisivat koko talon ja niiden hoito veisi kohtuuttomasti aikaa, niin se jo kyllä haittaisi minua. Ja varsinkin jos lastenkin hankkiminen ois suunnitelmissa niin en haluaisi talosta mitään eläintarhaa.

Miksi muuten pelkäät koiria? Liittyykö se vaan tuohon allergisuuteen? Siskoni on allerginen joillekin koiraroduille, mutta kaikille ei.

Lemmikit ovat minulle tärkeitä. En suostuisi luopumaan lemmikeistä jonkun miehen takia.

Tuskin sinun kannattaa alkaa valehdella jollekulle tytölle, että pitäisit lemmikeistä. Jäisit heti kiinni valheesta, kun tyttö näkisi sinut lemmikin seurassa. Voisit sanoa suoraan esim. että vastoin kaikkea järkeä pelkäät koiria.

En minä oikeastaan pidä KAIKISTA maailman kissoista, koirista, marsuista jne. En tiedä pitäisinkö gerbiileistä ollenkaan; en ole koskaan törmännyt sellaisiin livenä. Ehkä voi tykätä oikeasti (tai olla tykkäämättä) vain jostakusta sellaisesta lemmikistä, jonka tuntee.

Olen todella eläinrakas ja pidän lähes kaikista lemmikeistä. Eläimet tuovat piristystä päivään ja lievittävät stressiä. Eläinten koskemisesta tulee hyvälle mielelle. On myös aivan uskomattoman ihanaa, kun huomaa eläimen tunnistavan ja tykkäävän. Varsinkaan kun parisuhdetta ei ole, on kivaa että edes joku ilahtuu näkemisestä ja tykkää. Eihän se toki parisuhdetta mitenkään korvaa, mutta yksinäiselle lemmikki on verraton kaveri, jos vaan eläimistä tykkää.

Ratsastin aikoinaan monta vuotta ja edelleenkin silloin tällöin. Toiveissa on, että valmistumisen jälkeen voisin aloittaa ratsastustunnit uudelleen. En kuitenkaan halua sitoutua niin paljon, että omaa hevosta ostaisin tai alkaisin tallilla rampata enää päivittäin niinkuin pikkulikkana. Kerran viikossa riittää näin aikuisiällä. Muutenkaan en välttämättä halua lemmikkejä itselleni (niitä on kyllä ollut), koska niistä on vaivaa ja huolta niin paljon. Kuitenkin bongailen kyllä kadulla koiria ja jos olen kylässä olen sitä iloisempi mitä enemmän saan lemmikkiä (yleensä sitä koiraa) leikittää. Tunnustan, etten ole kovin kissa-rakas. En siis missään tapauksessa inhoa kissoja, mutta en osaa olla niiden kanssa niin luontevasti mitä muiden lemmikkien.

Jackaroolle: mielestäni sinun ei kannata valehdella pitäväsi eläimistä, mutta toisaalta ei ihan suoraan pamauttaa ettet tykkää. Jos joku nainen kysyy sinulta asiasta, sano vain että et inhoa eläimiä mutta et ole erityisen eläinrakaskaan, ja olet koirille vähän allerginen. Jos et halua heti mainita asiasta, voithan sanoa myöhemmin (asia ehkä tulee puheeksi/ajankohtaiseksi uudelleen) että pelkäät myös hiukan koiria.

Halusin tappaa exäni piskin, mutta päätinkin sitten sen sijaan lopettaa suhteen.

Varmasti lemmikit lievittävät stressiä ja muutoinkin "hoitavat" meitä. Mielestäni on ihan sama onko se kala tai koira siltä kannalta, että se pelkkä huolenpito tuo meille jonkinlaista hyvänolon tunnetta. Oli se sitten kalan tai koiran ruokintaa.

Ja jos on sellainen lemmikki jota voi paijata, niin se fyysinen kontakti on tosi jännää. Ei pelkästään se, että sitä eläintä voi silitellä, vaan ainakin omasta mielestäni myös se miten se eläin niin avoimesti pyytää että sitä hellitään. Olen joskus miettinyt miten hassua olisi jos ihmiset samalla tavalla osoittaisivat toisilleen että kaipaavat kosketusta.

Ja jackaroo, jos tapaat koirallisen naisen, niin mun mielestä voit ihan suoraan sanoa että tunnet olosi varautuneeksi koiran lähellä, en usko että siinä on mitään ongelmaa. Täytyy olla aika typerä ihminen jos ei sinua ymmärrä.

Minulla on ollut koiria jo lapsesta saakka enkä kyllä missään nimessä luopuisi tästä nykyisestä vain sen takia että mies ei pitäisi siitä. Sen ymmärrän että jos ollaan suhteessa jja sitten puhkeaa jokin allergia niin lemmikistä voidaan luopua. Mutta en kyllä ryhtyisi suhteeseen allergisen miehen kanssa vaan etsisin sellaisen miehen joka voi elää koirani kanssa.

Itse olen erittäin eläinrakas, olen omistanut koiran, jyrsijöitä ja tälläkin hetkellä olen kahden kissan onnellinen emohahmo. Minulle kumppanin eläinrakkaus on todella tärkeää, en voisi olla miehen kanssa joka ei niin eläimistä pitäisi. Onnekseni avomieheni on yhtä eläinrakas kuin minäkin, eläimet ovatkin meidän yhteinen juttu ja harrastus. MUTTA, on monia nimellisesti eläinrakkaita ihmisiä, jotka eivät todellakaan ajattele asiasta näin voimakkaasti.

Sinuna kertoisin ihan rehellisesti että et ole juurikaan ollut eläinten kanssa tekemisissä, joten et oikein tunne niitä ja pelkäät jonkin verran koiria. Tämä saattaa karsia osan ihmisistä, varsinkin ne eläinihmiset. Mutta jos sinulle olisi itselläsi sinulle tärkeä harrastus, sanotaan vaikka moottoripyöräily jota rakastaisit ja josta aina intoilisit, haluaisitko kumppania joka vihaisi moottoripyöriä ja kaikkea niihin liittyvää? Mutta jos kerrot "vaivihkaa" että et ole niin eläinihmisiä, se tuskin järkyttää niitä treffikumppaneita, joilla ei valmiiksi ole jo lemmikkejä tai niitä joiden mielestä eläimet on "ihan kivoja".