Olemme eronneet - lopullisesti

Olen ajautunut haaksirikolle suhteessani ja kyllä - avioeropaperit vietiin käräjäoikeuteen vuosi sitten ja harkinta-aika on nyt päättynyt.

Kaipaan miestäni, kaipaan häntä ja hänen häntäänsä. Näin jälkeenpäin ajatellen (tokihan sitä voi etukäteenkin ajateölla) olimme kuin sinivalas joka kohtasi juhlaliputuksessa olevan laivan öisellä merellä. Laivan nimi oli Uuno I - ainoa mieheni, jota rakastin paljon. Tuossa laivassa oli silloin kirkaat eriväriset valot päällä ja juhla - iloinen merkimieskuoro lauloi alivan kannella ja shapmanja virtasi niinkuin Laura Voutilaisen laulussa. KAtsoin tuota näkyä rähmäisin ja meriveden samentamien silmien kautta ja seurasin tuota näkyä sanomatta sanaakaan hänen hoterllihuoneeseen, jossa otin hänet väkisin. Vastustelustaan huolimatta painauduin häneen kiinni.Mutta nyt se aika on ohi.
2159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Siis sinut on tuomittu avioeroon? Eli lopullinen niitti, niinkö? Siihen asti on toivoa. Jos ei kumpikaan tee 2. vaihetta niin avioero raukeaa.

En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat lopullisella erolla. Lopullinen ero on tuomio käräjäoikeudesta. Sen jälkeen ei voi tehdä mitään, näin luulen.

Yritä nyt vielä jutella miehen kanssa jos ei ole mitään lopullista tehty.

Äänestä

Hullua lopettaa suhde, jos vielä tunteita on jäljellä..
Miten se on niin vaikeaa se asia ymmärtää. että suuret intohimot kyllä aina loppuu, mutta niillä rippeilläkin saa aivan hyvän loppuelämän aikaiseksi, jos vain heittää menemään ne lapselliset ajatukset ikuisesta, koko ajan yllä olevasta ekstaasista!
Me rakasteltiin mieheni kanssa eilen, edellisestä kerrasta oli aikaa kuukausi..
Ihanaa oli ja tuntuu vieläkin hyvältä. Hymyilyttää..
Välillä kuitenkin ollaan kaukana toisistamme kuin kuu ja aurinko.
Välillä sitten yhdymme ja se tuntuu hyvältä!
Antakaa tilaa puolisoillenne, silloin suhde kestää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Peppilettitice kirjoitti:

Olen ajautunut haaksirikolle suhteessani ja kyllä - avioeropaperit vietiin käräjäoikeuteen vuosi sitten ja harkinta-aika on nyt päättynyt.

Kaipaan miestäni, kaipaan häntä ja hänen häntäänsä. Näin jälkeenpäin ajatellen (tokihan sitä voi etukäteenkin ajateölla) olimme kuin sinivalas joka kohtasi juhlaliputuksessa olevan laivan öisellä merellä. Laivan nimi oli Uuno I - ainoa mieheni, jota rakastin paljon. Tuossa laivassa oli silloin kirkaat eriväriset valot päällä ja juhla - iloinen merkimieskuoro lauloi alivan kannella ja shapmanja virtasi niinkuin Laura Voutilaisen laulussa. KAtsoin tuota näkyä rähmäisin ja meriveden samentamien silmien kautta ja seurasin tuota näkyä sanomatta sanaakaan hänen hoterllihuoneeseen, jossa otin hänet väkisin. Vastustelustaan huolimatta painauduin häneen kiinni.Mutta nyt se aika on ohi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu