Mieheni ei ole kiinnostunut seksistä enään 10 vuoteen eli heti papin aamenen jälkeen. Korkeintaan 2-3krt/vuosi ja pikaisesti. Mies ei anna puhua asiaa loppuun vaan "läpättää" päälle kokoajan ja ei kuuntele mitä sanon.
Ei ole kiinnostunut minua koskieviin asioihin eikä yhteisiinkää vaan kaikki joudun hoitamaan yksin. Eli ei minkaanlaista tukea häneltä heru, vaikka sydämmeni pettäisin, niin ei varmasti soita ambulanssia.
Olen sanonut haluavani erota..kas kummaa mies EI! Kuitenkaan mies ei tee lupauksista huolimatta parannusta suhteessa, vaan jatkaa välinpitämätöntä käytöstä ja tunteeettomuutta. Olen kuin äiti tuolle irvikuvalle.
Olen omasta mielestä ihan hyvännäköinen ja saan kyllä ihailevia katseita muilta miehiltä, että siitä ei voisi olla kyse ettenkö pitäisi itsestäni huolta!
Ei ole kiinnostunut minua koskieviin asioihin eikä yhteisiinkää vaan kaikki joudun hoitamaan yksin. Eli ei minkaanlaista tukea häneltä heru, vaikka sydämmeni pettäisin, niin ei varmasti soita ambulanssia.
Olen sanonut haluavani erota..kas kummaa mies EI! Kuitenkaan mies ei tee lupauksista huolimatta parannusta suhteessa, vaan jatkaa välinpitämätöntä käytöstä ja tunteeettomuutta. Olen kuin äiti tuolle irvikuvalle.
Olen omasta mielestä ihan hyvännäköinen ja saan kyllä ihailevia katseita muilta miehiltä, että siitä ei voisi olla kyse ettenkö pitäisi itsestäni huolta!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näin ulkopuolisena, koko kuvaa näkemättä, hämmästyttää vain se, että sinä pimahdat vasta nyt. Mutta parempi sekin kuin ei milloinkaan.
Ole nyt sitten edes sinä sanasi mittainen toimija ja todellakin hae sitä eroa. Uhkailemalla puolisoa sanoilla joilla ei ole mitään katetta, sinä kusetat ennen kaikkea itseäsi.
Tsemppiä!
En ymmärrä, miksi tuhlasit 10 vuotta elämästäsi tuollaiseen tunnekylmään ihmiseen. Astu liitosta ulos heti ja ajattele itseäsi.
Varaa aika parisuhdeterapiaan ja ilmoita aika miehelle. Mikäli ei halua sitoutua teidän parisuhteenne paranatmiseen tai pelastamiseen, niin muuta erilleen. Mikäli tämäkään ei auta, niin laita eropaperit vireille. Ti sitten hyväksyt hänet sellaisena kuin hän on ja jatkat liittoanne, mutta huomioit omat tarpeesi jatkossa paremmin.
Ulkopuolisen on aina helppo huudella "ota ero"-mantraa, mutta mikäli miehesi ei osallistu parisuhteesenne, ei mikään muutu.
Oisko niin ettei oo uskaltanut tulla kaapista ulos
Elin aikoinaan 80-luvulla aivan samankaltaisessa avioliitossa 9 vuotta. Mieheni kanssa olimme kuin "sisko ja sen veli" tai toisaalta olin hänelle myös äitihahmo - huolto pelasi, mikäs siinä miehen oli elellä. Hän ei edes osannut riidellä... kuvainnollisesti sanoen pehmeä kuin pullataikina, kun kerran painoi sormella kohosi uudelleen...
Elämäni paras teko oli ottaa ero ja lähteä liitosta, hetkeäkään en ole sitä katunut tai haikaillut takaisin, erosta tulee nyt 20 vuotta. Suosittelen, kun ei kerran puhekaan auta... Löydät toisen, joka arvostaa sinua naisena!
Itse parisuhteessa vasta pari vuotta, mutta miehen puolelta seksi laantui vuodessa. Ei se seksi taida oikein millään keskustelulla ym lisääntyä. Itse olen yrittänyt nätisti/varovasti jutella ja sitten "väkisin" koettanut miestä avata ja kertomaan että mikä mättää. Okei, meillä seksiä 3kk välein....mutta silti liian harvoin. Itse oon miettiny lemppaamista jo jonkin aikaa, mutta aina antanut taas mahdollisuuden yrittää "ryhdistäytyä".
Ehkä se on vain parempi ottaa ja lähteä, kun kuitenkin seksi on iso osa parisuhdetta. Ja mun mielestä parisuhteessa on ne omat "velvollisuudet" seksin kohdalla, eli pitäisi pystyä tyydyttämään kumppani. En tarkoita että aina jos toinen vaatii että on annettava, en osaa paremmin selittää. Ken tajuaa, ken ei....
Ja juu, olen parikymppinen nuori akka joka ei osaa sitoutua, mikäli tämmjöisiä kommentteja rupee satelemaan...