Oma tilanne hieman säälittävä, mutta ei kuitenkaan toivoton.
Kavereita ei juurikaan ole. Tai no on niitä, mutta ne pyörii piireissä, joissa en itse halua olla mukana ja parin muun kanssa pidän yhteyttä silloin tällöin.
Viikonloput menee hyvin usein yksin ja viikon päivät koulussa, harrastusten ja välillä töiden parissa, kun ei muutakaan tekemistä koskaan ole.
Ystäviä ei ole, ketkä harrastaisi jotain, joten yksin siellä olen viimeisen lähes 1,5 vuotta pyöriny. Tosin se kyllä on ollut todella hyvä juttu ihan oman terveyden kannalta. Siellä kyllä tulee juteltua eri ihmisten kanssa, kuten koulussakin.
Mistä siis uusia ystäviä?
Tulen kyllä toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ystävystyminen on todella vaikeaa, koska sosiaalisuus katosi täysin yhdessä elämäni vaiheessa.
Nuoruus meni hukkaan ja nyt olen viimeisen 1,5 vuoden ajan korjannut tekemiäni virheitä ja tehnyt kovasti töitä päästäkseni taas jaloilleni.
Nykyään on monet asiat todella hyvin verrattuna menneeseen. Pari juttua on vielä hoitamatta, mutta parissa vuodessa saa nekin kuntoon.
Tosin nyt en oikein tiedä enään mitä pitäisi tehdä, jotta saisi uusia ystäviä, kun en enään osaa ystävystyä kenenkään kanssa.
Siitäkin huolimatta jaksan ajatella positiivisesti ja tiedän, että uusia ystäviä saa, kunhan vain yrittää. Vaikka en kyllä osaa sanoa lainkaan mitä on oikea "ystävystyminen".
Miten on? Miten itse olette saaneet uusia ystäviä?
Miten olette tavannut ja tutustunut?
Olenko aivan toivoton tapaus vai onko minulla vielä toivoa saada uusia ystäviä?
T: 23v mies Helsingistä
Kavereita ei juurikaan ole. Tai no on niitä, mutta ne pyörii piireissä, joissa en itse halua olla mukana ja parin muun kanssa pidän yhteyttä silloin tällöin.
Viikonloput menee hyvin usein yksin ja viikon päivät koulussa, harrastusten ja välillä töiden parissa, kun ei muutakaan tekemistä koskaan ole.
Ystäviä ei ole, ketkä harrastaisi jotain, joten yksin siellä olen viimeisen lähes 1,5 vuotta pyöriny. Tosin se kyllä on ollut todella hyvä juttu ihan oman terveyden kannalta. Siellä kyllä tulee juteltua eri ihmisten kanssa, kuten koulussakin.
Mistä siis uusia ystäviä?
Tulen kyllä toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ystävystyminen on todella vaikeaa, koska sosiaalisuus katosi täysin yhdessä elämäni vaiheessa.
Nuoruus meni hukkaan ja nyt olen viimeisen 1,5 vuoden ajan korjannut tekemiäni virheitä ja tehnyt kovasti töitä päästäkseni taas jaloilleni.
Nykyään on monet asiat todella hyvin verrattuna menneeseen. Pari juttua on vielä hoitamatta, mutta parissa vuodessa saa nekin kuntoon.
Tosin nyt en oikein tiedä enään mitä pitäisi tehdä, jotta saisi uusia ystäviä, kun en enään osaa ystävystyä kenenkään kanssa.
Siitäkin huolimatta jaksan ajatella positiivisesti ja tiedän, että uusia ystäviä saa, kunhan vain yrittää. Vaikka en kyllä osaa sanoa lainkaan mitä on oikea "ystävystyminen".
Miten on? Miten itse olette saaneet uusia ystäviä?
Miten olette tavannut ja tutustunut?
Olenko aivan toivoton tapaus vai onko minulla vielä toivoa saada uusia ystäviä?
T: 23v mies Helsingistä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaa-a, samaa olen itsekin pohdiskellut jo pitkään. Pitäisi löytää jokin asia, minkä takia muut ihmiset haluaisivat ylipäätään tutustua. Itse olen yrittänyt ehdotella kaikennäköstä oheistoimintaa, kuten mm. pelailua, liikuntaa, musiikkia, tai ihan muuten vaan jutustelua ja ajantappoa. Silti tuntuu olevan yllättävän vaikeaa saada ketään ennästään tuntematonta tälläisiin mukaan ja tutustumaan, oli se sitten "oikeassa elämässä" tai netissä tavattu ihminen.
En pidä itseäni mitenkään normaalista poikkeavana ihmisenä, osaan olla riittävän sosiaalinen ja otan muutkin ihmiset huomioon. Jännästi kyllä naiset tuntuvat itsestäni kiinnostuvan, ja esim. parisuhteen löytäminen ei tuota ongelmia. Mutta nimenomaan kaverisuhde, varsinkin miehiin, tuntuu olevan käsittämättömän hankala muodostaa. Mistähän ihmeestä on edes mahdollista löytää potentiaalisia ihmisiä joilla olisi samat intressit asian suhteen? Aina kun ohimennen tapaa jonkun uuden ihmisen, tuntuu vain että tällä on jo tarpeeksi omaa elämää eikä aikaa tai edes kiinnostusta tutustua meikäläiseen.
Itsekin olen 23v mies Helsingistä :D
Nonii siitä vaan kaveeraamaan pojat :D
No mutta hei, onhan sulla silti asiat kuitenkin aika hyvin, jos parisuhteen löytäminen ei tuota ongelmia!
Itse olin parisuhteessa hyvin kauan sitten, ja parisuhteen löytäminen nykyään on lähes mahdotonta, koska siinä tulee itselläni ujous ja epävarmuus turhan helposti esiin, kun sitä nyt on kovin kokematon sen asian suhteen.
Mutta pohjalta ei ole kuin yksi tie ylöspäin. Ei suinkaan voi luovuttaa vaikka elämä välillä suuhun potkiikin!.
Vaikeuksista selvitään kyllä ja niin kuin se vanha sanalasku menee:
"Kyllä se aurinko vielä risukasaan paistaa".
Meniköhän se noin? Noh, ei sen väliä. Elämä jatkuu ja kesäkin on tulossa. :)
Sä vaikutat, vaikka en nyt tunne sua lainkaan, paljon itsevarmemmalta kuin minä, ja se että kykenet kumminkin saamaan suhteita jos toisia, niin helpottaa kyllä ystävien saamisessa. Siitä voit olla aivan varma!