Minulle ja avomiehelleni syntyi lapsi äskettäin,ja mieheni on yrittänyt ruvennut "touhuamaan" erään toisen naisen kanssa,mutta nainen ei ole lämmennyt hänelle,ilmeisesti sen takia,koska tietää mieheni ja minun tilanteen(perheenlisäyksen). Mutta en tiedä mitä tehdä asialle,mieheni jopa juo joka v.loppu,yrittää tätä kyseistä naista,eikä osallistu vauvan hoitoon.. Sanoin viime v.lopun jälkeen hänelle,että joko haluaa vain ryypätä ja olla toisten kimpussa tai sitten alkaa keskittymään perheeseensä ja rauhoittuu(enkä tarkoita juomisen kokonaan lopettamista).. Avittakaa vähän.. Ja Teinkö oikein antaessani uuden mahdollisuuden,vai olisiko pitänyt heittää rukkaset kehään..?
Oma ei riitä?
väsynyttilanteeseen
13585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miestäsi voi pelottaa uusi elämäntilanne, hänen pitäisi miehenä ottaa vastuu perheestä ja vauvasta, olla kypsä aikuinen eikä mikään pikkupoika. Hän kapinoi tilannetta vastaan juomalla ja vehtaamalla muiden kanssa, pakenee tilannetta.
On ihan hyvä antaa toiselle uusi mahdollisuus. Toivottavasti miehesi ryhdistäytyy ja uskaltaa ottaa oman paikkansa ja vastuunsa perheessäänne.
Minäkin olen itse ajatellut samaa,että häntä pelottaa,koska olemme myös niin nuoriakin.. Molemmat tänä vuonna 21v. Mutta silti hän voisi ruveta ottamaan vastuuta teoistaan,enhän minä yksin ole lasta maailmaan saattanut. Ja tämä mahdollisuus on hänelle viimeinen,en voi ruveta pilaamaan omaa ja vauvan elämää hänen vuokseen.. Jos on vielä neuvoja,tai jos jollain on kokemusta tilanteesta,niin laittakaa ihmeessä viestiä.. :)
Vauvan saanti on kriisi sekä tuoreelle äitille ja isälle. Hyvä ku olet antanut uuden mahdollisuuden, muttei kovin montaa kannata antaa. Minä meinasin ottaa miehestäni eron, ku vauvamme oli viikon vanha, mutta olin liian väsynyt... ja olemme edelleen yhdessä ja tyttö on jo 12vuotta :)
Siinä molempien tunteet heittelee kuperkeikkaa, on väsymystä ja pettymyksiä, kun ei kaikki olekkaan niin ihanaa kun oli haaveillut. Varsinkin jos joutuu yöt valvomaan.
Mut voimia sulle, kyllä se siitä :)
Kannattaa yrittää vielä, ihan senkin vuoksi että yksinhuoltajana pienen lapsen kanssa eläminen on tosi rankkaa. Pystyttekö keskustelemaan asiasta vakavasti ja kunnolla, ilman toisen syyttelyä tai syyllistämistä, niin että miehesi ymmärtää kuinka huolissaan olet tilanteesta.
Kuulepa....on se elämä rankkaa joo lasten kanssa yksin, MUTTA elämisen arvoista. Mitäs sitten kun on elänyt samaa paskaa 50 vuotta ja huomaa, että hypsista keikkaa sinne ne meni ne elämän parhaat vuodet, hukkaan? Kukaan selväpäinen ei pysty elämään pettävän miehen rinnalla, ei edes lasta tekosyynä käyttäen, ja yleensä sekin on sitä, että itse ei uskalla lähteä.
Parempi heti kuin huomenna. Tilanteesi on inhottava ja kaikista vähin vahingoin selviät kun lähdet lapsesi kanssa rakentamaan uutta elämää. Miksi ihmeessä jäisit pienen vauvan kanssa aikuisen miehen luo, joka on aivan lapsen tasolla? Miten edes siedät häntä saman katon alla kun hän tekee itsestään naurettavan ja vastenmielisen vonkaajan ja vielä vonkaa vierasta. Ei miehesi mihinkään muutu; tuollainen törkeä käytös vaatisi ammattiauttajan apua, tuke ja ohjausta, jotta siitä pääsisi, jos silloinkaan.
Olet äiti ja tehtäväsi on suojella sekä hoitaa lapsesi!
Ei peli tuolla meinigillä lopu ikinä. Ainut varma ratkaisu on ottaa ohjat omiin käsiin ja ottaa ero. Näin on, tuolla keinoin, tavalllaan annat miehen kuitenkin päättää mitä tekee, koska annat hänen tehdä.
Tietenkin pidät miestä vielä jonkin aikaa..ainakin niin kauan, kunnes lapsi on vähän vanhempi, että sulla on lapsen kanssa helpompaa.
Nyt käytät miestä lapsen hoitoon ja vaadit osallistumista. älä niistä naikkosista huoli, ne on vaan hupia.
Sinä tarvit nyt mmiestä hoitamaan lasta ja huushollia!!!
Jatkoa... sitten eroat ja kun mies kyselee syytä, niin kerrot että et sitten päässyt niistä naikkosista yli ja pakko erota. Lapsikin sitten osaa olla siänsä kanssa joka toisen viikon kun on vähän vanhempi!
Nyt kannattaa keskittyä vain lapseen ja omiin voimiisi, lapsi kun tarvitsee sinua kaikkein eniten. Katsele rauhassa tilannettasi, ei ole kiire tehdä mitään ratkaisuja. Mies kasvaa omaan rooliinsa hieman hitaammin. Usein mies ei ole niin valmis vanhemmuuteen kuin nainen, joka odotusaikana jo siihen kasvaa. Nyt ei ole hätiköityjen päätösten aika, vaan keskity itseesi ja lapseesi, seuraa tilannetta ja yritä tukea miestä omaan rooliinsa myös.
Ehdit tehdä ratkaisut myöhemminkin, nauti lapsestasi nyt, kerää voimiasi ja jaksamista muutenkin. Ajan kanssa, kun olet voimissasi, ja lapsikin valvottaa vähemmän, mietit tilanteen uudelleen. Jos mies häiritsee käytöksellään jollain tavalla, siihen voit puuttua heti. Jos hän kuitenkin jollain tavalla edes yrittää, tue häntä siinä asiassa. Itsellesi voit hakea tukea kunnan psykologilta myös, ja tukeudu ystäviisi ja perheeseesi..
Olisiko kannattanut miettiä kaksi kertaa lapsen hankkimista liian nuorena ja selvästikin väärän miehen kanssa? No, näillä on nyt mentävä sitten... Miettikää ihmiset vähän!!
ukko pihalle jos ei ole oikea mies joka huolehtii perheestään..jos ei mies pientä vauvaansa halua hoivata ja helliä.niin painukoon heppi tanassa akkojen perään-kyllä joutaa lähteä tommoinen reppana..kenkää vaan! Sä todennäköisesti järkiinnyt ja huolehdit ehkäisysi kuntoon ja voit saada joskus fiksun miehen!
"Olisi kannattanut miettiä kaksi kertaa..." Buulalle: Nyt ei sinulla taida olla ihan oikeaa infoa tilanteestani,tietysti olisin harkinnut tarkemmin ajoissa,jos raskaudestani olisin tiennyt.. Ja ehkäisyt oli päällä! Raskaudesta sain kuulla "liian myöhään" Ei ollut kuin yksi vaihtoehto,mutta ei minusta olisi ollutkaan keskeytyksen tekoon.. Ja olen onnellinen ja rakastan lastani kuitenkin.