Onko syytä erota?

Olen reilu kolmikymppinen mies ja elänyt 13-vuotta avoliitossa ikäiseni naisen kanssa. Meillä on omistusasunto ja yhteinen koira. Lapsiakin olisin halunnut, mutta ei onneksi ole tullut hankittua eri tilanteista johtuen (opiskelut yms. projektit) ja koska avokki ei ole halunnut vasta kun nyt viime aikoina.
Itse olen kuitenkin kyllästynyt tähän tilanteeseen ja minulle olisi ok jos päättäisimme yhdessä erota ja lähteä eri teille - ystävinä tietenkin ja toisiamme tukien.
Jotenkin vain on loppunut mielenkiinto kun tässä ei oikein ole saavutettu mitään. Suhde on jokseenkin ongelmainen, mikäli ei vertaa huonompiin suhteisiin.

Miten siis kertoa aikeistaan muulla kuin käytöksellään?
Avokkini haluaisi kuitenkin elää kanssani ja hankkia ne lapset ja muut, mutta kun minua ei huvita enää.
6412
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

kannattaa

Äänestä

Ole rehellinen avovaimollesi ja kerro uudestaan haluavasi erota. Lapsia ei missään tapauksessa kannata hankkia, jos sinusta tuntuu nyt jo tältä. Olisi väärin perustaa perhe, jos olet jo etääntynyt avovaimostasi.

Minusta on hienoa, että sanoit, että haluat erota toisianne tukien. Muista kuitenkin, että voi olla, että avovaimosi eroprosessi ei etene, jos sinä tuet häntä, koska se saattaa pitää häntä siinä illuusiossa, että te palaatte yhteen.

Ero on aina ikävä asia ja valitettavasti ei voi välttää satuttamasta toista. Enemmän satutat kuitenkin, jos nyt jäät ja perustatte perheen ja sitten huomaatte, että suhteenne ei kanna.

Toimi suoraselkäisesti ja rehellisesti ja suosittelen, että löydät itsestäsi voimaa siihen, että kunnioituksesta avopuolisoasi kohtaan, pitäydyt hetken ennen kuin aloitat uutta suhdetta.

Äänestä

Avan ensiksi: ei lapsia nyt.

13 vuotta on melko pitkä aika elää yhdessä. Jos nyt suhteenne on ongelmainen ja olet aivan varma ettei liittonne kolmannen osapuolen ( ammattiohjaajan) avulla muutu paremmaksi, taitanee olla viisainta laskea naisesi menemään.

Mikäli hän on nyt valmis perustamaaan perheen, ja sinä et sitä halua, anna hänelle tilaisuus etsiä avIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIomies jolla on samanlaiset tulevaisuuden haaveet.

Antaessasi vaimosi uskoa että olet tyytyväinen tilanteeseen ja että jos sittenkin ensikuussa muutat mielesi jne. jne., on väärin naistasi kohtaan.

Äänestä

En ala kommentoimaan teidän parisuhteen tilaa tai sitä, kannattaako vai eikö kannata erota.

Jos haluat erota, niin eroa asap, äläkä missään nimessä pitkitä tilannetta. Avovaimosi biologinen kello käy- Jos hän ylipäätänsä haluaa lapsia, ne pitäisi hankkia mahdollisimman nopeasti.

Sulla itsellä ei ole vielä niin kiirettä. Tosin sullakin on kiire, koska jos kauan himmailet, joudut tyytymään jo lapset tehneeseen naiseen.

Äänestä

Heippa,
ikävä tilanne. Ero sattuu aina. Mutta jos aidosti tunnet, ettet enää tahdo elää suhteessa tämän naisen kanssa, niin suhde on lopetettava ehdottomasti. Se on reilua kummallekin ja oikea asia tehdä.

Olethan silti miettinyt asian loppuun saakka? Oletteko käyneet ulkopuolisella ammattilaisella juttelemassa? Se auttaa usein avaamaan solmuja. Sinun tulee olla varma siitä, että tahdot suhteesta pois, koska sellainen on-off-suhde on ihan kamala vaihtoehto! Eli: jos lähdet, et palaa suhteeseen. Ja jos jäät suhteeseen, niin siihen sitten myös jäät. On-off-suhteet kun satuttavat vain kumpaakin osapuolta ja sekoittavat pakan ihan sekaisin.

Jos kuitenkin olet varma että tahdot erota, eroa HETI. Naisellasi on oikeus saada lapsi sellaisen miehen kanssa joka häntä rakastaa, ja sinulla oikeus saada lapsia naisen kanssa jota sitä rakastat. Asiassa vain painaa sekin, että naisen hedelmällisyys alkaa 30 ikävuodesta ylöspäin heikentymään, eli harva nainen enää neljäkymppisenä onnistuu edes tulemaan raskaaksi ihan tuosta noin vain siinä on sitten omat riskinsäkin, lapsen kehityshäiriöt yms.

Äänestä

Jos kuitenkin sekstailette, niin käytä kortsua.
Tulee halavatun halavaksi!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


30v kriisikö? kirjoitti:

Olen reilu kolmikymppinen mies ja elänyt 13-vuotta avoliitossa ikäiseni naisen kanssa. Meillä on omistusasunto ja yhteinen koira. Lapsiakin olisin halunnut, mutta ei onneksi ole tullut hankittua eri tilanteista johtuen (opiskelut yms. projektit) ja koska avokki ei ole halunnut vasta kun nyt viime aikoina.
Itse olen kuitenkin kyllästynyt tähän tilanteeseen ja minulle olisi ok jos päättäisimme yhdessä erota ja lähteä eri teille - ystävinä tietenkin ja toisiamme tukien.
Jotenkin vain on loppunut mielenkiinto kun tässä ei oikein ole saavutettu mitään. Suhde on jokseenkin ongelmainen, mikäli ei vertaa huonompiin suhteisiin.

Miten siis kertoa aikeistaan muulla kuin käytöksellään?
Avokkini haluaisi kuitenkin elää kanssani ja hankkia ne lapset ja muut, mutta kun minua ei huvita enää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu