Tällä palstalla enimmäkseen on kirjattu surua ja hampaankiristystä. Löytyykö yhtään Happy Endiä ??
Vai onko se ero ratkaisu kaikkeen ? Pettäjät, hakkaajat ja juopot erotkoon.
Aika perinteinen tarina taitaa olla ns. erilleen kasvaminen. Mielestäni siinä suurin syy on miehen ja naisen erilainen ymmärrys mikä rakastamisesta ja miten sitä toiselle osoitetaan. Sata vuotta sitten elettiin vielä metsässä ja suurin rakkauden osoitus mitä suomalainen mies naiselleen saattoi osoittaa oli hoitaa ruokaa pöytään ja katto pään päälle. Nykyaikanakin tämä perinne vaikuttaa varmasti miesten toiminnaan takana. 20-30 iässä painetaan työssä juoksupojasta johtajaksi ja samalla unohdetaan hoitaa kotiasiat olettaen niiden hoituvan itsestään. Sitten kun on aikaa osoittaa syvällisemmin rakkauttaan muullakin kuin työllään voikin vain havaita sen olen myöhäistä. Tuon työputken aikana vaimo on liian vähistä hellyyden hetkistä vetänyt sen johtopäätöksen että mies ei rakasta, ei pysty keskustelemaan jne. Ja on on sielussaan jo päättänyt erota.
Tässä oli lyhyt versio oravanpyörästä. Tietysti siinä on mukana lapset, synnytysmasennukset yms. Mutta onko siitä kukaan päässyt yli.
Toisaalta näin meitä vapautuu fiksuja, hellyyden osoituksiin ja kekustelemaan kouliutuneita miehiä ns. toiselle kierrokselle helpottamaan noita ensimmäisellä kierroksellä kärvistelleitä naisia. Ja vaikeudet tekee vahvaksi.
Vai onko se ero ratkaisu kaikkeen ? Pettäjät, hakkaajat ja juopot erotkoon.
Aika perinteinen tarina taitaa olla ns. erilleen kasvaminen. Mielestäni siinä suurin syy on miehen ja naisen erilainen ymmärrys mikä rakastamisesta ja miten sitä toiselle osoitetaan. Sata vuotta sitten elettiin vielä metsässä ja suurin rakkauden osoitus mitä suomalainen mies naiselleen saattoi osoittaa oli hoitaa ruokaa pöytään ja katto pään päälle. Nykyaikanakin tämä perinne vaikuttaa varmasti miesten toiminnaan takana. 20-30 iässä painetaan työssä juoksupojasta johtajaksi ja samalla unohdetaan hoitaa kotiasiat olettaen niiden hoituvan itsestään. Sitten kun on aikaa osoittaa syvällisemmin rakkauttaan muullakin kuin työllään voikin vain havaita sen olen myöhäistä. Tuon työputken aikana vaimo on liian vähistä hellyyden hetkistä vetänyt sen johtopäätöksen että mies ei rakasta, ei pysty keskustelemaan jne. Ja on on sielussaan jo päättänyt erota.
Tässä oli lyhyt versio oravanpyörästä. Tietysti siinä on mukana lapset, synnytysmasennukset yms. Mutta onko siitä kukaan päässyt yli.
Toisaalta näin meitä vapautuu fiksuja, hellyyden osoituksiin ja kekustelemaan kouliutuneita miehiä ns. toiselle kierrokselle helpottamaan noita ensimmäisellä kierroksellä kärvistelleitä naisia. Ja vaikeudet tekee vahvaksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uskon, että aviokriisin selvinneitä pariskuntia on ... tosin eivät välttämättä täällä surffaa.
Muuten olen varsin samaa mieltä analyysistäsi ja näkemyksestä. Mutta mutta, yhtälailla naisten syytä tarkastella näkemyksiään ... eroon kuitenkin lähes aina tarvitaan kaksi (pl. esim. väkivalta tai päihteet). Laitetaan tähän vielä "vanha vitsi", jos vaikka joltain olisi jäänyt näkemättä.
*************
Miehen ei ole vaikea tehdä naista onnelliseksi. Tarvitsee vain olla:
1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti
Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä. Tarvitsee vain olla:
1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa (esim. pankkiryöstön)
eli
38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta
39. hillitty
40. charmikas mutta
41. pysyvä ja
42. uskollinen
43. valpas mutta
44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen
46. luotettava ja
47. kunnioitettava
48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,
49. maksukykyinen.
Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:
a) ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
b) tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi
sille
enempää aikaansa kuin ko. naiselle
c) antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa
ja
olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
d) pukeutuisi elegantisti, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan
naista
polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on
unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka
on
ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä
asioita
kuin peili ja huulirasva.
On tärkeää olla unohtamatta hänen:
1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.
Valitettavasti täydellisinkään edellämainittujen ohjeiden
noudattaminen ei
takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen
läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi
karata
ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.
Ja nyt mitalin toinen puoli. Miehen tekeminen onnelliseksi on
huomattavasti
vaikeampaa. Se johtuu siitä, että mies tarvitsee: 1. seksiä ja 2.
ruokaa
Pääosa naisista kokee nämä miesten korkealentoiset vaatimukset
äärimmäisen
orjuuttaviksi. Niiden tyydyttäminen käy yli heidän voimiensa.
Johtopäätös:
Sopusointuinen yhteiselämä on helppo saavuttaa, kunhan miehet lopulta
ymmärtävät, että heidän on rajoitettava kohtuuttomia vaatimuksiaan!
Toi lista vapautti mut hetkeks ahdistuksesta, jota poden, kun mun poikaystävälle (eikä häntä edelliselle, eikä häntä edelliselle...) todellakaan riitä seksi ja ruoka.
Ennemminkin hän vaatii VÄHINTÄÄN kaikkea sitä, mitä tuo piiiitkä lista pitää sisällään - ja minä kiemurtelen jatkuvassa riittämättömyyden tunteessa. Ahdistavaa!
vakka kantensa valitsee ... ja kai se sitten sitä tasa-arvoa on ;-D
hyvä juttu, keksikkös itse?
en keksinyt ... varmaan reilu puol vuotta sitten sain mailiini.
Tällaisen kevennyksen kertoili eräs tuttuni minulle kun eron tuska oli pahimmillaan, silloin ei edes hymyilyttänyt....
Mitä yhteistä on naisella ja tornadolla ?
...
....
.....
Molemmat tulevat alussa
kuumana ja kosteana,
mutta vievät lopulta
talot ja autot ym
mennessään...
Niin no meidän perheessä minä olin se joka vastasi taloudesta, lapsista ja toi myös rahat kotiin. Mies elätteli suuria unelmia ja aloitti projektia toisensa perään - niistä ei aina niin ihmeitä tullut, ei rahaa ainakaan. Kotoa oli paljon poissa, lapsia ei niin muistanut huomioida kun oli niin kiireinen. Itsekin kyllä väsähdin. Nyt kävi ilmi että mies harrastaa nettisurffailua ja käy vieraissa. Olenkin tässä kauan jo ollut, 20-vuotinen liitto ja yhteiset lapset ovat sitten pitäneet paikallaan, ja mikä lie vastuuntunto. Rakastinkin, mutta ehkä sitten ihmistä jota ei oikeasti ollut enää olemassakaan. Olin ensin pettynyt kun huomasin tulleeni petetyksi mutta itse asiassa, kun jo ensi viikolla pääsen muuttamaan omaan kotiin, nyt on aikast helpottunut olo. Kaksi ja puoli kk ollaan oltu saman katon alla eropäätöksen jälkeen, raskasta aikaa. Oli meillä kivaa joskus ennen muinoin, mutta kyllä toi miehen pers-häiriön kehkeytyminen on minulta voimia vienyt. Jatkossa keskityn itseen ja lapsiin, niin että ei tässä jatkoelämässä varmaan hullummin käy :-)
Ei tää nyt vielä mikään selviytymistarina ole mutta voi tästä tulla. Ainakin mun kohdalta. Miehestä en tiedä.
Tässä on yksi erosta selvinnyt. Me kai "kasvoimme erilleen" ex-miehen kanssa. Rupesi vaan olemaan eri näkemykset liian monista asioista - tuntui kuin mies olisi jäänyt samalle ikätasolle kuin tavatessamme aikoinaan. Mies sit halusi eron ja se oli kuin maa olisi vedetty jalkojen alta... Luulin että ei tästä selvitä!!! Jälkeenpäin olen ajatellut että hyvä näin!! Kuvittelin olevani rakastunut, mutta eihän se kyllä rakkautta ollut. Oltiin ja eleltiin vaan yhdessä tavan vuoksi... Kysymyksessä ei ole mikään parin kymmenen vuoden liitto vaan vajaat kymmenen. Nyt ole löytänyt uuden kumppanin ja olen todella onnellinen!! Miten onkaan ihanaa saada rakkautta (ja tietenkin antaa) ja tuntea olevansa rakastettu!!! Tsemppiä kaikille eronneille - ei se elämä siihen pääty!!!
Minä erosin lähes 10 vuotta sitten. Muutin kolmen alaikäisen lapsen kanssa asumaan, vaihdoin paikkakuntaa, työpaikkaa. Avioliitossa oli vanhat ystävät jääneet huomiotta ja koulu- ja opiskeluaikaiset kaverit kadonneet. Aloitin uudella paikkakunnalla kuin puhtaalta pöydältä. Olen edelleen "sinkku". Kaksi vanhinta lasta on täysi-ikäisiä. Olen vakituisessa työssä ja pärjään taloudellisesti ihan normaalisti. Terveyteni oli aika huonossa kunnossa vielä muutama vuosi sitten, mutta olen saanut diabeteksen tasapainoon. Olen asennoitunut uuteen ihmissuhteeseen, jos sen aika tulee. Mutta pärjään näinkin. Pidän itseäni selviytyjänä.
minun tarinani on vielä kesken .yritän selviytyä ristiriitaisesta olosta olla entisen miehen kanssa ystävä ja rakastaja ja myös vapauttaja sitten kun hän löytää paremman kumppanin.lastemme kans ei entinen mieheni tule toimeen ,joten olen monen tulen välissä ,en voi nousta kumpaakaan vastaan ,lapset tarvii minua sekä entinen mieheni jolla on vaikeuksia oman jaksamisensa kanssa
Kuinka lapsesi paikkakunnan vaidokseen, koulujen vaihtoon ja kavereiden jäämiseen vanhalle paikkakunnalle?
...selviytyminen ei aina vaadi kovin pitkää aikaa. Itse kuulin, että eroamme 9.2. tänä vuonna. Nyt olemme asuneet erillään reilut pari kuukautta. Kaksi ihanaa tyttöäni ovat luonani 10 päivää kuukaudessa ja lisäksi näen heitä siinä välilläkin lähes päivittäin X:ni urheiluharrastuksen vuoksi. X:n kanssa voimme olla rehellisesti vain kavereita ja välimme taitavat olla paremmat kuin vuosiin.
Edelleenkin odotan, että niitä vaikeitakin hetkiä tulee. Varmaan viimeistään silloin kun kolmas ja neljäs osapuoli astuu kuvaan mukaan. Toisaalta kun tästä on selvitty näin hyvin niin eiköhän myös jatkosta.
Voimia kaikille eron kokeneille ja niille, jotka ovat keskellä ko. prosessia. Välillä sattuu, mutta aika parantaa.
Mukavaa, että voit tavata lapsiasi noin usein ja että asiasi ovat siinä suhteessa järjestyneet hyvin. Tuollaiselta pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin.
Vai surkeita tapauksia vain? No minulla ainakin on tasan päinvastoin - olen oikein onnellinen, että pääsin eroon, viimeiset vuodet olivat pelkkää kidutusta avioliiton raunioilla! Todella hienoa olla pitkästä aikaa ilman nakutusta joka asiasta, ajatella aivan itse, esim. mitähän tänään tehtäis nassikoiden kanssa jne. Omasta kokemuksestani voin vain sanoa, että sekä itse, lapset että exä voivat n. miljoona kertaa paremmin kun saatiin ainainen joutavanpäiväinen kinaaminen pikkuasioista loppumaan ja älyttiin lopultakin erota. Voin siis suositella lämpimästi molemmille sukupuolille, jos alkaa näyttää siltä, että ei tästä mitään tule kuitenkaan. Älkää siis venyttäkö kovin pitkälle sitä, mikä näyttää olevan edessä.
..aivan varmasti!!!Erosta kohta 3v..ja NYT tuntuu hyvältä! Entisen miehenkanssa välit ok ja pidän myös hänen uudesta avopuolisosta joka on tällähetkellä viimesillään joten lapseni saavat uuden sisar/veli puolen!! Eli positiivinen ajattelu auttaa jo monta kilometriä..ja itelläkin parempi olla! (ja mulla suhde kesti 15v ja tosi rankkaa aikaa aina välillä..) Aurinkoista KESÄÄ kaikilla!!!
kaikkine muotoineen - asuttiin erillään - tehtiin jo henkinen ero, mutta kaiken jälkeen palattiin yhteen. Ja väitän että helpompaa olisi ollut erota kuinkoota palaset uudestaan. Se teki kipeää ja ylpeyskin kärsi mutta nyt kaksi vuotta kriisin jälkeen tiedän että kaikki se uhraus oli oikein. Rakastamme toisiamme yli kaiken.