Onko mulla liikaa vaatimuksia?

Mitä jos nostaisit haetun miehen ikähaarukkaa kolmeenkymppiin?

Mitä jos menisit Aasiaan etsimään niitä aasialaisia miehiä?

Niin elikkä nostaa ikää sen vuoksi kolmeenkymppiin, kun hyvin harva mies on valmis isäksi vielä jossain parinkympin ja reilun parinkympinkin jälkeenkään :)

Mielestäni koko aloittajan vastaukseen ei tulisi kommentoida mitenkään :)
Panee naurattamaan kun miettii että likka on vasta 16v ja kyselee täällä miten saada elämänkumppani.... Sain päivän naurut :)

Eihän 16v voi olla edes sinkku, koska on suoraan sanoen vasta....lapsi.

Olen lähes kolmekymppinen nainen ja ihan ymmärrän kyllä seurustelunkaipuun 16-vuotiaana. Ja ymmärrän muutenkin pointtisi kumppanin toivotuista ominaisuuksista lapsia ajatellen, koska ajattelen nykyään itsekin niin, tosin kriteerini ovat hieman erityyppisiä. Mutta minä olenkin jo lastensaannin kannalta siinä iässä, että seuraavan 5 vuoden sisällä niitä olisi pakko alkaa hankkia. Sinä olet 16 ja se, että seuraavasta kumppanistasi tulisi se, jonka kanssa menet naimisiin ja teet lapsia, on hyvin epätodennäköistä, lähes mahdotonta. Tai sitten hankkiudut teiniäidiksi, jonka elämä on muutenkin äärettömän vaikeaa miehen ominaisuuksista huolimatta. Eli suositteln vähän löysäämään. Kannattaa nauttia nuoruudesta ja pitää hauskaa. Ei kenenkään aasialaisuus tee ihmisestä hyvää (tai huonoa) seurustelukumppania. Kannattaa kokeilla vähän kaikkea, niin tietää mitä oikeasti haluaa. 16-ikävuoden jälkeen minulla on ollut 2 neljän vuoden, yksi kahden vuoden ja muutama puolen vuoden suhde. Hyvä niin, koska nyt tiedän mitä haluan tai mitä en ainakaan halua. Eikä siltikään ole mitenkään sanottu, että seuraavasti tulisi se, jonka kanssa olisin loppuelämäni. Elämä kuljettaa. :)

tota... mun mielestä liikaa vaatimuksia ei voi olla, jos loppuelämän aikaisesta kumppanista on kyse, muttah.... haluat miehen joka kykenee saamaan tyttöjä? entäpä, jos sattuisi kohdalle mies, joka täyttää kaikki muut sun kriteerit, mutta ei sitä kohtaa? Hylkäisitkö ajatuksen tyttölapsesta, vai hylkäisitkö miehen?

Jotkut asiat vaan on sellasia, mille ihminen ei mahda mitään. Esimerkiksi juurikin tuo, että eihän mies voi itse päättää, minkä sukupuolen lapsia pystyy tekemään.
Miten sä aiot edes ottaa selville, että pystyykö mies sulle tyttären tarjoamaan?
Huh... ja mä kun oon aatellut et minä oon vaativa...

AP:n aloitus tuntuu aika lapselliselta. Siitä tulee heti sellainen vaikutelma, että haluat nuoren ikäisesi miehen, jonka pitäisi elättää sinut, jotta voit jäädä äitiyslomalle lapsukaista hoitelemaan. Kuule, suosittelen vahvasti sinullekin sitä, että käyt suosiolla koulut loppuun, opiskelet ammatin ja ihan kaikessa rauhassa treffailet poikia, jotta tiedät, että mitä elämältäsi haluat. Harva 16-v ikäinen tietää, mitä haluaa tehdä loppuikänsä ajan, vaikka nyt olisikin vahvat kuvitelmat siitä, mitä haluaa.

Äitini on terveydenhoitaja koulussa (ennen yläasteella, nyt lukiossa) ja hän todella tietää, että moni nuori tyttö tykkää lapsista, mutta vain äärimmäisen harva heistä on valmis todellisuudessa äidiksi, sillä äitiys on hemmetin rankkaa ihan yli 30-v ikäisillekin, joilla on kuitenkin elämänkokemusta ja esim. rahaa käytössä lastenhoitajiin yms.

Vielä enemmän ongelmana on se, että alle 20-v ikäiset miehet ovat ihan teinejä vielä. Ei heistä ole isäksi. On äärimmäisen harvinaista, että nykypäivänä alle 20-v ikäisenä isäksi tuleva olisi vielä edes 5 vuoden päästä yhdessä lapsensa äidin kanssa. Avioeroon päättyy puolet liitoista ja avoliitoista ja seurustelusuhteista vielä enemmän kuin puolet.

Nuorisotyöttömyys taitaa olla noin 20 % ja ulkomaalaistaustaisissa työttömyysluvut ovat vielä suurempia, koska rasismia on ja heillä ei kielitaito ja ammattitaito pätevöitä samoihin hommiin kuin suomalaisilla. Se, että löytäisit sujuvaa suomea puhuvan, nuoren JA hyvintienaavan ulkomaalaisen, on aika epätodennäköistä. Oletko myös miettinyt, että ulkomaalaistaustaisten lapsia kiusataan koulussa enemmän tai vähemmän esim. vinosilmiksi? Oletko valmis puolustamaan lastasi silloinkin? Ulkomaalaisen kanssa joudut hyväksymään myös vieraita tapoja ja kulttuuria. Onko sinulle ihan okei, että anoppisi ei puhu lapsellesi muuta kuin thai-kieltä? Ja se, että heidän uskontonsa on erilainen kuin meillä? Entä jos mies onkin muslimi, sillä islamin usko sallii esim. naisen lyömisen ja tyttölasten ympärileikkaamisen (alapää silvotaan)?

Teinimeininkiä osoittaa se, että sinulla on tarkat ulkonäkökriteerit esim. pituuden ja rodun osalta. Onhan sitä lyhyitä poikia suomalaisissakin. Sitä paitsi miten kukaan voi tietää, onko hänellä taipumusta saada tyttöjä vai poikia??? Omalla miehelläni on kolme veljeä, mutta meille on syntynyt kaksi tytärtä. Lasta tulee rakastaa omana itsenään riippumatta hänen sukupuolestaan. Jos haluat vain tytärtä, niin se ei ole mahdollista ellet sitten ole valmis mahdollisesti kymmenien aborttien teettämiseksi, mikä on jo sitten aika moraalitonta. Jos sinulla on jo hyvin tarkat käsitykset asioista lapsen osalta, niin mitä jos lapsi ei haluakaan pukeutua rimpsumekkoihin yms. ulkoisiin juttuihin vaan siksi, että se on sinusta söpöä?

Parasta tulevalle lapsellesi on se, että käyt koulut reippaasti loppuun ja opettelet sellaisia taitoja, joita perheenäidiltä vaaditaan esim. opettelet tekemään ravitsemuksellisesti täyspainoista ruokaa. Samoin kannattaisi esim. tehdä työharjoittelujaksoja päiväkodeissa, jotta näet, millaista se arki ihan tavallisten lasten kanssa on. Se on nimittäin rankkaa työtä!!!