Mitä mieltä muut ovat?

no jotain kränää voi olla pojan ja äidin välillä,kenties?mites sun ja anoppisi välit ? voi olla myös niin että pojan äiti nyt vaan on sellaista sorttia joka ei soittele.luonnetta tarkoitan. on kuitenkin hyvä että isä soittelee ja pitää yhteyttä poikaansa. jos kylässä käydessänne kaikki ok niin miksi huolestumaan.

Kuinkas usein poika soittelee äidilleen?

Koska miehesi vanhemmat elävät yhdessä eivätkä ole eronneet, on oletettavaa, että miehen soittokerralla selviää vaimollekin pojan tärkeimmät asiat.

Kyllä kerran viikossa soittelu kuulostaa minulta ihan normaalilta per perhe.

Avioparin poikahan on nyt eri perhettä. Suurin osa täällä valittelee, että anoppi on liian päällekäyvä. Eikös teillä siis ole kaikki ok?

Minä soittelen äitini kanssa ehkä n. kerran kuukaudessa kuten kolme muutakin sisarustani. Isosiskoni kanssa soittelen myös kerran kuussa.. veljieni kanssa parin kuukauden välein. Isäni on soittanut minulle edellisen viiden vuoden aikana ehkä kolme kertaa (viime viikolla viimeksi kun kysyi apua nettipankin käytössä). Isäni soittaa miehelleni useammin kun kysyy apua rakentamisessa yms.

Meillä sisaruksilla ja vanhemmilla on keskenämme erittäin lämpimät välit, mutta meistä ei vaan kukaan ilmeisesti koe tarpeelliseksi soitella viikoittain toisillemme. Vanhemmat ovat kasvattaneet meistä itsenäisiä ja riippumattomia? Soitellaan sitten kun on asiaa kertynyt riittävästi ja sitten onkin aina parin tunnin maratonipuhelu. Jos on jotain erikoista tapahtumaa (niin kuin nyt itsellä laskettu aika viikon päästä), niin tällä hetkellä soitellaan vähän tiheämmin. Vanhempamme asuvat meistä kaikista n. 200-350 km:n päästä ja heidän luonaan käydään muutaman kuukauden välein.

Mieheni perheessä taas soittelevat muutaman päivän välein aktiivisesti ja minusta se on ok. Käydään myös heillä kolmen viikon välein kylässä.

Kussakin perheessä omalla tyylillään. Jos alkaisin soittelemaan äidilleni viikottain, niin varmaan kysyisi jossain vaiheessa, että onko mulla kaikki ihan kotona ja vastaavasti minäkin tekisin varmaan hänelle.. :D

Perheitä ja käytäntöjä on niin kovin monenlaisia. Tiheä tai harvakseltaan tapahtuva soittelu ei suoraan kerro yhtään mitään suhteiden läheisyydestä.

Minä esim en tykkää yhtään soitella kännykällä ja niinpä varsinaiset jaarittelupuhelut ovatkin jääneet historiaan. Kännykkä on toki kätevä väline ja soitanhan minä kun on asia, joka on hoidettava tai puhuttava, mutta että noin muuten vain huvikseni soittelisin - ei kiitos. Olen tämän vastenmielisyyteni myös kertonut sukulaisille, joten he eivät ihmettele, vaikka en juurikaan soittele.

Välimme ovat hyvät ja kunnossa. Asuvat kaukana, joten kovin usein ei tavata. Yhteydenpitoon on muitakin keinoja kuin viikottainen tai päivittäinen soittelu. Ovat ajatuksissani usein. Lämmöllä.

Mutta jos soittamisen määrän mukaan päättelisi väliemme laadun, tulisi luultavasti tulokseen, että kylmät ja etäiset on välit.

Mielestäni asiassa ei ole mitään kummallista, koska jotkut meistä ihmisistä ovat halukkaampia tiiviimpään yhteydenpitoon ja jotkut eivät, Jos sinä siis jollain lailla oletat naisten olevan vastuussa yhteydenpidosta noin ylipäätään, niin siinä on sitten sinun kasvamisen paikka. Tuskin miehesi äiti eli anoppisi sen vähemmän pojastaan tykkää, vaikka ei olekaan tarttumassa luuriin ja kälättämässä kuulumisia.

Täysin normaalia. Varsinkin kun näette heidät melko usein.

Entä isäsi? Montako kertaa viikossa hän ottaa sinuun yhteyttä?
Tuleeko mieleesi ajatus, että poika voisi ottaa yhteyttä äitiinsä? Miksi hän ei soita?
Onko se normaalia?

Millainen on normaali yhteydenpito?

Meidän poika avovaimonsa kanssa asuu samassa kaupungissa kuin mekin. Mieheni eli pojan isä soittaa pojalle ehkä kerran vuodessa. Nuoripari käy meillä ehkä kerran kuussa (molemmat opiskelee ja tekee töitäsiinä ohella, joten vapaa aika on tiukassa).
Mutta tässä ei liene mitään ihmeellistä, koska mieheni ei soita kenellekään muullekaan - ei aikanaan vanhemmileen, ei veljilleen. Välit eivät ole riitaisat. Välit vain on olemassa - ei huonot eikä toisaalta läheisetkään.

nuoren parin käydessä kyllä kyselee kuulumisia, mutta muutenkin puhuu äärimmäisen vähän.

minä äitinä kyllä pidän yhteyttä, mutta en tuppaa käymään liian uein enkä koskaan etukäteen ilmoittamatta. Koskaan ei tulisi mieleenkään mennä heille avaimella ilman lupaa

Normaalia mielestäni. Minulla on isoveli, jolle isäni soittelee ainakin kerta viikkoon, äiti vähemmän, eihän sitä nyt kummankin tarvitse häiritä. Tass äitini soittaa minulle useammin, mutta taas isäni hyvin harvoin.

Ei mielestäni mitään outoa ole. Vähän rasittavaa se olisi, jos kummatkin vanhemmat soittelee vuorotellen. Ja ehkä isälle ja pojalle on tullut huomattavasti tiiviimpi suhde kuin äidille ja pojalle, mikä on ihan normaalia.