Olemme olleet yhdessä mieheni kanssa jo 16vuotta ja naimisissa niistä 7v. Lapsia on siunaantunut 2 jotka ovat vielä aika pieniä.
Miehelläni ja minulla on ollut riitelyä kuka tekee ja mitä iltaisin koska olemme molemmat päivisin toinen töissä ja minä opiskelen.
Aika tavallista varmaan monessakin pienten lasten perheessä, kun ollaan kaikki väsyneitä.
Omista tunteista en ole saanut puhua mitään, hän tavallaan hyökkää heti ja sanoo että aina pitää kuunnella sinun tuntemuksia. Olen yrittänyt olla syyttämättä hänta ja kertonut miltä minusta tuntuu, kaikki ne rumat sanat joita hän latelee ja ei anna hellyyttä tuntuu pahalle.
Mieheni ilmoitti yllättäin viikon työmatkan jälkeen että haluaa erota, ja se tuli aivan yllättäen. Sain tietää että hänellä on liian läheiset suhteet työtoveriinsa, joka oli mukana myös tällä työmatkalla.
Soitin ja kysyin tältä naiselta asian laitaa, mutta hän kielsi ettei ollut mitään vipinää mieheni kanssa. Tosin reaktio millä hän otti kyselyni vastaan oli outo. Ei suuttunut, kun tällaisia väitteitä on, itse olisin vetänyt herneet palkoineen nenään jos asiassa ei olisi mitään perää
Nyt on kulunut kuukausi ja lapsia mies on saanut tavata meidän yhteisessä kodissa parina iltana viikolla, jolloin minun pitää lähteä muualle ja v-loppuisin hän vie yhdeksi yöksi ja päiväksi lapset mukaansa oman äitinsä ja isänsä kotiin, jonne hän on muuttanut.
Miehelläni on hyvn toimiva yritys ja meillä ei ole avioehtoa ja nyt hän on alkanut vaatimaan nimeäni avioehto sopimukseen.
En ole vielä ainakaan suostunut, ja hän on jopa valmis käymään kauppaa lapsilla, että laittaisin nimeni siihen paperiin.
Lapsia ei tapaisi yhtä usein kuin nyt vaan 3 v-loppua kuukaudessa, johon en tietenkään suostu vaan joka toinen v-loppu hänelle lapset.
Millainen mies on valmis jopa käymään kauppaa omilla lapsilla, ja onko hän nyt vain lasten kanssa paljon kiusatakseen minua, koska hän tietää kuinka paljon rakastan lapsiani.
Tietenkin ikävöin miestäni ja olen sen hänellekin sanonut, mutta hän ei näe enää meillä yhteistä tulevaisuutta.
Haukkuu minua sairaalloisen mustasukkaiseksi, henkisesti sairaaksi ym ym...
Työtoveriaan hän kehuu kuinka hyvä ihminen hän on, paras koko maailmassa...
Onkohan ne juorut joita olen kuullut heistä totta, vaikka molemmat on kieltäneet kaiken?
Antakaa minulle asiallisia kommentteja, olen aika rikki tässä vaiheessa, en ole pystynyt opiskelemaan vaan yritän nyt hoidella käytännön asioita valmiiksi.
Miehelläni ja minulla on ollut riitelyä kuka tekee ja mitä iltaisin koska olemme molemmat päivisin toinen töissä ja minä opiskelen.
Aika tavallista varmaan monessakin pienten lasten perheessä, kun ollaan kaikki väsyneitä.
Omista tunteista en ole saanut puhua mitään, hän tavallaan hyökkää heti ja sanoo että aina pitää kuunnella sinun tuntemuksia. Olen yrittänyt olla syyttämättä hänta ja kertonut miltä minusta tuntuu, kaikki ne rumat sanat joita hän latelee ja ei anna hellyyttä tuntuu pahalle.
Mieheni ilmoitti yllättäin viikon työmatkan jälkeen että haluaa erota, ja se tuli aivan yllättäen. Sain tietää että hänellä on liian läheiset suhteet työtoveriinsa, joka oli mukana myös tällä työmatkalla.
Soitin ja kysyin tältä naiselta asian laitaa, mutta hän kielsi ettei ollut mitään vipinää mieheni kanssa. Tosin reaktio millä hän otti kyselyni vastaan oli outo. Ei suuttunut, kun tällaisia väitteitä on, itse olisin vetänyt herneet palkoineen nenään jos asiassa ei olisi mitään perää
Nyt on kulunut kuukausi ja lapsia mies on saanut tavata meidän yhteisessä kodissa parina iltana viikolla, jolloin minun pitää lähteä muualle ja v-loppuisin hän vie yhdeksi yöksi ja päiväksi lapset mukaansa oman äitinsä ja isänsä kotiin, jonne hän on muuttanut.
Miehelläni on hyvn toimiva yritys ja meillä ei ole avioehtoa ja nyt hän on alkanut vaatimaan nimeäni avioehto sopimukseen.
En ole vielä ainakaan suostunut, ja hän on jopa valmis käymään kauppaa lapsilla, että laittaisin nimeni siihen paperiin.
Lapsia ei tapaisi yhtä usein kuin nyt vaan 3 v-loppua kuukaudessa, johon en tietenkään suostu vaan joka toinen v-loppu hänelle lapset.
Millainen mies on valmis jopa käymään kauppaa omilla lapsilla, ja onko hän nyt vain lasten kanssa paljon kiusatakseen minua, koska hän tietää kuinka paljon rakastan lapsiani.
Tietenkin ikävöin miestäni ja olen sen hänellekin sanonut, mutta hän ei näe enää meillä yhteistä tulevaisuutta.
Haukkuu minua sairaalloisen mustasukkaiseksi, henkisesti sairaaksi ym ym...
Työtoveriaan hän kehuu kuinka hyvä ihminen hän on, paras koko maailmassa...
Onkohan ne juorut joita olen kuullut heistä totta, vaikka molemmat on kieltäneet kaiken?
Antakaa minulle asiallisia kommentteja, olen aika rikki tässä vaiheessa, en ole pystynyt opiskelemaan vaan yritän nyt hoidella käytännön asioita valmiiksi.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Voi paska.
No, sillä ON suhde työkaveriinsa.
Älä allekirjoita sitä sopimusta, sua kusetetaan.
Palkaa ilman muuta asianajaja sua neuvomaan, heti.
Nyt paljon jaksamista, älä anna periksi. Kaikki järjestyy ajan kanssa, usko pois!
juu avioehtoon et suostu!
Sinulla on oikeus puoleen ja sillä sipuli.
Tyhmähän se mies on kun lapsilla kauppaa käy ja sitäpaitsi ne kersat tahtovat kasvaa ja jos isä on tuota luokkaa, niin asiat kääntyvät häntä vastaan.
Lapset kasvavat ja mitä vähemmän isä haluaa nähdä lapsiaan sitä huonommat on välit jälkikasvuun.
Itse hän tuollaisessa kaupankäynnissä menettää ,viimein lapset eivät sitten edes tahdo mennä isälleen ja sillon isä on kyllä häviäjä!
voimia sinulle ja koita jaksaa ajatella elämää myös eteen päin, tuollaisessa tilanteessa ei pidä antaa kaikkea periksi eikä missään tapauksessa laittaa nimeä ihan mihin vain.
Anna ajan kulua ja mieti nyt mitä haluat elämältä ja tulevaisuudelta, sillä se voi tuoda ihan mukaviakin asioita tullessaan kunhan ensi järkytyksestäsi toivut.
Syvenny niiden asioiden hoitamiseen ja lasten ja muista pitää itsestäsi huolta;)
Tsemppiä kesään;)
Minusta tässä on jonkun keksimä tarina jota kehittelemällä hän saa sisältöä päiväänsä, näitä samoja juttuja on jauhettu Suomi24:ssä sen alkuajoista lähtien, vastaukseksi saa vinoilua ja typeriä ohjeita asiaan jonka taustat eivät varmasti ole todenmukaisia., todesta ottavat toivottelevat " jaksamista" ja " voimia". Tarina kehittyy ja saa sivuhaaroja ja kun keskustelu hiljenee uusi vastava ilmestyy palstalle.
No mitä vittua sitten itse täällä roikut???? :O
Tuollaiset kahjot ne jaksavat aina ihmetyttää, arvostelevat muita ja kuitenkin vaan täytyy itse välttämättä täällä roikkua päivästä toiseen...
Mee hoitoon!
Moi ja olen todella pahoillani siitä kaikesta,mitä joudut kokemaan eron myötä! älä hyvä ihminen mene alleKirjoitamaan MITÄÄN paperia,palkkaa HETI asianajaja ja mieluummin nainen!!! Sun miehes yrittää kyniä sua,näköjään omien lastensa kustannuksella! Muista aina,ettet sä itsellesi niitä rahoja tarvitse,vaan lastesi hoitoon ja elättämiseen!
Mua niin riipoo miehet,kun ne aina itkee kuinka ex kynii ne puhtaiksi! Unohtuu vaan ne omat muksut uuden onnen löydettyään,että jonkun on lapset kasvatettava ja elätettävä.
Sun ei kannata tommosen miehen perään haikailla,luuseri mikä luuseri! Hyppää sylistä toiseen ja niin käy uudenkin suhteen kanssa.Pidä pää kylmänä äläkä välitä exn sanomisista.Yrittää henkisesti sut musertaa,että antaisit suruissasi periksi.Olet hieno nainen ja sinunkin aika vielä koittaa :) Lapset on nyt ykkössijalla,että he jaksavat tämän erovaiheen läpi.Älä pura tuskaasi ja kiukkuasi heihin,haNki ammattiapua,puhu,puhu ja taas puhu! Pikkuhiljaa haavat arpeutuu ja elämäsi muuttuu loppupeleissä oikein mukavaksi,usko pois!
Älä kiirehdi uuteen suhteeseen,anna itsellesi aikaa ja vietä paljon aikaa lastesi kanssa.Jos vain voit,matkustelkaa ja tehkää kaikkea kivaa yhdessä.Näytä lapsillesi,että rakastat heitä.Anna exn tavata lapsiaan niin paljon kuin haluaa! Lapsilla on oikeus isäänsä myös.
Toivon sinulle voimaa ja viisautta nyt! ole aikuinen äläkä alennu tappelemaan exn kanssa.Lakimiehesi hoitaa raha-asiat,niistä ei kannata alkaa riitelemään exn kanssa.Koeta jaksaa ajatella lapsien etua aina ensin.Voimia sinulle!!!
Kiitos teille asiallisista kommenteista. En ole keksinyt tälläista tänne vaan tämä on ihan totisinta totta.
Mies toi äsken lapset kotiin ja sanoi että muutaman päivän päästä minun on muutettava pois asunnosta jonka olemme yhdessä ostaneet.
Minulla on asianajaja ja vielä nainen, joka tuntuu olevan ihan pätevä.
Ei vaan jaksais ajatella yhtään mitään ainakaan näitä raha-asioita tällä hetkellä
Mies tulosti omaan käyttöön minun päiväkirja kirjoitukset, jonne olin antanut ajatuksen lentää ja nyt näyttelee sitä kaikille. Sanoi äsken kun kävi että on näyttänyt sitä asiantuntijalle jonka mielestä olen sairas....voi luoja ...
siinä on vain vuodatusta kuinka pahalta tämä kaikki tuntuu ja ajattelen asioita monen ihmisen kantilta .
Eikö tuommonen ole rikos jos ottaa omaan käyttöön toisen päiväkirja merkintöjä??
Ei sun tarvi muuttaa lasten kanssa kodistasi, vaikka olisi miehen kämppä. Juttele nyt ihmeessä noista asioista sun asianajajasi kanssa, täällä netissä ne ei selviä.
Kunnianloukkaus. Nosta syyte.
On se rikos!! ja minusta sinun kannattaisi sanoa se miehelle, että kerrot asiasta omalle asianajajallesi ja nostat kunnialoukkaus syytteen!
Omia ajatuksiaan saa kirjoitella päiväkirjaan vaikka pilvinpimein, sehän on koko päiväkirjan perimmäinen ajatus!!!!!
Mutta se on rikos, että miehesi on ottanut niistä kopion ja näyttelee muille!
Asunnosta sinun ei tarvitse lähteä pitkään aikaan, poriseppa asioista asianajajan kanssa.
Miehesi on tehnyt jo monta virhettä!
Vittu, että jotkut äijät on sitten urpoja!
Potkin ukkoasi perseelle oikein kunnolla, jos joskus vastaan tulee!
tsemppiä sulle! Muista vaatia porsaalta kunnon elarit lapsille!
Jos teillä on yhteinen asunto ja ette pääse sopimikseen kummalle se jää niin avioerossa oikeus päättää kumpi saa asua asunnossa ja jos sinulla on lapse t niin ei sinun tarvitse mihinkään muuttaa ja miehesi
puhuu paskaa koska on itse sieltä lähtenyt niin on heikommassa asemassa kuin sinä.
"Eronnut ja selvinnyt puhuu asiaa". Ap:n tarina on kyllä uskottava, koska se on yleinen. Noinhan nykyisin avioero menee aika usein.
Tietysti tässä luemme vain toisen osapuolen näkemyksen, mutta ihan uskottavaa pääpiirteissään.
Sait jo hyviä neuvoja yllä.
Satsaa nyt lapsiisi ja heidän hyvinvointiinsa. Äläkä missään nimessä tee kolmea asiaa:
- Älä rupea riitelemään miehen kanssa rahoista tai lapsista. Älä siis allekirjoita a-ehtoa äläkä suostu kiristyksiin.
- Käytä nyt hyväksesi kaikki saatavissa oleva apu: sukulaiset, muu verkostosi, lakimiehen apu (joko julkinen tai yleinen varallisuutesi mukaan)
- Älä missään tapauksessa hanki lisäongelmia hakemalla itsellesi laastarisuhdetta (kostoksi, lohdutukseksi jne.). Ole aikuinen ja määrätietoinen nainen ja äiti - lapsesi kiittävät sinua myöhemmin.
Kyllä aika parantaa haavoja. Itsekin kokenut.
Myös minun mieheni alkoi hoputtaa avioerolla, kun uusi nainen oli jo salaa hankittu. Teki muutenkin elämäni vaikeaksi, joten hommasin vuokra-asunnon.
Tällä välin mieheni toi uuden naisensa jo kotiimme. Onneksi uusi ei halunnut muuttaa, koska oli työ- ym asiat toisella paikkakunnalla.
Sen jälkeen mieheni halusi muuttaa naisen perässä hänen kotiinsa. Ongelmia siinäkin.
Erohan meille tuli (kuten myös heille), ja mies yritti kaiken tavoin toimia selkäni takana omaksi hyväkseen. Ei onnistunut, koska otin alusta alkaen asiantuntijoita avuksi. Hyvää apua sain myös tältä palstalta.
Opin, että miehiin ei pidä luottaa missään asiiossa. Omaksi hyväkseen vain toimivat...
Ei nämä asiat todellakaan ole keksittyjä. Se on elämää, ja tulee esille vähän väliä, hiukan erilaisessa muodossa tosin.
Älä missään nimessä allekirjoita mitään avioehtoa vaikka se miehes millä uhkailisi.
Tuskinpa se uusi äitipuoli oikeasti haluaa teidän lapsia hoitaa vakituisesti... siinähän astuis arki heti kuvioihin eikä sais enää tehdä mitä lystää.
Todellinen raukkapaska se sun tuleva ex. Ei tuollaisen takia kannata surra, koska valehtelija on aina valehtelija.
Tuollaisia miehet pahimmillaan voi olla. Exäni samanlainen. En uskaltanut päiväkirjaa edes pitää, koska jos se olis unohtunut näkösälle (vaikka penkoi kyllä kaapitkin) olis lukenut heti. Kännykän tutki heti, samoin sähköpostit, kaikki, jos jäi joku tuohon "saataville". En jaksanut sellaista sairasta kyttäystä enää vaan muutin lasten kanssa omasta talostani vuokralle. Nyt sitten eron jälkeen purkanut kiukkuaan lapsiin, ei halua tavata ja jos tapaa, on heille kiukkuinen, kiroilee ym. Luulee vahingoittavansa minua ja aluksi tekikin niin kun lapset itkivät minulle isänsä käytöstä. Sitten lapsetkaan eivät enää halunneet isäänsä tavata. Kukahan tässä on se isoin häviäjä.. ex luulee että minä, mutta taitaapi olla hän itse.
Sinulle ap elämällä on tarjottavanaan jotain parempaa. =) Saat olla helpottunut kun pääsit eroon tuosta miehestä. Itsensä siinä nolaa kun sinun päiväkirjakopioitaan näyttelee. Suurin osa ihmisistä ajattelee, että on siinä nolo ukko.
Kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi!
Jos olisin vastaavasssa tilanteessa, pyrkisin laskelmoimaan tilanteen todella tarkkaan. Miehesi siis halusi eron. Anna hänelle ero mutta älä missään nimessä allekirjoita avioehtoa. Moni mies muka-rakastuneena, unohtaa hyvin pian lapsensa ja velvollisuutensa kun uusi rakkaus vie aikaa.
Sinun ei tarvitse ajatella yhteistä hyvää vaan itsesi ja lastesi hyvinvointia. Mies pitää itsestään huolen. Jos hän kokee sinua mustaukkaiseksi, hulluksi miksi tahansa, se on hänen tulkintansa. Älä mene halpaan vaan usko itseäsi ja tulkintojasi.
Varmasti ikä'öit miestäsi pitkään mutta älä anna tunteidesi sotkea toimintaasi. Tiedän tapauksia, joissa vaimo haluaa olla "hyvä" petturimiehelleen ja hää miehen häipysssä omaisuuden kanssa, tosi pahoihin vaikeuksiin.
Kiitos kaikille vastauksista, tilanne on hankala edelleen Mies haluaa tavata lapsiaan milloin se hänelle sopii. Minun on lähdettävä silloin pois kotoa. Nyt myös hänen sukunsa on alkanut painostaa (etten mukamas anna hänen tavata lapsiaan), kun mies on keksinyt omia juttujaan heille, jotka ei todellakaan pidä paikkaansa.
Tämä miehen käytös on tosi sairasta, en tiedä kuinkahan kauan tällaista jaksaa, osoitettaan ei muuta pois, eli avain on hänellä ja hänen äidillään toinen.
Taitaa olla muutto edessä lasten kanssa omaan asuntoon, enkä kirjoita avioehtoa alle, otan sen mikä minulle kuuluu.
Sarjoita lukot uudestaan niin ei ole muilla avaimia kuin sinulla.
Juuri noin!
Älä ihmeessä kirjoita ja muuta pois omaan asuntoon!
On sulla siinä sika ukko!
saatanan huorat!
Burkha päälle ja koraania lukeen!
No ei ihme, että ukko haluaa erota kun kotona oleminen on pelkkää riitelyä.
Juridisesti tietenkin sinulla on oikeus puoleen kaikesta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Mieti kuitenkin tarkkaan, että onko sinulla moraalista oikeutta ukkosi firmaan. Eli paljonko olet siihen satsannut ja pystytkö elämään itsesi kanssa vaatiessasi ehdottomasti sitä, mikä juridiikan mukaan sinulle kuuluisi.
Avioeron yhteydessä kun tunteet käy yleensä aika kuumina, ja tulee (puolin ja toisin) tavallaan "kostettua" omaisuuden ja/tai lasten kautta toiselle eron juttuja.
Mietin niitä yrityksen osakkeiden kohtaloa tarkkaan ja tulin siihen tulokseen, että,kun olen hoitanut lapsia kotona firman perustamisesta lähtien niin olen myös oikeutettu saamaan siitä oman osani.
Hankalaa olla mukana firmassa ja pyörittää sitä, kun on lapsia kotona hoitamassa.
Mitään kostoa ei ole ollut mielessä eikä tule, mutta exällä sitä kyllä riittää.
Uhkailua, vaatimuksia, viranomaisia, teettänyt kuulemma psykiatrilla minusta dignoosin ja olen sen lausunnon perusteella "hullu"...Ilmoituksia lastensuojeluun, joka totesi ettei ole mitään syytä lähteä laajentamaan tutkimuksia. Minusta ei vaan löydy mitään, koska olen antanut kaikkeni lapsilleni ja ollut heille hyvä äiti............................kaikki tämä lasten tapaamisen vuoksi, koska haluaa tavata ja olla lasten kanssa 50/50.
Se vain ettei lasten isä ole ensinnäkään KOSKAAN ollut yhtä yötä, edes kokonaista päivää lasten kanssa ja siihen on ollut mahdollisuuksia, mutta hän vie lapset oman äitinsä hoidettavaksi.....että semmosta.
Haen päätöstä joka toinen v-loppu isällä lapset ja hän saa tavata lapsia tottakai muulloinkin, jos lapsilla tulee ikävä tai kaikille osapuolille sopii.
Ei hänen tarvitse erota lapsista vaan minusta, mutta arki ei vain luonnistu hänen kanssa lapsilla yksin.
Kaikki rutiinit ja nukkumaan menot menevät ihan sekaisin, en kyllä ihmettele kun ei ole koskaan aiemmin ollutkaan kiinnostunut ja olemaan ns. perheen isä.
Liidellyt omissa harrastuksissa ja baareissa v-loput. Meillä on elämä rauhoittunut huomattavasti sen jälkeen kun mieheni lähti kotoa pois.
Nyt on muutto omaan kotiin lasten kanssa, koska hän ei ole suostunut siirtämään kirjojaan muualle, että voisin hakea tuet asumiseen ja elämiseen.
Yhtään rahaa hän ei ole antanut minulle ja lapsille, itselläni on ainostaan opintotuki ja lapsilisät ollut käytettävissä koko ajan, onneksi olen aanut apua omilta vanhemmitani, muuten emme olisi pärjänneet.
Joku tuolla aiemmin ilkeyttään luuli minua ylipainoiseksi yms....tiedoksi vain että olen tanssin ammattilainen, alaa en kerro, mutta kroppa on todella timmissä kunnossa. Tympäsee tuommoset kommentit .
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, itse yritän ymmärtää tässä tätä tilannetta monen ihmisen kannalta ja tehdä parhaita ratkaisuja.
"tulin siihen tulokseen, että,kun olen hoitanut lapsia kotona firman perustamisesta lähtien niin olen myös oikeutettu saamaan siitä oman osani."
Niin tämä on totta. Ja totta varmaan on sekin, että mies on rahoittanut kotona olemisesi lapsien kanssa. Kuka maksoi asunnon kustannukset, ruuat jne...
Malttia nyt näihin pohdintoihin! Tiedän itse eronneena kuinka helppoa on ajatella yksisilmäisesti ja löytää vaikka mitkä argumentit tukemaan sitä Omaa Käsitystä. Ja sitten sitä ei tule nähneeksi kokonaisuutta... liian helposti tulee siis tehtyä ratkaisuja/vaatimuksia/päätöksiä, jotka parin vuoden jälkeen alkavat harmittamaan.
Kokemuksesta voin sanoa ja sen takia arvata miksi miehesi haluaa että lapset ovat teillä puoliksi.
Syy on ihan simppelisti se, että silloin hänen ei tarvitse maksaa sinulle elatusmaksuja.
Jotkut miehet on vaan raukkoja ja itseään täynnä olevia pas...ja. Eivät ne ajattele yhtään lapsiaan vaan eivät kestä sitä että omista lapsistaa ja heidän hyvinvoinnistaa " joutuu" maksamaan. Hyvänen aika, hehän ovat turjakkeen omia lapsia!!!!
Äläkä vaan suostu antamaan puolia teidän yhteisestä omaisuudesta koska juurikin niinkuin sanoit, sinä hoidit lapset ja miehesi talouspuolen.
Kotiäidin "työ" on paljon "rankempaa" koska se on 24/7.
Hyviä vointeja sinulle :)
"Niin tämä on totta. Ja totta varmaan on sekin, että mies on rahoittanut kotona olemisesi lapsien kanssa. Kuka maksoi asunnon kustannukset, ruuat jne..."
Aivan, mies on maksanut naisen ja lapsen elatuksen, jotta nainen hoitaisi heidän YHTEISIÄ lapsia, jotta taas mies voisi keskittyä OMAAN uraansa ja kerryttää OMAA omaisuuttaan. Missä on korvaus naisen menetetyistä tuloista, urakehityksestä, eläkkeistä... Turha vastata, että nainen nyt vain halusi jäädä kotiin ja tehdä nämä uhraukset ja sen jälkeen vielä paasata, että naisen pitäisi tuntea syyllisyyttä omaisuudesta, jonka mies on repinyt hänen selkänahastaan.
Moni nainen ajaa itsensä todella kusiseen paikkaan, kun jää kotiin hoitamaan lapsia avoliitossa tai avioehdon omaavassa avioliitossa. Eron tullessa mies on sitten vuosi tolkulla pystynyt kerryttämään omaisuuttaan ja kehittämään uraansa ja todennäköisesti asunto, auto, kodin irtaimisto yms. on juuri hänen nimissään. Naiselle jää käteen lapsilta ansaittu rakkaus ja niin paljon kuin se onkin, niin muuten olet jäänyt aika puille paljaille.
Vaara ei ole välttämättä ohi edes naisen töihin paluun jälkeen. Tosi monessa liitossa kulujen jako menee niin, että nainen maksaa ruoan, kaiken lapsiin liittyvän yms. joka katoaa kulutuksessa ilmaan, laskut maksetaan usein puoliksi ja mies hoitaa omiin nimiinsä sitten kaiken omaisuushankinnan, vaikka se tulisikin liittossa yhteiseen käyttöön.
Miehet ovat todella häikäilemättömiä tällaisessä ja perinteiset roolijaot näissäkin asioissa suosivat ennen kaikkea juuri miehiä.
Aloitaja on siinä mielessä juuri hyvissä lähtökohdissa, ettei hän ole suostunut allekirjoittamaan avioehtoa. Suosittelen hänelle ja miksei muillekin naisille luettavaksi Naisen lakikirjan (Leena Linnainmaa), jossa on paljon tärkeää juridista tietoa juuri naisten kannalta esim. eron sattuessa.
http://www.wsoypro.fi/wsoypro.aspx?navi=Kirjat.Kirjat-ja-verkkokirjat&bookid=5781&sub=2333
Tyypillinen Suoli24:n kirjoitus. Ajetaan nainen johonkin ihme uhriasemaan ja sitten poljetaan jalkaa tämän uhrin oikeuksien puolesta.
Kun kirjoitukseni pointti missattiin noin tyylikkäästi, niin kirjoitanpa sen uudestaan: vaikka kuinka kostaminen tuntuisi makealta, niin veikkaan että jatkon kannalta pystyy paremmin elämään itsensä kanssa kun laittaa jäitä hattuun.
Elatusmaksuja voi joutua silti maksamaan viikko-viikko järjestelmässäkin, jos tuloerot puolisoiden kesken ovat suuret.
Kaikki vaikuttaa, joten kannattaa aina hakea elatusmaksuja, mutta vasta sitten, kun on ensin saanut sovittua huoltajuudesta ja lasten olemisesta, niin ei tarvitse kaikesta riidellä kerralla. Itselläni oli tosi hyvä asianajaja (mies), joka oli hyvin perillä asioista, mutta lopulta lastenvalvoja päätti kaikista lasten tapaamisoikeuksiin liittyvistä ja sanoi tämän kyseisen asian. Ja lastenvalvoja neuvoo kaikessa, jos vain osaa kysyä.
Eli jos vain itse on valmis siihen, lasten kannalta paras ratkaisu on aina joka toinen vko kummankin luona, mutta siihen vaikuttaa mm. se asutteko samalla paikkakunnalla.
Ja itse kannattaa aina pysyä lapsen edun kannalla, hokea sitä ja osoittaa puolison olevan itse epävakaa ja tietämätön lasten parhaasta. Kaikki tekstiviesteistä lähtien pitää säästää ja vain kirjallisia kommentteja ottaa vastaan. Todisteet painavat aina.
Useat luovuttavat liian helposti oman etunsa, ettei tarvitse riidellä.
Meillä meni niin, että ensin sovittiin tapaamisesta, sitten omaisuuden jaosta (meillä oli avioehto, joten kesti vain n. 1 kk.). Lastenvalvojalla allekirjoitettiin vain tapaamisesta ensin viikko-viikko järjestelmällä, elatusapu jäi pöydälle, koska mies alkoi huutaa, että sitten tämä asia jää tähän ja en allekirjoita mitään. No sanoin, että lapsen etu katsotaan ensin ja muut asiat saa jäädä toistaiseksi, jos kaikki sujuu hyvin.
Aion hakea elatustukiasian jälleen pöydälle, jos tilanne menee tiukaksi taloudellisesti ja tiedän hänen tilanteensa olevan parempi, emme saa asioita sujumaan jne. Periaatteessahan olisi voinut tehdä sen jo heti seuraavana päivänä, laittanut elatusasian käsittelyyn. Itse olin erotilanteessa lähes ilman tuloja ja miehelläni tulot n. 2500 €/kk, lastenvalvojan arvion mukaan mieheni olisi pitänyt maksaa minulle n. 350 €/kk, 12 v. lapsesta, vaikka viikko-viikko -järjestely. Tuet vähentää sitten tätä jonkin verran.
Otin hyvän asianajajan, koska mieheni sanoi, että hän palkkaa parhaat jne. Itse lopulta jätti kokonaan asian minun lakimieheni päätettäväksi, kunhan vain uhkaili, ei olisi ollut varaa edes maksaa jollekin hyvälle tutulleen, ja sain henkisen yliotteen sanomalla, että niin minäkin hankin tosi hyvän, parhaan tällä seudulla. Tässä on sulle ehdotus miten edetään. Se oli sitten allekirjoitusta vaille valmista. Lakimieheni teki siis lopulta vain ehdotuksen ja se meni heti läpi miehelläni. Rahaa kulutin tähän HYVÄÄN lakimieheen vain sen paperin laatimisen verran.
tuota...?
Sinun sovinistinen kirjoittelu se tyypillistä suoli24 taattua laatua on..
Ja ne jäät suosittelen laittamaan sinullakin sinne housuihisi,
onpahan jotakin kovaa edes vähän aikaa...! ;D
Kosto?
Siis onko se mielestäsi kosto, jos yrittää pitää vain puoliaan toisen yrittäessä
painaa maanrakoon...? ;D
Kuule, ei se kissakaan kiitoksilla elä.....!
Näemmä joku noheva pläjäytti sovinisti-kortin peliin!
Huh heijaa, joskus hävettää olla nainen kun kanssasisarukset kokee sovinismiksi kaiken sen, mikä ei ole naisten ylivaltaa.
"teettänyt kuulemma psykiatrilla minusta dignoosin ja olen sen lausunnon perusteella "hullu""
Voi vi***n naurettavaa! Ei kukaan psykiatri tee kenestäkään mitään diagnoosia toisen ihmisen puheiden perusteella.
Huhhheijaa!
Enempi hävettää kaltaisesi hameen alla verhoutunut ukko,
joka pistää huulipunaa naamaan ja alkaa leikkiin naista...
Ensinnäkin ukkosi kyllä valehtelee tuosta "hullun diagnoosista". Yksikään psykologi tai psykiatri ei anna kenestäkään diagnoosia pelkkien kirjoitusten perusteella, saati erotapauksessa exän pyynnöstä muutenkaan. Älä siis usko kaikkea soopaa, mitä ukkosi yrittää syöttää! Yrittää vain manipuloida sinua.
Pikku vinkki: nauhuri ei maksa paljoa. Nauhoita keskustelusi miehen kanssa. Varsinkin jos rupeaa uhkailemaan, sinulla on muitakin todisteita kuin sana sanaa vastaan. Äläkä allekirjoita yhtään mitään neuvottelematta asianajajasi kanssa. Pää kylmänä vain!
Sillä ei ole tilanteen kannalta niinkään merkitystä, pettääkö tuleva ex-miehesi sinua vai ei, joten älä turhaan vielä mieti sitä. Yritä keskittyä kiireisempiin käytännön asioihin, ja sitten kun saat ne mallilleen, voit ruveta rauhassa pohtimaan syitä. Tsemppiä!
Tuo hullun leiman antaminen kuullostaa todella tutulta. Kun vuosia sitten lasten isä halusi erota kauheella kiireellä niin sain kuulla kuukausia eron jälkeen olevani hullu, mielisairas, sekopää jne... Toinen nainen taustalla... Ystävälläni lähes sama kuvio, toinen nainen taustalla ja exänsä haukkui hänetkin hulluksi, vainoharhaiseksi jne..
Että joku viisas voisi tämän klassinen kuvion selittää, miksi miehet järjestäen haukkuvat exiään eron tullessa hulluksi, useimmiten se nainen on itse aivan rauhallinen, suostuu eroon ja lasten tapaamisiin... pitääkö miehen ylentää itseään sitten ja nostaa uusi nainen paremmaksi...
"Että joku viisas voisi tämän klassinen kuvion selittää, miksi miehet järjestäen haukkuvat exiään eron tullessa hulluksi,"
Ehkä takana on sama syy kun naiset niin kovin helposti kertovat ex-miehensä olevan narsisteja tai muuten vaan kusipäitä?
No sehän se juuri onkin, henkistä yliotetta otetaan asiosta, jotka jollain tapaa osuvat ja uppoavat... naisen luonteeseen käännetään hulluus, ehkä siksi, että oli hullu kun sut otti?
Vai oletko miehenä mielestäsi toiset huomioonottava ja empaattinen ei-narsisti, varsinkin nyt kun täältä lukee?
En tiedä yhtäkään mieskandidaattia, joka olisi tälläinen eron koittaessa. Narsisti kaipaa sitä huomiota ja jalustalle nostamista parisuhteessa ja kun ei vaimo huomaa, tulee paha mieli, voi voi...
Kusipää tulee siitä, kun ei tajua, että nainen on ymmärtänyt koko sen valheiden kuvion ja silti vain yrität esittää viatonta sijaskärsijää, vaikka itse olet aiheuttanut sotkuillasi koko ketjureaktion.
Paras juttu oli kun vkl Hesarissakin mainitsi ulkomaalainen vaimo, että suomalaiset miehet ovat vaikeita: itsekkäitä ja eivät huomioi naista ja pidä hyvänä, odottavat vain itselleen jotakin, vaikka käytös olisi mikä.
Ja tämä vaimo oli onnellinen suomalaisen miehensä kanssa. Joka ei hakkaa ja hauku kokoajan.
Mamin poikahan ne tietysti on...äiti on hoitanut...
Kyllä ne lapset yleensä se mami hoitaa ja hyvin hoitaakin ja pitääkin hoitaa.
Itselläni on hyvin käyttäytyvä fiksu mies, jonka on äitinsä hyvin hoitanut..
Poikansa kohtelee äitiään hyvin ja minua myös.
Minäkin luulin siihen asti, kunnes selvisi, että mieheni elää myös ihan toistakin elämää ja halusi kokeilla muitakin naisia.
NIIN IHANA mies ja kiltti kaikille. Joo, kaikille naisille varsinkin. Ja tottakai se hivelee itsetuntoa. Aina kaikki naiset kehuivat yllinkyllin. Miksi sitten unohdamme äitinä opastaa poikiamme kunnioittamaan puolisoaan ja jättämään haihattelut muiden perään? Huolimatta ihanuudesta.
Kaikenkaikkiaan ihanat miehetkin ovat vain miehiä ja heitä äitien mielestä pitäisi vain ymmärtää. Se tulee sitten eteen kun huomaat tämän, että äiti on sitten aina poikansa puolella.
Selvyys jo lapsena siihen, ettei kannata kehuista nostaa itseään liikaa jalustalle, antaa muiden tehdä se. Ja ylitsevuotavainen kehuminen: opetelkaa rakentavaan palautteseen ja antakaa rakkauden puhua puolestaan. Epärealismi kukoistaa lapsen ylikehumisessa.
Liian usein kohtaa miehen, joka ei ymmärrä tätä pikkujuttua: ole uskollinen niin sinäkin saat paljon enemmän. Sitähän meille tyttösille hoetaan ainakin.
Itse olin 14 vuotta tämän ihanuuden pari ja saimme ihanan pojan, joka opettelee ymmärtämään, miksi isi valehtelee niin paljon. Ei enää minulle, mutta lapselleen. Miellyttämisen halusta, tiemmä.
hmm..No jos sulla onkin muihin naisiin menevä mies, ei toki
se tarkoita, että kaikilla muillakin olisi....! ;))))))
Et hei, ihan oikeesti voi olla niin tyhmä?
Vieraisiin meno on aina oire jostain, ehkä huonosta seksistä siellä kotona?
Tai ehkä seksiä ei ole ollenkaan?
Parisuhteeseen kuuluu seksi ja mitä enempi, sitä varmemmin mies pysyy siinä
omassa kullassa kullinsa kanssa.
No seksiä oli hyvinkin ja erittäinkin hyvää, mutta muuten olikin sitten kaikkea harrastusta ja ihan oli poikki kokoajan, että itse joutui tässä inuamaan puutteessa. (ADHD on sellainen juttu mitä monet ei vain ymmärrä. Pakko tehdä, vaikkei jaksa...paikollaan on vaikea olla ja vasta kun sairastuu tai lihakset kramppaa, pysähtyy. Se oli mieheni perusongelma)
Mutta jälkeenpäin en kaipaillut perään ja olin hyvinkin itsenäinen, ja niin siinä kävi että mies haluaa nyt takaisin, kun ei se ollutkan parempaa seksi toisella puolella, ja usko pois ehti todistetusti olla aikas monen kanssa.
Itse olen pitänyt itsestäni hyvin huolta ja aktiivinen sängyssä, erittäin kiinnostunut kokeiluista jne... mies se oli se opiskelija ja opetin sen huomioimaan naisen halut ja ottamaan hellästi.
No nyt välillä voisin ehkä säälistä antaa, mut ei kiinnosta ja en halua mitään vanhaan palaamista.
Mies totesi vain itsestään, että 'olinpa mä tosi tyhmä, kun jätin sut ja minkä takia'?
'Mut miehet on miehiä', totesi lopuksi??? Kuulemma kaikki lähipiirissä harrastaa samaa enemmän tai vähemmän, eikä läheskään kaikkien vaimot sitä kuulemma tiedä...luulevat vain et ollaan onnellisia.
Näin siis mieheni sanoi muista!
Että mietipä sitä kuule. Laatu ratkaisee...
Niin ja niin tyhmä en ole, että uudelleen tekisin saman virheen.
En tietenkään usko, että muilla olisi samoin, mutta mieheni uskoi!
Itselläni ystävillä pitkiä liittoja ja yksinäisyyttä, mitä enemmän yksin sitä pidempi liitto, ei tarvi kattella toista, kun ei kiinnosta, kuulemma. Sellaistakaan en halua.
Itse uskon ystävyyden voimaan, muttei sekään näköjään aina riitä.
Ja mieheni petti lopullisesti vasta, kun eropaperit laitettiin vireille. Että kuitenkin kunnioitti sen verran avioliittoaikaamme. Kun alkoi tehdä mieli, meni hakemaan eroa ensin.
Eli uskon tämän johtopäätöksenä,
että jos vanhemmat jo opettaisivat oman esimerkkinsä lisäksi ihan konkreettisesti kertomalla, miten toista kohdellaan parisuhteessa jo lapselle ennen kuin hän alkaa seurustelusuhteet (tytöillä n. 10 ja pojillla n. 11 v), olisi nämäkin monet karikot ihmissuhteissa vältettävissä. Ja itse aikuisenakin täytyy toinen toistansa kunnioittaa suhteessa, en käsitä näitä haukkumisia ja törkyturpia, niin miehissä kuin naisissakin.
Mistä senkin oppii? Ei ihme, että suhteet karikoituvat, jos aina on vastassa joku täydellistä hakeva tai puolisoaan puheissaan alentava.
Jotenkin vain taas aikuiset uskovat, että elämä opettaa, huh ihan liikaa opittavaa kantapään kautta.
Käytöstavat ja elämänkoukerot täytyy yhtälailla lapselle opettaa, ei ne itsestään tule, tunteiden käsittelyt ym. Aivan kuten se miten syödään tai käydään vessassa.
Luulisi, ettei ole vaikea tajuta, mikä tämän jutun pointti siis oli?
Olkaa ihmisiksi, niin säästytte pahimmalta. Huolimatta siis siitä, että joskus on tuntunut, ettei ole ollut reilua, vaikka olen ollut 'kiltti' ja 'huomaavainen' sekä joustava, toinen ei sitä arvosta. Asioista täytyy mainita ja asettaa kyseenalaiseksi se, että jos teet noin, haluatko että minäkin teen samoin?
Ja pitkässä suhteessa varmasti on opittu keskustelemaan, ainakin meillä opittiin, miten teillä? Vai mennäänkö mykkäkoululinjaa suuttumisen vaiheessa?
Eli silti pitkässäkin suhteessa voi tulla loppu äkkiä...kun kuppi on täysi.
Kannattaa käydä lukemassa osaston Särkynyt sydän -juttuja varattujen kanssa seurustelevien ajatuksista! Ja siitä miksi meni poikki salarakkaan kanssa ;)
Siinä annos' luottamusta', ja kannattaa sitten miettiä mihin itse kuuluu, luottaako puolisoonsa vai ei, tunnetko hänet vai onko jotakin jäänyt huomaamatta?
ÄLÄ KIRJOITA MITÄÄN AVIOEHTOPAPERIA MISSÄÄN NIMESSÄ! Kylläpä mies yrittää vedättää sinua! Oletko ollut aina joku lattiamatto. Ja haluaa iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, pääsisi lapsistaankin eroon, ja elämään vapaana uuden naisen kanssa sinkkuelämää ilman lastenhoitotaakkaa. Tee nyt niin että soitat heti sen naisen miehelle jos sillä on ja kerrot kaiken sille miehelle heistä.
Älä missään tapausessa laita niemäsi mihinkään ja otat sopivassa suhteessa sen mikä sulle kuuluu. Täytyý sanoa että mine tyrityksen omistajat ovat tyhmiä kun eivät tee ennen naimisiin menoa avio-ehtoa yrityksestään koska erossa voi mennä elinkeino jos paljon joutuu tasinkoa maksamaan.
ajattelin laittaa väliaika tietoja tänne......elikkä
Olen muuttanut lasten kanssa pois meidän yhteisestä asunnosta, MUTTA
mexä ei anna muuttaa lasten osoitetta minun luo, koska hänellä on siihen OIKEUS.
Elikkä lasten posti menee ex-miehen luo, vuokratukea enkä muitakaan tukeja saa kuin itselleni, (olen tuloton koska käyn koulua lukukausina). Työnhakijaksi olen ilmoittautunut, mutta työtä ei nyt äkkiseltään ole tarjolla jolla elättäisin lapset ja itseni.
Onneksi on vanhemmat jotka auttavat hädän hetkellä. Rahkeet eivät kuitenkaan riitä heilläkään ihan mahdottomiin.
Exä on ilmoittanut Väestörekisterikeskukseen, että lapset ovat 50/50 molemmilla tasapuolisesti, vaikka todiasiassa lapset ovat isänsä kansa 2 päivää viikossa.
Koko aikana n.3 1/2kk on exä antanut rahaa 340€
Sovittelu lasten tapaamisista on juhannuksen jälkeen, mutta tämähän menee oikeuteen ja se prosessihan sitten kestää kauan ja ennenkuin sieltä saadaan mitään päätöksiä...........:(
Miten tälläinen porsaanreikä on olemassa sairaille narsisteille, jotka pääsevät kiusaamaan myös näin ja miten näytän toteen sosiaaliviranomaisille ja muillekin tahoille, että lapset asuvat pääsääntöisesti minun kanssa........en varmaan mitenkään, kun exä ei anna muuttaa lasten osoitetta.