Nyt kun kerrankin olisi ollut aikaa parisuhteelle,mies menee kaverien kanssa saunomaan ja muuten aikaa viettämään. Ja sama mies sanoo minulle naama vakavana,että minä olen se joka ei panosta meidän suhteeseen... Vähän on vaikea yksin panostaa. Nytkin lähti polkupyörällä "käväsemään" kaverin luona. Nähtäväksi jää,milloin ja missä kunnossa reissulta palataan. No,ainakin nyt selvisi miehen tärkeysjärjestys...että en ainakaan ole siellä alkupäässä!
Hoida tässä parisuhdetta!?
suhteeton suhde
20826
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
nyt kuule alat pistämään elämääsi järjestykseen.
laitat oman vuokrakämpän hakuseen ja alat käyttäytyä miestäsi kohtaan samalla lailla.
viikonlopuiksi sovit kavereittesi kanssa tapaamisia ja illanistujaisia.
muistat sitten noina aikoina laittaa puhelimen kiinni ja jättää sen kotiin.
lopeta miehen paapominen, eli toisin sanoen tiskaat vain omat astiasi ja peset vain omat pyykkisi ja syöt itse vaikka ulkona/ostat kaupassa vain itsellesi ruokaa.
ja sitten kun kämppä ilmaantuu, sanot miehelle adios, se on loppu nyt.
Kyllä tuo ottaa päähän. Jos joutuu itse odottelemaan kotona milloin toiselle sopii olla yhdessä. Etenkin jos on varautunut siihen että vietetään aikaa yhdessä ja sitten toinen lähteekin omille teilleen. Olisi voinut itselleenkin järjestää tekemistä jos olisi ajoissa kerrottu. Eikö se pyytänyt edes sua mukaan?
Ehkäpä olet arjessa niin tyly, että mies on tottunut kavereihinsa ja muihin harrastuksiinsa.
Jaa että kun mies ei viihdy kotona,syynä on automaattisesti v-mäinen akka??
Tiedoksi:olen kaikkea muuta kuin tyly. Joustan,palvelen,harrastan seksiä,kaikkea mahdollista.
Ehkä minua suurempi syy on kaveriporukka,joka alkaa tätä nykyä olemaan eronneita ja karanneita. Niillähän kun ei ole "rasitteena" ketään kotona odottamassa,niin näissä "harrasteissa" vierähtää puolikin vuorokautta helposti.
Ja kukapa mies sitä nyt muistaisi kotijoukkoja kun vauhti on päällä?
Jaa, no tylsältä käytökseltä tuo sitten kuulostaa.
Tuu mulle vaimoksi tai tyttöystäväksi. Mulle mikään muu ei olis tärkeämpää kun tyttöystävän kanssa oleilu. Auttaisin myös kotitöissä ja varmasti pesisin omat astiani ja osaan myös mopata lattioita. Olen myös tosi mukava ja antaisin paljon halauksia. et varmasti jäisi yksin.!
Niin niin. Halutko vaan valittaa, mut et oikeesti haluu sitä pihalle??
Sanoinko haluavani miestä "pihalle"?? Ja kyllä, valitin. Valitin sitä,että parisuhdettakin pitäisi välillä hoitaa ja pitää ns. yllä. Mutta yksin se on hankalaa. Ja kun molemmilla on epäsäännölliset,pitkät työpäivät,normiviikolla/viikonloppuina se harvemmin onnistuu.
Eniten tämä kai korpesi sen vuoksi,että mies on ollut sitä mieltä,että minä olen se,joka ei panosta tarpeeksi parisuhteeseen(mielipide johtuu työajoistani). Ja myönnetään,olen senverta tossu etten estänyt miehen saunomaan lähtöä,mutta kuvittelin ettei siinä mene muutamaa tuntia enempää(menikin 9h). Ajattelin,että miehellä on muutaman tunnin verran oikeus mennä äijäköörillä saunomaan kun raataa arkena kovasti. 6 tunnin päästä ilmotti että soittaa "ihan kohta" minua hakemaan itseään pois. Odottelin jokusen tunnin ja menin sitten nukkumaan. Joku kaveri toi yöllä miehen kotiin.
Parisuhteita hoidetaan parhaiten sillä lailla, että pannaan toinen maistamaan omia lääkkeitään. Mikään muu ei ole niin valaisevaa kuin esimerkin voima, joten paas flikka menoksi, etsi seuraa ja pidä hauskaa. Unohda uuno.
Jaa kysytääs mieheltä!
Pyydäpä se lukekmaan ja kommentoimaan niin ei ole yksipuolista kuin karpon ohjelma
Sellasia ne miehet,ainakin jotkut taitaa olla. Olen kaukosuhteessa kylläkin,mutta usein menee miehellä kaikki muu myös edelle kuten metsästys,kodin lämmitys,pilkkikisat,mökille meno lomilla äidin tai kavereiden kanssa,kalastus/verkoilla käynnit,peliharrastus mm.
Kun olin hänen luonaan ensimmäistä kertaa käymässä lähti metsästämään veljensä kanssa 8 tunniksi,olin yksin sen ajan hänen kämpässään.Sitten kysyi tuliko kotiin ikävä,mitäs siihen muuta vastaamaan kuin että kyllä tuli.
Olimme mieheni kanssa 28-v namimissa ja loput niistä vuosista mieheni teki juuri kuin sinun miehensi. Hän sairastui psyykkisesti. lopulta kyllästyin ja lähdin itsekin jja sitten miehelleni tuli itku ja kova järkytys kun sai avioerohakemukseni. Mieheni saattoi viikonlopunkin olla jossakin ja käväsee pari tuntia kotona ja lähti taas ja tuli joku päivä mutta minäpä lähdin ja tulin muutaman kuukauden päästä käymään kotona ja sitten lähdin takaisin. mieheni jäi sinne itkemään. Hän on löytänyt jonkun paksukaisen lainatakseni Hägglundin sanoja ja minulla on komia uusi mies joka viihtyy kanssani
Jospa miehesi ajattelee asiaa samalla lailla kuin sinä, te molemmat olette puolustuskannalla asiassa. Molemmat tuntevat että toinen laistaa parisuhteen ylläpidosta. Molemmat viettävät aikaa kavereiden kanssa. Onko sinulle yhtä paljon kavereita kuin miehelläsi? Kannattaa ihan keskustella asiasta ihan kaikessa rauhassa ja selvittää missä tilanteessa teidän parisuhteenne on. Monesti löytyy kyllä ratkaisu johon molemmat ovat tyytyväisiä. Ja koittakaa nyt ensi kerralla rakastella eikä harrastaa seksiä. ;o)
Minä en käy missään ilman miestä. En baarissa,en reissuilla. Ruokakaupassa ja sukulaisten luona kylässä käyn yksin. Kaverit on muuttaneet avioerojen myötä niin kauas ettei ole mahdollisuutta juurikaan niiden luona käydä. Viihdyn kotona stressaavan työn vastapainoksi ja juuri siksi olisi mukava olla kaksistaan KOTONA kun siihen harvoin on mahdollisuus. Miestä vaan ei kiinnosta hiljainen kotonaolo,pitää päästä baariin tai kaverien luo. Niin että ilmeisesti tässä törmäyskurssilla on luonteet?
Ja voihan seksikin olla harrastus,siinä kuin pitsin nypläyskin... ;-)
Minulla on ollut samanlainen mies yli neljä vuotta eikä ainakaan hänen kohdallaan muutosta parempaan ole tapahtunut. Itseasiassa on mennyt pahempaan suuntaan jatkuvasti eikä tässä ole enää mitään järkeä. On tullut harvinaisen selväksi ettei seurani kelpaa muuta kuin silloin kun pitää saada pussit tyhjennettyä (siihen sentään kelpaan vielä!).
Ihan vaan varoituksen sana: tuollaiset miehet eivät helpolla muutu. Jotkut saattavat muuttua iän myötä mutteivät kaikki ja sitäkään ei tiedä montako vuotta vie että arvot mahd. muuttuisivat. Sanoisin että se on vaan aika paljon luonteesta kiinni. Olet törmännyt mieheen jota ei kotona olo kanssasi kiinnosta. Ikävä tosiasia jonka olen joutunut itsekin omassa "parisuhteessani" myöntämään. Pahinta on juuri ystäväpiiri jossa suurin osa on jo sössinyt suhteensa ja pyörivät tuuliviirinä maailmalla, se vie mukanaan sellaisen jolla on siihen taipumusta. Ystäväpiirin vaikutus on todella suuri, nähty on ja koettu.
Siihen saat suurella todennäköisyydellä tottua jatkossakin jos jatkat suhdetta. Minulle alkaa nyt riittää tämä oma suhteettomuuteni ja on aika irrottautua siitä. Sellaisia miehiäkin kun on joita kiinnostaa yhdessäolo oman kumppaninsa kanssa enemmän kuin jatkuva kaverien kanssa hengailu. Pitäisi vaan vielä jostain löytää sellainen.
Tuntuu että elämästäni on mennyt monta vuotta hukkaan kun kaikki energia on mennyt miettiessä koska mies kunnioittaa läsnäolollaan, tuleeko vai eikö tule ja meneekö kuinka monta tuntia jne.. todella rasittavaa, en enää lähtisi tähän.
Olispa mull tyttöystävä joka haluais viettää aikaa mun kanssa. Se olis tosi mukavaa varsinkin kesällä kun voi tehdä kaikkee. Minä pistäisin suhteen aina edelle kavereita. Jos tyttöystävä haluais viettää aikaa kanssani ni sitten viettäisin.! Mut ei tämmönen mies kelpaa kenellekkään. Naisethan tykkää just sellasista miehistä joka kohtelee huonosti.
Mukava ja kiltti mies jää aina ilman. Nyt oon 35 ja varmaan seuraavat 35 vuotta
jouttuu yskin kärvistelemään. Olen tehnyt liikaa aloitteita tässä elämässä ja kaikki ne on tyrmätty.!!
Tyrmätylle ololle :
Kyllä sellaisia naisia on, jotka viihtyvät miesystävän kanssa kotosalla ja harrastuksissa :-) Itse löysin seurallisen miehen tuossa neljänkympin iässä.
Olen tosi iloinen, että saan seuraa kotona ja kyläillessä, ulkoillessa, juhliessa :-)
Molemmilla on myös omat menonsa ja annamme toistemme harrastaa rauhassa. Toivon sinulle samaa ja ihanaa naisystävää !
Sitä se on jos toinen on ylisosiaalinen ja aktiivinen, ja toinen kotona viihtyvä hissukka. Pidemmän päälle ei toimi, ellei hissukka aktivoidu ja toinen rauhotu.
Heh, jos "hissukka aktivoituu JA toinen rauhoittuu" niin osathan kääntyvät vain päinvastoin. TAI.
Ota huomioon että poikkeemisen jälkeen, aamurapuloissa, olet taas kärkeeä ja tärkeä!