Ihastuin vuosia sitten yhteen mieheen. En tunne häntä paremmin, juttelimme pari kertaa ihan arkisista asioista (hän tosin hakeutui juttusille). En ole edes nähnyt häntä pariin vuoteen, mutta hän on ollut jatkuvasti ajatuksissani. Se, mikä esti ottamasta hänen tunteistaan selvää silloin aikoinaan, oli onnellinen avoliitto, jossa elin.
Nyt avoliittoni on päättynyt ja tuo mies on taas palannut mieleeni. Ongelma on, etten tiedä, onko hän vapaa. En keksi ketään, keneltä kysyä. Lisäksi hän on muuttanut toiselle paikkakunnalle (ei onneksi kovin kauas), joten en voi törmätä häneen sattumaltakaan. Pitäisi kai unohtaa koko juttu, mutta kun en häntä ole vuosienkaan aikana mielestäni saanut, saanko koskaan? Jos hän on varattu, pystyn varmasti hyväksymään asian, mutta en sitä, etten koskaan edes yrittänyt ottaa selville, olisiko meillä voinut olla jotain.
Haluaisin mielipiteitä, miten toimia. Kysynkö asiaa häneltä suoraan esim. tekstiviestillä? En ole varma muistaako hän edes minua, haluaisin ihan nimettömänä kysyä onko hän vapaa (onnistuuko tekstiviestin laittaminen mitenkään nimettömänä?). Vai yritänkö unohtaa koko asian, vaikka se seuraisi minua hautaan asti? Jos hän elää parisuhteessa, en halua tietenkään millään tavalla sitä häiritä, mutta jos hänen suhteensa on kunnossa, eihän minun kyselyjeni pitäisi sitä mitenkään horjuttaa. Olen umpikujassa, mitä teen?
Nyt avoliittoni on päättynyt ja tuo mies on taas palannut mieleeni. Ongelma on, etten tiedä, onko hän vapaa. En keksi ketään, keneltä kysyä. Lisäksi hän on muuttanut toiselle paikkakunnalle (ei onneksi kovin kauas), joten en voi törmätä häneen sattumaltakaan. Pitäisi kai unohtaa koko juttu, mutta kun en häntä ole vuosienkaan aikana mielestäni saanut, saanko koskaan? Jos hän on varattu, pystyn varmasti hyväksymään asian, mutta en sitä, etten koskaan edes yrittänyt ottaa selville, olisiko meillä voinut olla jotain.
Haluaisin mielipiteitä, miten toimia. Kysynkö asiaa häneltä suoraan esim. tekstiviestillä? En ole varma muistaako hän edes minua, haluaisin ihan nimettömänä kysyä onko hän vapaa (onnistuuko tekstiviestin laittaminen mitenkään nimettömänä?). Vai yritänkö unohtaa koko asian, vaikka se seuraisi minua hautaan asti? Jos hän elää parisuhteessa, en halua tietenkään millään tavalla sitä häiritä, mutta jos hänen suhteensa on kunnossa, eihän minun kyselyjeni pitäisi sitä mitenkään horjuttaa. Olen umpikujassa, mitä teen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taidat tuntea itsesi aika hyvin, koska tiedät, että tuollainenkin asia saattaa jäädä vaivaamaan mieltäsi vaikka "hautaan asti".
Itselleni täysin vieras ajatus. Minulle se merkkaisi sitä, että elämäni on jumiutunut pahasti paikoilleen.
Etkö voi soittaa sille ihmiselle ja muistuttaa häntä siitä kuka olet, keksiä jonkun tekosyyn miksi hän tuli taas mieleesi ja sitten kysellä miten hänellä menee jne.? Se olisi paljon aikuisempi ja kypsempi tapa ottaa kontakti, kuin tuo ehdottamasi "anonyyminä" tekstailu. Henkilökohtaisestihan sinä haluaisit hänet taas tavata, joten miksi et sitten aloittaisi samalla asenteella lähestymistäkin.
Siinä jutellessahan se sitten selviää onko hänellä puoliso vai ei, sillä tuskin sellaista asiaa pystyy/haluaa salaamaan jos vastapuoli (tässä sinä) vihjaa vaikkapa jälleennäkemisestä. Joka tapauksessa, sen vastauksenssa annettuaan hän on sitten itse vastuussa valinnastaan, olipa sinkku tai ei, ja sinähän olet vapaa nainen joten olet vastuussa vain itsellesi.
Kannatan siis reilua meininkiä ja rehellisyyttä. Sellaisesta voit olla ylpeä "hautaan saakka", menipä juttu sitten syteen tai saveen. :)
Kiitos neuvosta. En ole koskaan ollut vain hänen kanssaan niin hyvä tuttu, että soittaminen tuntuisi sopivalta. Mutta jos keksisin jonkun todella hyvän tekosyyn kuten ehdotit, niin miksei. Ja tuo "hautaan saakkahan" nyt on lähinnä sellainen sanonta, johon ei olisi tarvinnut takertua.
Tuli mieleen, että koska olet vasta eronnut, kaikki mahdolliset miehet putkahtelevat nyt mieleesi. Ehkä tämäkin...
Jutustasi tuli kuitenkin yksi hassu juttu oman elämäni varrelta.
Olin takavuosina juuri muuttanut uuden poikaystänäni kanssa avoliittoon kun puolituttu mies (joka luuli että olen edelleen sinkku ja joka oli jostain onnistunut kaivamaan numeroni) soitti - samana muuttoiltana - pyytäen luokseen, koska asiallisesti ilmaisten "oli ollut jo pidempään kiinnostunut".
Ei siinä auttanut muu kuin vastata uuden mieheni viereltä, että. "Kiitos kysymästä, mutta ei nyt onnistu, sillä olen juuri muuttanut avoliittoon".
Kumpaakaan meistä juttu ei muuten häirinnyt yhtään, miehetkin tapasivat myöhemmin ja nauroivat asialle.
Niin että ei sillä niin väliä ole, vaikka mies olisi varattukin. Ei asiallinen kysyminen koskaan loukkaa ketään. Päinvastoin, kyllähän se hivelee, jopa silloin kun vastapuolella ei itsellään ole kiinnostusta. ;)