Hei, olen joutunut niin minulle epäselvään tilanteen, että kaipaan ulkopuolista näkökulmaa...
Olen kotoisin toisesta, ei suomalaisesta kulttuurista ja saattaa olla, etä tilanteeni epäselvyys johtuu ns. kulttuurieroista, siksi suomalaisten mielipiteet kiinnostavat.
Olin rakastunut tuttavaan mieheen jota tunsin tapahtumahetkellä jo noin 9 vuotta. Mies on vähän tämmöinen hurmaaja-tyyppi, ja aikaisemmin hän flirttaili mun kanssa. Sitten huomasin, että käytöksensä alkoi vähitellen muuttua vakavammaksi, ja uskallan väittää, että ainakin ihastunut hän kyllä oli. Huomatessani tämän rohjesin tunnustaa tunteeni kirjetse. Tulos oli kuitenkin mitä vaan paitsi odotettu. Siis odottaisin joko kyllä- tai ei-vastausta, mutten odottanut miehen melkein järkyttyneen kirjeeni saamisesta. Hän itse sanoi olevansa häkeltynyt saadessaan sen. Yrityksestäni siis ei tullut ollenkaan mitään, vaikka miehen oma toiminta ennen kuitenkin antoi minulle toivon.
Sen jälkeen olemme tavanneet edelleen työn merkeissä ja huomasin, että miehen käyttäytyminen tosiaan muuttui, hän oli selvästi shokeerattu ja aika surullisennäköinen.
Keskustelussamme hän mainitsi mm. että suomalaisessa kulttuurissa mies ei yleensä tunnusta rakkautta vaan yrittää osoittaa sen teoilla jne.
Tapahtuneesta jäi tosi paha maku: ensinnä miehen oma toiminta ennen mun tunnustusta puhui ihan selvästi hänen kiinnostuksesta, vaikka jossain määrin se oli myös varovaista. Toisaalta tuntuu siltä, että tein jonkun aivan käsittömättömän mokan jota suomalaisessa kulttuurissa ei voi kestää... Ja kaiken lisäksi tunnen itseni tosi loukkaantuneena, sillä rakastuin häneen ihan aidosti ja sydäntä särkee. Onko rakkaudentunnustus tosiaan niin törkeä moka että mun melkein pakko nyt pyytää häneltä anteeksi...
Luonteelta mies on mielestäni aika herkkä, vaikka ulkopäin näyttää paljon itsevarmemmalta kuin ehkä on.
Mitä siis kaikki tämä tarkoittaa?!
Olen kotoisin toisesta, ei suomalaisesta kulttuurista ja saattaa olla, etä tilanteeni epäselvyys johtuu ns. kulttuurieroista, siksi suomalaisten mielipiteet kiinnostavat.
Olin rakastunut tuttavaan mieheen jota tunsin tapahtumahetkellä jo noin 9 vuotta. Mies on vähän tämmöinen hurmaaja-tyyppi, ja aikaisemmin hän flirttaili mun kanssa. Sitten huomasin, että käytöksensä alkoi vähitellen muuttua vakavammaksi, ja uskallan väittää, että ainakin ihastunut hän kyllä oli. Huomatessani tämän rohjesin tunnustaa tunteeni kirjetse. Tulos oli kuitenkin mitä vaan paitsi odotettu. Siis odottaisin joko kyllä- tai ei-vastausta, mutten odottanut miehen melkein järkyttyneen kirjeeni saamisesta. Hän itse sanoi olevansa häkeltynyt saadessaan sen. Yrityksestäni siis ei tullut ollenkaan mitään, vaikka miehen oma toiminta ennen kuitenkin antoi minulle toivon.
Sen jälkeen olemme tavanneet edelleen työn merkeissä ja huomasin, että miehen käyttäytyminen tosiaan muuttui, hän oli selvästi shokeerattu ja aika surullisennäköinen.
Keskustelussamme hän mainitsi mm. että suomalaisessa kulttuurissa mies ei yleensä tunnusta rakkautta vaan yrittää osoittaa sen teoilla jne.
Tapahtuneesta jäi tosi paha maku: ensinnä miehen oma toiminta ennen mun tunnustusta puhui ihan selvästi hänen kiinnostuksesta, vaikka jossain määrin se oli myös varovaista. Toisaalta tuntuu siltä, että tein jonkun aivan käsittömättömän mokan jota suomalaisessa kulttuurissa ei voi kestää... Ja kaiken lisäksi tunnen itseni tosi loukkaantuneena, sillä rakastuin häneen ihan aidosti ja sydäntä särkee. Onko rakkaudentunnustus tosiaan niin törkeä moka että mun melkein pakko nyt pyytää häneltä anteeksi...
Luonteelta mies on mielestäni aika herkkä, vaikka ulkopäin näyttää paljon itsevarmemmalta kuin ehkä on.
Mitä siis kaikki tämä tarkoittaa?!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä sä olet ihan SUOMALAINEN.
Se tarkoittaa sitä, että ko. henkilö on normisti avoin ja iloinen, ja käyttäytyy kaikkien kanssa sanoin, eikä siis flirtannut sinulle, vaan sinä tulkitsit aivan väärin.
Koko kotimainen tuotantokaan jöröjukkia ole.
ei hän ole ainakaan avoin, ei yhtään.. hän osaa käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa, mutta ei ole avoin.
Poikkeus vahvistaa säännön! Ja onhan se avoin, jos oot ottanut sen touhut flirttinä.
Minäkin höpötän kaikille miten sattuu, ja sitten tietyt miehet ottaa sen muille flirttauksena. Pitäis kai osata olla sievästi hiljaa vaan.
Autistinen ajattelu... (Todellisuudessa koitat iskeä jokaisen vastaantulevan miehen.)
Minussahan ei ole Sinun mukaasi mitään hyvää.
Onneksi Sinussa on montakin ihanaa ja hyvää asiaa.
Oletkohan nyt hieman mustavalkoinen? Minusta olet ihan hirvittävän hyvä nainen. ;) *taputtaa pepulle*
Lue tekstejäsi, saatat huomata ne "hiukan" negatiivisiksi.
*työntää käden pois*
Vastasit jo itse omaan kysymykseesi.
"Keskustelussamme hän mainitsi mm. että suomalaisessa kulttuurissa mies ei yleensä tunnusta rakkautta vaan yrittää osoittaa sen teoilla jne."
mutta onko naisen oma rakkaudentunnustus tosiaan joku järkyttävä juttu? pitääkö miehen johtaa tilannetta vai voiko nainenkin osoittaa kiinnostusta?
onko niin, että lähestytään toisiaan jollakin toisella tavalla, ei verbaalisesti?
Epäilemättä se voi pistää hiljaiseksi, ellei sellaiseen ole varautunut.
Suosittelisin pehmennystä vaikka "tykkään susta" -versioon jatkossa :D
No se tarkoittaa sitä, että miestä ei kiinnosta vähääkään sun lapsiprokkikset.
Tais olla tulkintavirheitä puolin ja/tai toisin. Vaikuttas sille, ettei mies ollut varautunut sun tunteilevan häntä kohtaan. Ehkäpä hänen käytös sua kohtaan sai sut tulkitsemaan asioita väärin tai hänen käytös ja salaiset ajatuksensa palajstui sulle ja hän järkyttyi niiden seurausta. Kun ihmiset toisinaan haluaa tykätä jostain ihan vaan salaa ja itsekseen, ilman et siitä koskaan edes mitään syntyy sen enempää. Flirttailla tms. ilman seurauksia tai syvempää kiinnostusta. Mene ja tiedä sitten mikä tuli ja kumpi suli.