Onko joku rahasta vai rakkaudesta yhdessä?
Mistä tietää
sol.
17112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vastaanpa, että viimeistään siitä, kun rahavarojen käyttöoikeus loppuu tai rahat loppuu. Katoaa myös kumppani. Näin käy, kun raha on ollut motiivi numero yksi. Kun taas rakkaus kestää köyhyydenkin.
Jaa jaa....Rahalla voi ostaa talon, muttei kodikkuutta; rahalla voi ostaa sängyn, muttei unta; rahalla voi ostaa kellon, muttei aikaa; rahalla voi ostaa kirjan, muttei taitoa; rahalla voi ostaa aseman, muttei kunnioitusta; rahalla voi maksaa lääkärin, muttei terveyttä; rahalla voi ostaa sielun, muttei elämää; mutta rahalla voi ostaa seksiä ja rakkautta.
Joo periaatteessa, voi keltä voi,"mutta rahalla voi ostaa seksiä ja rakkautta" pitää vaan löytää tarpeeksi höveli ja tarpeeksi ahne jotka sitten kohtaa toisensa. En siltikään usko sen olevan rakkautta, jos rahalla kuitataan. Rakkautta on kaikki se hyvä mikä on olemassa olevaa vielä sittenkin, kun almut ja muu pintakiilto katoaa. Seksiä voi ostaa, mutta ei mun mielestä rakkautta. Tietysti joku voi rakastua sitten siihin vaurauteen ja tykätä helppudesta.
Rahalla voi ostaa talon, muttei kodikkuutta;- voi jos laatii kaupan ehtoihin kodikkaan sisustuksen ja jos kodikkuus syntyy sisuksesta, ei asujista.
rahalla voi ostaa sängyn, muttei unta;- voi jos hyvä sänky auttaa saamaan unenpäästä kii (on kokemusta) ;-)
rahalla voi ostaa kellon, muttei aikaa; - kaikki aika on kaupan, töissäkin
rahalla voi ostaa kirjan, muttei taitoa;- paskasta silti maksetaan yhtä paljon, kuin taidostakin
rahalla voi ostaa aseman, muttei kunnioitusta;- kunnioitus tulee monesti silti rahan luo
rahalla voi maksaa lääkärin, muttei terveyttä;- voi jos kyse on rahalla hankittavasta korjauskappaleesta vaikkapa
rahalla voi ostaa sielun, muttei elämää;- riippuu mitä elämää tarkoitetaan
mutta rahalla voi ostaa seksiä ja rakkautta. - tähän jo vastasin
Ei mistään. Toisten päänsisäisten asioiden tietäminen (paitsi isolla virhemarginaalilla) ei ole nykykonstein mahdollista - ja oman pään sisäisten asioiden tunteminenkin on vähän niin ja näin.
Eli vastaa ensin mistä tietää, että itse rakastaa kumppaniaan pyyteettömästi, ideaaliromanttisen määritelmän mukaisesti (mitä sitten lieneekään), eikä vain puhtaasti rahan ja seksin himosta - tai jostakin muusta vähemmän ylevästä syystä?
Tärkeintä on siis se mitä luulee tietävänsä. Mikäli kyseessä on toisten ihmisten kuviot niin silloin pitäisi kysyä, että mitä vittua se minulle kuuluu.
Pyyteettömyydestä sen verran, että tuskin kovin realistista puhua pyyteettömästä rakkaudesta kovinkaan usein. Kun rakkaudessa lienee lähes aina vastarakkauden pyytäminen/kaipaaminen. Pyyteetön rakkaus kun on lähinnä yltiöromantisoimista. Toki on ihmisiä, jotka antavat itsestään kaiken koskaan saamatta mitään takaisin, mutta kyllä he silti yleensä varmasti jotain odottavat saavansa. :-) Eikä kyse ole välttämättä rahasta.
Ei välttämättä, mutta emme voi mitenkään tietää mikä se todellinen vastapalvelus on. Voimme toki riistää rahat, tuhota ulkonäön, pihdata tai käydä vieraissa ja katsoa mikä saa kumppanin lähtemään. Nyt siis tiedämme mitä? Suhde ei kestänyt, mut mikä on syy? Ihmiskokeista on vaan niin vaikea poistaa kaikki muut muuttujat.
Pyyteettömyydestä samaa mieltä - lähes ainasta en - paitsi jos rakkaus määritellään riittävän laveasti, mut silloin emme voi edes erottaa rahaa ja rakkautta toisistaan.
Mun mielestä kuitenkin käytös antaa viitteitä syihin. Ilmanmuuta tossakin on perää, että muillakin muuttujilla on väliä. Ja se mikä yhden kanssa pisti tekemään jotain, ei sama teko enää välttämättä tapahdukkaan samasta syystä seuraavan kanssa. Ihminen on loistava oikeuttamaan kaikki tekonsa. Syyt vaan vaihtelee miksikä milloinkin.
Asianomainen tyyppi kuitenkin ehkä itse tietää onko motiivi mikä. Onko ehkä halunnut vaurautta enemmän kuin rakkautta ihmiseen. Jokseenkin selkeänä voidaan pitää sitä, että jos sulla on läjäpäin rahaa, sä houkutat luoksesi niitä joilla on sille sun rahallesi käyttöä. Ja ne myös surutta sitä sun rahaasi törsää ja törsäyttää itseensä. Kun taas ne jotka rahaa haluavat eivät köyhän seuraan halua ja kun sulta rahat on loppu, sä et ehkä enää merkkaakkaan laveaa elintasoa. Ja olet näin ollen rahanahneelle täysin turhake.
Jos taas otata tyhjätaskun kumppaniksesi, on paljon todennäköisempää että et ainakaan rahan vuoksi ole hänen kanssaan.
On olemassa syitä ja taas syitä.
Kannattaa naida itseään varakkaampi, niin ei tarvitse pelätä moista.
Hahaaa ei helvetti. Tosiaan, ei se ainakaan rahasta ole köyhemmän kanssa. x')
Tai jos on, niin näyttääkseen. Kato köyhä rikkaampaasi ja matele. ;-)
Kyllä sen huomaa heti alusta. On kiinnostunut varallisuudestasi, haluaa että ostat kaikenlaista jne. Jos tulee huono hetki rahallisesti, niin häipyy.
jos sulla ei ole omaisuutta ja että rahalla ei ole väliä.
muutakun elämiseen niin siitä 8D
Jos tietyn tyyppinen ihminen hakeutuu yhteen varakkaan ihmisen kanssa, voi herätä ainakin epäilys.. Tällainen ihminen on sitä tyyppiä, jolle raha ja sen, mitä rahalla saa, näyttäminen, on tärkeää. Viimeistään naimisiin mennessä asia tullee jotenkin ilmi. Sanotaan toisinpäin:Sellainen ihminen todennäköisesti ei ole kiinnostunut ainakaan pääasiallisesti rahasta, jos köyhempänä ehdottaa avioehtoa tai pitää sitä itsestään selvyytenä. Joka ei ole kiinnostunut yhteisestä tilistä. Jolle sopii mainiosti että toisen tuleva perintö menee suoraan yhteiseille lapsille, ei vanhemmille ja toiselle hallintaoikeus, ei itselle.
Ihminen, jolle raha ei ole väline onneen, eikä rahalla osteta toisen hyväksyntää tia rahalla toisaalta pidetä toista tyytyväisenä.
Jos toisen työttömyys kaataa liiton, ollaan epävakaalla pohjalla, eikä yhdessä ehkä rakkaudesta, ehkä silloinkin, jos toisen tuhlailevaisuus johtaa eroon. Tosin, silloin on kyse myös luonne-eroista. Kovin erilaiset rahankäyttötavat eivät sovi parille, joka seurustelee, vaikka molemmilla olisikin omat rahat. Jos toinen koko ajan kärsii toisen tuhlailevaisuudesta, onhan se raskasta, vaikka olisikin kyse sen toisen omista rahoista.
Joten, kyllä aika helposti on nähtävissä, ollaanko rahan takia yhdessä. Myös yhteiset velat pitävät ihmisiä yhdessä nykypäivänä. Vaikkei ollakaan rahasta, vaan rakkaudesta yksissä, sekään ei aina takaa pitkää ja kestävää liittoa. Ja on toki olemassa pitkiä liittoja, jotka perustuvat rahaan, suht onnellisiakin kai..
Noh, sellaisia mietteitä. Toisaalta, ei ole kokemusta kovin suurista varallisuuseroista omissa suhteissa, joten enpä ole asiantuntija.
Joo kirjoitit ihan asiaa. Myös tuo luonne ero voi tulla esiin vaikkapa siinä, että toinen parista on materialistisempi ja perustaa enemmän materian hankkimisen päälle, kuin toinen. Toinen voi myös paikata puuttuvia tunteita tai läsnäoloa toiselle materiaalilla tai suoraan rahalla. Eli ostan sulle mitä vaan, kunhan mun ei tarvitse pistää itseäni muuten likoon tilanteeseen jota en hallitse tai halua.
Tämäkin on yksi syy, josta suhteissa voidaan kärsiä. Ollaan suhteissa ikäänkuin eri syistä tai panostetaan suhteessa eri asioihin. Kun läheisyyden sijasta ostetaan uusi mekko, ollaan mun mielestä jo ihan helvetin pitkällä rämemetsässä. Jollekkin muulle se taas riittää. Että kaikki menee hyvin, kunhan on rahaa millä pitää toinen tyytyväisenä tai paikata jotain puutosta.
Näin yhtenä lisänä heräsi tämmöstä mieleen, tuosta kun kirjoitit luonteiden erilaisuudesta.
Heh, onneks mä olen seurustellut sen verta pihien kanssa aina, että kukaan ei ole tarjoutunut ostamaan mulle mekkoa :P Nojoo leikki leikkinä.. Olen mä joskus kumminkin lahjoja saanut :)
Musta on selvät sävelet, että kummallakin on omat rahat, mitkä käyttää miten haluaa. Mutta tiedän, itsekin säästäväisenä, että on tuskallista seurattavaa, jos toinen tuhlaa omasta mielestä liikaa, ja johonkin turhaan, vaikkakin sitten ihan omia rahoja, joihin ei pitäis itsellä olla sanomista. Ja siten aavistan, että toistakin saattaa harmittaa, kun itse laittaa kenkiin vaikka isomman summan. Jokaisella on omat heikkoutensa kuitenkin, eri sukupuolilla usein vähän erilaiset..
Tuli vielä mieleen, että musta suomalaisissa naisissa on kyllä vähän sitä vikaa (osassa) että kun mies ostaa vaikka kukkia tai korun, alkaa päivittely: "voi kauheeta, miten sä tällasen kalliin ostit, prismassa olis ollut tulppaanit tarjouksessa" Sitä yritän itse kylläkin välttää :D Lahjoista kiitetään eikä päivitellä!
Mjoo. Se on aika ankeeta huomata, että joku luulee voivansa korvata rahalla vaikkapa oman aikansa ja läheisyytensä. Tuosta vähän kuitenkin on kokemusta, valitettavasti. Joku maallinen roina muuttuu niin tärkeeksi tai on niin tärkeä, ettei parisuhteessa toinen ole vaivan arvoinen sen rinnalla.
Ärsyttävää ja karvas pettymys huomata sellaista. Lahjat joo menee, kun ei ne ole minkään muun korvikkeita. Tai niillä koiteta lahjoa puolelle. Tai uskomaan et jollain muullakin olis väliä, kun lahjuksilla. :-)
Mielummin olen silti ikuisesti ilman lahjoja, kun ilman läheisyyttä ja yhteistä aikaa. Mitä en itse saa, olen ilman mielummin sitten, jos valita tarttee noista kahdesta.
Mut ei takerruta siihin. :-)
Omat rahat joo, mutta yhteiset menot on yhteiset ja kumpikin kuittaa osansa. Reilusti. Ja lopuilla omillaan tekee sitten mitä haluaa, kun yhteiset elämiskulut on kuitattu. Näin siis jos yhdessä asutaan ja eletään. Minä en asu ja elä muiden siivellä, eikä kukaan tule asumaan eikä elämään mun siivellä, niin kauan kun ei ole hyvää syytä olemassa moiseen. Näin se kuuluu mennä.
Se vasta harmittaakin, jos näkee et toinen ostelee jotain turhuuksia ja samaan aikaan vielä vippaa sitten rahaa menojen kuittailuun. Toisin sanoen on holtti pois rahankäytöstä tykkänään. Se pistää kyrsimään.