Kaikkea ei pidä julki lausuman, mutta parasta kumppanissa (luki kumppani ei kumppari) on koko mies ja pahinta, että hällä ei ole kengurun vatsapussia, jossa mä voisin viettää päivät pitkät mukana. ;-)
Niin ja kun joku nyt 100% varmasti mielessään (ellei ääneen) toteaa, että siinäkin taas yksi läheisriippuvainen. Haluaisi vatsapussissa päivät olla niin liki,että ahdistavaa, niin sanon vaan.
En ole läheisriippuvainen, olen vaan rakastunut ja silloin haluaa olla ihan liki ja paljon liki. Ja yhtenäänkin liki. ;-)
Kyllä mä erossakin pystyn olemaan, mutta jos saa valita niin mahdollisimman vähän erossa.
Tää on ollut kaikissa seurstelukumppaneissa: Rakastaa juuri mua, jostain käsittämättöstä syystä x)
Muita hyviä puolia vois luetella, mutta menee paljasteluksi.. Noh, sanotaan jotain: lyhytvihaisuus, lempeys, elämän ymmärtäminen (lapset ja vanhukset, luonto), samoja kiinnostuksen kohteita kuin itsellä, ei-materialisti, käsistään kätevä, käytännönläheinen, jalat maassa.
Perustelut: olen itse haihatteleva ja epäkäytännöllinen taivaanrannanmaalari, kaipaan vastapainoa, jotain johon nojata.Olen itse myös lyhytvihainen, lyhytmuistinen, en jaksaisi pitkävihaista.
Pahoja piirteitä en tiedä, mutta negatiivisempia: äkkipikaisuus (toisaalta suuttuu yleensä asioille, ei ihmisille), taipumus alavireisyyteen, pessimismiin, marttyyriyyteen.
Perustelut: Lapsuuden kodissa ei ollut temperamenttisia ihmisiä, oli aluksi vierasta. Kun toinen on pessimisti, toisen rooliksi helposti jää olla ikuinen optimisti. Se on joskus raskasta.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Parasta että pitää hyvin vettä. Pahinta ettei niin esteettisen näköiset.
- Ovat mustat, eli aina muodikkaat.
- Hiostavat kesähelteillä.
Kaikkea ei pidä julki lausuman, mutta parasta kumppanissa (luki kumppani ei kumppari) on koko mies ja pahinta, että hällä ei ole kengurun vatsapussia, jossa mä voisin viettää päivät pitkät mukana. ;-)
Nam ja molkis! :-)
Niin ja kun joku nyt 100% varmasti mielessään (ellei ääneen) toteaa, että siinäkin taas yksi läheisriippuvainen. Haluaisi vatsapussissa päivät olla niin liki,että ahdistavaa, niin sanon vaan.
En ole läheisriippuvainen, olen vaan rakastunut ja silloin haluaa olla ihan liki ja paljon liki. Ja yhtenäänkin liki. ;-)
Kyllä mä erossakin pystyn olemaan, mutta jos saa valita niin mahdollisimman vähän erossa.
Tää on ollut kaikissa seurstelukumppaneissa: Rakastaa juuri mua, jostain käsittämättöstä syystä x)
Muita hyviä puolia vois luetella, mutta menee paljasteluksi.. Noh, sanotaan jotain: lyhytvihaisuus, lempeys, elämän ymmärtäminen (lapset ja vanhukset, luonto), samoja kiinnostuksen kohteita kuin itsellä, ei-materialisti, käsistään kätevä, käytännönläheinen, jalat maassa.
Perustelut: olen itse haihatteleva ja epäkäytännöllinen taivaanrannanmaalari, kaipaan vastapainoa, jotain johon nojata.Olen itse myös lyhytvihainen, lyhytmuistinen, en jaksaisi pitkävihaista.
Pahoja piirteitä en tiedä, mutta negatiivisempia: äkkipikaisuus (toisaalta suuttuu yleensä asioille, ei ihmisille), taipumus alavireisyyteen, pessimismiin, marttyyriyyteen.
Perustelut: Lapsuuden kodissa ei ollut temperamenttisia ihmisiä, oli aluksi vierasta. Kun toinen on pessimisti, toisen rooliksi helposti jää olla ikuinen optimisti. Se on joskus raskasta.