Siis usein kuulee, ku jotkut ei jaksa kuntoilla, kun vie niin paljon aikaa, kestää kauan ennen kuin kehittyy yms. Mut oikeesti se on tosi helppoo, ite oon ihan yllättyny miten äkkii tuloksia tulee.
Aloitin tossa maaliskuussa juoksemisen, sitä ennen en ollut harrastanut ollenkaan liikuntaa. Ensiksi juoksin hidasta tahtia vain n. 45min joka toinen päivä, ja nostin kuukauden mittaan juoksun kestoa pikkuhiljaa. Aluksi ei ollut edes kunnon kenkiä, ihan vaan sellaset ohutphjaiset vapaa-ajan kengät. Sitten jaksoi äkkiä juosta enemmän ja kuukauden päästä jo n. 10km lenkkei. Sitten ostin kunnon lenkkarit ja noin puolentoista kuukauden jälkeen jaksoin mennä jo sellaset 14km yhellä kertaa. Nyt oon tehny sillee et välillä kuntoilen polkupyörällä ja välillä taas juosten. Tätä on siis nyt menny maaliskuusta tähän päivään saakka, silleen et oon melkeen joka toinen päivä tehnyt lenkin, paitsi välil viikonloppusin on ollut muutaman päivän tauko voimakkaan juhlimisen (krapulan takii). Peruskunto on siis helpon reilun 2 kuukauden harjoittelun jälkeen parantunut huomattavasti, olo on mahtava, leposyke on tippunut johonkin 45 lyöntiin minuutissa, verenpaine on kohdallaan, ja kun harjoittelee syke tuntuu tippuvan todella äkkiä jos hiukankin hellittää tai pysähtyy, enkä enää todellakaan hengästy jostain kahden rappusen nousemisesta. Siis oikeesti, en olisi ikinä arvannut, et näin pienellä vaivalla ja lyhyessä ajassa saa jo todella kivan peruskunnon, jonka päälle on hyvä treenata lisää. Nyt aionkin ruveta treenaamaan vielä kovemmin ja on syntynyt sellanen positiivinen pakkomielle mennä aina lenkille kelissä kuin kelissä, vaikka aluksi ei meinannut edes jaksaa juosta. En ole cooperia vielä jaksanut tehdä uudestaan mutta siinä maaliskuussa, kun olin vähän aikaa jo juossut meni n. 2400, ja olen melko varma että nyt menisi jo keveesti yli 3000.
Aloitin tossa maaliskuussa juoksemisen, sitä ennen en ollut harrastanut ollenkaan liikuntaa. Ensiksi juoksin hidasta tahtia vain n. 45min joka toinen päivä, ja nostin kuukauden mittaan juoksun kestoa pikkuhiljaa. Aluksi ei ollut edes kunnon kenkiä, ihan vaan sellaset ohutphjaiset vapaa-ajan kengät. Sitten jaksoi äkkiä juosta enemmän ja kuukauden päästä jo n. 10km lenkkei. Sitten ostin kunnon lenkkarit ja noin puolentoista kuukauden jälkeen jaksoin mennä jo sellaset 14km yhellä kertaa. Nyt oon tehny sillee et välillä kuntoilen polkupyörällä ja välillä taas juosten. Tätä on siis nyt menny maaliskuusta tähän päivään saakka, silleen et oon melkeen joka toinen päivä tehnyt lenkin, paitsi välil viikonloppusin on ollut muutaman päivän tauko voimakkaan juhlimisen (krapulan takii). Peruskunto on siis helpon reilun 2 kuukauden harjoittelun jälkeen parantunut huomattavasti, olo on mahtava, leposyke on tippunut johonkin 45 lyöntiin minuutissa, verenpaine on kohdallaan, ja kun harjoittelee syke tuntuu tippuvan todella äkkiä jos hiukankin hellittää tai pysähtyy, enkä enää todellakaan hengästy jostain kahden rappusen nousemisesta. Siis oikeesti, en olisi ikinä arvannut, et näin pienellä vaivalla ja lyhyessä ajassa saa jo todella kivan peruskunnon, jonka päälle on hyvä treenata lisää. Nyt aionkin ruveta treenaamaan vielä kovemmin ja on syntynyt sellanen positiivinen pakkomielle mennä aina lenkille kelissä kuin kelissä, vaikka aluksi ei meinannut edes jaksaa juosta. En ole cooperia vielä jaksanut tehdä uudestaan mutta siinä maaliskuussa, kun olin vähän aikaa jo juossut meni n. 2400, ja olen melko varma että nyt menisi jo keveesti yli 3000.
Vastaukset 6
Vanhimmat
korjaus, ei se kunto näemmä ookkaan ihan loistava vielä, juoksin sen tossa äsken huvikseen ja sain vaan reilu 2600m, tosin onhan mulla vähän flunssaa ja kurkkukipua, etten ihan täysille viittiny päästää sykettä enkä vetää loppukiriä ollenkaan. Mut en usko et terveenä täysillä vetäen olis tullu paljonkaan parempaa tulosta. No pakko hyväksyy, kyllä se kuitenkin ihan ok kai on kahessa kuussa xD
MAHTAVAn kannustava viesti! Jäin vielä kaipaamaan tietoa iästäsi. Nuorempana kunnon kohottaminen on varmasti helmpompaa. Itse olen jo 40 ja liikakiloja yli 10, joten tästä ei mitenkään onnistuisi 45 min hölkkä noin alkuun. Olisipa joku kannustanut minua maaliskuussa, jotta voisin nyt olla vastaavassa tilanteessa kuin sinäkin :-).
Aloittajalta haluan kysyä miten tämä juoksujuttu on näkynyt pakaroissa ja jaloissa? Näkyykö kiinteytystä jo?
no juu olen parikymppinen, ja sinänsä sujuu osittain senki takii jo melko hyvin kun ei ole juurikaan ylipainoa, paitsi ihan vähäsen mahassa, ja sekin näyttäisi litistyneen hieman. en jalkaosastosta voi ihan varmasti sanoa, mutta luulen et on tullut jalkoihin vähäsen lihasta lisää (reisiin?) ja ehkä muotoa takalistoon, toisaalta on kyllä vähän vaikea kauheiden jalkakarvojen alta nähdä xD Mut tosiaan vielä voin lisätä, et siinä huhtikuussa löysin sellaisen kapistuksen kuin sykemittari, piti laittaa vain uusi paristo ja voin kyllä sanoa et on tosi hyvä ja lisää motivaatiotakin jonkin verran ku kalorit ja rasvan osuus näkyy siinä, plus opin heti et oon juossut _liian_ kovaa tahtia.
Muuten loistava aloitusviesti, mutta läheskään kaikki ei aluksi jaksa läheskään sitä 45min. Ei edes 10min. Valitettavasti juuri he yleensä tarvitsisivat kaikkein eniten sitä tsemppiä, eikä heitä juuri loihduta se, että n. 10kertaa paremman lähtökunnon omaavat kertovat omasta edistyksestään. Tosin varmasti myös tuota kirjoittamaasi viestiä tarvinneita on, joten kiitos tästä :)
No aluks se onkin jos aikoo jaksaa juosta, ni vauhti sellanen kävelyn ja hölkän puolestavälistä, et kyllä mä ainakin silleen jaksoin sen 45min heti alkuunsa. Tuntuu vaan tosi tyhmältä ja nololta olla niin hidas, onneks nyt ongelma on poistunut ja näyttää vähän järkevämmältä se vauhti, vaikkei hirmuinen vielä ookkaan. :D