Yksi mielesään parhaimmista todisteista esim. Nooan tulvan olemattomuuteen ja yleensäkin pitkiin aikoihin on ollut evolutionisteilla MANNERJÄÄT!
Antarktiksellahan on arviolta 3000 m lunta ja jäätä.
Kuinka monta cm tai mm. vuodessa on lunta sinne tullut, jos ne ovat kerääntyneet väitetyn 200 000 vuoden ajan?
3000m / 200 000 vuotta = 0,015 m = 15 mm !
Onko mahdollista ja onko TOTTA?
Ei mielestäni: Suomessakin ja ihan tavallisena talvena voi sataa puoli metriä lunta - ylikin ja jos napaseuduilla SE sama määrä ei sulaisi lainkaan => 3000 m/ (0,5 m/vuosi) = 6000 vuotta!
Mikä menee väärin tässä päätelmässä? Eikö tämä pikemminkin todista LUOMISESTA ja jopa siitä parjatusta YECISTÄ eikä mistään muusta? Millä perustelette sen, että vuodessa mukamas vain 1,5 cm kertyy lunta napaseuduille, eikö se ole SUORANAINEN VALHE?
Vastatkaa lopultakin - evot - MANNERJÄÄT!
83
309
Vastaukset
- hirmuinen_ninja
Olen itse kreationisti, mutta mielestäni tuossa 1,5 cm:ssä ei äkkiseltään ajateltuna olisi mitään ihmeellistä. En tiedä millaista napajäätiköillä oli tuhansia vuosia sitten, mutta nykyisenlaisilla napa-alueilla sataa hyvin vähän.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Napa-alue) - mnvb
50cm lunta vastaa 5cm jäätä!
Mutta pohjoisen hiili on nuorempaa kuin oletettu antarktiksen jää joten etsisin sille ristiriidalle selitystä.(Novaja Semilja, Huippuvuoret).
Hiili on peräisin trooppisesta kasvillisuudesta. Samoin öljy Pohjoisella Jäämerellä.- asianharrastaja
"Mutta pohjoisen hiili on nuorempaa kuin oletettu antarktiksen jää joten etsisin sille ristiriidalle selitystä.(Novaja Semilja, Huippuvuoret)."
Etsipä ensin se tieteellinen lähdeviite, jossa tuo väittämäsi hiilen ikä on todettu.
Suomenkin mannerlaatta on seilannut vuosimiljoonien kuluessa niin tropiikissa kuin lähempänä etelänapaakin.
Lumi tiheydeltään 10% jäästä? En kyllä usko. Siinäkin yksi nykytieteen kompastuskivistä!
Jos teet lumipallon, se on samanpainoinen kuin saman verran vettä, hyvin lähelle, eli jonkinlainen "salaliitto" on kyllä tämänkin tiedon takana, jos uskottelevat LUMEN olevan TIHEYDELTÄÄN vain 1/10 JÄÄSTÄ!
Jos esim. katolla on lunta puolimetriä ja katto olisi 10 m^2 olisi lunta 5 m^3 eli 5 000 litraa eli tämän tiedon mukaan vain 500 kg? Onko totta? Miten sellaiseen kuormaan voi mikään katto romahtaa, kun se on vielä koko allallaan?Toinen esimerkki:
Teet lumitöitä, lapiossasi on 30 cm x 30 cm x 10 cm lunta eli 9 litraa lunta...
Sekö muka painaisi alle 1 kg? Ei ole todellista!akikarppinen kirjoitti:
Toinen esimerkki:
Teet lumitöitä, lapiossasi on 30 cm x 30 cm x 10 cm lunta eli 9 litraa lunta...
Sekö muka painaisi alle 1 kg? Ei ole todellista!Heh, ovat sen tainneet mitata siten, että ovat sulattaneet lunta paistinpannulla ja eivät huomaaneet että 9/10-osaa on lähtenut siitä höyrynä ilmaan:-)
akikarppinen kirjoitti:
Heh, ovat sen tainneet mitata siten, että ovat sulattaneet lunta paistinpannulla ja eivät huomaaneet että 9/10-osaa on lähtenut siitä höyrynä ilmaan:-)
Se on kyllä totta, eli lumihiutaleessa on enemmän tyhjää, kuin vastaavassa pinta-alassa vettä, mutta sen kidemuoto sen aiheuttaa, että se kuitenkin _PAINAA_ yhtä paljon kuin saman verran (sama pinta-ala) vettä. Siis se kideosa. Kun lunta sataa, kiteet painautuvat lähelle toisiaan, ja se on niin tiivis rakenne, ettei eroa juurikin vedestä, jota olisi sama tilavuus. Kidepoimuissa SAATTAA olla hieman enemmän painoa, koska tyhjääkin välissä, mutta kun lumi sataa maahan, se on todella hyvin lähelle sama määrä, kuin että olisi tullut silkkana vetenä... Verratkaapa johonkin runsassateiseen sademetsään: YHDEN päivän sateella voi tulla useita metrejä-vettä, koko pinta-alalle.
Vedenpaisumksesta kerrottiin, että 40 vuorokautta satoi. SE EI OLISI kuin muutama kymmentä METRIÄ vettä, mutta kyseessä olikin jokin järkyttävä kaatosade. jotta neliömetrille voi sataa arviolta 9000 metriä vettä, se tarkoittaa 40 päivää kohden 225 m/vuorokausi. Kuinka nopeasti pitäisi laskea vettä putouskiihtyvyydellä, että 225 m/vuorokausi tulisi vettä?
Jos vesi on pudonnut arviolta 10 km matkan, se piiskautuisi maahan:
225 m/ 86400 s = 2,6*10^-3 m/s Eli sekunnissa tulisi noin 3 mm vettä neliömetrin alalle. Melko monta vesihanaa täytisi pistää nelilömetrillä auki, jotta olisi mahdollista? Jos olisi vedellä putouskiihtyvyys 9,81m/s^2, kuinka monta vesihanaa? Maan pinnalla sateen nopeus sattaisi olla 10 km pudottuaan? 100 km/h = 27,78 m/s joten eii tarvita kaatosade pisteitä kuin:
3 (mm/s)/m^2 => 30 m/s => 1/10 000 osa koko alasta, eli sadepisaroita tuli noin 1 cm:n välein... Se on ihan mahdollista...
(Esim jos sateen nopeus olikin 300 m/s tuli pisaroita 0,1 cm:n välein neliömetrillä).
3 (mm/s)/m^2 => 30 m/s => 1/10 000 osa koko alasta, eli sadepisaroita tuli noin 1 cm:n välein... Se on ihan mahdollista...
(Esim jos sateen nopeus olikin 300 m/s tuli pisaroita 0,1 cm:n välein neliömetrillä).
Tuo ei ollut ihan oikein laskettu, tokihan veden nopeuden lisäämisen tulisi HARVENTAA tarvittavaa tiheyttä, eikä noin päin...
Eli 300m/s * x = 3mm/s/m^2 = 10^-5 m, eli tarvittava vesipisara olisi siis pienempi (3, 16 mm^2:n) veshana 300 m/s kun sen tuossa piti olla vain YKSI 1cm^2:n kokoinen jatkuva vesihana 100 km/h 10 000 kpl:lla vesipisteitä ja neliömetrillä....
.Aika "yliluonnollista" olisi ehkä jos jokin "vesihana" tekisi noin suuren vesimäärän, mutta tavallinenkin vesihana, jossa vettä on pudotettu paristakymmenestä metristä tekee kyllä lähes mm vettä sekunnissa neliömetrille... Vesi on myös pilvistään tippunut pitemmän matkan, eli tulee aikamoisella nopeudella, ja tokihan ne "vesihanat" on pilvessä tasaisesti KOKO neliömetrin alalla, joten ei tarvita ihan tuotakaan 100 km/h nopeutta, vaan paljon pienempi nopeus riittää aikaan saamaan tuon 225m/vuorkausi/m^2 määrän.
Mutta miksi IHMEESSÄ tieteessä on tuollaisia HARHOJA: LUMEN TIHEYS 1/10-veden ja jään tiheydestä! SEKIN ON PAHA VALHE! Korjatkaa tuollaiset virheet, tai koko tieteenne menettää KAIKEN uskottavuutensa!
Kokeilkaa vaikkapa Talvella pistää lunta mukiin? Jos 2 dm mukiin pistää 20 cm lunta, niin muuttuisiko se vain pariksi cm:ksi vettä? Ei kyllä muutu, ellei siitä haihdu kuumentaessa jotain... Sen vielä antaisin ehkä myöten, että jossakin olosuhteissa voisi noin puoleen hivuta lumi sulaessa, mutta silloinkin on kyllä jotain haihtunut ihan höyryksikin...
Muttaja jään tiheys ei suuresti eroa VEDEN tiheydestä, sen tiedon kyllä voisin maalais-tollukkajärjellä kyllä uskoa...akikarppinen kirjoitti:
Aika "yliluonnollista" olisi ehkä jos jokin "vesihana" tekisi noin suuren vesimäärän, mutta tavallinenkin vesihana, jossa vettä on pudotettu paristakymmenestä metristä tekee kyllä lähes mm vettä sekunnissa neliömetrille... Vesi on myös pilvistään tippunut pitemmän matkan, eli tulee aikamoisella nopeudella, ja tokihan ne "vesihanat" on pilvessä tasaisesti KOKO neliömetrin alalla, joten ei tarvita ihan tuotakaan 100 km/h nopeutta, vaan paljon pienempi nopeus riittää aikaan saamaan tuon 225m/vuorkausi/m^2 määrän.
Mutta miksi IHMEESSÄ tieteessä on tuollaisia HARHOJA: LUMEN TIHEYS 1/10-veden ja jään tiheydestä! SEKIN ON PAHA VALHE! Korjatkaa tuollaiset virheet, tai koko tieteenne menettää KAIKEN uskottavuutensa!
Kokeilkaa vaikkapa Talvella pistää lunta mukiin? Jos 2 dm mukiin pistää 20 cm lunta, niin muuttuisiko se vain pariksi cm:ksi vettä? Ei kyllä muutu, ellei siitä haihdu kuumentaessa jotain... Sen vielä antaisin ehkä myöten, että jossakin olosuhteissa voisi noin puoleen hivuta lumi sulaessa, mutta silloinkin on kyllä jotain haihtunut ihan höyryksikin...
Muttaja jään tiheys ei suuresti eroa VEDEN tiheydestä, sen tiedon kyllä voisin maalais-tollukkajärjellä kyllä uskoa...> Kokeilkaa vaikkapa Talvella pistää lunta mukiin? Jos 2 dm mukiin
> pistää 20 cm lunta, niin muuttuisiko se vain pariksi cm:ksi vettä?
> Ei kyllä muutu, ellei siitä haihdu kuumentaessa jotain.
Vasta satanutta vai kovaksi poljettua?- Skiigge Böy
"Eli 300m/s"
:D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sade#Sadepisaroiden_koko
Kuurosade 4-6 mm 0,5-0,8 m/s Skiigge Böy kirjoitti:
"Eli 300m/s"
:D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sade#Sadepisaroiden_koko
Kuurosade 4-6 mm 0,5-0,8 m/sJoo mutta kyseessä olikin "VEDENPAISUMUS"!
Eikä kaikki siitä vedestä tullut sateena, vaan myös "syvyyden lähteet aukesivat"...- 34
akikarppinen kirjoitti:
Joo mutta kyseessä olikin "VEDENPAISUMUS"!
Eikä kaikki siitä vedestä tullut sateena, vaan myös "syvyyden lähteet aukesivat"...Olisit heti sanonut että puhut myytistä etkä todellisesta lumesta.
Skiigge Böy kirjoitti:
"Eli 300m/s"
:D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sade#Sadepisaroiden_koko
Kuurosade 4-6 mm 0,5-0,8 m/s1 168,1 mm / 24 tuntia, 14.-15.7.1911, Baquio, Filippiinit
Eli ei toki tuokaan riittänyt VEDENAPAISUMUKSESSA, koska vettä tuli
8850 m/ 40 päivää = 221.25 METRIÄ
Eli Vedenapaisumsen sade oli vielä noin sata kertaa lujempi, kun ottaa vielä huomioon, että SYVYYDENKIN lähteet aukesivat, ja taivaan akkunat, joten syvyydestä saattoi heti pullahtaa vettä massasta ja kallioista ja materian syvyyden miko-osista(x = 10^-x m) suuria määriä....
Käsittääkseni tuokin Filippiinien sade oli vielä melko "inhimillinen"... Ei mitään suurta Jumalan vielä vihaa siinä, eli yli SATAKERTAINEN oli Jumalan viha sateen muodossa tuona Nooan aikana 1656 vuotta jälkeen Aadamin....
Eihän siellä Filippiineillä ollut tuossakiaan sateessa yli SATAA ENKELIÄ toimimassa -korkeintaan par ja nekin laiskasti , vaan Nooan aikana, kaikki maailman fysikaaliset enkelit, joita saattaa maan päällä olla toisessa Taivaassa esim. 200 kpl(Niinkuin Eenokj kertoo kirjassaan - googlea), olivat silloin työssään....akikarppinen kirjoitti:
1 168,1 mm / 24 tuntia, 14.-15.7.1911, Baquio, Filippiinit
Eli ei toki tuokaan riittänyt VEDENAPAISUMUKSESSA, koska vettä tuli
8850 m/ 40 päivää = 221.25 METRIÄ
Eli Vedenapaisumsen sade oli vielä noin sata kertaa lujempi, kun ottaa vielä huomioon, että SYVYYDENKIN lähteet aukesivat, ja taivaan akkunat, joten syvyydestä saattoi heti pullahtaa vettä massasta ja kallioista ja materian syvyyden miko-osista(x = 10^-x m) suuria määriä....
Käsittääkseni tuokin Filippiinien sade oli vielä melko "inhimillinen"... Ei mitään suurta Jumalan vielä vihaa siinä, eli yli SATAKERTAINEN oli Jumalan viha sateen muodossa tuona Nooan aikana 1656 vuotta jälkeen Aadamin....
Eihän siellä Filippiineillä ollut tuossakiaan sateessa yli SATAA ENKELIÄ toimimassa -korkeintaan par ja nekin laiskasti , vaan Nooan aikana, kaikki maailman fysikaaliset enkelit, joita saattaa maan päällä olla toisessa Taivaassa esim. 200 kpl(Niinkuin Eenokj kertoo kirjassaan - googlea), olivat silloin työssään....Jaa no, tokikin tuokin sade saattoi olla samaa luokkaa, mutta maailmassa satoi silloin KAIKKIALLA, joten kertymä oli paljon suurempaa...
Eli ei välttämättä edes noin tihee ollut SE VEDEBPAISUMUKSEN sade, vaan juurikin niin, että se oli paljon laajemmalla alueella...akikarppinen kirjoitti:
Jaa no, tokikin tuokin sade saattoi olla samaa luokkaa, mutta maailmassa satoi silloin KAIKKIALLA, joten kertymä oli paljon suurempaa...
Eli ei välttämättä edes noin tihee ollut SE VEDEBPAISUMUKSEN sade, vaan juurikin niin, että se oli paljon laajemmalla alueella...Senhän voi laskea oikeinkin:
1000 km x 1000 km x 64^2 *4*pi = 1,168 m/vuorokausi 6,4^2 *4*pi
= 601 m/vuorokausi
Eli miitettuna koko maapalloa koskevaksi tuo sade...
Eli tuo Filippiinien sade saattoi olla melkein 3 kertaa tiuhempaakin kuin vedenpaisumussade ellei ollut sitten juurikin 3 kertaa pienemmällä alueella kuin 1000 m x 1000 m tuo Fliippinein sade? Saattopi olla juurikin jotain 655,62768541 km kanttiinsa toi neliömäinenalue, millä silloin satoi, jos sitäkin pienempi alue, niin olipa tosi kaamee sade, tiheempi silloin kuin se vedenapaisumussade!
Heh Aukino, Auqino, mitä eroa?
Toinen on prinsessa? Aujinokin kun joku vielä olisi...Skiigge Böy kirjoitti:
"Eli 300m/s"
:D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sade#Sadepisaroiden_koko
Kuurosade 4-6 mm 0,5-0,8 m/sJoo tossa mulla oli semmoinen "vesihanatieto", eli (3,16/10 mm)^2 luokkaa oleva suihku 300 m/s neliömetrillä ajaisi saman asian kuin tuollainen muutama metri sekunnissa sade paljon useammalla "hanalla"...
Ja siis noin 30 m/s silloin vedennnopeus jos 1cm^2 vesihanan olisi ollut auki yhtä neliömetriä kohden... Hieman tietysti tuossakin tulisi kovemmalla paineella kuin oikeassa vesihanssa.....
Siis vedenpaisumusta tehdessä...- Aukino
akikarppinen kirjoitti:
Joo tossa mulla oli semmoinen "vesihanatieto", eli (3,16/10 mm)^2 luokkaa oleva suihku 300 m/s neliömetrillä ajaisi saman asian kuin tuollainen muutama metri sekunnissa sade paljon useammalla "hanalla"...
Ja siis noin 30 m/s silloin vedennnopeus jos 1cm^2 vesihanan olisi ollut auki yhtä neliömetriä kohden... Hieman tietysti tuossakin tulisi kovemmalla paineella kuin oikeassa vesihanssa.....
Siis vedenpaisumusta tehdessä...Jos jos siis Suomeen halauisi Talvella LUMENPAISUKSEN joka vastaisi vedenapisumusta, pitäsi sataa noin 500 metrin lumihanki päivässä! 40 päivässä se olisi jo 20 km korkea lumiinos!
Lumella se olisi ehkä mahdollista jopa paikallisti, mutta siis tuossa Filippiinien tilanteessa oikeesti vedenpaisumusluokan sade (221 m) madatui siihen, että vesi virtasi välittömästi ales siihen ympäristöön jossa ei satanut niin paljoa tai ollenkaan.... Talvi-ilma on tietysti niin paljon kuivempaa, että voisi käytänössä vastaavaa olla saada parikymmentä metriä lunta päivän aikana? Milloinkahan Suomeen tulee sellainen myräkkä? Eikö Usassa ole jossakin ja Kandassa sellaisia lumimyrskyjä joskus ollutkin? - Skiigge Böy
akikarppinen kirjoitti:
Joo mutta kyseessä olikin "VEDENPAISUMUS"!
Eikä kaikki siitä vedestä tullut sateena, vaan myös "syvyyden lähteet aukesivat"...Jahah... Kun vesipisaran terminaalinopeus on verrannollinen pisaran kokoon ja sitä myöden massaan niin saadaankin aika vinkeitä laskutoimituksia sinun oletuksilla. Jos vaikka lähdetään varovaisella arviolla, että pisaran paino on ~50 grammaa ja nopeutta tosiaan se 300 metriä sekunnissa. Pisaralla on silloin liike-energiaa (½mv²) vähän päälle kaksinkertaisesti hirvikiväärin luotiin verrattuna.
Ei ollut Nooalla helppoa venhossaan siinä pommituksessa... Aika ison kalakeiton siitä saisi kyllä aikaan, ei olis ainakaan lämmöstä pulaa. - Heh !
akikarppinen kirjoitti:
Jaa no, tokikin tuokin sade saattoi olla samaa luokkaa, mutta maailmassa satoi silloin KAIKKIALLA, joten kertymä oli paljon suurempaa...
Eli ei välttämättä edes noin tihee ollut SE VEDEBPAISUMUKSEN sade, vaan juurikin niin, että se oli paljon laajemmalla alueella...Alueen kokohan ei ratkaise. Jokaiselle neliösentille (neliötuumalle, neliökilometrille) satoi juuri noin paksu kerros.
Ei kai Sinun sentään ihan idiootiksi tarvitse heittäytyä. - Heh !
Aukino kirjoitti:
Jos jos siis Suomeen halauisi Talvella LUMENPAISUKSEN joka vastaisi vedenapisumusta, pitäsi sataa noin 500 metrin lumihanki päivässä! 40 päivässä se olisi jo 20 km korkea lumiinos!
Lumella se olisi ehkä mahdollista jopa paikallisti, mutta siis tuossa Filippiinien tilanteessa oikeesti vedenpaisumusluokan sade (221 m) madatui siihen, että vesi virtasi välittömästi ales siihen ympäristöön jossa ei satanut niin paljoa tai ollenkaan.... Talvi-ilma on tietysti niin paljon kuivempaa, että voisi käytänössä vastaavaa olla saada parikymmentä metriä lunta päivän aikana? Milloinkahan Suomeen tulee sellainen myräkkä? Eikö Usassa ole jossakin ja Kandassa sellaisia lumimyrskyjä joskus ollutkin?>
Jaa puoli kilometriä lunta päivässä ? "Yeah, right."
>
Siis jos se ei olisi virrannut mihinkään, vettä olisi ollut vain tuo jostain kaivamasi päivän sademäärä, metri. Se on kuitenkin KAKSISATAA kertaa vähemmän kuin tuo kuvittelemasi jokapäiväinen sade vedenpaisumuksessa. Kyse ei ole siis läheskään vedenpaisumuskertomuksen luokan sateesta. Nyt täytyy muistaa, että Suomessa kesällä oikein rajussa ukkoskuurossa voi sataa sellainen 40 mm tunnissa. Siis neljä senttiä. Koko vuorokauden kun tuota erittäin rankkaa sadetta sataisi, niin silloin vettä tulisi 24 x 40 mm = noin metri. Filippiineillä on siis satanut rankinta Suomen ukkoskuuroa koko vuorokausi tauotta (no todellisuudessa siellä on satanut varmasti vielä rankemmin osan aikaa - kenties jopa tuplamäärää, mutta tuplamääräkin jää vielä sadasosaan kuvittelemastasi vedenpaisumuksen sateesta).
Käytä nyt hivenen edes aivojasi ! Se on vaan satu. akikarppinen kirjoitti:
Aika "yliluonnollista" olisi ehkä jos jokin "vesihana" tekisi noin suuren vesimäärän, mutta tavallinenkin vesihana, jossa vettä on pudotettu paristakymmenestä metristä tekee kyllä lähes mm vettä sekunnissa neliömetrille... Vesi on myös pilvistään tippunut pitemmän matkan, eli tulee aikamoisella nopeudella, ja tokihan ne "vesihanat" on pilvessä tasaisesti KOKO neliömetrin alalla, joten ei tarvita ihan tuotakaan 100 km/h nopeutta, vaan paljon pienempi nopeus riittää aikaan saamaan tuon 225m/vuorkausi/m^2 määrän.
Mutta miksi IHMEESSÄ tieteessä on tuollaisia HARHOJA: LUMEN TIHEYS 1/10-veden ja jään tiheydestä! SEKIN ON PAHA VALHE! Korjatkaa tuollaiset virheet, tai koko tieteenne menettää KAIKEN uskottavuutensa!
Kokeilkaa vaikkapa Talvella pistää lunta mukiin? Jos 2 dm mukiin pistää 20 cm lunta, niin muuttuisiko se vain pariksi cm:ksi vettä? Ei kyllä muutu, ellei siitä haihdu kuumentaessa jotain... Sen vielä antaisin ehkä myöten, että jossakin olosuhteissa voisi noin puoleen hivuta lumi sulaessa, mutta silloinkin on kyllä jotain haihtunut ihan höyryksikin...
Muttaja jään tiheys ei suuresti eroa VEDEN tiheydestä, sen tiedon kyllä voisin maalais-tollukkajärjellä kyllä uskoa...Olenko nyt varmasti ymmärtänyt oikein että väität että jää ja vesi on yhtä tiheää? Lukisit jotain muutakin kuin raamattua, niin tarttisi luulla vähemmän.
Lumen vesipitoisuus vaihtelee suuresti. Puuterilumi lienee niitä "kuivimpia" lumia, 4-7% vesipitoisuudellaan. Lisäksi asiaan vaikuttaa suuresti ilmankosteus, eli siperian lumi on kuivempaa kuin vaikkapa hokkaidossa tai kalliovuorilla satanut lumi.
Lunta sulattamalla pääset selvyyteen sen vesipitoisuudesta. Ota litran purkkiin pakkasella satanutta lunta, ja anna se sulaa. Kirjaa tulos, ja laske veden osuus. Tee uusi koe lumesta, joka on satanut 0-kelillä. Vertaa tuloksia. Ja vertailun vuoksi voisit tehdä kokeen myös lumesta joka on ajettu kasalle.
Tiedätkö mikä on lumikola? Oletko koskaan sellaista käytänyt? Oletko huomannut että lumen tilavuuspaino vaihtelee? Oletko jättänyt asian vain huomioitta?- Rauhanlietsoja
akikarppinen kirjoitti:
Joo tossa mulla oli semmoinen "vesihanatieto", eli (3,16/10 mm)^2 luokkaa oleva suihku 300 m/s neliömetrillä ajaisi saman asian kuin tuollainen muutama metri sekunnissa sade paljon useammalla "hanalla"...
Ja siis noin 30 m/s silloin vedennnopeus jos 1cm^2 vesihanan olisi ollut auki yhtä neliömetriä kohden... Hieman tietysti tuossakin tulisi kovemmalla paineella kuin oikeassa vesihanssa.....
Siis vedenpaisumusta tehdessä...PItää muistaa pari seikkaa. Vesi kerääntyy ensin laaksoihin. Ei se sinne vuorille jää lillumaan.
Toisekseen maan muodot ennen vedenpaisumusta oli aivan toiset kuin nykypäivänä. en usko että oli mitään himalajan korkuisia vuoria. Ja jos olikin niin siinä myllerryksessä kyllä tuli niin suuret mutavyöryt ym. jotka liuottivat valtavasti maa-ainesta mereen.
Uskon että syvyyden lähteet tapahtui seuraavasti: Maa oli suurilta osin suomaista kerrosta pohjavesien päällä ja sumu kostutti sen pinnan ja oli hyvin rehevää. Vedenpaisumuksessa tuo kerros vettyi ja hukkui. Halkeamista pulppusi valtavat määrät pohjavettä. Myllerrys on ollut niin voimakasta että kaikki maanmuodot on saaneet sieltä alkunsa.
Taivasten akkunat oli ilmeisesti suuri jääkerros (mahd. vesihöyryä) maan ylemmissä ilmakehissä joka suli, ja sen kautta todellakin tuli aivan tolkuttomasti vettä. Rauhanlietsoja kirjoitti:
PItää muistaa pari seikkaa. Vesi kerääntyy ensin laaksoihin. Ei se sinne vuorille jää lillumaan.
Toisekseen maan muodot ennen vedenpaisumusta oli aivan toiset kuin nykypäivänä. en usko että oli mitään himalajan korkuisia vuoria. Ja jos olikin niin siinä myllerryksessä kyllä tuli niin suuret mutavyöryt ym. jotka liuottivat valtavasti maa-ainesta mereen.
Uskon että syvyyden lähteet tapahtui seuraavasti: Maa oli suurilta osin suomaista kerrosta pohjavesien päällä ja sumu kostutti sen pinnan ja oli hyvin rehevää. Vedenpaisumuksessa tuo kerros vettyi ja hukkui. Halkeamista pulppusi valtavat määrät pohjavettä. Myllerrys on ollut niin voimakasta että kaikki maanmuodot on saaneet sieltä alkunsa.
Taivasten akkunat oli ilmeisesti suuri jääkerros (mahd. vesihöyryä) maan ylemmissä ilmakehissä joka suli, ja sen kautta todellakin tuli aivan tolkuttomasti vettä."Toisekseen maan muodot ennen vedenpaisumusta oli aivan toiset kuin nykypäivänä. en usko että oli mitään himalajan korkuisia vuoria."
Sen sijaan että kuvittelet mahdollisia olosuhteita tapahtumalle, josta ei ole todellisuudessa minkäänlaisia jälkiä, voisit lukea vaikkapa peruskoulun oppikirjoja, joissa kerrotaan perustellusti, että tiedämme Himalajan vuoriston n. 40-50 miljoonan vuoden ikäisesi.
"Ja jos olikin niin siinä myllerryksessä kyllä tuli niin suuret mutavyöryt ym. jotka liuottivat valtavasti maa-ainesta mereen."
Vaan meristäkään ei löydy tuollaista yhtäkkistä maa.ainesten kasautumaa.
"Uskon että syvyyden lähteet tapahtui seuraavasti: Maa oli suurilta osin suomaista kerrosta pohjavesien päällä ja sumu kostutti sen pinnan ja oli hyvin rehevää. Vedenpaisumuksessa tuo kerros vettyi ja hukkui. Halkeamista pulppusi valtavat määrät pohjavettä. Myllerrys on ollut niin voimakasta että kaikki maanmuodot on saaneet sieltä alkunsa."
Eipä löydy myöskään noita halkeamia, joista olisi voinut purkautua mainitsemiasi määriä vettä.
"Taivasten akkunat oli ilmeisesti suuri jääkerros (mahd. vesihöyryä) maan ylemmissä ilmakehissä joka suli, ja sen kautta todellakin tuli aivan tolkuttomasti vettä."
Ylemmissä ilmakehissä oleva jää tai vesihöyry aiheuttaa ilmakehään paineen. Jos siellä olisi ollut esim. sadan metrin edestä vettä, maanpinnalla olisi ollut n. kymmenkertainen ilmanpaine. Mikään ei viittaa sellaiseen, maanpinnan eliöillä ei ole mitään merkkejä siitä, että ne olisivat koskaan sopeutuneet elämään sellaisessa paineessa.
KKertoisitko ajan säästämiseksi mitä haluat meidän vastaavan?
Miten mannerjäät todistaisivat joistakin sadoistatuhansista vuosista?
Ja miksi tiede mm. Wikipediassanne antaa tuollaista hubbaa, että lumesta katoaa 9/10-osaa tilavuudestaan, kun se sulaa vedeksi?
Eikai tarkoituksena ollut tukea jotenkin vain evoteoriaa? Jos sellainen TÄHTÄIN on ollut, että väkisten halutaan tehdä aukoton maailman kuva, vaikka väärillä tiedoilla, niin ei nykymaailman tiede miksikään totuudeksi kenenkään maailmankuvaa pelasta....- asianharrastaja
Näkeehän tuon jo ketjua silmäilemällä, ettei tässä vastailu juuri kannata.
- 34
Mene hyvä mies tuonne tiedepalstoille.
- Skiigge Böy
Wikipediaa;
"Ilma on kylmyyden vuoksi erittäin kuivaa: vuoden aikana sataa noin 150–350 millimetriä, sisämaassa vain 50 millimetriä. Keskisademäärä on 120–150 millimetriä, minimi 10 mm ja maksimi rannikolla 500 mm[2]. Laajalla alueella mantereen keskustassa sataa alle 50 mm, jopa vain 20–30 mm[3]. "
Seuraava...Tuoko pitäisi uskoa? Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain...
Mutta okei 200 mm?
20 cm jäätä (=>10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta?
Ei paljoo tilanne siitä muutu, mutta oikeesti, onkohan tuo Wikipedian tieto kovinkaan oikia, en vielä sitä välttämättä niin sokeasti uskoisi, itsekinhän aina esitätte ettei kaikkea saa "sokeasti uskoa", vielä vähemmän tilastoharhoja....
Ja jos oikeasti esim. vedenpaisumuksessa satoi tuhansia metrejä vettä, niin sehän voi olla jäämää niiltäkin ajoilta, kun vesi nopeahkosti jäätyi napaseudulla?
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minullekin olisi inhimillsyyttäni kivempaa uskoa Darwin-setä, koska helpommalta vaikuttaa kaiken syntyminen kun antaa paljon aikaa ja PIENIÄ kehitysakselia, mutta onko se sittenkään helpompaa? Jos aikaa paisuttaa, myös energiahävikit vuodessa kasvavat samoilla kertoimilla!
Eräs apokryfi kertoo siitä langenneestä enkelistä (mm. Darwin), että Hän keksi voiman, jolla tulisi yhtäläiseksi Jumalan voiman kanssa, koska valheellisuuttaan ei voisi enää todistaa.....- 34
akikarppinen kirjoitti:
Tuoko pitäisi uskoa? Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain...
Mutta okei 200 mm?
20 cm jäätä (=>10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta?
Ei paljoo tilanne siitä muutu, mutta oikeesti, onkohan tuo Wikipedian tieto kovinkaan oikia, en vielä sitä välttämättä niin sokeasti uskoisi, itsekinhän aina esitätte ettei kaikkea saa "sokeasti uskoa", vielä vähemmän tilastoharhoja....
Ja jos oikeasti esim. vedenpaisumuksessa satoi tuhansia metrejä vettä, niin sehän voi olla jäämää niiltäkin ajoilta, kun vesi nopeahkosti jäätyi napaseudulla?
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minullekin olisi inhimillsyyttäni kivempaa uskoa Darwin-setä, koska helpommalta vaikuttaa kaiken syntyminen kun antaa paljon aikaa ja PIENIÄ kehitysakselia, mutta onko se sittenkään helpompaa? Jos aikaa paisuttaa, myös energiahävikit vuodessa kasvavat samoilla kertoimilla!
Eräs apokryfi kertoo siitä langenneestä enkelistä (mm. Darwin), että Hän keksi voiman, jolla tulisi yhtäläiseksi Jumalan voiman kanssa, koska valheellisuuttaan ei voisi enää todistaa.....Etkö helvatun tumpelo tajua, että vastasatanut lumi on löyhempää kuin seuraavien kerroksien alle puristunut? Etkö tajua sitäkään että märkä lumi on tiheämpää kuin kuiva? Mitä oikein olet koulussa onnistunut jättämään oppimatta?
Et kai vain luule että pystyt kaatamaan evoluutioteorian? 34 kirjoitti:
Etkö helvatun tumpelo tajua, että vastasatanut lumi on löyhempää kuin seuraavien kerroksien alle puristunut? Etkö tajua sitäkään että märkä lumi on tiheämpää kuin kuiva? Mitä oikein olet koulussa onnistunut jättämään oppimatta?
Et kai vain luule että pystyt kaatamaan evoluutioteorian?Et kai vain luule että pystyt kaatamaan evoluutioteorian?
En ilman tietoa vedenpaisumuksesta...
En oikein pysty vielä voittamaan sitä tietoa, että mahdollisesti napaseuduill sataa vain noin 10 cm ja näin siis ainakin 30 000 vuotta olisi mennyt sitä kerryttäessä Antarktikselle...
Mutta JOS 10 km vettä satoi 40:ssä päivässä, se saattoi parissa päivässä valua kyllä meriin sun muihin mutta niiltakin ajoilta sitä olisi kyllä jäätynyt napaseuduille, ja mahdollisesti tuhansia metrejä!
Huomatkaa, ettei maapallon hieman alle 6400 km:n säteeseen verrattuna 10 km ole paljoakaan... Tai ainakaan NIIN paljoa ettei se olisi "mahdollista".akikarppinen kirjoitti:
Et kai vain luule että pystyt kaatamaan evoluutioteorian?
En ilman tietoa vedenpaisumuksesta...
En oikein pysty vielä voittamaan sitä tietoa, että mahdollisesti napaseuduill sataa vain noin 10 cm ja näin siis ainakin 30 000 vuotta olisi mennyt sitä kerryttäessä Antarktikselle...
Mutta JOS 10 km vettä satoi 40:ssä päivässä, se saattoi parissa päivässä valua kyllä meriin sun muihin mutta niiltakin ajoilta sitä olisi kyllä jäätynyt napaseuduille, ja mahdollisesti tuhansia metrejä!
Huomatkaa, ettei maapallon hieman alle 6400 km:n säteeseen verrattuna 10 km ole paljoakaan... Tai ainakaan NIIN paljoa ettei se olisi "mahdollista".Eli JOS ja KUN vedenpaisumus oli - siitä oli seurauksena noin 2000 km:n jäämassa Antarktikselle, ja näin vain 1000 metriä jäi satamaan seuraavaksi 4400 vuodeksi...
1000 m/ 4400 vuotta = 227 mm/vuodessa mikä oli aika lähellä tuota Wikipedian tietoa...
4400 tulee siitä, että vedenpaisumus oli 1656 vuotta jälkeem Aadamin ja siitä näin 2400 vuotta Jeesukseen ja siitä noin 2000 meihin => 4400 vuotta...
Raamattua voi pitää FACTANA jos uskoo, ettei Jumala valehtele - muutakuin palvelijoidensa "tyhmyyden" tähden voi tulla epätarkkoja tietoja!
Tietäkää kuitenkin se, että JOS PYSTYTTE osoittamaan Raamatun historiikin joiltakin osilta - vaikkapa vedenpaisumuksen VALHEEKSI, ja että se OIKEASTI olisi valhetta, ei Jumalakaan ole olemassa, koska Jumala on aina luvannut että Raamattu on totta ja Jumalan sanaa.... Jolla ei ole siis mitään todellista "Jumalallista" pohjaa, jos Mooses oli vain valehdellut tai kertonut tarinoita.... Raamattua ei ole kuitenkaan myöhempienkään historiikkiensa osalta kirjoitettu minään satukirjana, vaan tarkoitus oli aina PROFEETOJEN välityksellä estää kansaa tekemästä suuria virheitä - mitä tuli suhteessa Jumalaan, Luontoon ja lähimmäisiin...akikarppinen kirjoitti:
Tuoko pitäisi uskoa? Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain...
Mutta okei 200 mm?
20 cm jäätä (=>10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta?
Ei paljoo tilanne siitä muutu, mutta oikeesti, onkohan tuo Wikipedian tieto kovinkaan oikia, en vielä sitä välttämättä niin sokeasti uskoisi, itsekinhän aina esitätte ettei kaikkea saa "sokeasti uskoa", vielä vähemmän tilastoharhoja....
Ja jos oikeasti esim. vedenpaisumuksessa satoi tuhansia metrejä vettä, niin sehän voi olla jäämää niiltäkin ajoilta, kun vesi nopeahkosti jäätyi napaseudulla?
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minullekin olisi inhimillsyyttäni kivempaa uskoa Darwin-setä, koska helpommalta vaikuttaa kaiken syntyminen kun antaa paljon aikaa ja PIENIÄ kehitysakselia, mutta onko se sittenkään helpompaa? Jos aikaa paisuttaa, myös energiahävikit vuodessa kasvavat samoilla kertoimilla!
Eräs apokryfi kertoo siitä langenneestä enkelistä (mm. Darwin), että Hän keksi voiman, jolla tulisi yhtäläiseksi Jumalan voiman kanssa, koska valheellisuuttaan ei voisi enää todistaa....."Tuoko pitäisi uskoa?"
Uskokoon ken haluaa. Voit punnita onko tieteellisesti hyväksytyin menetelmin saatu mittaustulos mielestäsi luotettavampi kuin hatusta vetämäsi salaliittoteoria.
"Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain..."
Onhan noita muutama.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etelämanner#Etel.C3.A4mantereen_tutkimusasemat- Skiigge Böy
akikarppinen kirjoitti:
Tuoko pitäisi uskoa? Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain...
Mutta okei 200 mm?
20 cm jäätä (=>10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta?
Ei paljoo tilanne siitä muutu, mutta oikeesti, onkohan tuo Wikipedian tieto kovinkaan oikia, en vielä sitä välttämättä niin sokeasti uskoisi, itsekinhän aina esitätte ettei kaikkea saa "sokeasti uskoa", vielä vähemmän tilastoharhoja....
Ja jos oikeasti esim. vedenpaisumuksessa satoi tuhansia metrejä vettä, niin sehän voi olla jäämää niiltäkin ajoilta, kun vesi nopeahkosti jäätyi napaseudulla?
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minullekin olisi inhimillsyyttäni kivempaa uskoa Darwin-setä, koska helpommalta vaikuttaa kaiken syntyminen kun antaa paljon aikaa ja PIENIÄ kehitysakselia, mutta onko se sittenkään helpompaa? Jos aikaa paisuttaa, myös energiahävikit vuodessa kasvavat samoilla kertoimilla!
Eräs apokryfi kertoo siitä langenneestä enkelistä (mm. Darwin), että Hän keksi voiman, jolla tulisi yhtäläiseksi Jumalan voiman kanssa, koska valheellisuuttaan ei voisi enää todistaa....."Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain"
On, moniakin. Kunhan hoidat mielenterveytesi ensin kuntoon, voit lähteä itsekin paikan päälle mittaamaan tai kairaamaan jääkerroksia. Jo ennen sitä voit ensi talvena punnita vastasatanutta lunta haluamasi kasan ja todeta että kyllä ne aiemmat tulokset ihan oikeasti pitävät paikkaansa. - Heh !
akikarppinen kirjoitti:
Tuoko pitäisi uskoa? Onko siellä joku vakituinen mittausasema tai jotain...
Mutta okei 200 mm?
20 cm jäätä (=>10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta?
Ei paljoo tilanne siitä muutu, mutta oikeesti, onkohan tuo Wikipedian tieto kovinkaan oikia, en vielä sitä välttämättä niin sokeasti uskoisi, itsekinhän aina esitätte ettei kaikkea saa "sokeasti uskoa", vielä vähemmän tilastoharhoja....
Ja jos oikeasti esim. vedenpaisumuksessa satoi tuhansia metrejä vettä, niin sehän voi olla jäämää niiltäkin ajoilta, kun vesi nopeahkosti jäätyi napaseudulla?
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minullekin olisi inhimillsyyttäni kivempaa uskoa Darwin-setä, koska helpommalta vaikuttaa kaiken syntyminen kun antaa paljon aikaa ja PIENIÄ kehitysakselia, mutta onko se sittenkään helpompaa? Jos aikaa paisuttaa, myös energiahävikit vuodessa kasvavat samoilla kertoimilla!
Eräs apokryfi kertoo siitä langenneestä enkelistä (mm. Darwin), että Hän keksi voiman, jolla tulisi yhtäläiseksi Jumalan voiman kanssa, koska valheellisuuttaan ei voisi enää todistaa.....>
Ei kun alle 50 mm. Monin paikoin jopa vain 10 mm.
10 cm lunta:-)
=> 3000 m/0,20 m/vuosi = 15 000 vuotta?
=> 3000 m/0,10 m/vuosi = 30 000 vuotta? >>
Mutta kun vuosilustot ovat esim. reilun sentin paksuisia. Vuodessa on tullut siis vain sentti jäätä. Mites lasku menee siinä tapauksessa ?
3000 m/0,01 m/a = 300 000 vuotta.
Revi siitä.
http://www.suomussalmenlukio.fi/oppimat/globe/lumet/vesiarvo.htm
Lumen vesiarvon avulla voidaan esimerkiksi laskea talojen katoilla olevan lumen painoa ja välttyä katon pettämiseltä. Ympäristöministeriö on vuonna 1998 kiristänyt kattojen lumimääräyksiä; uuden rakennusmääräyksen mukaan Kainuussa, Koillismaalla ja Kilpisjärvellä tasakaton on kestettävä jopa 260 kiloa lunta neliöllä, kun aikaisemmin kattoneliö oli kestettävä 180 kiloa lähes koko Suomessa. Vanhempi määräys perustui vähäisempään lumikuormaan ja on viitteitä, että lumimäärät olisivat Suomessa kasvussa.
Haa, löysinpähän oikeampaa tietoa, ja vieläpä oman lukioni tietona.
Jos 200 kg on neliömetrillä lunta katolla ja sitä olisi siis tullut noin puoli metriä katolle?
1 m^2 * 0,5 m = 500 litraa => 250 kg => tiheys 500 kg/m^3
Eli lumi menisi vedeksi muutettuna noin puoleen tilavuudestaan, kun se muutetaan, ei tokikaan niin pieneen tilaan että 1/10-osaan!
Eli KUN napaseuduilla vuodessa kummiskin tulee ainakin metri lunta, on se noin 0,5 m jäätä, ja näin YECIN 6000 vuotta vaikuttaa PELOTTAVAN varmalta tiedolta!
Mutta tokikin, jos voitte oikealla ja "aukottomalla" tiedolla osittaa, ettei napaseudulla sada lunta tuosta kuin 1/50-osa, niin sitten, mutta ei se oikeesti ole mielestäni mahdollista.... Tai jos oikeesti oon väärässä, eli katolla olikin lunta 2,5 metriä niin....- Heh !
Kannattaa katsoa vaikka tuosta:
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/95/lumikuormanarviointi.html
Siinä on siis punnittu lunta ja saatu tulokseksi sellainen 200 - 250 kiloa kuutiometriltä. Tuollainen lumi on siis jo painunutta lunta (ja kenties jopa märkää joissain tapauksissa).
Mittaus on siis aivan yksinkertainen (yksinkertaisimmillaan): otetaan ämpäri, joka punnitaan. Sitten täytetään ämpäri lumella ja taas punnitaan. Näin saadaan lumen paino. Sitten pitää enää selvittää, mikä on ämpärin tilavuus (esim. 10 litraa). Jep, ei tiedemiehet tee tässä systemaattisesti mitään salaliiton määräämää peitetoimintaa, koska tuollainen peitetoiminta olisi niin älyttömän helppo todistaa.
Lumi on sataessaan n. 1/10 jään tiheydestä. Lumi kuitenkin painuu (tiivistyy) satamisen jälkeen (siksi esim. ilmatieteen laitoksen lumenkorkeusmitat pienenevät lumisateen jälkeisinä päivinä), koska lumi tiivistyy eli sen tiheys kasvaa. Aluksi se on 100 kg/kuutiometri, mutta sitten talven edetessä se vähän tamppaantuu, jolloin sen tiheys on tuo mitattu vähän reilut 200 kg kuutiometriltä.
Mieti vaikka polkua hangella: se on tamppaantunut (mutta ei vielä edes jääksi). Silti se on painunut sataneen hangen pinnasta vaikka kuinka paljon (reilusti yli puoleen).
>
Jos on satanut kunnon pakkaslunta, niin eipä siitä juuri kymmenesosaa enempää jää (voi olla jopa reilusti alle.sen jos oikein höttöistä lunta sataa).
>
Ei sada. Pienimmillään sademäärät on 10 mm (HUOM: MILLImetriä). Tietysti tämä nähdään myös noissa vuosilustoissa. Niiden paksuus on jotain sentin ja kymmenen sentin välillä (paikasta riippuen). Vuodessa tulee keskimäärin reilu sentin verran uutta jäätä.
Eikö niin, että Sinun piti keksiä tuollainen täysin hatusta tempastu lumisademäärä, että uskomuksesi edes onnahdellen säilyisi murskautumattomana ? Kyse on kuitenkin itsellesi valehtelusta: kyllä Antarktiksen sademäärät tunnetaan oikein hyvin - ja tiedetään se vuotuinen jään kerääntyminenkin. Ei siinä ole mitään ihmettelemistä: uskomuksesi on murskana.
Vasta satanutta vai kovaksi poljettua?
Elikkä: Kairatkaa Antarktiksen mannerjäätä kilometri? Sen jälkeen pitäisi tulla melko tasajakoista? Eli ei mitään "vuosirenkaita" enää sen jälkeen, mikäli osa vedenpaisumuksen vesistä jäätyi heti...
Ja jos vuosirenkaat tulevat 20 cm/vuodessa sademäärän välein on kilometriin siis aikaa 5000 vuotta, ehkä ei tarvi niinkään kauan kairata?
Ehkäpä juuri Teidän täytyis kovasti YRITTÄÄN pystymään osoittamaan Genesis valheeksi, sen omalla todistuvoimalla eikä lähteä parin metrin syvyydestä vielä etsimään merkkejä vedenpaisumuksesta, eikä edes kymmenien. Eikä edes satojen.... Vaan juurikin tuhannsessa metrissä saattaisi tulla Etelänapamantereella tai Pohjoisnavalla ehkä jo ennemmin sellaista jäätä, jossa yhden vuoden aikana olisi tullut 1000-2000 km lunta, vettä ja jäätä.... Eli siinä ei mitään vuosirenkaita enää....
Mutta melkoisen paksu pitäisi olla sellaisen teleskooppiporan, en väitä että edes mahdollista.... Jos 4 mm: terästä ja jokasessa olisi about 10 metriä poraa, niin 1000 m/25 pitäisi olla poran paksuus = 40 metriä paksu pora saataisi tuodo halutun lopputuloksen:-) Loppuisi skeptikoiltakin mietteet, jos ne eivät sen vedenpaisumuksen suhteen loppunut tuohon seuraavaan säikeeseen, minkä tein vedenpaisumuksesta, ja jossa joku ÄIJÄ halusi mun nukkuvan vaan... Voisihan siitä Nooasta jonkun unen katsoo, mutta en tiedä onko se tarpeen.... Kyllä siihen näkyhelvettiin on moni aikonut monikin(muutamia elokuviankin on sellaisia) jollain lautoilla mennä, mutta kun vedenpaisumus kokonaisuudessaan kesti 375 päivää, niin melkoinen ruokavuorikin olisi pitänyt olla, puhumattakaan että satoi vettä lievästi sanottuna kaatamalla, joten kattokin sillä jollakin Nooan kanssa seilaavalla olisi pitänyt olla...Mutta melkoisen paksu pitäisi olla sellaisen teleskooppiporan, en väitä että edes mahdollista.... Jos 4 mm: terästä ja jokasessa olisi about 10 metriä poraa, niin 1000 m/25 pitäisi olla poran paksuus = 40 metriä paksu pora saataisi tuodo halutun lopputuloksen:-) Loppuisi skeptikoiltakin mietteet, jos ne eivät sen
Jaa, ei toki niin paljoa, 1000 m/250 = 4 metriä halkaisijainen pora....
Siis tietysti "säteinen", koskapa keskipisteeseen tökkäisi se 250000 teleskooppi terä...
Jos varman päälle haluaa ottaa niin 10 m leveä ja hieman yli kymmenen metriä korkea pitäisi sellaisen poran olla, 4mm teleskoppin keskimääräisellä paksuudella ja jokaisen varreen ollessa 10 metriä...
Jos varman päälle haluaa ottaa, pitäisi varamaan varulta tehdä lehdä lieriö, jonka säde on 10 m(halkaisija 20 m) ja siis tilavuus:
V = pi*10^2* 20 m = 6283,185307 m^3, puhumattakaan siis, että pitäisi pari metriä olla tyhjääkin keskellä, eli sen lumen saamikseksi pois terän tieltä...
Ei moni talokaan niin iso...akikarppinen kirjoitti:
Mutta melkoisen paksu pitäisi olla sellaisen teleskooppiporan, en väitä että edes mahdollista.... Jos 4 mm: terästä ja jokasessa olisi about 10 metriä poraa, niin 1000 m/25 pitäisi olla poran paksuus = 40 metriä paksu pora saataisi tuodo halutun lopputuloksen:-) Loppuisi skeptikoiltakin mietteet, jos ne eivät sen
Jaa, ei toki niin paljoa, 1000 m/250 = 4 metriä halkaisijainen pora....
Siis tietysti "säteinen", koskapa keskipisteeseen tökkäisi se 250000 teleskooppi terä...
Jos varman päälle haluaa ottaa niin 10 m leveä ja hieman yli kymmenen metriä korkea pitäisi sellaisen poran olla, 4mm teleskoppin keskimääräisellä paksuudella ja jokaisen varreen ollessa 10 metriä...
Jos varman päälle haluaa ottaa, pitäisi varamaan varulta tehdä lehdä lieriö, jonka säde on 10 m(halkaisija 20 m) ja siis tilavuus:
V = pi*10^2* 20 m = 6283,185307 m^3, puhumattakaan siis, että pitäisi pari metriä olla tyhjääkin keskellä, eli sen lumen saamikseksi pois terän tieltä...
Ei moni talokaan niin iso...Jos varman päälle haluaa ottaa, pitäisi varamaan varulta tehdä lehdä lieriö, jonka säde on 10 m(halkaisija 20 m) ja siis tilavuus:
V = pi*10^2* 20 m = 6283,185307 m^3, puhumattakaan siis, että pitäisi pari metriä olla tyhjääkin keskellä, eli sen lumen saamikseksi pois terän tieltä...
Okei, ei teleskooppiprproa vaan KAIRA, mutta mittasuhteet silti nuo?- poikjuhg
"mikäli osa vedenpaisumuksen vesistä jäätyi heti..."
Ihmetyttää jossakin määrin miksi vedenpaisumuksesta puhuttaessa napa-alueet unohdetaan. Oliko ilmasto paisumuksen aikoihin niin lämmin että napa-alueetkin olivat veden vallassa? Eiköhän sellaisesta lämmöstä olisi jäänyt joitakin merkkejä - ja miten ilmasto on sen jälkeen päässyt viilenemään niin että navat ovat taas jäässä.
Pahasti jäässä ovat myös kreationistien aivot, paitsi niillä joilla on akuutti maniavaihe menossa. - Heh !
akikarppinen kirjoitti:
Jos varman päälle haluaa ottaa, pitäisi varamaan varulta tehdä lehdä lieriö, jonka säde on 10 m(halkaisija 20 m) ja siis tilavuus:
V = pi*10^2* 20 m = 6283,185307 m^3, puhumattakaan siis, että pitäisi pari metriä olla tyhjääkin keskellä, eli sen lumen saamikseksi pois terän tieltä...
Okei, ei teleskooppiprproa vaan KAIRA, mutta mittasuhteet silti nuo?>
Miksi ihmeessä sen pitäisi olla noin paksu ? Tuossa uutisessa selitetään hivenen tuota kairaamista:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2878
Siinä on myös lopussa kuva tuollaisesta kairasta (ja näytteestä). Sen halkaisija on 13 cm.
Näitä kairauksiahan tehdään paljon muutenkin (vai miten kuvittelet öljyn löytyvän). Kyse ei ole siis mitenkään kummallisesta tekniikasta.
- T7
Kannataisi ottaa ne lääkärin määräämät lääkkeet. Ne on kuitenkin sinun (akikarppinen) parhaaksesi...
- ???
Wikipedian mukaan Etelämantereella sataa 5 - 50 mm/vuosi ja manner on pysynyt likimain paikoillaan ainakin 200 miljoonaa vuotta.
Yksinkertaisella laskutoimituksella saadaan, että tuona aikana mantereelle olisi tullut vähintään 1000 - 10000 kilometriä jäätä. Jää on luonnollisesti valunut reunoilta mereen eli jäätikkö on vaihtunut vähintää 1000 kertaan.
Eroosion puute on suuri ongelma. Etelämantereen vuoret ja laaksot eivät näytä lainkaan siltä että niiden yli olisi kulkenut kilometrin vahvuinen jääpatja tuhansia kertoja.
Tämän palstan lukijoita tuksi kukaan osaa edes vihjata hyvän selityksen suuntaan.Sinulla on dekadivirhe. Etelämanner oli tropiikissa vielä 100 miljoonaa vuotta sitten ja alkoi jäätyä vasta n.34 miljoonaa vuotta sitten ja on ollut suurimmaksi osaksi jään peittämä vasta n.15 miljoonaa vuotta ja olosuhteet ovat vaihdelleet, esim. vielä 3 miljoonaa vuotta sitten osassa Etelämannerta kasvoi lauhkeaa metsää.
Etelämantereen vuoret ovat säilyneet, koska lumi ja jää valuu alaspäin, myös noilta vuorilta. Lisäksi noin paksun jääkerroksen pohja on paineen takia sula, minkä takia jää ei kuluta maaperää, vaan kelluu veden päällä.- Apo-Calypso
Roskaa. Etelämantereella on laajoja alueita joilla ei ole satanut pisaraakaan jopa satoihin vuosiin ja ainoana eroosiota aiheuttavana tekijänä on tuulieroosio
- ???
moloch_horridus kirjoitti:
Sinulla on dekadivirhe. Etelämanner oli tropiikissa vielä 100 miljoonaa vuotta sitten ja alkoi jäätyä vasta n.34 miljoonaa vuotta sitten ja on ollut suurimmaksi osaksi jään peittämä vasta n.15 miljoonaa vuotta ja olosuhteet ovat vaihdelleet, esim. vielä 3 miljoonaa vuotta sitten osassa Etelämannerta kasvoi lauhkeaa metsää.
Etelämantereen vuoret ovat säilyneet, koska lumi ja jää valuu alaspäin, myös noilta vuorilta. Lisäksi noin paksun jääkerroksen pohja on paineen takia sula, minkä takia jää ei kuluta maaperää, vaan kelluu veden päällä.Kartan:
http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html#anchor9449934
Mukaan etelämanner on pyörinyt paikoillaan ainakin 225 miljoonaa vuotta. Liepeet ovat varmaan liikkuneet kasveille kelvollisilla alueilla.
Vaikka laskelmassa olisi dekadivirhe, jäämassojen olisi pitänyt pyyhkiä vähintään kymmeniä kertoja manner sileäksi.
Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen? ??? kirjoitti:
Kartan:
http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html#anchor9449934
Mukaan etelämanner on pyörinyt paikoillaan ainakin 225 miljoonaa vuotta. Liepeet ovat varmaan liikkuneet kasveille kelvollisilla alueilla.
Vaikka laskelmassa olisi dekadivirhe, jäämassojen olisi pitänyt pyyhkiä vähintään kymmeniä kertoja manner sileäksi.
Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen?Wikipediasta poimin tietoni:
"Geologinen historia
Tangravuori
Mantere oli osa muinaista jättiläismannerta Gondwanaa, kunnes se hajosi osiin noin 100 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella kaudella. Silloin Antarktis sijaitsi vielä tropiikissa ja ilmasto salli dinosaurusten ja muiden vastaavien eliöiden olemassaolon mantereella."
"About 40 Ma Australia-New Guinea separated from Antarctica, so that latitudinal currents could isolate Antarctica from Australia, and the first ice began to appear. During the Eocene-Oligocene extinction event about 34 million years ago, CO2 levels have been found to be about 760 ppm[31] and had been decreasing from earlier levels in the thousands of ppm. Around 23 Ma, the Drake Passage opened between Antarctica and South America, resulting in the Antarctic Circumpolar Current that completely isolated the continent. Models of the changes suggest that declining CO2 levels became more important.[32] The ice began to spread, replacing the forests that then covered the continent. Since about 15 Ma, the continent has been mostly covered with ice,[33] with the Antarctic ice cap reaching its present extension around 6 Ma."
"In 1986, Peter Webb and a team of paleontologists at Ohio State University discovered the remains of an extensive temperate forest that flourished 400 miles from the South Pole 3 million years ago"
"Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen?"
Vasta kun jää on tarpeeksi paksu, se luon pohjaansa tarpeeksi suuren paineen, niin että jää sulaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätiköiden_virtaus#Virtauksen_perussyyt- asianharrastaja
??? kirjoitti:
Kartan:
http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html#anchor9449934
Mukaan etelämanner on pyörinyt paikoillaan ainakin 225 miljoonaa vuotta. Liepeet ovat varmaan liikkuneet kasveille kelvollisilla alueilla.
Vaikka laskelmassa olisi dekadivirhe, jäämassojen olisi pitänyt pyyhkiä vähintään kymmeniä kertoja manner sileäksi.
Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen?"Kartan:
http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html#anchor9449934
mukaan.."
Siis sen kartan, jonka alla lukee "Present Day" ja johon yhdistät Pangaian esimantereen hajoamisen alkuvuoden. Jos yrität tehdä narria iisestäsi, niin oletpa aika lähellä onnistumista. - asianharrastaja
"Tämän palstan lukijoita tuksi kukaan osaa edes vihjata hyvän selityksen suuntaan."
Laskelmasi aikatietojen virheistä on jo huomautettu. Sademäärästä menee jäätikköön vain se osa, joka ei valu pois sade- tai sulamisvetenä tai haihdu suoraan ilmaan.
Etelämeren ne vuoret ja laaksot, joiden päällä jäätiköt ovat merkittävästi kulkeneet, ovat edelleen jään peitossa, joten et tiedä miltä ne näyttävät. Suomenkin kamaralle jäi monenlaista irtotavaraa jäätikön jälkeen . Sapausselistä ja Punkaharjusta alkaen.
Luepa loput geologian kirjoista. Nuo asiantuntijat eivät näytä kaipaavan "hyvää selitystä" jäätikköhavainnoilleen. - ???
asianharrastaja kirjoitti:
"Kartan:
http://pubs.usgs.gov/gip/dynamic/historical.html#anchor9449934
mukaan.."
Siis sen kartan, jonka alla lukee "Present Day" ja johon yhdistät Pangaian esimantereen hajoamisen alkuvuoden. Jos yrität tehdä narria iisestäsi, niin oletpa aika lähellä onnistumista.Minä näen siinä viisi karttaa. Triassic -kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten etelämanner on selvästi etelänavan ympärillä. Mitä olen ymmärtänyt väärin?
Wikipedia:
"Etelämantereen jää virtaa hitaasti, nopeus kiihtyy reunoja kohti[7].
Mannerjäätikön keskustassa virtaus on vain noin 1 m/v[7][8]."
Jo tuosta keskustan olemattomasta virtausnopeudesta, 1 metri vuodessa, seuraa jäätikön uusiutuminen kahdessa miljoonassa vuodessa. Tuolla nopeudella jäätikön olisi pitänyt pyyhkiä mantereen yli kymmeniä kertoja viimeisen 30 miljoonan vuoden kuluessa, vaikka välillä olisi ollut sulaakin. Reunoilla jäätikön virtausnopeus on yleisesti 100-200 metriä vuodessa. Siellä jäätikkö uusiutuu sata kertaa miljoonassa vuodessa.
Oliko siis kolme miljoonaa vuotta sitten niin lämmintä, että etelänavalla kasvoi metsää, vaikka aurinko ei paistanut puoleen vuoteen? Ja muulloinkin tosi matalalta. Lämmittävät meret olivat varmasti tosikaukana. - ???
asianharrastaja kirjoitti:
"Tämän palstan lukijoita tuksi kukaan osaa edes vihjata hyvän selityksen suuntaan."
Laskelmasi aikatietojen virheistä on jo huomautettu. Sademäärästä menee jäätikköön vain se osa, joka ei valu pois sade- tai sulamisvetenä tai haihdu suoraan ilmaan.
Etelämeren ne vuoret ja laaksot, joiden päällä jäätiköt ovat merkittävästi kulkeneet, ovat edelleen jään peitossa, joten et tiedä miltä ne näyttävät. Suomenkin kamaralle jäi monenlaista irtotavaraa jäätikön jälkeen . Sapausselistä ja Punkaharjusta alkaen.
Luepa loput geologian kirjoista. Nuo asiantuntijat eivät näytä kaipaavan "hyvää selitystä" jäätikköhavainnoilleen.Eroosion puuttuminen on käsittääkseni havaittu etelämantereella vasta parin viimeisen vuoden kuluessa.
Joillakin kaikuluotausmenetelmillä on voitu tutkia paksujen jääpeitteiden alla olevia alueita. Näitä juttuja ei lue vielä geologian kirjoissa.
Sademääristä saadaan oikein hyvä kuva poraamalla jäätikköä ja katsomalla "vuosirenkaita". ??? kirjoitti:
Minä näen siinä viisi karttaa. Triassic -kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten etelämanner on selvästi etelänavan ympärillä. Mitä olen ymmärtänyt väärin?
Wikipedia:
"Etelämantereen jää virtaa hitaasti, nopeus kiihtyy reunoja kohti[7].
Mannerjäätikön keskustassa virtaus on vain noin 1 m/v[7][8]."
Jo tuosta keskustan olemattomasta virtausnopeudesta, 1 metri vuodessa, seuraa jäätikön uusiutuminen kahdessa miljoonassa vuodessa. Tuolla nopeudella jäätikön olisi pitänyt pyyhkiä mantereen yli kymmeniä kertoja viimeisen 30 miljoonan vuoden kuluessa, vaikka välillä olisi ollut sulaakin. Reunoilla jäätikön virtausnopeus on yleisesti 100-200 metriä vuodessa. Siellä jäätikkö uusiutuu sata kertaa miljoonassa vuodessa.
Oliko siis kolme miljoonaa vuotta sitten niin lämmintä, että etelänavalla kasvoi metsää, vaikka aurinko ei paistanut puoleen vuoteen? Ja muulloinkin tosi matalalta. Lämmittävät meret olivat varmasti tosikaukana."Oliko siis kolme miljoonaa vuotta sitten niin lämmintä, että etelänavalla kasvoi metsää, vaikka aurinko ei paistanut puoleen vuoteen?"
Selvästi on ollut, koska tuolta ajalta sieltä löytyy metsiä. Noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten muuten alkoi kvartiäärikauden pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköityminenkin.
"Ja muulloinkin tosi matalalta."
Puoli vuotta jatkuvaa auringonpaistetta riittää kyllä kasveille, jotka kykenevät talvehtimaan.
"Lämmittävät meret olivat varmasti tosikaukana."
Saattoihan silloin olla jokin lämmittävä merivirta Etelämantereen lähellä. Suurin osa etelämannerta toki oli tuohonkin aikaan jäässä.- asianharrastaja
??? kirjoitti:
Minä näen siinä viisi karttaa. Triassic -kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten etelämanner on selvästi etelänavan ympärillä. Mitä olen ymmärtänyt väärin?
Wikipedia:
"Etelämantereen jää virtaa hitaasti, nopeus kiihtyy reunoja kohti[7].
Mannerjäätikön keskustassa virtaus on vain noin 1 m/v[7][8]."
Jo tuosta keskustan olemattomasta virtausnopeudesta, 1 metri vuodessa, seuraa jäätikön uusiutuminen kahdessa miljoonassa vuodessa. Tuolla nopeudella jäätikön olisi pitänyt pyyhkiä mantereen yli kymmeniä kertoja viimeisen 30 miljoonan vuoden kuluessa, vaikka välillä olisi ollut sulaakin. Reunoilla jäätikön virtausnopeus on yleisesti 100-200 metriä vuodessa. Siellä jäätikkö uusiutuu sata kertaa miljoonassa vuodessa.
Oliko siis kolme miljoonaa vuotta sitten niin lämmintä, että etelänavalla kasvoi metsää, vaikka aurinko ei paistanut puoleen vuoteen? Ja muulloinkin tosi matalalta. Lämmittävät meret olivat varmasti tosikaukana."Minä näen siinä viisi karttaa. Triassic -kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten etelämanner on selvästi etelänavan ympärillä. Mitä olen ymmärtänyt väärin?2
Tässä kohtaa väärin ymmärsin minä, kun en kelannut linkkiäsi ylöspäin. Mielessä käväisi kyllä oikeakin selitys, jonka löydät Wikipediasta haulla "ice age".
"There have been at least five major ice ages in the Earth's past. Outside these ages, the Earth seems to have been ice-free even in high latitudes.[30][31]"
Vaikka siis Antarktis viivyskelikin etelänavan vaiheilla ilmoittamasi ajan, ei maapallon navoillakaan ollut jäätiköitymistä vuosina 260-20 miljoonaa vuotta sitten. Meneillään oleva holoseenijääkausi (viides) alkoi tuon aikavälin loppuessa ja edellinen Karroo-jääkausi (neljäs) loppui sen alkaessa.
Kolme miljoonaa vuotta sitten etelänavalla ei taatusti kasvanut metsää. Wikin avulla voinee selvittää, missä manner liikuskeli kivihiilikaudella. - asianharrastaja
asianharrastaja kirjoitti:
"Minä näen siinä viisi karttaa. Triassic -kaudella 200 miljoonaa vuotta sitten etelämanner on selvästi etelänavan ympärillä. Mitä olen ymmärtänyt väärin?2
Tässä kohtaa väärin ymmärsin minä, kun en kelannut linkkiäsi ylöspäin. Mielessä käväisi kyllä oikeakin selitys, jonka löydät Wikipediasta haulla "ice age".
"There have been at least five major ice ages in the Earth's past. Outside these ages, the Earth seems to have been ice-free even in high latitudes.[30][31]"
Vaikka siis Antarktis viivyskelikin etelänavan vaiheilla ilmoittamasi ajan, ei maapallon navoillakaan ollut jäätiköitymistä vuosina 260-20 miljoonaa vuotta sitten. Meneillään oleva holoseenijääkausi (viides) alkoi tuon aikavälin loppuessa ja edellinen Karroo-jääkausi (neljäs) loppui sen alkaessa.
Kolme miljoonaa vuotta sitten etelänavalla ei taatusti kasvanut metsää. Wikin avulla voinee selvittää, missä manner liikuskeli kivihiilikaudella.Sorry, taas jäi kelaamatta ylempää m-h:n vastaus, jossa hän mainitsee metsien jäänteet 2,6 miljoonaa vuotta sitten. Tätä asiaa en tarkemmin tunne.
- puuöljy
moloch_horridus kirjoitti:
Wikipediasta poimin tietoni:
"Geologinen historia
Tangravuori
Mantere oli osa muinaista jättiläismannerta Gondwanaa, kunnes se hajosi osiin noin 100 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella kaudella. Silloin Antarktis sijaitsi vielä tropiikissa ja ilmasto salli dinosaurusten ja muiden vastaavien eliöiden olemassaolon mantereella."
"About 40 Ma Australia-New Guinea separated from Antarctica, so that latitudinal currents could isolate Antarctica from Australia, and the first ice began to appear. During the Eocene-Oligocene extinction event about 34 million years ago, CO2 levels have been found to be about 760 ppm[31] and had been decreasing from earlier levels in the thousands of ppm. Around 23 Ma, the Drake Passage opened between Antarctica and South America, resulting in the Antarctic Circumpolar Current that completely isolated the continent. Models of the changes suggest that declining CO2 levels became more important.[32] The ice began to spread, replacing the forests that then covered the continent. Since about 15 Ma, the continent has been mostly covered with ice,[33] with the Antarctic ice cap reaching its present extension around 6 Ma."
"In 1986, Peter Webb and a team of paleontologists at Ohio State University discovered the remains of an extensive temperate forest that flourished 400 miles from the South Pole 3 million years ago"
"Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen?"
Vasta kun jää on tarpeeksi paksu, se luon pohjaansa tarpeeksi suuren paineen, niin että jää sulaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätiköiden_virtaus#Virtauksen_perussyyt"Jos vesi estää eroosion jäämassojen alla, miksi Suomi on sileä jääkauden jälkeen?"
Riippuu kallioperästä. Norjakin oli mannerjään peitossa, mutta aika komeita vuoria siellä on.
Suomen kallioperän pintakerros oli ennen jääkautta hyvin haurasta rapakalliota, jonka mannerjää sitten kuori pois paljastaen yhtenäisen kovan peruskallion.
Norjan kallioperä taas oli huomattavasti uudempaa ja lujempaa, jota jääkausi ei niin paljoa pystynyt muotoilemaan.
- ltte piru
"Tämän palstan lukijoita tuksi kukaan osaa edes vihjata hyvän selityksen suuntaan."
Kysy geologeilta. - Rauhanlietsoja
http://www.luominen.fi/sivut/kadonnut-laivue
Tuosta voi päätellä jotain paljonko mannerjäätiköille kertyy jäätä.
Asiaa on käsitelty täällä videomuodossa.. http://www.drdino.com/seminar-part-1-the-age-of-the-earth/
kyseinen juttu alkaa 1:28 tietämillä.
Varsin mielenkiintoista tähän jäämäärään liittyen.Heh, lentokoneet löydettiin lumesta, ei jäästä, koska lumesta syntyy jäätä vasta kovemmassa paineessa yli sadan metrin syvyydessä ja niiden löytösyvyys oli täsmälleen se, mitä voidaan olettaa tuolla alueella kertyvästä vuosittaisesta lumisademäärästä.
- asianharrastaja
"Tuosta voi päätellä jotain paljonko mannerjäätiköille kertyy jäätä."
Suunnilleen yhtä luotettavasti kuin paljonko lumivyöryille alttiin vuorenseinämän juurelle sataa lunta.
- krevonisti
Kyllä tuossa syvyydessä on jo lähes jäätä. Jo 15 metrin syvyydessä lumen tiheys on 0,6-0,8 kg/l. Umpijääksi muutettuna lentokoneet olisivat ollet ehkä 50 metrin syvyydessä.
Moloch tuli todistaneeksi, että jäätiköt syntyvät nopeasti.- asianharrastaja
"Moloch tuli todistaneeksi, että jäätiköt syntyvät nopeasti."
Näiden evoluutioteorian "kumoavien" tekotodisteiden yksi piirre on juuri tällainen kierre- tai seebralogiikka. Jos lumijäätä joissakin oloissa syntyy nopeasti, se muka todistaa, että kaikki jäätiköt syntyvät nopeasti.
Jäätikkö kasvaa täsmälleen lumen nettokertymän vauhtia ja lumi muuttuu jääksi vasta riittävän paineen alla. Jos kasvuvauhti on hidas, eikä lumikertymä häiriinny, kasvu tuottaa vuosilustoja, jotka voi porausytimestä laskea. Lentokone-esimerkki poikkeaa tästä monella tavoin ja onkin siksi pelkästään kreationistien käyttämä hätäselitys.
"Moloch tuli todistaneeksi, että jäätiköt syntyvät nopeasti."
Sehän on fakta että jäätikkö voi syntyä nopeasti, se kun riippuu ympäristön lämpötilasta ja saatavilla olevasta vedestä. Esim. tuolla mistä nuo lentokoneet löytyivät, on hyvinkin voinut olla myös jäätä, se paikka kun on lähellä rannikkoa, jonne valuu ylempää paitsi jäätä myös kesäisin sulamisvesiä, jotka talvisin jäätyvät. Noiden lentokoneiden jäätymispaikan jäätiköistä ei ole koskaan suoritettukaan mitään ajoituksia, koska tiedämme, etteivät niistä saadut mittaustulokset ole luotettavia.- krevonisti
Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jäätiköt voivat kehittyä nopeasti. Olen evojen kanssa samaa mieltä siitä, että lentokoneen raadot eivät todista juuri mitään nuoresta tai vanhasta maapallosta.
Kuitenkin jää kysymys, näyttääkö jäätikkö vanhemmalta "vuosilustojen" perusteella. Jos tutkija ei tietäisi lentokoneista ja tutkisi jäätikköä tulisiko hän sen iästä kertaluokkaa erilaiseen tulokseen.
Käytettävissä olevilla tiedoilla ainakana minä en pysty vastaamaan siihen.
Tuossa on pitkä selostus tästä milenkiintoisesta tapahtumasta.
http://www.airspacemag.com/history-of-flight/FEATURE-glaciergirl-backstory.html?c=y&page=1- asianharrastaja
"Jos tutkija ei tietäisi lentokoneista ja tutkisi jäätikköä tulisiko hän sen iästä kertaluokkaa erilaiseen tulokseen."
M-h jo totesikin, että jos tutkija kairaisi jäätikköä läheltä noita lentokoneita, mutta niitä huomaamatta, hän toteaisi ettei iänmääritys tässä kohtaa ole mahdollinen vuosilustojen puuttuessa.
Eikä rannikon lähellä juuri muuallakaan, vaan mahdollisimman keskellä jäätikköä ja tasaisen kylmän sään alueella. - krevonisti
asianharrastaja kirjoitti:
"Jos tutkija ei tietäisi lentokoneista ja tutkisi jäätikköä tulisiko hän sen iästä kertaluokkaa erilaiseen tulokseen."
M-h jo totesikin, että jos tutkija kairaisi jäätikköä läheltä noita lentokoneita, mutta niitä huomaamatta, hän toteaisi ettei iänmääritys tässä kohtaa ole mahdollinen vuosilustojen puuttuessa.
Eikä rannikon lähellä juuri muuallakaan, vaan mahdollisimman keskellä jäätikköä ja tasaisen kylmän sään alueella.Molocci esittää oletuksen. Ilman tutkimista asiasta ei tiedä mitään.
"Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jäätiköt voivat kehittyä nopeasti. Olen evojen kanssa samaa mieltä siitä, että lentokoneen raadot eivät todista juuri mitään nuoresta tai vanhasta maapallosta.
Kuitenkin jää kysymys, näyttääkö jäätikkö vanhemmalta "vuosilustojen" perusteella. Jos tutkija ei tietäisi lentokoneista ja tutkisi jäätikköä tulisiko hän sen iästä kertaluokkaa erilaiseen tulokseen.
Käytettävissä olevilla tiedoilla ainakana minä en pysty vastaamaan siihen."
Minä pystyn. Jäätikköjen tutkijat kykenevät helposti erottamaan sulamisvesien aiheuttamat kerrostumat vuosikerrostumista.- krevonisti
moloch_horridus kirjoitti:
"Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että jäätiköt voivat kehittyä nopeasti. Olen evojen kanssa samaa mieltä siitä, että lentokoneen raadot eivät todista juuri mitään nuoresta tai vanhasta maapallosta.
Kuitenkin jää kysymys, näyttääkö jäätikkö vanhemmalta "vuosilustojen" perusteella. Jos tutkija ei tietäisi lentokoneista ja tutkisi jäätikköä tulisiko hän sen iästä kertaluokkaa erilaiseen tulokseen.
Käytettävissä olevilla tiedoilla ainakana minä en pysty vastaamaan siihen."
Minä pystyn. Jäätikköjen tutkijat kykenevät helposti erottamaan sulamisvesien aiheuttamat kerrostumat vuosikerrostumista.Oletko jäätikkötukija? Tuskin. Tiedät liian varmasti.
krevonisti kirjoitti:
Oletko jäätikkötukija? Tuskin. Tiedät liian varmasti.
Tiedän tämän koska olen lukenut noista metodeista. Esim. vuosikerrostumassa on hapen eri isotoopien pitoisuuksia kerrostuman alaosassa ja yläosassa kuin keskiosassa, koska hapen isotoopeilla on painoero ja se saa ne käyttäytymään vedestä haihtuessaan ja kulkiessaan noille seuduille eri vuodenaikoina eri tavoin lämpötilariippuvaisesti. Kesäisin O18:a on vähemmän kuin talvisin.
- krevonisti
Molocin teoria sulamisvesijäästä tuskin pitää paikkaansa. Pakkolasku tapahtui heinäkuun 15 päivä, mikä lienee vuoden lämpimintä aikaa. Arvattavasti pakkolasku tehtiin mahdollisimman tasaiselle jäälle, paikkaan jossa ei ole vettä.
Alueen vuotuinen sademäärä on ilmeisesti alle 500 mm. Minä ainakin jään ihmettelemään, mistä lentokoneiden päälle tuli keskimäärin yli metri jäätä vuodessa. Yksi mahdollisuus on, että jäävirta, jonka mukana koneet ovat liikkuneet kilometrejä, painuu tuolla paikalla syvemmälle aivan kuten vesivirratkin tekevät joenuomassa."Molocin teoria sulamisvesijäästä tuskin pitää paikkaansa. Pakkolasku tapahtui heinäkuun 15 päivä, mikä lienee vuoden lämpimintä aikaa. Arvattavasti pakkolasku tehtiin mahdollisimman tasaiselle jäälle, paikkaan jossa ei ole vettä."
Vaan jäävirrat olivat jo ehtineet kuljettaa nuo koneet pari kilometrin päähän alkuperäisestä laskeutumispaikasta.
"Alueen vuotuinen sademäärä on ilmeisesti alle 500 mm."
Sen alueen vuotuinen lumisademäärä, mistä koneet löydettiin on 2m/vuosi.
"Minä ainakin jään ihmettelemään, mistä lentokoneiden päälle tuli keskimäärin yli metri jäätä vuodessa."
Pääosin se oli lunta, seassa voi olla jäätä, joka on peräisin sulamisvesien uudelleen jäätymisestä.
"Yksi mahdollisuus on, että jäävirta, jonka mukana koneet ovat liikkuneet kilometrejä, painuu tuolla paikalla syvemmälle aivan kuten vesivirratkin tekevät joenuomassa. "
Ja myös kesäisin vesi valuu alaspäin tuolla samalla seudulla.- krevonisti
moloch_horridus kirjoitti:
"Molocin teoria sulamisvesijäästä tuskin pitää paikkaansa. Pakkolasku tapahtui heinäkuun 15 päivä, mikä lienee vuoden lämpimintä aikaa. Arvattavasti pakkolasku tehtiin mahdollisimman tasaiselle jäälle, paikkaan jossa ei ole vettä."
Vaan jäävirrat olivat jo ehtineet kuljettaa nuo koneet pari kilometrin päähän alkuperäisestä laskeutumispaikasta.
"Alueen vuotuinen sademäärä on ilmeisesti alle 500 mm."
Sen alueen vuotuinen lumisademäärä, mistä koneet löydettiin on 2m/vuosi.
"Minä ainakin jään ihmettelemään, mistä lentokoneiden päälle tuli keskimäärin yli metri jäätä vuodessa."
Pääosin se oli lunta, seassa voi olla jäätä, joka on peräisin sulamisvesien uudelleen jäätymisestä.
"Yksi mahdollisuus on, että jäävirta, jonka mukana koneet ovat liikkuneet kilometrejä, painuu tuolla paikalla syvemmälle aivan kuten vesivirratkin tekevät joenuomassa. "
Ja myös kesäisin vesi valuu alaspäin tuolla samalla seudulla.Moloc taitaa puhua nyt keksittyä totuutta
Kerro lähde tuosta sademäärästä ja lentokoneiden sijainti.
Kyllä seon likimain umpijäätä. Jo viidentoista metrin syvyydessä tiheys on lähes sama kuin jäällä. - asianharrastaja
"Minä ainakin jään ihmettelemään, mistä lentokoneiden päälle tuli keskimäärin yli metri jäätä vuodessa."
Saahan sitä ihmetellä, vaikka "ilmeisesti 500 mm" olisikin 2´000 mm ja kinostuminen sen lisäksi. Jollakin tavalla se vain näyttää tapahtuneen.
Vai meneekö ajatuksesi niin, että tämä yksi havainto ja sen ihmettelysi jotenkin selittää tieteilijäin monilukuiset jääkairaukset ja niiden tulkinnat olemattomiksi tai vääriksi?
"Moloc taitaa puhua nyt keksittyä totuutta
Kerro lähde tuosta sademäärästä ja lentokoneiden sijainti."
Vaikkapa noista:
http://p38assn.org/glacier-girl.htm
http://www.talkorigins.org/indexcc/CD/CD410.html
"Kyllä seon likimain umpijäätä. Jo viidentoista metrin syvyydessä tiheys on lähes sama kuin jäällä."
Ei ole, se on hieman yli puolet ja sitä kutsutaan firn-lumeksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Firn
Noin 150 metrin syvyydessä tuo lumi on niin tiheää, että siitä hävivät viimeisetkin ilmakuplat ja kyseessä on jää
http://www.iceandclimate.nbi.ku.dk/research/drill_analysing/cutting_and_analysing_ice_cores/analysing_gasses/firn_zone/- krevonisti
Linkin mukaan paikalla sataa LUNTA pari metriä vuodessa. Se vastaa vetenä alle 50 senttiä.
http://earth.rice.edu/mtpe/hydro/hydrosphere/hot/freshwater/rainfall.html
mukaan alueella sataa ehkä 300 mm vuodessa.
Wikin mukaan 15metrin syvyydessä tiheys on jo 0.6 - 0,8 eli ollaan jo lähellä jäätä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätikkö.
Koneet olivat 75 metrin syvyydessä eli tiheys oli siellä ehkä 0,95 tai enemmän. Pysyn alkuperäisessä arviossa, että koneiden pääällä oli vähintään 50 metriä vettä vastaava kerros lumijäätä.
Asianharrastaja "Vai meneekö ajatuksesi niin, että tämä yksi havainto ja sen ihmettelysi jotenkin selittää tieteilijäin monilukuiset jääkairaukset ja niiden tulkinnat olemattomiksi tai vääriksi?"
Ajatukseni menee niin että jos tämän kairauksen vuosilustoja ei pysty erottamaan Grönlannin keskiosista tehdyistä kairauksista, niin syy samanlaisuuteen on selvitettävä ennen kuin voidaan luottaa mihinkään tulokseen. Tätä kutsutaan maalaisjärjeksi.- asianharrastaja
"Ajatukseni menee niin että jos tämän kairauksen vuosilustoja ei pysty erottamaan Grönlannin keskiosista tehdyistä kairauksista, niin syy samanlaisuuteen on selvitettävä ennen kuin voidaan luottaa mihinkään tulokseen. Tätä kutsutaan maalaisjärjeksi"
Sinun lienee sitten parasta käydä lukemaan alkuperäisiä tieteellisiä aineistoja ja niiden popularisointeja (m-h:n lähettämät linkit) palstan toisten maalaisjärkisten hiillostamisen sijasta. Itse luetusta arkijärjelläni päätellen syy erilaisuuteen on perusteellisesti selvitetty jo ennen jääkairausten ajoitustietojen julkaisemista, koska tiedeyhteisö joukkona niihin selvästikin luottaa.
Itse tietysti päätät, mihin luotat ja mihin et, mutta tieteen tekemiseen eivät nykyään maalaisjärki ja silmällä katsominen riitä. Eikä sinun maalaisjärkeilevä luottamattomuutesi riitä kumoamaan tosiosaajien luottamuksen todistusta muuten kuin omalla kohdallasi. "Linkin mukaan paikalla sataa LUNTA pari metriä vuodessa. Se vastaa vetenä alle 50 senttiä."
Koneet löydettiin lumesta, kuten sanoin, firn-lumesta.
"http://earth.rice.edu/mtpe/hydro/hydrosphere/hot/freshwater/rainfall.html
mukaan alueella sataa ehkä 300 mm vuodessa."
Heh. Karttasi on epätarkka, eikä huomioi rannikkoalueiden suurempia sademääriä.
"Wikin mukaan 15metrin syvyydessä tiheys on jo 0.6 - 0,8 eli ollaan jo lähellä jäätä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätikkö."
Tuolla sanotaan näin:
"Vastasatanut lumi on hyvin kevyttä ja painaa vain noin 0,1 g/cm3. Lujaa lumi alkaa olla, jos sen tiheys on 0,4 g/cm3. Ennen jääksi muuttumistaan satanut ja kerrostunut lumi muuttuu ensin hyvin tiheäksi firn-lumeksi noin 15 metrin syvyydessä. Firn-lumen tiheys on noin 0,55-0,83 g/cm3."
Ja firn-lumi muuttuu jääksi vasta n.150 metrin syvyydessä linkkini mukaan, joten tuo tiheys 0,8 koskee suurin piirtein tuota aluetta.
"Koneet olivat 75 metrin syvyydessä eli tiheys oli siellä ehkä 0,95 tai enemmän. Pysyn alkuperäisessä arviossa, että koneiden pääällä oli vähintään 50 metriä vettä vastaava kerros lumijäätä."
Laskusi liioittelee hieman. Sanoisin omana arvionani, että tuo lumikerros vastaa noin 40 metriä vettä.
"Ajatukseni menee niin että jos tämän kairauksen vuosilustoja ei pysty erottamaan Grönlannin keskiosista tehdyistä kairauksista, niin syy samanlaisuuteen on selvitettävä ennen kuin voidaan luottaa mihinkään tulokseen. Tätä kutsutaan maalaisjärjeksi."
Koko ajatuksesi menee metsään heti ensialkuun, nimittäin noita jääkerrostumia, joita tuossa lumessa oli, ei kukaan ole luullut vuosilustoiksi ja jos olisi luullutkin, ne olisi ollut helposti tutkimuksilla erotettavissa vuosilustoista.
- krevonisti
40 tai 50 metriä. Enpä viitsi kinata näillä tiedoilla toisesta merkitsevästä numerosta. Molemmat ovat liikaa paikalliseen sademäärään verrattuna.
Myös sen yhden linkin tieto 2m lumisateesta vaikutti heitolta. Luotettavuuttta lisäisi, jos lentokoneiden koordinaatit ilmoitettaisiin ja sademäärä ilmoitettaisiin vetenä. Tuo 2m lumisade voi olla vetenä mitä tahansa 20 - 100 cm:n väliltä. Oletan että alueen sademäärässä on aika iso ero rannikon ja 100 km rannikosta verrattuna.
".... olisi ollut helposti tutkimuksilla erotettavissa vuosilustoista. "
Et varmaan huomannut sanaa Jos ajatuksessani. En ole asiasta nähnyt yhtään tukimusta ja ilman tutkimusta kysymyksessä on arvaus."40 tai 50 metriä. Enpä viitsi kinata näillä tiedoilla toisesta merkitsevästä numerosta. Molemmat ovat liikaa paikalliseen sademäärään verrattuna."
Ero selittyy sillä, että nuo koneet löytyivät jäätikkövirrasta, jossa on virrannut paitsi noita sulamisvesiä, myös jäätä.
"Myös sen yhden linkin tieto 2m lumisateesta vaikutti heitolta. Luotettavuuttta lisäisi, jos lentokoneiden koordinaatit ilmoitettaisiin ja sademäärä ilmoitettaisiin vetenä. Tuo 2m lumisade voi olla vetenä mitä tahansa 20 - 100 cm:n väliltä. Oletan että alueen sademäärässä on aika iso ero rannikon ja 100 km rannikosta verrattuna."
Arvioidut koordinaatit ovat 65°13'27"N 40°14'54"W ja tuosta lienee 10-20 kilometriä rannikolle päätellen siitä, että miehistö kertoo kävelleensä tuota matkaa useita tunteja raskaasti varustettuna syvässä lumessa. Rannikolla satava lumi sisältää tietenkin myös keskimääräistä enemmän vettä.
"Et varmaan huomannut sanaa Jos ajatuksessani. En ole asiasta nähnyt yhtään tukimusta ja ilman tutkimusta kysymyksessä on arvaus."
Juu, huomasin kyllä. Voit lukea eri isotooppeihin perustuvasta vuosilustojen tunnistamisesta vaikkapa tuolta, ettei tarvitse arvailla:
http://www.talkorigins.org/faqs/icecores.html
Korjaan samassa yhteydessä tuon lauseeni:
"Kesäisin O18:a on vähemmän kuin talvisin." Antarktiksen kerroksissa nimittäin on 18O nimenomaan kesäisin enemmän kuin talvella, siellä kun kesä on silloin kun meillä on talvi.
Tästä tuli päivän parhaat naurut. Tähän on tullut näköjään sen verran vastauksia, että eiköhän joku ole osannut selittää asian vähän tyhmemmällekin (aloittajalle).
Mutta kiitos silti nauruista :DEn niin tarkkaa lukenut noita vastauksia, mutta pikavilkaisulla kukaan ei tainnut mainita tällaisesta jännästä luonnonilmiöstä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sublimoituminen
Ei siis varsinaisena syynä, mutta yhtenä osatekijänä. Koita kuivattaa pyykkiä kovassa pakkasessa, se onnistuu muuten vallan mainiosti vaikkakin hitaammin kuin lämpimässä.
Oletko koskaan huomannut, miten metrin lumikinos kutistuu parissa viikossa vaikka olisi pelkästään pakkaspäiviä? Osittainhan se johtuu lumen tiivistymisestä, osittain haihtumisesta. Näin siis paitsi kinoksen tilavuus, myös massa pienenee.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä292905- 1191195
- 58941
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu6937- 66905
olet kaiken rakkauden arvoinen
Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy26877Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?
Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.65834Olisi kiva
Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä37830Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu157811Oot mun koko maailma
Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹75764