Itse kovenin suhteen aikana, mutta en vahvistunut. Jos olisin vahvistunut, olisin jättänyt heti. Minusta tuli kyyninen. En kyennyt rakastamaan läheisiäni. Yritin, mutta en osannut. Aloin välttelemään ihmisiä. Olin aikaisemmin erittäin sosiaalinen. Lisäksi minussa sai vallan sairas pelko kaikkea ja kaikkia kohtaan. Aloin vainoharhaisesti epäilemään, että kukaan ei rakasta minua ja kaikki vain vihaavat. Esitin itseäni. En osannut enää olla spontaani. Lisäksi olin masentunut ja mikään ei jaksanut innostaa.
millä tavalla suhde narsistiin muutti teitä?
klklklklklk
60
1252
Vastaukset
- Tuulia 31-
Ihan tuttuja oireita. Itselläni vastaavaa.
Päivät tuntuivat suorittamiselta ja arki kauheelta. Kova ahdistus kokoajan.
Minäkin rupesin pelkäämään, olin kadottanut itseni täysin. Ristiriitaiset tunne/järki ajatukset tekivät lähinnä hulluksi.
Edelleen nyt 3kk jälkeen koen synkkyyttä eikä mikään jaksa kiinnostaa mutta on jo parempiakin aikoja ollut. Luulen etten koskaan ihan ennalleni palaa, jotain minusta kuoli pois.
Vainoharhaisuuteni johtui kai siitä että hän peloitteli minua eron aikana ja kävi jopa asunnossani tekemässä ilkivataa kun oli teettänyt avaimet jo suhteemme aikana. Että näin.- kaoottisuus
"Minäkin rupesin pelkäämään, olin kadottanut itseni täysin. Ristiriitaiset tunne/järki ajatukset tekivät lähinnä hulluksi."
Minäkin aloin pelkäämään, pelkäämään sitä, etten selviäkään tästä. Mihin katosi se kaikki energisyys, myönteisyys ja ilo, mitkä minussa ovat aina olleet. Herätä aamulla unettomasta yöstä ja yrittää väkisellä löytää mielekkyyttä päivään, välillä tunne ja järki taistelevat keskenään ja siihen taistoon tulee mukaan flashbackit, jotka vyöryvät kuin tsunami yli repien kaiken sen mitä on eheyttänyt itsessään. Toisinaan ei jaksa vastata puhelimeen, ei jaksa tavata ketään, ei ole kenellekään mitään sanomista. Elämä on esittämistä, roolin vetämistä, ja todellisuudessa täysin tyhjää.
Kyllä, terapeutti sanoi, että ei kannata antaa toisen pilata omaa elämää, todella fiksu lause, koska se on jo tapahtunut ennen kuin itse sitä ymmärsinkään. Mutta niin muutti narsisti elämäni ja pelkään, todella pelkään että en selviä.
Suhteen aikana ahdistuin ja murenin, mutta hyötynäkökohtakin on; aloin miettimään mitä tapahtuu, ja miksi tapahtuu.. :)
' kun mies saa sävyisän vaimon, hänestä tulee onnellinen. Kun mies saa hankalan vaimon, hänestä tulee filosofi' ;-D- vanja
kertoiko miehesi tunteistaan?? minkälaista kohtelu oli? miten pystyit lähtemään??? mun narsisti mieheni kertoi rakastavansa mua silloin kun, oli kaatokännis, ei koskaan selvinpäin, seksiä oli myös silloin kun oli känni päällä. selvinpäin ei tunteistaan puhunut.
- phnx
Pahin virhe narsistin kanssa näyttää olevan avoimuus, silloin se pääsee pyörittämään oikein kunnolla. Eli olen oppinut salaamaan asioita, en valehtele, mutta en puhu omista asioita ja tunteista enää mitään jos ei ole pakottavaa syytä.
Kun tajusin narsimin todellisen luonteen, niin tuli tyhjä olo. Lähin ihminen onkin kylmän tunteeton. Kun tulen töistä kotiin vaikka ei ole vihainen, niin ei ole huomaavinaan minua, aikaa menee puolesta tunnista tuntiin ennekuin sanoo mitään. Aamulla ei katso silmiin, hiiviskelee pää alapäin jos kävelen vastaan ja touhuilee omiaan, jotain puhuu muodon vuoksi.
Ennen pidin yhteisistä matkoista, mutta kun selvisi, että en merkitse hänelle mitään. ainoastaan maksava matkakumppani joka mahdollistaa matkoja.
Niin se kuvittelemani yhteinen matkailo loppui kuin seinään, nautin silti matkoista, mutta eri tavalla. Tavallaan kuin poikamies aikanakun oli jonkun kaverin kanssa matkoilla.
Nyt pyrin itsenäistymään, tunnelma sisällä on kuin eroaisin, vaikka toinen ei sitä huomaa mitenkään. Jos sanoisin, niin suuttuis varmasti, kun hänellä ei ole tunne älliä tajuta tällaisia asioita.
Raskata tämä on kun on yksinäinen olo vaikka ei yksin. Tunteisiin ei ole tullut koskaan vastausta, vaikka niin aiemmin luulin, niinpä niitä on turha minun myöskään häneen kohdistaa. Jos ei ilmaise, niin pitää kylmänä ja jos ilmaisee niin ei selvästikkään tykkää vaan ärsyyntyy.
Ainoa asia josta tykkää on se että kehuu jotain hänen aikaan saannoksiaan tai kykyjään. Mutta teen sen vain jos on aito syy siihen, se ohjaa jonkin verran oikeaan suuntaa.
Ise asiaan, narsu on siis muuttanut tunne elämääni ja latistanut niin että en saa läheskään niin paljon aikaan kuin aiemmin. Kaikki on tahtonut jäädä kesken, uuden ajattelun myötä energia on alkanut hitaasti palaamaan takaisin ja tunnelin päässä näkyy valoa.
Matka on vielä pitkä, mutta alku on hyvä. Yksinäinen olo häiritsee, mutta ehkä ja luultavasti ajan kanssa vähenee, ainakin siltä vaikuttaa. :)- vanja
miten olette selvinneet päässeet narsistin yli??? onko mahdollista ett tälläset ihmiset koskaan paranee??????? kiusaanko vaan itteeni jos elättelen toiveita jos palattais joskus yhteen?????? pitäisikö jatkaa elämääni ilman häntä. KERTOKAA REHELLISESTI MIELIPITEENNE.
- 466789åå
vanja kirjoitti:
miten olette selvinneet päässeet narsistin yli??? onko mahdollista ett tälläset ihmiset koskaan paranee??????? kiusaanko vaan itteeni jos elättelen toiveita jos palattais joskus yhteen?????? pitäisikö jatkaa elämääni ilman häntä. KERTOKAA REHELLISESTI MIELIPITEENNE.
Vanja! Narsismista ei parane narsisti itse ja vaikeaa on uhrinkin selviytyä!
- Minusta tulee minä
Tismalleen samoja tuntemuksia olen kokenut. Pelko kohdata toisia ihmisiä, halu vetäytyä, arkuus puhua toisten kanssa, kun koko ajan pelkää, että keskustelukumppani puukottaa selkään, ivailee, nolaa, latistaa tai vaihtoehtoisesti mököttää tuntikaupalla. Opin olemaan ilmaisematta tunteitani, koska niitä erityisesti negatiivissävytteisiä hän ei hyväksynyt. En puhunut kokemuksistani, ajatuksistani, aikomuksistani, koska niiden kautta saadulla tiedolla lyötiin päin naamaa; ei konkreettisesti, vaan henkisesti. Olo oli yksinäinen.
2,5 vuotta on kulunut suhteesta lähdöstäni. Pikku hiljaa alituinen paha olo alkaa poistua. Norsu ei enää kävele rintakehän päällä ja leuka ei enää roiku rinnassa. Sitä oli niin tottunut niihin äkillisiin mielenmuutoksiin, ailahtelevuuteen, salamana syttyneisiin raivokohtauksiin ja siihen koko ajan varuillaan oloon, että ei enää tiennyt, miten normalit ihmiset vuorovaikuttavat! Ja sitten hän vielä kehtasi sanoa minua kireäksi. Miten voisi olla rento, kun ei koskaan tiennyt, mitä oli odotettavissa? Koko ajan piti olla varppeillaan. Olo alkaa olla levollisempi, kun tietää, että kyseinen henkilö ei enää pääse "ihon alle", hänellä ei ole enää vaikutusvaltaa minuun. Minä opettelen olemaan minä, tutustun rauhassa kaikkein tärkeimpään ihmiseen elämässäni, minuun. Opettelen sitä, mistä pidän ja mistä en.
Tänä keväänä olen uskaltanut katsoa vastakkaista sukupuolta hiukan "sillä silmällä", aiemmin en edes vilkaissut ja torjuin kaikki lähestymisyritykset.
Eilen uskalsin ensimmäistä kertaa ulos vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, kylläkin kaveripohjalta eikä minkäänlaista aikomusta edes suhteen suuntaan. Mutta keskustelu avasi silmäni; kaikki eivät ole ilkeitä, pahansuopia eivätkä etsi niitä heikkoja kohtia, joihin sanallisen tikarinsa pistää. Ihmeellistä! Aivan mieletön kokemus, kun joku kuunteli ja oli aidosti kiinnostunut keskustelusta kanssani!- M.B.
Oho. Tuo voisi olla sanasta sanaan minun elämästäni ja onkin.. Tai siis, itse en ole vieläkään uskaltautunut ottamaan vastaan juurikaan mitään vastakkaiselta sukupuolelta..
Jännä tunne. Ihan kuin olisin löytänyt uudestaan jotakin, jonka ikään kuin unohtaen kirjoittaneeni löydänkin uudelleen!!
Niin, ja poikkeuksena tuo, että minun ihoni alle pääsee kyllä muurahaisetkin :DD
Piti hetkeksi ihan jähmettyä toljottamaan sanoja ruudulla... Wau.. tällaista ei ole tapahtunut ennen minulle. Usein olen kyllä löytänyt omakirjoittamaani ja unohtamaani, mutta niin, että se todellakin on ollut minun kirjoittamaa..
*karvat nousi pystyyn* - Minusta tulee minä
M.B. kirjoitti:
Oho. Tuo voisi olla sanasta sanaan minun elämästäni ja onkin.. Tai siis, itse en ole vieläkään uskaltautunut ottamaan vastaan juurikaan mitään vastakkaiselta sukupuolelta..
Jännä tunne. Ihan kuin olisin löytänyt uudestaan jotakin, jonka ikään kuin unohtaen kirjoittaneeni löydänkin uudelleen!!
Niin, ja poikkeuksena tuo, että minun ihoni alle pääsee kyllä muurahaisetkin :DD
Piti hetkeksi ihan jähmettyä toljottamaan sanoja ruudulla... Wau.. tällaista ei ole tapahtunut ennen minulle. Usein olen kyllä löytänyt omakirjoittamaani ja unohtamaani, mutta niin, että se todellakin on ollut minun kirjoittamaa..
*karvat nousi pystyyn*Tsemppiä M.B.!
Pikku hiljaa hetkestä toiseen eläen ja kamppaillen oma minä löytyy, siihen uskon, enkä muuta voi. - M.B.
Minusta tulee minä kirjoitti:
Tsemppiä M.B.!
Pikku hiljaa hetkestä toiseen eläen ja kamppaillen oma minä löytyy, siihen uskon, enkä muuta voi.Se on usko josta kannattaa pitää kiinni kynsin ja hampain :)
- 31
Minusta tuli erittäin kyyninen, epäilen kaikkia. Ennen luotin ihmisiin, ellei ollut syytä olettaa muuta. Nyt ajattelen, ettei kukaan ole oikeasti rehellinen, ainakaan minulle, eikä mikään ei ole sitä miltä näyttää. Spontaanius katosi, koska Hänen kuullensa en voi sanoa, enkä tehdä mitään, en myöskään olla sanomatta tai tekemättä ilman, että kaikki tulkitaan kielteisesti.
Epäilen ihmisiä, mutta pahinta on epäillä itseään. Vuosiksi ajauduin pohtimaan mielessäni, josko Hän on oikeassa eli olenko minä paha, tyly, ilkeä, matalamielinen ihmisten kiusaaja, joka tekee muiden elämästä helvettiä? Olen mieluiten yksin, koska seurassa pelkään koko ajan loukkaavani muita. Energiani kuluu tällaisten ajatusten pyörittämiseen. - langennut enkeli
Kuka on rehellinen, olenko itse rehellinen, pelko siitä, ettei itsekään tiedä, mitä on??? Erakoituminen on pahinta, mitä itselleni on tapahtunut. En enää jaksa etsiä ihmisiä, en jaksa rakentaa mitään ihmissuhdetta. Pahinta on, että irrottautuu ihmisistä. Miksikö? Narsisti imee sekaiken energian, jää vain tyhjyys, ei ole mitään annettavaa enää kenellekään. On vain narsistin mentävä tila ja se totuudettomuus, se illuusio, minkä hän loi. Kukaan toinen ei voi täyttää sitä tilaa, minkä narsisti luo, sehän on vain harhaa, ei totta. mutta ns. uhri menee siihen totuudettomaan tilaan mukaan ja siinä hän pysyy, persoonasta riippuen, ehkä loppuelämänsä. Kyllä olen muuttunut ihmisenä paljon, liian paljon. Olen irti narskustani, koska tiedän ja ymmärrän tietoisesti älylläni, ettei suhde ole mahdollinen, MUTTA tunnetasolla olen edelleen hänessä kiinni ja silloin elämä on täyttä uskollisuutta hänelle. Se on minun sairauttani, ei hänen, hän oli vain laukaiseva voima siinä kasvussa, mitä joudun läpikäymään. Olen kiitollinen hänelle siitä, että hän opetti minulle vielä tämänkin puolen ihmisen raadollisuudesta, opetti paljon, en olisi halunnut kaikkea tätä oppia vastaanottaa, mutta hyvä näin, nyt olen huomattavasti valmiimpi ihmisenä ja ehkä joskus, ehkä.......olen valmis yrittämään taas.... ihmissuhdetta......epätoivoinen ajatus....mutta.....:-))
- Narsistin uhri
Langennut enkeli, voi ei, miten meille oikein näin kävi???
Itse olen vasta aivan alussa tässä toipumassa ja voisin todella helposti langeta uudelleen, vieläkin vaikka nyt ymmärrän.- vanja
mieheni ilmoitti kaksi viikko sitten ett ei haluu enää tavata mua. 3 vuotta oltiin yhessä, luulis et sillekki merkkas jotain minun kanssa vietetyllä ajalla. Olin väärässä. seuraavat päivät olivat todella vaikeita kauheinta oli huomata ett mieheni ei ollu koskaan rakastanut mua.... olin hänelle vain lelu jonka sai heittää pois. käytti mua törkeesti hyväkseen monta vuotta. ei koskaan soittanut kysyäkseen mitä mulle kuuluu?????? vain silloin jos tupakit oli loppu, tai piti viedä jonnekin. jatkuvaa nälvimistä, manipulointia, valehtelua, vähättelyä..... minä olin tyhmä, idiootti joka ei osannut mitään, minusta ei ollut mihinkään.. rupesin itekki aatteleen samoin jospa olen niin arvoton ihminen ett ei kukaan voi tällästa huolia. OLEN ONNELLINEN ETT PÄÄSIN HUONOSTA SUHTEESTA POIS VAIKKA, SE VIELÄ KIPEETÄ TEKEE.... NARSISTIT EI KOSKAAN MUUTU.
vanja kirjoitti:
mieheni ilmoitti kaksi viikko sitten ett ei haluu enää tavata mua. 3 vuotta oltiin yhessä, luulis et sillekki merkkas jotain minun kanssa vietetyllä ajalla. Olin väärässä. seuraavat päivät olivat todella vaikeita kauheinta oli huomata ett mieheni ei ollu koskaan rakastanut mua.... olin hänelle vain lelu jonka sai heittää pois. käytti mua törkeesti hyväkseen monta vuotta. ei koskaan soittanut kysyäkseen mitä mulle kuuluu?????? vain silloin jos tupakit oli loppu, tai piti viedä jonnekin. jatkuvaa nälvimistä, manipulointia, valehtelua, vähättelyä..... minä olin tyhmä, idiootti joka ei osannut mitään, minusta ei ollut mihinkään.. rupesin itekki aatteleen samoin jospa olen niin arvoton ihminen ett ei kukaan voi tällästa huolia. OLEN ONNELLINEN ETT PÄÄSIN HUONOSTA SUHTEESTA POIS VAIKKA, SE VIELÄ KIPEETÄ TEKEE.... NARSISTIT EI KOSKAAN MUUTU.
Kun toinen pettää odotukset, on petetty ja katkera olo. Irtipääsy vahingollisesta suhteesta on ensimmäinen askel. Muita askelia ovat vihan ja katkeruuden tunteminen, sitten surun, saavuttaen lopulta tapahtuneiden asioiden hyväksymisen ja anteeksiantamisen.
Anteeksiantamiseen ei tarvita sitä toista osapuolta. Anteeksiannon hetki on samalla parantumisen hetki. Selviät kyllä...me muutkin ollaan selvitty! :)- xcch
yxex kirjoitti:
Kun toinen pettää odotukset, on petetty ja katkera olo. Irtipääsy vahingollisesta suhteesta on ensimmäinen askel. Muita askelia ovat vihan ja katkeruuden tunteminen, sitten surun, saavuttaen lopulta tapahtuneiden asioiden hyväksymisen ja anteeksiantamisen.
Anteeksiantamiseen ei tarvita sitä toista osapuolta. Anteeksiannon hetki on samalla parantumisen hetki. Selviät kyllä...me muutkin ollaan selvitty! :)" Anteeksiannon hetki on samalla parantumisen hetki."
Niin silloin kun antaa itselle anteeksi, se on tärkeää. Olet oikeassa siinä että vihasta ja katkeruudesta jos sellaista on niin pitää pästä eroon. Mutta anteeksi anto narsistille kannattanee jättää omaan arvoonsa.
Monet ymmärtää että kun ovat päässeet kaunantunteista, katkeruudesta, vihasta eroon niin ovat antaneet kiusaajalle anteeksi. Minusta nämä ovat eri asioista, eivätkä liity anteeksiantamiseen mitenkään, anteeksi antaminen edellyttää aina katumista ja anteeksipyyntöä. Jos kertoo narsistin hirveyksistä vielä kymmnenevuoden päästäkin, niin se ei ole kaunaa vaan totuutta joka ei lähde mielestä koskaan. Kertominen on terapiaa itselle. xcch kirjoitti:
" Anteeksiannon hetki on samalla parantumisen hetki."
Niin silloin kun antaa itselle anteeksi, se on tärkeää. Olet oikeassa siinä että vihasta ja katkeruudesta jos sellaista on niin pitää pästä eroon. Mutta anteeksi anto narsistille kannattanee jättää omaan arvoonsa.
Monet ymmärtää että kun ovat päässeet kaunantunteista, katkeruudesta, vihasta eroon niin ovat antaneet kiusaajalle anteeksi. Minusta nämä ovat eri asioista, eivätkä liity anteeksiantamiseen mitenkään, anteeksi antaminen edellyttää aina katumista ja anteeksipyyntöä. Jos kertoo narsistin hirveyksistä vielä kymmnenevuoden päästäkin, niin se ei ole kaunaa vaan totuutta joka ei lähde mielestä koskaan. Kertominen on terapiaa itselle.Mietis uudelleen: entä jos kaltoinkohtelija kuolee ennättämättä katua ja pyytää sinulta anteeksi. Oletko silloin loppuelämäsi katkera ja anteeksiantamaton?
Eli totuus on se, että vain sinä voit antaa anteeksi, pyysi toinen sitä tai ei.
Mutta niille jotka haluavat raahata katkeruuden kivirekeä perässään hautaan asti, toivotan onnea urakkaan. Säälin, mutten toki vastusta valintaanne. :)- ei ikinä
yxex kirjoitti:
Mietis uudelleen: entä jos kaltoinkohtelija kuolee ennättämättä katua ja pyytää sinulta anteeksi. Oletko silloin loppuelämäsi katkera ja anteeksiantamaton?
Eli totuus on se, että vain sinä voit antaa anteeksi, pyysi toinen sitä tai ei.
Mutta niille jotka haluavat raahata katkeruuden kivirekeä perässään hautaan asti, toivotan onnea urakkaan. Säälin, mutten toki vastusta valintaanne. :)YXEX, YMMÄRRÄTKÖ KOSKAAN SITÄ, ETTÄ ON IHAN REALISTISTA MYÖNTÄÄ JA TIEDOSTAA SE MINKÄLAINEN NARSISTI ON, TUHOAVA, JA SE EI OLE KATKERUUTTA, SE ON VAIN REALISTISUUTTA???????????? Kirjoitatte täällä "edistyneistä" narsistien uhreista ja tuntuu siltä, että uhri on "edistynyt" sitten kun alkaa paapoa narsisteja ja näkee narsistin myös itsessään ja on sitä mieltä, että KAIKKI ovat narsisteja.
ei ikinä kirjoitti:
YXEX, YMMÄRRÄTKÖ KOSKAAN SITÄ, ETTÄ ON IHAN REALISTISTA MYÖNTÄÄ JA TIEDOSTAA SE MINKÄLAINEN NARSISTI ON, TUHOAVA, JA SE EI OLE KATKERUUTTA, SE ON VAIN REALISTISUUTTA???????????? Kirjoitatte täällä "edistyneistä" narsistien uhreista ja tuntuu siltä, että uhri on "edistynyt" sitten kun alkaa paapoa narsisteja ja näkee narsistin myös itsessään ja on sitä mieltä, että KAIKKI ovat narsisteja.
Hold your horses. Ei ole syytä kiivastua.
Narsisti saa mun puolesta muuttaa vaikka indokiinaan, katumatta ja tuntematta koskaan halua pyytää multa anteeksi. Minä päätän anteeksiannostani, ei narsisti. Tein sen mukavuus-syistä, itselleni, silloin kun siihen kykenin ja olin valmis. Parin vuoden asioiden puimisen se vaati.
Sekin on totta että narsisteista voipi levittää informaatiota, se kannattaa kuitenkin tehdä parantuneena ja kiihkotta...juuri uhriksi tulleiden ei kannata alkaa oppikirjoja vääntämään, koska asiaan liittyy liikaa henkilökohtaisia tunteita, ja tuskaa.
Narsistia ei tarvitse/kannata paapoa. Ei ihailla. Muttei myöskään demonisoida, sillä meissä kaikissa on niitä häiriöpiirteitä, jollei jatkuvasti, niin ajoittain. Se on inhimillistä.
En ole haukkunut uhreja. En ole sanonut että narsistin pahat teot, fyysinen ja henkinen väkivalta olisi oikein ja hyväksyttävää. Olen painottanut nykyään, kun sen itsekin paremmin ymmärrän, ihmisten vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.
En enää pidä häiriötä lähtökohtana, vaan narsismia, johon on tullut häiriö.
Jos narsisti kysyy minulta, voiko hän parantua, vastaisin kyllä, sillä katson tuon kysymyksen olevan ensimmäinen askel itseen tutustumis-haluun ja kenties muutoshaluun. En halua viedä toivoa paranemisesta keneltäkään, koska se olisi epäeettistä.
Kaikki ovat narsisteja, kuten totesit itsekin, mutta osalla meistä on häiriöitä narsismissamme. Asteikolla 1 -100 ollaan siellä jokainen.
Hyvää Joulun odotusta, kaikella ystävyydellä :)- LK
ei ikinä kirjoitti:
YXEX, YMMÄRRÄTKÖ KOSKAAN SITÄ, ETTÄ ON IHAN REALISTISTA MYÖNTÄÄ JA TIEDOSTAA SE MINKÄLAINEN NARSISTI ON, TUHOAVA, JA SE EI OLE KATKERUUTTA, SE ON VAIN REALISTISUUTTA???????????? Kirjoitatte täällä "edistyneistä" narsistien uhreista ja tuntuu siltä, että uhri on "edistynyt" sitten kun alkaa paapoa narsisteja ja näkee narsistin myös itsessään ja on sitä mieltä, että KAIKKI ovat narsisteja.
Ei se narsisti muutu, mutta varmaan tarkoittavat sitä että sitten on parantunut kun ei enää vituta eikä tarvitse kirjoittaa asiasta ns. suuraakkosin.
- ihminen.
yxex kirjoitti:
Mietis uudelleen: entä jos kaltoinkohtelija kuolee ennättämättä katua ja pyytää sinulta anteeksi. Oletko silloin loppuelämäsi katkera ja anteeksiantamaton?
Eli totuus on se, että vain sinä voit antaa anteeksi, pyysi toinen sitä tai ei.
Mutta niille jotka haluavat raahata katkeruuden kivirekeä perässään hautaan asti, toivotan onnea urakkaan. Säälin, mutten toki vastusta valintaanne. :)Anteeksi kannattaa antaa, mutta unohtaa ei aina kannata. Tosiasiat kannattaa pitää mielessä, että narsistinen ihminen ei todennäköisesti koskaan muutu terveemmäksi ja että toimintansa jatkuu todennäköisesti aina samalla radalla.
- vanja
mua ei kukaan enää polje maahan!!!!!!!!!!!!!! pidä huonona ihmisenä, seuraavan miehen kohdalla olen varovaisempi, tarkkailen käytöstä yms. Onneksi pääsin narsisti hirviöstä eroon....
- xcch
"pidä huonona ihmisenä"
Et ole huono, olet arvokas ihminen, se huono on jo onneksi lähtenyt ja sinä saanut vapauden. Vaikka alku ei ole helppo, niin sairaus on poistumassa ja saat mahdollisuuden parempaan elämään jonka ole kyllä ansainnut:)
- vanja
tuleeko narsisti ex- mieheni koskaan tajuun, mitä on menettänyt.
Hän on vastuussa itselleen, ja hinta minkä hän teoistaan maksaa, on sinun menettäminen. Sä huolehdit nyt susta, se on sun vastuulla. Comprendo? :)
- 16+4
Ei tule koskaan tajuamaan mitä hän on menettänyt eikä tule koskaan tajuamaan mitä vikaa itsessä on. Tulee korkeintaan syyttelemään sinua. Mutta sinun EI PIDÄ VÄLITTÄÄ SIITÄ, narsistit vain ovat sellaisia eikä mikään mahti maailmassa pysty heitä muuksi muuttamaan, et sinä eikä kukaan muukaan.
Voimia narsistista irtaantumiseen. Totaaliseen sellaiseen.
Ehkä olet huomannut että tällä palstalla vakituisesti kirjoittavat yleensä (siis suurin osa, ei kaikki) puolustelevat narsisteja ja haukkuvat uhreja? Kannattaa pitää mielessä, jos on tukea hakemassa.
- vanja
NARSISTIT AIHEUTTAVAT ITSE SEN ETTÄ TULEVAT HYLÄTYIKSI. miksi näin???? kaikkeni tein mieheni eteen., miksi en kelvannut????? olinko liian läski, ruma, ajattelematon, enkö huomioinut tarpeeksi???? jatkuvaa nälvimistä, arvostelua yms. OLISIN NIIN HALUNNUT RAKENTAA YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA, PERUSTAA PERHETTÄ SITTEN JOSKUS..... NARSISTI MIEHENI ROMUTTI KAIKEN.... RAKKAUTENI HÄNTÄ KOHTAAN ON KUIHTUNUT..... OLEN ALKANUT VIHAAMAAN!!!!!!!!! OLEN RAIVOISSANI SIIITÄ ETT SE PÄÄSEE KUIN KOIRA VERÄJÄSTÄ.... JA ETSII UUDEN PELINAPPULAN JONKA TUNTEILLA TAAS LEIKKII :-(
- vanja
mä rakastin ihan hirveesti, senkö takia lemppas mutt, kun huomas ett olin kiintyny???????????????????????????
Ei narsistit ajattele, että se toinen heitä jotenkin rakastaisi, tai ainakaan he eivät tiedä, miltä se toisen menettäminen tuntuu, koska ehtivät yleensä jättää sen toisen ensin...Tai sitten suunnitella jätetyksi tulemisensa.
Näin he voivat jatkaa elämäänsä murehtimatta asiaa sen kummemmin...
Se on vain normaalia heille, ettei suhteet kestä, tai että niihin kyllästyy...Että ihmisiin kyllästyy. Ei kukaan vain merkitse narsisteille juuri mitään...
Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut. Ne jutut ei vain kestä...Ei se narskuistakaan ole pidemmän päälle mukavaa, että kaikki menee aina perseelleen, mutta minkäs teet.
Ei narsisti sinua pettänyt, omat odotuksesi vain...
Pessimisti ei pety koskaan ja narsisti on juuri sellainen. Olisiko sinusta mukavaa lakata toivomasta ja uskomasta siihen, ettei mikään muutu? Onneksi sinun ei tarvitse. Voit jatkaa elämääsi kaikesta huolimatta ja toteuttaa unelmasi sellaisen henkilön kanssa, jolla ei tällaista traumojen täyttämää kuormaa ole kannettavanaan. Kuten narsisteilla on. Miksi siis vihaisit tällaista ihmistä?- xcch
vanja kirjoitti:
mä rakastin ihan hirveesti, senkö takia lemppas mutt, kun huomas ett olin kiintyny???????????????????????????
Narsisti pitää rakkauden ja hellyyden osoituksia heikkoutena ja halveksii niitä, lisäksi hän inhoaa läheisyyttä. Jos hänen on pakko joitain ihmistä halata useasti vaikkapa puolisoa, niin narsisti alkaa inhoamaan tätä ihmistä ja kokee vääryyttä koska joutu tekemään asioita joista ei pidä.
Hanki tietoa narsismista niin ymmärrät paremmin asioita ja se helpottaa oloa.
http://www.narsistienuhrientuki.info/
Voit pyytää jäsenyyttä ja päästä vertaistukeen.
Sivujen ylävalikon" tietoa" otsikon alta löydät paljon tietoa narsimista. - xcch
dizel kirjoitti:
Ei narsistit ajattele, että se toinen heitä jotenkin rakastaisi, tai ainakaan he eivät tiedä, miltä se toisen menettäminen tuntuu, koska ehtivät yleensä jättää sen toisen ensin...Tai sitten suunnitella jätetyksi tulemisensa.
Näin he voivat jatkaa elämäänsä murehtimatta asiaa sen kummemmin...
Se on vain normaalia heille, ettei suhteet kestä, tai että niihin kyllästyy...Että ihmisiin kyllästyy. Ei kukaan vain merkitse narsisteille juuri mitään...
Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut. Ne jutut ei vain kestä...Ei se narskuistakaan ole pidemmän päälle mukavaa, että kaikki menee aina perseelleen, mutta minkäs teet.
Ei narsisti sinua pettänyt, omat odotuksesi vain...
Pessimisti ei pety koskaan ja narsisti on juuri sellainen. Olisiko sinusta mukavaa lakata toivomasta ja uskomasta siihen, ettei mikään muutu? Onneksi sinun ei tarvitse. Voit jatkaa elämääsi kaikesta huolimatta ja toteuttaa unelmasi sellaisen henkilön kanssa, jolla ei tällaista traumojen täyttämää kuormaa ole kannettavanaan. Kuten narsisteilla on. Miksi siis vihaisit tällaista ihmistä?"Ei kukaan vain merkitse narsisteille juuri mitään..."
Totta
"Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut"
Täysin samaa mieltä... - LK
dizel kirjoitti:
Ei narsistit ajattele, että se toinen heitä jotenkin rakastaisi, tai ainakaan he eivät tiedä, miltä se toisen menettäminen tuntuu, koska ehtivät yleensä jättää sen toisen ensin...Tai sitten suunnitella jätetyksi tulemisensa.
Näin he voivat jatkaa elämäänsä murehtimatta asiaa sen kummemmin...
Se on vain normaalia heille, ettei suhteet kestä, tai että niihin kyllästyy...Että ihmisiin kyllästyy. Ei kukaan vain merkitse narsisteille juuri mitään...
Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut. Ne jutut ei vain kestä...Ei se narskuistakaan ole pidemmän päälle mukavaa, että kaikki menee aina perseelleen, mutta minkäs teet.
Ei narsisti sinua pettänyt, omat odotuksesi vain...
Pessimisti ei pety koskaan ja narsisti on juuri sellainen. Olisiko sinusta mukavaa lakata toivomasta ja uskomasta siihen, ettei mikään muutu? Onneksi sinun ei tarvitse. Voit jatkaa elämääsi kaikesta huolimatta ja toteuttaa unelmasi sellaisen henkilön kanssa, jolla ei tällaista traumojen täyttämää kuormaa ole kannettavanaan. Kuten narsisteilla on. Miksi siis vihaisit tällaista ihmistä?"Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut."
Teknisesti ottaen olisi varmaan oikeammin sanoa että ihan kenessä vaan olisi ollut jotain vikaa joka sen eron olisi aiheuttanut. LK kirjoitti:
"Jos joku asia lohduttaa, niin sinussa tuskin oli mitään sellaista vikaa, mikä eron olisi aiheuttanut."
Teknisesti ottaen olisi varmaan oikeammin sanoa että ihan kenessä vaan olisi ollut jotain vikaa joka sen eron olisi aiheuttanut.No joo...Mutta tuossa tilanteessa se olisi varmasti ollut joka tapauksessa edessä. Jotain sellaista kai ajoin tuolla takaa. :)
- surupuserossa
xcch kirjoitti:
Narsisti pitää rakkauden ja hellyyden osoituksia heikkoutena ja halveksii niitä, lisäksi hän inhoaa läheisyyttä. Jos hänen on pakko joitain ihmistä halata useasti vaikkapa puolisoa, niin narsisti alkaa inhoamaan tätä ihmistä ja kokee vääryyttä koska joutu tekemään asioita joista ei pidä.
Hanki tietoa narsismista niin ymmärrät paremmin asioita ja se helpottaa oloa.
http://www.narsistienuhrientuki.info/
Voit pyytää jäsenyyttä ja päästä vertaistukeen.
Sivujen ylävalikon" tietoa" otsikon alta löydät paljon tietoa narsimista.Täälläpä toisenlainen..Minu on jatkuvasti palvottava maata hänen alla..Suukoteltava, siliteltävä, nukuttava kainalossa..Menen kotiin ja parin tunnin päästä oltava hänen silmien alla. ja paskamaisinta- hänellä ei ole aikomustakaan minua jättää, ja sitä olen odotellut kuin kuuta taivaalta. Jättäs, tai kuolis pois. Yritin itse hänet jättää, niin eipä vain onnistunut. Ei, eihän niin toimita.
- vanja
miten pystyn luottamaan vielä miehiin???? pelkään läheisyyttä.. en halua kokea samaa uudestaan!!!!! tulenko löytämään oikean rakkauden. mistä tiedän onko joku tosissaan???????????? NARSISTI ON JÄTTÄNYT MINUUN ARVET
- xcch
"tulenko löytämään oikean rakkauden"
Monet ovat läytänee narsistin jälkee todellisen rakkauden, niin mikset sinäkin?. Älä ota liehittelijää, vaikka se tuntuis vetoavalta. Vaan tavallinen kiltti huumorintajuinen mies, tee tuttavuutta ajan kanssa.
Narsistin kanssa eläminen jättää vääjäämättä traumat josta on selvittävä. Täytyy paikata itseään, jotta ei siirrä taraumoja uuteen liittoon eikä pura niitä huonona kohteluana uuteen puolisoon. - vanja
miksi narsisti kohtelee rakkaimpiaan kauheella tavalla??? olenko ollut sitä kohtaan niin ilkee että, olen ansainnut tämän?????
- A
Ajattele että se oli robotti. Muuten menee kaikki voimasi ihmettelemiseen. Ja robotissa oli vielä valmistusvirhe.
- LK
Ainakin pyhien tekstien mukaan, käsittääkseni narsisti tekee ensin ja keksii sitten miksi se toinen oli ansainnut sen. Joten sillä että olitko ilkeä vai ei, tai olitko ansainnut sen tai ei, ei loppujen lopuksi ollut hirveästi väliä.
- who knows
Voi hyvin olla että toipumiseen menee koko loppuelämä, kauheasti en kyllä tulevaisuudelta odota joten varmaan olen muuttunut optimistista pessimistiksi tai sitten se on vaan realismia.
- who..
temppuilija kirjoitti:
hyväksy oma narsismisi
Ei ole kylläkään siitä kyse.
Jos on olemassa jumala,joka loi muut ihmiset savesta,niin narsistit se loi vittuillessaan paskasta.
varsinaisia jätegeenikasoja,oikeita krapulapäivän siitoksia,hetekassa nussittuja luonnevikoja,peräröörin kautta ilmaantuneita ihmiskunnan kuplavolkkareita.
ja seitsemäntenä päivänä jumala lepäsi....no,tietty sekin selittää aika paljon,kun ei ollu laadunvalvoja paikalla.- hyvä :) paha :(
Ehkä jumalalla on vastustaja, joka halusi tehdä oman kuvansa. Kumman luomus sinä mahdat olla :D
- mannaryyni
Yksinäisyys. Vaikka olisi ollut talo täynnä ihmisiä niin koin olevani yksin koska olin sitä parisuhteessa.
Hiljeneminen. Vaivuin omaan elämääni eli alistuin.
Masentuminen. Kaiken ikävän aiheutta summa.
Sitten tajusin mistä on kyse.
Narsismi. Kasvatin itsessäni narsismia jotta pääsisin eroon siitä ihmisestä.
Toipuminen ja ilo. Eroon päästyä masennus poistui, hiljaisuuden valtasi äänet ja yksinäisyyden tunne hajosi.
Jäljelle jäi epäily. Jokaista uutta ihmistä mietin narsisti/ei ole ja hakemalla haen narsistisia piirteitä. Jos joku sanoo narsistisen lauseen (vaikkakin olematta narsistinen muuten), ajattelen heti sen olevan miinuslistallani.
Ystäviksi ei kelpaa monikaan, jotkut vanhat ystävät ovat puukottaneet selkään ja jääneet narsistin ystäviksi katkaisten välinsä minuun kokonaan, ei haittaa.
Narsistista voi toipua, aikaa se vie ja sitä enemmän asioiden kelaamista. Helpottaa jos pistää kaiken, aivan kaiken paperille tai koneelle, siis vaan kirjoittaa ja kirjoittaa koska samalla kelaa asioita. Ja puhuminen on ehdotonta. Terapia auttaa monia, normaalisti vissiin narsistista pääsee yli noin kahdessa vuodessa, siis selviytymisen puolelle. Sen jälkeen tulee toipuminen.- LK
"Yksinäisyys. Vaikka olisi ollut talo täynnä ihmisiä niin koin olevani yksin koska olin sitä parisuhteessa.
Hiljeneminen. Vaivuin omaan elämääni eli alistuin."
Oon kyllä kokenu nää ihan normi ankeassa suhteessa ilman narsistiakin. Varmaan oisin masentunukkin jos olisi yhtään sitä taipumusta.
Tai siis en tiedä oliko suhteessa narsisti, mutta se toinen osapuoli ei kyllä uskoakseni ainakaan ollut.
- Miamore
Ensimmäinen narsistiksi luulemani 'seurustelukumppani' kymmenen vuotta sitten pakotti minut hyväksymään yhden asian itsestäni jota häpesin, tämä toinen, tästä en vielä tiedä että mikä sen opetus sitten tulee olemaan. Aika näyttää. Ehkä sekin on joku asia mitä häpeän itsessäni? Vai halusinko vain kokea saman asian uudestaan kuin kymmenen vuotta sitten?
- L L KJ J
Minulla takana pitkähkö suhde naispuoliseen narsistiin ja suhteesta myös lapsia. Nyt eron jälkeen hänen käynnistettyä melkoisen mylläkän valheiden verkkoineen, olen alkanut epäillä oliko hän ikinä sitä mitä sanoi olevansa. Ja hänen taitonsa valehdella taholle kuin taholle on saanut minut epäilemään mm. viranomaistahojen ammattitaitoa tunnistaa tällaiset tapaukset. Tuskin ikinä enää uskon, että oikeus tapahtuu asiassa kuin asiassa. Ja näin vain siksi kun olen saanut läheltä seurata kuinka helppoa heitä on ollut toisen jallittaa.
Luottamus on myös mennyt kriisityöntekijöihin, jotka virallisiin papereihin ihmettelevät runsaita yhteydenottoja, vaikka toinen henkilö kriisissä. Tällainen narsisti voi todella ottaa ja "omia" jopa toisen kriisityöntekijän niin halutessaan. Eniten kuitenkin pelkään, luonnollisesti, että lapsemme joutuvat nyt olemaan tuon sairaan naisen vaikutusvallan ja narsismin kohteena. Heidän minä- kuvansa ei rakennu normaalisti niin kauan kuin on pikkusieluisia sossuja, jotka suuttuvat pienestäkin kritiikistä niin, että tulevat vaikka oikeuteen valehtelamaan tieten tahtoen narsistin hyväksi lapsia vastaan. Nähty on.
Rakkauteen uskon edelleen. Jos sen menettäisin, mitä tulisi tilalle?- A
> Rakkauteen uskon edelleen. Jos sen menettäisin, mitä tulisi tilalle?
Kuolema.
- lies
En tiedä suuremmista muutoksista, mutta sain hassun oireen joksikin aikaa.
Yksi miesystäväni valehteli aivan holtittomasti, ei tuntenut katumusta, ei syyllisyyttä. Liekö ollut narsisti. Meidän jutusta on jo aikaa. Voin tosi huonosti suhteen aikana. Yksi aika hassukin oire oli päällä vielä suhteen loppumisen jälkeen aika kauan. Eli pelkäsin puhelimella soittamista. Pelko kehittyi siitä, että mies ei aina vastannut puhelimeen, ei päiväkausiin ja sitten ilmaantui kuvioihin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Selityksiä riitti sairaalaan joutumisesta purjehdusretkiin... Tosiaan jo puhelimen hälytysäänen kuunteleminen sai sydämeni tykyttämään villisti soitin kenelle tahansa. Nyt olen päässyt oireesta eroon. - trauma
On kyllä niin tuttua tekstiä että joo... Itselläni on kauhea kriisi meneillään enkä oikein tiedä mitä ihmettä teen että pääsen yli tästä. Erosin hullusta narsusta kohta puolitoista vuotta sitten. Tai oikeastaan se jätti mut kylmästi kun tulin raskaaksi. Raskausaikana en uskaltanut alkaa käsitteleen niitä asioita joita koin sen kanssa. Nyt ahdistus on kamala. Tyyppi pyörii mielessä yöt ja päivät!
- jutulle
Käy nyt hyvänen aika puhumassa auttajalle! Ihan turhaan itseäsi kidutat moisella. Sitä varten he työtään tekevät ja ovat sinuakin varten olemassa, älä ole sadisti, hakeudu juttusille!
- ♥
en päästä ketään vieraampaa ihmistä lähelle,vaikka fyysisesti lähellä olisin, olen henkisesti valovuosien päässä, kavahdan toisen ihmisen kosketusta, en kerro koskaan missään syvempiä asioita joilla joku voisi minua satuttaa, en edes nimettömänä palstoilla. en rakastu enää koskaan enkä ystävysty, omia tunteita pystyy ohjailemaan, viihdyn yksin,ja parin rakkaan seurassa.
olen oppinut pitämään puoleni, kiitos siitä :),enkä anna kenenkään kävellä ylitseni ja suljen ikävät ihmiset pois elämästäni kerta laakista, mutta kuitenkin en ole kova kuin kivi, olen edelleen se pehmo ja herkkä nuori nainen, joka näkee ympärillä paljon kauniita asioita :) - valoa kohti
olen ollut jo vuoden eristäytyneenä kotini turvaan eron jälkeen. alakulo ja epätoivo on vaihtumassa iloon ja toivoon, mutten voi päästää ketään lähelleni. yksin on turvallista. totuinhan jo suhteessa olemaan henkisesti yksin. fyysistä rauhaa ei ollut, kun mies halusi koko ajan seksiä surusta huolimatta. sitä oli vaikea käsittää. jos nainen pelkää, niin miksi ei saanut lohtua, vaan alistamista. pelkäsin miestäni ja pelkään nyt vieraita miehiä, joten en halua erityisesti liikkua ihmisten ilmoilla. miten voi päästä eroon pelosta, että joku voi uudestaan satuttaa ja viedä ihmisarvon, jonka on vaivalla saamassa takaisin?
- elämänsä etsijä
Käyttäydyin aivan samoin kuin nimimerkki valoa kohti. Pelkäsin miehiä ( kaikkia ) niin että uuden seurustelusuhteen aloittamiseen meni vuosia. Vaikka erosta on jo
12 vuotta olen edelleen osin " lukossa " sisältäni. En uskalla päästää ketään emotionaalisesti lähelle vaikka haluaisinkin. Siis en todellakaan tiedä miten saisin
entisen luottavaisen ja iloisen varauksettoman minäni takaisin. Tiedän, että kaikki
ihmiset eivät ole pahoja, mutta omalla kohdallani usko ihmisiin meni vuosiksi.
Valoa on myös se, että meitä tämän kamaluuden kokeneita on monta - luonto on
hyvä herättäjä, maailmassa on vielä paljon kaunista.
Onnea elämääsi - Järkeä päähän
elämänsä etsijä kirjoitti:
Käyttäydyin aivan samoin kuin nimimerkki valoa kohti. Pelkäsin miehiä ( kaikkia ) niin että uuden seurustelusuhteen aloittamiseen meni vuosia. Vaikka erosta on jo
12 vuotta olen edelleen osin " lukossa " sisältäni. En uskalla päästää ketään emotionaalisesti lähelle vaikka haluaisinkin. Siis en todellakaan tiedä miten saisin
entisen luottavaisen ja iloisen varauksettoman minäni takaisin. Tiedän, että kaikki
ihmiset eivät ole pahoja, mutta omalla kohdallani usko ihmisiin meni vuosiksi.
Valoa on myös se, että meitä tämän kamaluuden kokeneita on monta - luonto on
hyvä herättäjä, maailmassa on vielä paljon kaunista.
Onnea elämääsi12 vuotta? Syytät yhä muita? Käy nyt jossain puhumassa, saattaa paljastua jotain itsestäsikin.
- Järjenjättiläinen
Edellinen ei tiedä narsismista hevonpaskaa! Minulla ei erosta ihan noin montaa vuotta, mutta tuntemukset täysin samat. Ikinä siis ikinä en uskalla täysin luottaa yhteenkään mieheen. Ja edelleen säpsähdän aina, kun puhelin soi tai piippaa tekstaria, oli arki tai pyhä. Tämä pelko jäi narsistin jäljiltä.
Eikä pelko ole edes turha, kun sama loanheitto tältä kahelilta jatkuu ja jatkuu. Pakko olla lasten takia tekemisissä.
Narsku tuossa kommentoi "saattaa paljastua jotain myös itsestäsikin", siis HALOO, kukaan meistä, varsinkaan uhreista ei tuskin koskaan väitä olevansa täydellisiä. Kuka se heitti nyt ensimmäisen kiven? Olisko "järkeä päähän"?- LK
Ei se silti huono neuvo ole. Jos asialle meinaa jotain tehdä niin itseenhän ne toimenpiteet täytyy kohdistaa.
- Nollattu
LK kirjoitti:
Ei se silti huono neuvo ole. Jos asialle meinaa jotain tehdä niin itseenhän ne toimenpiteet täytyy kohdistaa.
Narsisti puolisoni usein kehottelee minua katsomaan peiliin. Tosi v-mäisellä äänensävyllä ja ilmeellä. Joskus tekis mieli sanoa samat sanat, mutta eihän se niin mene. Parasta vaan totella ja todeta, että mitättömyyshän se sielä näkyy.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 503704
- 1053385
ROTAT VALTAAVAT ALUEITA
Asukkaat nyt loukkuja tekemään ja kiireellä, jätehuolto kuntoon, jätteet niille kuuluville paikoille, huomioikaa yrittäj342671Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️262348- 201839
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan51729- 1831704
Reuters: Ukraina on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan. Jopa 40 konetta vahingoittunut
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan, kertoo Reuters. Uutistoimiston läh3841427- 271347
Huomenta kulta
En mä halunnut sulle ilkeillä,päinvastoin. Miks mä niin tekisin ku rakastan sua ❤️ mut anteeksi jos ilmaisin itseäni huo91168