Usein sanotaan, että pettäjä harvoin paranee vaan pettää uudessakin suhteessaan. Ja valitettavasti se pitää todella usein paikkansa. Näin on varsinkin miesten kohdalla. Naisten ehkä hieman harvemmin.
Yhtä asiaa kuitenkin ihmettelen. Jos joku ns. kakkosnainen saa lopulta pettäjän omakseen ja pääsee ykköseksi, niin oudon sokeasti he luottavat näihin miehiin ja jos he sitten (kuten aika usein käy) tulevat myöhemmin itse petetyksi miehen taholta, he ovat aidosti hämmästyneitä ja raivoissaan eivätkä voi käsittää että heille on käynyt niin. Vaikka luulisi, että he olisivat henkisesti varautuneita siihen mahdollisuuteen että mies pettää heitäkin, kuten entistään. Ensimmäisen vaimon kohdalla sokea luottavaisuus oli vielä ymmärrettävää, koska hän oikeasti kuvitteli menneensä uskollisen miehen kanssa naimisiin. Sen sijaan kakkosvaimo, jonka vuoksi mies hylkäsi ex-vaimonsa, on alusta pitäen tietoinen siitä että mies kykenee olemaan uskoton ja epäluotettava. Luulisi, ettei miehen uskottomuus tulisi silloin minään jättiyllätyksenä. Mutta silti näyttää monille tulevan. Ainoa järkeenkäypä selitys sille on mielestäni se, että nämä kakkosvaimot uskovat sokeasti omaan viehätysvoimaansa ja kuvittelevat, ettei mies koskaan tekisi heille samaa kuin ex-vaimolle, koska he ovat parempia joka tavalla kuin hän oli. He siis sortuvat siihen fraasimaiseen ajatukseen, että miehen uskottomuus johtui vain ex-vaimon huonoudesta ja kun mies vaihtaa vaimon uuteen, niin pettäminen loppuu kuin seinään. Näin ei kuitenkaan usein käy kuin ehkä tilapäisesti. Jokainen tietysti saa mennä naimisiin kenen kanssa haluaa, mutta realisti kannattaa kuitenkin olla.
Yhtä asiaa kuitenkin ihmettelen. Jos joku ns. kakkosnainen saa lopulta pettäjän omakseen ja pääsee ykköseksi, niin oudon sokeasti he luottavat näihin miehiin ja jos he sitten (kuten aika usein käy) tulevat myöhemmin itse petetyksi miehen taholta, he ovat aidosti hämmästyneitä ja raivoissaan eivätkä voi käsittää että heille on käynyt niin. Vaikka luulisi, että he olisivat henkisesti varautuneita siihen mahdollisuuteen että mies pettää heitäkin, kuten entistään. Ensimmäisen vaimon kohdalla sokea luottavaisuus oli vielä ymmärrettävää, koska hän oikeasti kuvitteli menneensä uskollisen miehen kanssa naimisiin. Sen sijaan kakkosvaimo, jonka vuoksi mies hylkäsi ex-vaimonsa, on alusta pitäen tietoinen siitä että mies kykenee olemaan uskoton ja epäluotettava. Luulisi, ettei miehen uskottomuus tulisi silloin minään jättiyllätyksenä. Mutta silti näyttää monille tulevan. Ainoa järkeenkäypä selitys sille on mielestäni se, että nämä kakkosvaimot uskovat sokeasti omaan viehätysvoimaansa ja kuvittelevat, ettei mies koskaan tekisi heille samaa kuin ex-vaimolle, koska he ovat parempia joka tavalla kuin hän oli. He siis sortuvat siihen fraasimaiseen ajatukseen, että miehen uskottomuus johtui vain ex-vaimon huonoudesta ja kun mies vaihtaa vaimon uuteen, niin pettäminen loppuu kuin seinään. Näin ei kuitenkaan usein käy kuin ehkä tilapäisesti. Jokainen tietysti saa mennä naimisiin kenen kanssa haluaa, mutta realisti kannattaa kuitenkin olla.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mutta eipä se ensimmäinenkään vaimo saanut miestä pidettyä. Ihan hyvin hänkin olisi voinut jo ennakoida miehen pettävän häntä ja jättää menemättä naimisiin tai minkään sortin suhteeseen kyseisen miehen - tai kenenkään - miehen kanssa.
Yleensäkään ei ihmisiä voi tuomita historiansa vuoksi. Onhan noita entisiä alkoholistejakin, rikollisia, uskovaisia ym ym ym. Miksi ei uskoton ensimmäisessä liitossaan ollut voisi olla uskollinen uudessa/uusissa suhteissaan?
Mitään ei saa jos ei uskalla yrittää.
Saanut miestä pidettyä....????? Ei tässä ajassa ja maailmassa enää ihmisiä pidetä :)))) He ovat niin kauan kun tahtovat, tai kunnes tulevat potkituksi pois. Joskus joku ei tajua tulleensa jätetyksi, ja joskus joku ei tajua, että toinen ei haluakaan jättää.
Samaa mieltä, että rohkeutta peliin. Elämä on elettävä, kipu kärsittävä ja peiliin uskallettava katsoa.
Oleellinen ero on vain siinä, että ensimmäinen vaimo ei tiennyt miehen pettämistaipumuksista, mutta toinen vaimo tietää. Ero näiden kahden naisen välillä on siis selkeä. Ja ikävä totuus on että mennyt käytös ennustaa erittäin usein tulevaakin käytöstä. Se vain on karu totuus. Mitään ei tietysti saavuta jos ei yritä, mutta ei pidä sitten itkeä ja valittaa, kun iskee kätensä paskaan. Jos on nimittäin sen paskan itse tietoisesti valinnut.
Kun kerran tässä maailmassa voi valita, niin kyllä minä valisen jatkossa miehen, joka on ollut uskollinen. Sellaiseen paskaan löin käteni, että en olisi koskaan uskonut. Vaimoaan oli pettänyt "vain" kerran, ja läksynsä kuulemma oppinut. Vaimo pistänyt miehen pihalle. Samoin tein minä, kun samat temput teki minulle. Ja vaimoaan oli pettänyt muuten useasti.
Kahdesti ukko pistetty pettämisen takia ulos, ja kuulemma taas on kierrossa uusi jota pettää. En usko enää koskaan siihen, että pettäjä oppii läksynsä. Alkoholistikin on lopun ikäänsä alkoholisti eikä parane. Miten muuten se uskovainen kuului tähän "parantuneiden " listaan? Ei kai usko sentää ole pettämiseen rinnastettava synti...hih...
Aina tietysti löytyy niitä poikkeuksia, jotka parantavat tapansa eivätkä petä uudessa suhteessa, mutta ne ovat niin harvinaisia tapauksia ettei niiden varaan kannata laskea. Suurimmalla osalla petturuus on pysyvä ominaisuus, kuten väkivaltaisuus tai alkoholismi. Kyllähän se pettäjäkin voi alussa olla uskollinen siinä uudessa suhteessa, mutta kun uutudenviehätys hiipuu muutaman vuoden päästä niin johan alkaa taas muut naiset kiinnostamaan.
Nyt aloittaja sohaisi muurahaispesään! Ei tuommosta saa kirjoittaa. Pitää kirjoittaa niin että eka vaimo on se paska akka joka ansaitsikin tulla petetyksi ja uusiovaimo on se ihana nainen jonka sylissä petturi muuttuu ihan toiseksi mieheksi eikä tietenkään ikinä petä häntä. Kaikki kun oli sen exän vikaa ja miehessä ei tietenkään ollut mitään vikaa. Oli raukkaparka vaan joutunut kauhean noita-akan kanssa naimisiin ja uusi nainen tuli ja pelasti hänet sen kauhean ämmän kynsistä ja nyt mies elelee ikuisesti uskollisena ja rehellisenä uuden kanssa.
Pelastit päivän:)
No joopa joo. Yks ukko tässä on pettänyt moneen kertaan ja jättänyt jälkeensä semmoisen lapsilauman että ette uskoisi jo kuulisitte. Koskaan ei ole lapsistaan huolta kantanut, riittää, kun saa itse ekoilla.
Pitää aika hyvän huolen, että tieto entisyydestä ei ole uudella tiedossa, ennenkuin on ehtinyt saavuttaa asemansa, eli pääsee saman katon alle. Sitten pakosta tulee julki mennisyys, josta riittää. Kun on aikansa rahastanut, sillä niin hän toimii, löytyy uusi nuori nainen, jolle taasen sama.
Kukahan tuonkin miehen pysäyttäisi, tuhoaa kaiken.
Emä pettäjä mies pistää piuhat poikki, saa sitten vapaasti siirtyä vaolta toiselle ilman jälki kasvua.
Usein pitäisi myös sanoa, ettei pettäjä petä uudessa suhteessa. Pettäjiä on nimittäin monenlaisia :O. Todella paljon eroa on sillä, pettääkö kerran tai pari kymmenien vuosien pituisessa suhteessa vai kerran viikossa kahden vuoden suhteessa. Paljon merkitystä on myös sillä, miten uskoton itse kokee uskottomuutensa.
Kaikki pettäjät ei tietysti petä uudessa suhteessa, mutta senverran moni pettää että kannattaa harkita kaksi kertaa ennen kuin alkaa suhteeseen sellaisen kanssa, joka on pettänyt entistään. Jokaisessa suhteessa on tietysti riskinsä, mutta taipumus uskottomuuteen tai epärehellisyyteen ei yleensä ihmisestä häviä kuin ehkä tosi kovan elämänkoulun jälkeen.
Ohimennen sanoen, ottaisiko kukaan työnantaja töihin sellaista työnhakijaa, jonka tietää käyttäytyneen vilpillisesti ja epärehellisesti edellisessä työpaikassaan. Tuskin vain.
Ohimennen sanoen, ottaisiko kukaan työnantaja töihin sellaista työnhakijaa, jonka tietää käyttäytyneen vilpillisesti ja epärehellisesti edellisessä työpaikassaan. Tuskin vain.
Naulan kantaan sanottu!
Taipumus ratkaista avioliiton pulmat pettämällä on melko todennäköisesti surullisen totta, jos mies hyppää suoraan suhteesta toiseen.
Minulla kesti kolme vuotta tajuta se, mutta lopulta kaiken surkean kokemani jälkeen päätin suhteeni ukkomieheen kun tajusin intuitiolla, että kohta petettäisiin minua. Lisäksi oli muitakin syitä ottaa jalat alleen, kun mies alkoi tosissaan ehdotella eroamista.
Usein uusi vaimo saattaa olla jopa hyväuskoisempi kuin ensimmäinen, vaikka tietää miehen taipumuksista enemmän kuin se eka vaimo.
Aika harva meistä varmaan pettäjää ottaa aviokumppanikseen. Usein on juuri niin, että se uskollinen kumppani, joka on ollut sellainen vuosikaudet,, saattaa pitkässä liitossa pettää. Niin minäkin otin uskollisen miehen, ei ollut mitenkään naishistoriaa takana hirveästi. Mistä olisin voinut tietää, että noin 25 v päästä siitä mies ihastuu ja alkaa suhteeseen? Uskokaa ken haluaa, mutta pettäminen ei ole ihan msutavalkoista, siihen liittyy omat kriisti, elämäntilanne ja tietysti oman avioliiton tilanne. Täällä ollaan aikas yksiselitteisiä asioissa. Jos pettää, pitää erota, jos kerran pettää, pettää aina, jos päätät jatkaa avioliittoa, olet luuseri yms. Tuntemattomille ihmisille annetaan neuvoja, kun ei kunnola edes tiedetä perheen tapahtumista mitään.
Juuri luin psykologialiiton jostain gallupeista tutkimuksen, että vain n. 10% uskottomista pettää tulevaisuudessa uudelleen. Eli kyllä jotkut pettäjät oppivatkin.
Eli ketkä täällä suruissaan painiskelevat, lähteäkö vai jäädä, älkää ainakaan katkeraa kakkosta, vaimoa uskoko. Kirjoitustyylistä näkee aika pitkälle, kuinka laajalti kirjoittaja kirjoittaa aiheesta.Yleensä se on täällä vain oman navan piirissä olevaa, ei osata katsoa uskottomuutta kokonaisvaltaisesti.
Edellinen kirjoittaa viisaasti ja laajasti. Ei ole mustavalkoista pettäjätarinat ollenkaan.
Ja ketäänhän ei voi tehdä tai pitää uskollisena. Se tulee täysin omasta tahdosta. Niin kauan kuin on rakkautta on tahtoa ja toivoa. Kun rakkaus rikotaan, monesti se pettäminenkin astuu kuvioon kunnollisellekin puolisolle.
Tässä keski-iässä sitä näkee jo monenlaista tapausta ympärillä, ja mitä olen ymmärtänyt nyt mutkien kautta, ketään ei saa tuomita niin mustavalkoisesti. Siihen itsekin syyllistyin, mutta en enään. Asioilla on aina 2 puolta.
? pidettyä uskollisena ?
IF DOES IT WITH YOU - HE´LL DO IT TO YOU!
Mietin mikä omassa elämässä johti mieheni pettämään.Oli mielestäni mukava avioliitto,kunnes mies meni risteilylle työkaverini kanssa,joka oli nainen.Työkaveri kertoi sitten asiasta,koska mies ei halunnut jatkaa suhdetta,kosti sen minulle.Oli se surkeaa aikaa,työkaveri oli hyvä ystäväni.Juteltiin miehen kanssa ja haavat parantuivat,unohdin ajanmyötä,ajattelin,etten eroa mukavasta avioliitosta yhden töppäyksen takia.Mies katui kovasti(niin luulin pienessä mielessäni)
Meni jokunen vuosi.Poika sairastui vakavasti,olin paljon sairaalassa hänen luonaan.Huomasin miehen olevan väsynyt,ei hän halunnut pojan luokse,tunsin aika yksinäiseksi itseni.
Pojalle aloitettiin taas uusi hoito,tiesin,että on kerättävä kaikki voimansa tuleviin kuukausiin,keskityin poikaan.
Olin sairaalassa pojan vieressä,kun minulle tuli puhelu.Nainen esitteli itsensä,myös mieheni rakkaaksi,kysyi miksen suostu avioeroon,että he voisivat mennä naimisiin,tenttaili kovasti.Olin ihan öö.
En minä tiennyt heistä mitään,olin ihmetellyt poissa olevan miehen olotilaa kylläkin,ajattelin tilanteen olevan hänelle liian rankka,siitä johtuvan käytöksensä.
Mies oli puhunut naiselle kauniita,olisi eronnut,mutten ollut suostunut,olin uhkaillut,ettei mies näkisi lapsiaan enää.Joten nainen päätti lopulta selvittää tilanteen kanssani.Olivat seurustelleet lapsen sairastumisesta alkaen.
Oli se tälli sekin.Poika vietiin leikkaus saliin,minä kävin sillä aikaa laittamassa avioeron vireille.Illalla mies soitti,kertoi olevansa työreissussa vielä seuraavan päivän.Ei tiennyt naisensa soitosta,enkä minä sanonut,en yksinkertaisesti jaksanut,pojalla oli huonosti asiat.
Seuraavana aamuna pakkasin sisareni kanssa miehen tavaroita autolastillisen ja vietätin ne naisen osoitteeseen,maksoin kyydin.Soitin naiselle rauhallisesti,että miehen tavarat tulevat nyt,hän ilahtui ja kiitti,kun asia selvisivät.
Ei se miehen suhde kestänyt,nainen soitti miehen pettävä,niin on pettänyt monet muutkin naiset vuosien varrella.
Kerjäsi takaisin pääsyä monet kerrat,olin kuitenkin läksyni oppinut.
Sain pitää omakotitalon,paljon muuta isäni ansiosta,hän pakoitti minut tekemään avioehdon omaisuudesta,jonka perin,ja jolla ostettiin koti,autot ja mökki.Olin hyvätuloinen,kuten mieskin,mutta miehen rahat menivät hänen purjehduksiinsa ym kalliisiin harrastuksiin,pelaamiseen ja naisiin,joita oli ollutkin yllättävän paljon,kuulin sitten niistäkin myöhemmin.Varsinainen kaksoiselämä.
Hienot klubit ovat vaihtuneet kaljakapakoihin.