Itse aion lukea lähestulkoon koko päivän huomisiin ja viimeisiin kokeisiin.
Kaksi viimeistä koetta ennen valmistumista ja viimeisten numeroitten saantia.
Luettavaa on paljon mutta onneksi aiheet eivät poikkea toisistaan järin paljon.
Harmittaa vain, että ulkona on kaunis ilma ja pitää lukea sisällä sillä en sentään viitsisi laittaa koiraa puuhun kiinni puistossa enkä kauniilla ilmalla halua jättää sitä sisäänkään jos itse menen ulos. Jotenka täytyy pitää taukoja välillä, että aivot ei ylirasitu eikä sitten mitään jää päähän, saanpahan välissä nauttia nätistä ilmasta (vaikka siellä onkin vilpoinen tuuli)
Lisäksi ajattelin tänään tehdä pihviä ruuaksi ja tehdä ihanan punaviinikastikkeen. Perunoiden sijaan höyrystän kasviksia :)
Miten te muut?
Kaksi viimeistä koetta ennen valmistumista ja viimeisten numeroitten saantia.
Luettavaa on paljon mutta onneksi aiheet eivät poikkea toisistaan järin paljon.
Harmittaa vain, että ulkona on kaunis ilma ja pitää lukea sisällä sillä en sentään viitsisi laittaa koiraa puuhun kiinni puistossa enkä kauniilla ilmalla halua jättää sitä sisäänkään jos itse menen ulos. Jotenka täytyy pitää taukoja välillä, että aivot ei ylirasitu eikä sitten mitään jää päähän, saanpahan välissä nauttia nätistä ilmasta (vaikka siellä onkin vilpoinen tuuli)
Lisäksi ajattelin tänään tehdä pihviä ruuaksi ja tehdä ihanan punaviinikastikkeen. Perunoiden sijaan höyrystän kasviksia :)
Miten te muut?
Vastaukset 98
Vanhimmat
Miltä alalta valmistut ja onko töitä tiedossa?
Tekniikan alalta sähköasentajaksi ja täytyypä nyt sanoa ettei töitä ole tipahdellut mistään vaikka hakemuksia pistetty moneen paikkaan.
Joko ei ole töitä tai sitten selitetään, ettei anneta koska olen nainen.
Ok, kyllä varmasti jossain vaiheessa onnistaa. Eikös sillä alalla ole kohtuullinen työtilanne kuitenkin?
Oletko Eewuli eri nikillä? Hän oli muistaakseni saman alan opisk. tai sitten oli jo valmistunut....ei voi muistaa...ehkä olette kuitenkin kaksi eri tyyppiä.
Jos sulla on mitään, minkäänlaisia suhteita, joiden kautta voisit saada jotain alaasi liittyvää työtä, niin käytä niitä.
Suhteiden käyttäminen on väärin, ja yleensä kaikkein mulkuimmat tyypit saavat kaikki työt suhteilla, eivätkä joudu oikeasti ikinä laittamaan itseään puntariin samalla tavalla kuin "suhteettomat". Siitä huolimatta, oman etusi vuoksi, jos sulla on suhteita, niin käytä niitä.
Mulla ei ole suhteita, joilla saada työpaikkaa, ja se on varmaan pahimpia virheitä, mitä voi työllistymisen kannalta olla. Neuvon sinua siis siinä mielessä, että älä tee samaa virhettä kuin minä. Ota se työpaikka suhteilla, jos vaan ketään tunnet, kenen kautta voisit saada.
Missä niitä suhteita solmitaan? Opiskellessa ja työpaikoilla. Suhteiden kautta työllistyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä että joku ex-duunikaveri joka tietää että osaat homman vinkkaa jostain duunista. Ei se yleensä tarkoita sitä että isi järjestää tehtaanjohtajan paikan pojalle jolla on takana vain peruskoulu vitosen päästötodistuksella. On niitäkin mutta ainakin omassa tuttavapiirissä se suhteiden kautta työllistyminen tarkoittaa yleensä sitä että maine leviää kun tekee duunit hyvin ja saa sen takia tarjouksia. Ei se suhteilla duuniin pääseminen todellakaan yleensä sitä tarkoita ettei osaisi hommaansa vaan usein ihan päin vastoin.
Onhan se tietenkin helppo ajatella että täysin epäpätevä mulkku saa mystisesti duunia koska hänellä on suhteita. Realistista se ei ole.
Kyllä sitä itsekin mieluummin palkkaisi ihmisen jota joku luotettavaksi tiedetty suosittelee jos olisin firman omistaja.
En ole. Jotkut muutkin voi opiskella samaa alaa ja olla ihan eri henkilöitä.
No myönnän, vähän ikävästi sanottu mutta minusta ei ole väärin käyttää suhteita työllistyäkseen. Ei etenkään jos on itse hankkinut ne suhteet opiskellessa ja työelämässä omilla näytöillä.
bla bla bla bla....
En sitä paitsi usko, että tämä Eewuli tulisi tälle palstalle enää ikinä. Mitä nyt on lukenut juttuja täällä. Itse en vain jaksa noteerata pässien lässytyksiä.
Noissa opiskeluaikana hankituissa suhteissa on se, että jostain opiskelukaverista voin tietää vaikka että se on hauska, suht fiksu, pelaa sählyä eikä sammu helposti. Mutta en oikeasti tiedä kuinka hyvä työntekijä se on. No, kyllähän siitäkin voi jotain tietysti päätellä, vaikka ei ihmistä työssä näekään.
Toki. Mutta harvoin samoihin aikoihin valmistuneet opiskelukaverit ovatkaan siinä asemassa että voivat suhteillaan töitä hankkia kaverille. Ne duunin kautta saadut kontaktit korostuvat.
Eli kuten arvata saattaa, mitään kommentoitavaa ei taaskaan ollut. Ei se ole muiden vika että sinulla ei ole suhteita. Sulla on ollut niin hyvät lähtökohdat elämään esimerkiksi muhun verrattuna että saat syyttää vain itseäsi jos asiat eivät mene kuten elokuvissa.
Eivät ne muillakaan mene. Muut eivät vaan valita.
No se on vähän eri juttu kun on kuva mukana. Siksipä minäkään en lyö kuvaa profiiliin. En halua löytää sitä jostain riemurasiasta pedofiili-tagin kanssa.
Jos vähän tiivistäisit noita juttujasi, niin voisit kirjoittaa vain "Eino" aina kommentiksi joka kohtaan.
Niin, ja tietäähän ne opiskelukaverit opiskelumenestyksen ja motivaation alalle. Myös sillä tavalla että onko kaveri ollut joku kaiken viime tingassa tehnyt tyyppi ja miten se osallistui esimerkiksi ryhmätöihin jos niitä oli. Sellaisista asioista voi tietenkin päätellä paljonkin.
Mikä suhteissa on väärin? Arviolta 2/3 työpaikoista täytetään muuta kuin julkisia kanavia myöten eikä siinä ole mitään väärää. Jos olet työnantaja ja kuulet, että joku tuttu, hyväksi tiedetty työntekijä on vapaana ja sopii avoimena olevaan tehtävään, niin ihan varmasti haluat haastatella häntä ennen kuin käynnistät kalliin ja isotöisen rekrytointiprosessin.
Miten niin "mulkuimmat"? Anna esimerkkejä, perusteluja.
Jos viittaat suhteilla isukkiin niin korkeintaan 15-kesäisen ensimmäisen kesätyöpaikan saamisessa isukilla voi olla merkitystä, kyllä ne aikuisten työpaikat hankitaan sillä, että saadaan hyvä maine ja hyvät suositukset aikaisemmista tehtävistä.
No mikähän tuossa mun kommentissa taas oli niin reaalimaailman vastaista? Suhteilla on merkitystä, myönnät sen varmaan itsekin. Työelämän kannalta merkityksellisiä suhteita luodaan työelämässä. Myönnät varmaan senkin. Jos kykenee työelämässä verkostoitumaan siten että saa verkoston kautta duunia, todennäköisesti osaa jotain.
Vai luuletko että monikin käyttää suhdeverkostoaan saadakseen työpaikalleen ihmisen joka ei osaa mitään ja joka on täysi kusipää?
Toivottavasti osaat kallistaa shampanjalasia oikeassa kulmassa omissa seurapiireissäsi, niin saat ylennyksen tai uuden paremman duunin ensi vuonna.
Suhteissa on se vika ettei m30:lla ole niitä. Niin, ja vika oli myös siinä että minä kommentoin suhteilla työllistymistä.
Ei se siihen perustelemaan pysty.
Eino
Ei se nyt ihan epätavallista ole, että isukin asemalla tai buddy-meiningillä mennään oikeasti osaavampien nevöhöörd-tyyppien edelle. Toisaalta, ehkä ne ei saa sitä osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla 1-2 haastattelussa esille.
Mikä kiukuttaa?
Ei varmaan, mutta varmaan johtuu osittain juuri tuosta mainitsemastasi seikasta.
Enkä mä silti usko että kovin moni hommaansa aidosti epäpätevä palkataan siksi että on suhteita. Lopulta riittää että on riittävän hyvä ja että on joku tae siitä että se riittävä hyvyys näkyy töissä.
Meinaat että olen epätevä kusipää vai että palkkaisin sellaisen? Kumpikaan ei ole totta.
Roikun netissä vaan siksi että meillä on käynnistymässä uusi projekti joka tietenkin halutaan pimittää minulta. Enhän enää ole täällä töissä silloin. Joten ei tarvitse mennä näyttämään naamaansa uuden asian kokouksiin.
Saan tässä seuraavat kaksi viikkoa nostaa palkkaa siitä etten tee mitään ja välillä haastattelen hakijoita. Sitten kun uusi on valittu, menee kuukausi sen perehdyttämiseen ja sitten tää jätkä lähti lomalle.
Äh, aina ton yhden muroihin on pissattu aamulla.
(joo joo, edelleen tylsää)
Sitähän työnantaja odottaa. Ei sitä että on superihminen vaan sitä että suoriutuu työstään riittävän hyvin.
Mä en muuten tajunnut että irtisanoutuminen tarkoittaa sitä ettei töissä tarvitse eikä edes saa tehdä mitään mutta että silti on pakko nimellisesti istua täällä.
Ja sehän sitä kiukuttaa kun ei se oikein voi väittää vastaankaan. Vaikka joku on jossain päässyt isin kautta duuniin niin useimmat aikuisten oikeat työpaikat täytetään muuten. Silloinkin kun ne täytetään suhteilla. Ei kukaan haastattelussa kysy kuka isi oli.
Ja mun tapauksessa ihan helvetin hyvä ettei kysy.
Jos tuolla saa duunia niin mikset ole vakitöissä? Kai sinäkin osaat shampanjalasista juoda?
Kyllä minuakin kiukuttaisi jos joutuisin työskentelemään orjapalkalla. Arka aihe siilille.
Hieman väärä oletus. Nuolen pimppiä ihan muualla. Enkä mitenkään vertauskuvallisesti.
On tuossa m30:n näkemyksessä minusta paljon myös totuutta. Esimerkkejä elävästä elämästä:
-Eräs ystäväni sai 17-vuotiaana lapsen, kävi kuitenkin lukion loppuun, haki ja pääsi yliopistoon. Opiskeli, kasvatti lastaan yksinhuoltajana, sai todella hyviä arvosanoja, halusi tutkijan uralle. Haki useita kertoja tutkimusavustajan paikkoja, mutta paikat menivät aina ainejärjestöaktiiveille (joiden opintomenestys oli heikompi kuin ystäväni). Ne ajat kun muut viettivät opiskelijabileissä solmimassa suhteita, ystäväni hoiti lastaan, vei sitä harrastuksiin ym. ym.
-Toisella ystävälläni oli epämiellyttävä ja alaisiaan epäasiallisesti kohteleva pomo, muutkin työyhteisössä olivat samaa mieltä. Ystäväni otti sitten asian keskusteltavaksi työnohjauksessa ja antoi kahdenkesken siitä palautetta esimiehelleen. Lopputulos: Pomo suuttui, otti ystäväni silmätikukseen, esimiestä selän takana arvostelleet työkaverit eivät pomon kasvojen edessä enää seisseet sanojensa takana. Ystäväni savustettiin ulos työpaikalta ja leimattiin huonoksi työntekijäksi. Ja koska esimies on tärkeä ihminen tietyissä pienissä piireissä, ystävälläni ei ole paljon toivoa jatkosta samalla alalla.
-peräti kolmella työpaikallani töissä on myös ollut esimiesten/johtavassa asemassa olevien lapsia
-tutkijana työskentelevä exäni aloitti uransa isänsä johtamassa tutkimusryhmässä. Siitäpä sitten ura urkeni...
-joillain aloilla piirit ovat aika paikkakuntiin sidottuja. Itse olen muuttanut paljon ja huomannut aina, että piirien vaihtuessa omat kannukset on ansaittava aina uudelleen.
-ym.ym.
Tarkoitin tuon vastauksen m30:lle. Pahoittelut jos meni sinun kommentin alle.
En tiennyt kummalle tarkoitit. Mulla on oikeasti vähän tylsää, pomo ei oikein anna tehdä mitään kehittävää töissä kun irtisanouduin.
Enkä jaksa olla tekemättä mitään. On tämäkin... Maksaa palkkaa siitä etten tee mitään.
Tukityöt pitäisi lopettaa. Heikentävät mahdollisuutta oikeaan työllistymiseen.
Jollakin nyt selvästi ärsyttää postaukseni kun jakelee miinuksia. Säälittävää..
Itse kun on kyllästyny aina lukemaan synkeitä aloituksia niin päätin välissä tehdä tänne kivojakin aloituksia normaaleista asioista. Mutta onneksi siis nyt on muiltakin tullut fiksuja aloituksia, ei ainaisia "naiset on lutkia" aloituksia..
Mitäs sitten? Joko on uusi paikka tiedossa? Kerro ihan hiljaa ettei m30 kuule. Se on vähän kiukkuinen tänään.
Epäpäteviä ei ehkä palkata, mutta kahdesta pätevästä se hitusen epäpätevämpi voi mennä pätevämmän ohi niiden suhteiden avulla. Ja sen duuniin saatuaan kehittyy työssään sen duunin ansiosta ja muutaman vuoden päästä onkin ehkä pätevämpi kuin se toinen.
Ei nuo työelämän syrjäyttävät prosessit pelkkää siilin mielikuvitusta ole.
No itse lähinnä kommentoin sitä että suhteilla töitä saava olisi aina epäpätevä mulkku. Harvoin täysin epäpätevä saa töitä edes suhteilla, ja toisaalta aika monet ovat ihan itse ansainneet kannukset ja solmineet suhteet työelämässä. Suhteet auttavat useimmilla ihmisillä niissä tilanteessa missä on läjä suurinpiirtein yhtä hyviä hakijoita. Tai sitten niissä tilanteissa missä puskaradiosta kuulee että joku hyvä osaaja on vapaana ja sellaista tarvitaan. Mutta ei pelkkä suhde riitä, tarvitaan myös riittävä pätevyys.
Työpaikkakiusaaminen jonka mainitset on vittumainen asia. On uskomatonta että ihan normaali tyyppi voidaan savustaa töistä ulos koska joku persoonallisuushäiriöinen ääliö ottaa silmätikuksi. Se ei kuitenkaan ihan suoraan tähän aiheeseen liity.
Kyllä. Ja laiskistavat ihmistä joka jää roikkumaan tukitöiden varaan.
Sanotaanko nyt vaikka näin, että minulla on suhteita vain sinne mistä on kokemusta eli kaupan alalle. Viimeisin työharjoittelupaikan sähkötöidenjohtaja oli hiukkasen sovinisti ja antoi minulle aina ihme hommia, ettei "aika käy pitkäksi, kun eihän sähköhommia naiset oikeasti osaa tehdä"
Yritin toki sinnekkin hakea töihin mutta mies kohauttelee olkapäitään ja selittää ettei ole töitä mutta sanoo silti toista luokkakaverilleni joka myös hakee samaan paikkaan. Ja kas, luokkakaverini on poika..
Joudun siis nyt ainakin tyytymään niihin töihin mitä oikeasti voin saada, ei minusta välttämättä koskaan tule alan rautaista ammattilaista.
Kyllä, kahdesta pätevästä vähän epäpätevämpi voi saada työn koska suhteet. Tästä olen tasan samaa mieltä kanssasi. En ole missään vaiheessa kiistänyt etteikö suhteet vaikuttaisi.
Sitä objektiivista "pätevyyttä" on usein hankala mitata. Eikä sillä yleensä ole edes merkitystä jos erot taidoissa ovat pieniä. Otetaan sitten se mukavampi tai tunnetumpi tyyppi. Onko se oikein vai väärin, se on sitten oma asiansa.
En minä ole väittänyt etteikö työstä syrjäydyttäisi. Tuli vaan sellainen fiilis näistä suhteista puhuttaessa että niiden avulla kuka tahansa kaupan kassa voi tuosta vaan päästä toimitusjohtajaksi... Ei se ihan totta ole. Pitää olla aika kovat suhteet että sellaiseen pystyy, ja harvalla on. Lähinnä varmaan niillä jotka syntyvät oikeaan perheeseen ja sukuun. Kuinka moni sitten on joku von mikäikinä, eipä kovin moni.
Sekin vielä. Mutta niillä korvataan ihan oikeita työpaikkoja. Työnantajalle aivan hillitön etu. Saa kohtuullisen osaavan työntekijän minimipanostuksella, sitten vaan ketjuttamaan eli uutta aina tilalle.
Joo, on. Siksi irtisanouduinkin.
On vaan vähän turhauttavaa, en osaa olla tekemättä mitään.
Ehkäpä sittenkin olen väärän alan valinnut.
Mutta onhan minulla aikaa kouluttautua.
Mutta sinällään mietin, että minä ja luokkakaverini olemme täysin samalla viivalla. Yhtä päteviä ja samaa tasoa koulussakin, ainoa vain mitä minulla ei ole, joka estää työnsaannin, on se perkeleen uloke jalkojen välissä.
"-peräti kolmella työpaikallani töissä on myös ollut esimiesten/johtavassa asemassa olevien lapsia"
Entäs esimiesten kaverien lapsia? Tai yhteistyöyritysten johtajien lapsia? Varmaan melkein jokaisella työpaikallani on ollut näitä ryhmiä riittoisasti. Onhan ne varmaan ihan päteviä yleensä, mutta ei se oikein lämmitä kun olet itse omasta mielestäsi pätevämpänä hakemassa sellaista duunia. Jos duunipaikasta saa siis koskaan tietää.
Luinpas uudelleen tuon m30:n kommentin ja hänhän ei kirjoittanut, että epäpätevät saisivat töitä suhteilla, vaan "mulkuimmat". Voihan ihminen toki olla täysin pätevä, mutta "mulkku".
Minusta tuo työpaikkakiusaaminenkin liittyy asiaan. Niissä suhdeverkostoissa liikkuu tieto sekä siitä, kuka on hyvä ja osaava tyyppi, ja kuka ei.
Sanotaan nyt vielä, että en siis itsekään täysin leimaa suhteiden käyttöä työelämässä, olen itsekin yhden työpaikan suhteilla saanut. Pointtini oli, ettei siilin kirjoitus ollut pelkkää katkeran miehen suoltamaa puppua, vaan kyllä siitä myös hitunen perääkin löytyy.
Olet duunissa perusteollisuudessa?
Mun kokemukset on vähän erilaisia, johtunee alasta.
No millä tapaa mulkuimmat saavat töitä suhteilla? Tarkoittaako suhde automaattisesti sitä että on mulkku? Ei minusta.
Suhdeverkostoilla on väliä. Ei sitä tosiaan kukaan kiellä. En minäkään. En ole väittänyt että työn saa aina pätevin tai osaavin. Mutta on aikamoinen ylilyönti sanoa että vain kusipäät saisivat töitä suhteilla.
Niinpä. Heitä on yllättävän runsaasti. Ja usein eivät itse hahmota omaa hyväosaisuuttaan, vaikka ulkopuoliselle se on aika selvää...
Joskus on toki toisinkin päin. Mun eräs ystäväni valitsi alan, jolla hänen isänsä oli melkoisen menestynyt. Eikä ole kivaa sekään, jos aina paikan saadessaan joutuu miettimään, saiko sen omilla vai isukin ansioilla...
Meidän alalla kyllä suhteet vaikuttaa, hyvinkin paljon mutta nepotismi ei pahemmin näy. Jonkun verran kyllä, mutta olettaisin että esimerkiksi jossain paperialalla se näkyy enemmän.
Totta. Useimmat eivät tajua. Useimmat eivät tajua sitäkään että on ihan eri asia lähteä lukemaan yliopisto/AMK tason tutkintoa keskiluokkaisesta / yläluokkaisesta kodista kun alemmasta keskiluokasta tai ihan suorasta alaluokasta.
Siili vastatkoon itse, sillä tuossa asiassa en ilmaissut olevani hänen kanssaan samaa mieltä. Minusta se, että on suhteita, ei tee ihmisestä mulkkua.
Luulisin, että mulkulle jolla on suhteita työnsaanti on kuitenkin helpompaa kuin mulkulle jolla niitä ei ole. :)
En ole perusteollisuudessa. En nykyistä alaa viitsi sen tarkemmin selventää, ja olen ollut parilla toisistaan eriävällä alalla töissä. Mutta nuo kokemukset liittyy kyllä itsellä sinne vähän valmistumisen jälkeisiin (ja opiskeluaikaisiin oman alan) työnhakuihin oikeastaan.
Ensimmäisen työpaikan varmasti saa helpommin jos isi avittaa. Sitä en yhtään epäile.
Alakohtaisia eroja kuitenkin on. Oman alan ensimmäisen työpaikan (2 kk projekti) sain firmasta jonka the boss oli alle 40v. Eipä ollut paljon duunikavereiden lapsia kilpailemassa. Ala ei ollut sama kun nyt, mutta samantyyppistä hommaa.
Kyllä. Mutta avainsana ei ole mulkkuus.
No joo, myönnän olevani tavallani mulkku. Siis tottakai duunia hakiessa ajattelen itseäni, en niinkään muita hakijoita. Jos suhteilla saan paikan jonka todella haluan, niin saatan niitä käyttää. En minä siitä syyllisyyttä tunne.
"Tuli vaan sellainen fiilis näistä suhteista puhuttaessa että niiden avulla kuka tahansa kaupan kassa voi tuosta vaan päästä toimitusjohtajaksi..."
Ok, mulle ei tullut tuollaista fiilistä, mutta jos tuosta vinkkeilistä sitä katsoit, niin ymmärrän sinunkin pointtisi.
Nykyisin ei haeta pätevää vaan sopivaa. Muodollinen pätevyys on helpompi hankkia työnantajan kouluttamana kuin muuttua persoonaltaan sopivammaksi.
Tietenkään tämä ei tarkoita, että työnantaja ryhtyisi alusta alkaen kouluttamaan ihmisiä ammattiin, mutta se on ihan hyväksytty periaate rekrytoinnissa, että on vain joitakin ehdottomia vaatimuksia ja enemmän "eduksi olevia osaamistarpeita" ja sopivuus on käytännössä se mikä ehdottomien vaatimuksien jälkeen ratkaisee.
Äh, tulee kirjoitusvirheitä kun toisella koneella tekee töitä ja toisella lörpöttelee täällä
Jep. Killuttimet haaruksissa antaa paljon, vaikka ansioita ei olisikaan. Sama homma minulla oli eräässä yksityisessä ensihoitoalan yrityksessä. Kun kyselin töitä, mumistiin jotakin epämääräistä ja miespuolinen sinne sitten lopulta otettiin, kun sijaista tarvittiin. Olin kuitenkin yksi luokkamme parhaista oppilaista ja menestyin tuossakin paikassa harjoittelijana ihan hyvin. Jälkikäteen kuulinkin, mitä olin epäillyt: omistaja on sovinisti, eikä mielellään palkkaa naisia edes lyhyehköihin sijaisuuksiin.
No, itse olen jo eri alalla nykyään, vasta valmistunut tosin:mutta täällä ei tuollaisia ongelmia pitäisi olla ja oma asenne ratkaisee enemmän.
Mihin tämä kaikki johtaa? Mitä suurempi mulkku, sitä enemmän suhteita? Vai että suhteeton mulkku ei saa mitään? :P
Niinhän se taitaa mennä. Kun täyttää perusvaatimukset ja lisävaatimukset sopivilta osin ja sopii työyhteisöön niin varmaan sitten myös saa työnsä tehtyä.
Työhaastatteluissa aletaan mitata miten iso mulkku on?
No, mä olen tässä tavallaan rekrytoimassa itselleni seuraajaa ja näen miten homma käytännössä toimii.
Siitäkin porukasta mikä meille hakee on vaikea mitata mitään objektiivista pätevyyttä. Tosi erilaisia koulutustaustoja ja työkokemuksia, monilla vieläpä ihan riittävän sopivia. Tottakai silloin vaikuttaa myös se, tuleeko suosituksia ihmisiltä jotka tietää luotettavaksi. Myös haastattelu tulee ratkaisemaan paljon.
Entäs me joilla ei ole mulkkua ollenkaa? Syrjäytetäänkö meidät täysin? :D
Eikä työhaastattelussa mitään mulkkua mitata... kun on suhteita, niin kyllähän verkostot sen jo tietää...
No tottakai miehet ensin. Naiset pitävät kodin puhtaana ja tekevät ruokaa ja hoitavat lapset.
Sitten jos nyt käy niin että nainen on pakko palkata niin kuppikoko ratkaiskoot kilpailun.
Ne on nähneet sen saunassa?
Toisaalta... Enpä minä isän kautta töitä saakaan.
Just niin. Selvisipäs taas tämä saunailtojenkin tarkoitus...
Kun minusta on hieman huvittavaa että kirjoitustensa perusteella kohtuullisen varakkaasta ja normaalista kodista kotoisin oleva m30 arvostelee muita suhteiden käytöstä. Hänellä on ollut niin hyvät lähtökohdat. Ehkä hän ei itse tajua? Hänellä on ollut ihan syntymäkodissa saadut mahdollisuudet vaikka mihin. Tosi monella korkeakoulutetulla ei ole ollut ja silti he ovat opiskelleet ja saaneet töitä.
No miksi luulit?
Ei huvittaisi mennä kokoukseen. Voinko sanoa että mulkku on kipeä?
No en kyllä kerro. Kun ei koskaan saa kutsua noihin saunailtoihin, niin mielikuvitus keksii mitä villimpiä juttuja.
Voit sanoa, että mulkku on kipeä. Ehdottomasti kannattaa niin sanoa.
Hmm, mä en ole tainnut lukea m30:n perhetaustaansa koskevia kirjoituksia. Mutta jos hän taustastaan huolimatta näkee epäkohdat, niin sehän on vain plussaa hänelle.
Saunailloissa harrastetaan myös roomalaistyyppisiä orgioita, viinirypäleineen kaikkineen.
Mun mielestä mulkun kipeydestä pitää joka tapauksessa esittää lääkärintodistus.
Kai se nyt näkee ne epäkohdat jotka herraa itseään koskettavat? Muiden ongelmat eivät kyllä kiinnosta.
Luulisin että kyseessä on paremminkin se että kundi syntyi kultalusikka perseessä. Kaiken piti mennä hyvin.
Ei mennyt. Tästä seurasi katkeruus. Kaikkea kohtaan.
Mä olisin kiitollinen jos mulla olisi mielenterveys kohdallaan ja normaali lapsuudenkoti. Ei ole. Näillä korteilla mennään. Töitä on pitänyt tehdä, osittain käynyt myös helvetin hyvä tuuri.
Sekin vielä. Mistä saisi äkkiä jonkun tartuttamaan mulle tippurin? Ja miksi helvetissä kokous pidetään iltapäivällä kolmelta?
Jotain tuollaista potenssiin kymmenen uumoilinkin.
Eino kokous alkaa kohta. Nyt netti kiinni ja hommiin.
Mitä väärää työpaikan saamisessa suhteilla sitten on?
Mä olen ymmärtänyt, että m30:llä on tapahtunut myös ikävämpiä asioita elämässä? Vaikka turhapa tästä väitellä, kommentoikoon itse aihetta jos tahtoo.
Eikä se, että lähtökohdat on hyvät, automaattisesti takaa sitä, että kaikki elämässä sen jälkeen menee putkeen. Aivan kuten huonot lähtökohdat eivät automaattisesti tuomitse ihmistä siihen osaan.
Olen minäkin saanut taistella itselleni elämässä sen paikan, joka mulla siinä nyt on. Ei munkaan lapsuudenperheeni kovin normaali ollut.
Mutku mutku mun mulkku on kipee... byääää! En taho tulla, tyhmä kokous!
Auttaisiko hierojagurumme mulkkukäsittely? Hän on toiminut alalla jo puolivuosisataa.
En minä ole sanonut että siinä olisi jotain väärää. Tottakai otan töitä sieltä mistä saan. Mieluummin nyt teen töitä kuin juoksisin sossun luukulla.
Vihdoin se tuli: eka työpaikan saa helpommin suhteilla. Nimenomaan teini-ikäiset saavat ekoja kesätyöpaikkojaan suhteilla. Jos sellaisia suhteita ei ole ja jos muutenkin on sosiaalisesti out, niin tilanne on paha.
Kyllä, nimenomaan teinit saavat. Tilanne korostuu nykypäivänä. Olen itse ollut ensimmäisissä työpaikoissani siinä 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Silloin tilanne oli vähän eri. Esimerkiksi kun muutin Helsinkiin 2001 niin erilaisia vähemmän hohdokkaita asiakaspalvelutöitä joista sai huonosti palkkaa oli saatavilla vaikka miten paljon - kunhan ei ollut valikoiva. Nykyään ei ole niitäkään tai ne menee jakoon tiskin alta.
Kritisoin nyt lähinnä tosiaan sitä että töitä voi saada vain suhteilla. Kaikella on vaikutusta. Taloustilanteella, suhteilla, puhtaalla tuurilla ja lisäksi silläkin mitä osaa.
Itse sain ensimmäisen työpaikkani säälistä. Alaa en kerro mutta olin teini-ikäinen, olinkohan 16v? Minut pieneen yritykseensä huonolla palkalla palkannut iäkkäämpi henkilö tiesi että minulla oli mielenterveysongelmia ja että perheen rahatilanne oli heikko. Hän tiesi että rahalle oli tarvetta. No joo. Asuin niin pienellä paikkakunnalla että kaikki tuntee kaikki ja tunsihan se faijan. Mutta siellä jos menee mihin tahansa töihin niin aina joku faijan tai muun sukulaisen tuttu on paikalla.
Kaikille on tapahtunut ikäviä asioita elämässä. Normaalisti vaan kaikki eivät syytä ikävistä asioista pelkästään muita. m30:lle kaikki on muiden vikaa. Työttömyys työnantajan, parisuhteettomuus naisten ja varmaan joku on vielä miestenkin vikaa. Hänessä ei ole vikaa.
Onhan siinä puolensa. Yhteiskunnassa on vikaa. On väärin että m30 tekee 9e/päivä töitä todennäköisesti siihen pakotettuna. Tuollaisia töitä ei pitäisi olla. Se on orjuutta. Ymmärrän katkeruuden sen asian suhteen täysin. Mutta m30 on kyllä ihan itse valinnut opiskelualansa ja päättänyt olla verkostoitumatta - ehkä isin suhteisiin luottaen. Eli mun näkökulmasta siinä on taas yksi porvarikakara joka kitisee aikuisena kun nallekarkit ei mennyt tasan. Asia joka on tavallisille ihmisille ollut aina ihan itsestäänselvä juttu. Tavalliset ihmiset näkevät myös itsessään vikaa kun asiat menevät vertauskuvallisesti päin vittua.
Voihan sitä kitistä mutta voi sitä myös ottaa vastuuta itsestään. Ihan kaikesta ei voi syyttää aina muita. Lue nyt sen tyypin viestejä niin ehkä tajuat mitä tarkoitan. Ei tuota kaveria ole yhteiskunta syrjäyttänyt. Hän on tehnyt sen ainakin osittain ihan itse. Toisin kuin liian moni muu.
Se että etenkin teinit saavat työpaikan suhteilla on erityisen paha asia niille nuorille, joilla muutenkin on kotona ongelmia. Sen lisäksi että muuten menee paskasti ja on ehkä heikko itsetunto ei saa edes kesätöitä niin helposti ja valmiina kuin muut - ja juuri heikoimmassa asemassa olevilla nuorilla pitäisi olla rautaisin itseluottamus.
Onhan nuoruuden kokemuksilla ja ekoilla työpaikkakokemuksilla kuitenkin merkitystä.
Olen minä lukenut m30:n viestejä ja kyllä olen huomannut, että hänellä tuo muiden syyttely menee vähän överiksi... tässä ketjussa nyt kommentointini lähti liikkeelle siitä, mitä hän tässä ketjussa kirjoitti, enkä edes pyrkinyt suhteuttamaan sitä siilin aikaisempaan viestittelyhistoriaan.
Ja ihmisiä tarkemmin tuntematta, nettikirjoittelun pohjalta, vaikea sanoa, kuka on syntynyt kultalusikka suussa ja kuka ei. Ei kaikki avaudu kaikesta tällaisella palstalla....
Tottakai on. Esimerkiksi kunnan hommia pitäisi jakaa tasapuolisemmin niille nuorille joiden vanhemmilla ei ole rahaa.
En kuitenkaan usko että ainoastaan teini-iän työpaikka tai työttömyys vaikuttaa nuoren itsetuntoon. Minä olin teininä töissä ja minulla on silti huono itsetunto.
Kestovärjään kulmakarvat, syön eilistä intialaista mikron kautta. Selvittelen kesävaatekaaosta.
Iltapäivällä on yksi kokous. Töiden jälkeen menen tyttöystävän kanssa testaamaan fillareita jos sää sallii ja näyttäisi sallivan. Pyöräillään yhdelle mun kaverille vähän matkan päähän. Pitäisi tulla 15 km lenkki suuntaansa, se käy kai jo liikunnasta.
Aion olla kotona ennen kuutta illalla. Siinä on riittävästi haastetta tähän aikaan päivästä :-)
Yhdet treenit jo takana ja kahdet olis vielä edessä. Sitten hakemaan muksua hoidosta, siivousta, kaupassa käyntiä ja illalla vielä kevyttä venyttelyä ja ajanviettoa perheen kanssa. =)
Kuinka paljon treenaat? Mitä muuta liikuntaa harrastat tuon salillä käynnin lisäksi?
Treenaan 1-4x/vrk. Välipäivä kerran kymenessä päivässä. Punttisalin ja kamppailulajien lisäksi hikoiltua tulee töissä erilaisten ryhmäliikuntatuntien vetäjänä: kuntonyrkkeilyä, body-pumppia, steppiä, kuntopiiriä, keppijumppaa, body combatia...
Yritin saada tässä koneella jotain tehtyä, ja vähän ehkä sainkin... mutta iski niin julmettu vatsakipu ja päänsärky että on pakko lopettaa. Loppupäivä taitaakin olla sitten siivouksen jatkamista. Ja sillä välillä lohdutan itseäni mansikkahillo-lätyillä.
Olen myös iloisesti yllättynyt siitä, että pääsin yhdessä kirjoituskilpailussa jatkoon, jee.
Onnea lukemiseen ja kokeisiin!
Onnea sinulle. Toivottavasti voitat.
Antaisikohan pomo mun tuoda pelikonsolin töihin?
Tein aamulla pitkän metsälenkin koiran kanssa. Laiskottaa enkä jaksa kokata, joten menen ulos syömään. Sitten taas pari lenkkiä koiran kanssa, toinen juosten. Luen jotain hyvää kirjaa.