Sotkeuduin kesällä 2010 nettideittailuun. Kirjoittelin miehelle, joka halusi tavata nopeasti. Hälytyskelloni eivät kilkattaneet, kun hän kertoi, että hän on saanut yli 200 yhteydenottoa. Ehkä hän oli ollut aloitteellinen - ehkä ei. "Löydä se oikea- palsta"- se olikin täyttä fuulaa! Miehellä ei ollut muuta tarkoitusta kuin etsiä uusi sulka hattuunsa ja niitä sulkiahan tuntui olevan jo ennestäänkin aikalailla. Seksi kuului olennaisena osana kaveruuteen. Tapaamiset järjestettiin aina asunnollani. Kylään en saanut koskaan kutsua, jospa siellä olisikin ollut hellapoliisi vastassa. Exä tuntui olevan ehdoton ykkösnainen, ja häntä hän muisti ylistää joka käänteessä (miksi sitten exä?, kysyy tyhmä).
Hän vedätti minua täysillä ja halveksi ja moralisoi elämäntyyliäni, joka on ihmissuhteiden kohdalta suht.koht. rehellinen ja toiset huomioiva. Enää en uskalla tutustua kehenkään. Olen jo 60-vuotias ja leikit on leikitty. Tunteilla leikittely, se ei ole enää leikkiä, vaan se on todella julmaa pilaa.
Hän vedätti minua täysillä ja halveksi ja moralisoi elämäntyyliäni, joka on ihmissuhteiden kohdalta suht.koht. rehellinen ja toiset huomioiva. Enää en uskalla tutustua kehenkään. Olen jo 60-vuotias ja leikit on leikitty. Tunteilla leikittely, se ei ole enää leikkiä, vaan se on todella julmaa pilaa.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Kannattaa tosiaan olla yksin, vältellä muutenkin ihmisiä, jos ei osaa valehtelijaa tunnistaa ajoissa.
Ikävä kuulla, että kävi huono tuuri. Oma suositukseni on, että tapaile nettituttavuuksia aina ensin jossain julkisella paikalla muutamia kertoja. Se on erittäin tärkeää, koska silloin pystyt paremmin ja ennen kaikkea turvallisesti "tunnnustelemaan" mikä kyseinen henkilö on miehiään/naisiaan.
Itselläni on positiivisia kokemuksia tällaisesta paikasta http://bit.ly/seuraa
Toivottavasti siitä on apua jonkin toisenkin yksinäisyyttä helpottamaan:)
täällä toinen jymäytetty myös samaa ikäluokkaa, onneksi pääsi eroon siitä. Hänkin kaipas ex.äänsä ja minua mollasi, vaikka tuli kotiini.Kova oli jupottelemaan ja tuli mieleen, miten voi olla noin itsekäs ihminen.
Liian kilttinä menin lankaan, mutta mielummin olen yksin jatkossa. Meitä on varmaan paljon, ja koska itse olemme rehellisiä, luotamme herkästi toiseen.
Vielä piti oppia tämäkin, onneksi osaan elää yksinki, jotenkin oli niin tutun tuntonen tuo kertomasi mies, samanlaisia varmaan paljon.
Todella hienoa lukea, että toisillakin on samanmoisia kokemuksia. Halusin kai elämääni vaihtelua ja ihmistä, jota voisi vaikka kunnolla halata. Naisia ei oikein viitsi rutistella ja lastenlapset ovat jo niin isoja, että pikkuhalaus riittää
Niin, ja se exän ylistämisen ihanuus: kummaa touhua! Mies ei ollut sittenkään täysin vapaa vaan sidottu. Hänelle ei voinut soittaa, puhelin oli aina äänettömällä ja minulle teroitettiin, että hän ei vastaa puheluuni. Muutakin, hyvin outoa ja salaperäistä oli käyttäytymisessä. Aika vekkuli tapaus, jos asiaa tarkastelee huumorin kannalta ja tämä vekkuli tapaus jymäytti kunnolla meikäläistä.
Varokaa hyvät naiset näitä Auervaaroja, sillä heidän kanssaan huseraamisessa voi syntyä todella pahoja haavoja sieluun ja mieleen. Onneksi havahduin ja pyrin karttamaan moisia tyyppejä ja en voi sanoa muuta kuin: HUUII!
Sori mutta tuntuisi vähän siltä että te 60 naiset tyydytte ihan mihin tahansa tai sitten te uskotte mitä tahansa ja haaveilette turhaan jostain kusipäästä. Onko tuo joku suurille ikäluokille tyypillinen ilmiö että mies voi tehdä mitä lystää ja silti hän on suuri Rakastaja siihen asti että joku tarpeeksi moukkamainen temppu hänen taholtaan saa teidät heräämään?
Löysin joskus 70-luvun Reginoita paperinkeräyksestä ja niitä luettuani tuntui siltä että kaikissa tarinoissa nainen haaveili jostain tosi mahtavasta miehestä mutta palasi sitten kotiin juopporetkun miehensä kainaloon. Jos suurten ikäluokkien miehet ovat tuollaisia paskiaisia niin ei ihme että vähänkin Auervaaran elkeitä osaava jymäyttää teitä mennen tullen. Eli se haavemylly siitä että joku mies olisi ERILAINEN alkaa aika helposti myllätä...
Ei muuten mutta kun noita juttuja on ennenkin kuullut jossa juuri teidän ikäiset valittavat miten huijari teki sitä ja tätä.
´Niinpä, olisi pitänyt vain rohkeasti tutustua niihin 30 lirkuttelijoihin tai sitten 70 vuotta ylittäneisiin. Tämä 55-vuotias pelimies, hänelle oli jäänyt viidenkympin villitys päälle. Kestäväthän ne vaihdevuodetkin naisilla aikansa.
No, loppu hyvin, kaikki hyvin! Unohdettu on jo ja opittu kantapään kautta.
koskaan ei kannata omaan kotiin pyytää näitä tyyppejä, syövät naisen ruokia ja alkavat olla kun kotonaan, viimeksi törkeästi alkoi piereksiä heti ruokailun jälkeen ja arvosteli ruokaa ja astioita.
Nauran nyt omalle tyhmyydelle, hyvä kun sain opin.
Vittu te olette TOLLOJA!
Vain täysin hyväuskoista tolvanaa voi " Käyttää" esim. seksuaalisesti hyväkseen.
Ei pidä rynnätä suhteeseen noin vain pikapikaa - on annettava miehen odotella muutama kuukausi, niin siinä erottuu jyvät akanoista!
Omalta osaltani toivoin, että tutustuisimme hitaasti ja kirjoittelisimme rauhassa. Tapaaminen jännitti todella. Vastapuoli oli sitä mieltä, että jo muutaman kirjoittelukerran jälkeen on tapaamisen vuoro. Siitähän se lähti se SUURI KESÄROMANSSINI, joka oli vastapuolelle ainoastaan seikkailu seikkailujen joukossa, koska hänellä pitää olla aina kivaa. Ei kai kenenkään elämä ole aina kivaa, vai onko? Kyllä ne ikävätkin asiat pitää vain klaarata. Kummallista muuten, jos miehellä ei ole kuin naisystäviä. Kaipa useimmilla miehillä on jätkäkavereita, joiden kanssa voi puhua äijien juttuja,. Näin olen ymmärtänyt.
Omia tarpeita, toiveita ja rajoja pitäisi aina muistaa kuunnella ja kunnioittaa. Jos itse toivon esim. juuri hidasta tutustumista, niin ilmaisen sen toiselle selkeästi. Jos toinen osapuoli ei välitä tästä ja vaatii ehdottomasti nopeaa tapaamista, niin todennäköisesti laitan jarrut päälle jo siinä vaiheessa. Juttu ei tuntuisi eikä vaikuttaisi hyvältä.
Mutta oppia ikä kaikki :)
Niin me ollaankin tolloja. Deitin "Löydä se oikea"-palstalla oli hirvittävä kasa piraattituotteita, joiden seassa oli muutama aito. Minun tutkallani sitä aitoa ei löytynyt eikä tule löytymään, vaan sain sellaisen krahisevan kappaleen, jota en viitsi enää soittaa, koska omat vehkeet voivat mennä kokonaan hajalle. Kiitos kaikille, jotka uskallatte kyseenalaistaa valitukseni ja sanotte suoraan, että keltainen neste, se löytyy omasta päästä (siis minun päästäni).
Kuulostaa kovin tutulta tuo tarinasi.Minullekin kävi samallalailla, uskoin sinisilmäisenä tosi hyvään peluriin.Hänellä vaan ei ollut exää, oli leski ,mutta sekin varmaan huijausta, koska muissa profiileissaan ollut milloin mikäkin.
Oliko tämä sinun huijarimies mahdollisesti Häme-pirkanmaa alueelta?
Kiltioloinen 50-kymppinen?
Hän nimenomaa hakee kypsempiä, itseään vanhempia naisia.
Juu, tollasia huijareita on joka lähtöön, yleensä niillä ei oo yhtään rahaa, kuljeskelevat jollakin epämääräisellä autolla naisten luona syömässä, juomassa ja naimassa. Mullakin kävi pari vuotta sitten yksi vanhalla autonromulla ja sillä tyypillä oli vielä puujalka. Toinen puhui koko ajan puhelimessa kun yritti lounastaa kanssani. Voi helkkari tätä tyhmyyttä, mut oppia ikä kaikki, onneksi ei kulunut paljoakaan rahaa. Mut enpä juuri nettideittaile enää, netissä ei oo ainoaakaan kunnollista miestä, sekoavat naisten paljoudesta ja kun joku erimielisyys tulee, vaihdetaan heti toiseen.
Tässä vielä kerran tarinani, jonka jo aiemmin olen täällä kirjoittanut tästä huijarimiehestä
Hei, kerron oman tarinani myös näistä nettihuijareista.Tapasin eräällä toisella deittipalstalla elokuussa mukavan miehen.Ensin vähän kirjoiteltiin, mutta kun tämä mies oli kuulemma huono kirjoittamaan, niin antoi puh.nronsa ja pyysi soittamaan.No soitin tietenkin ja sieltä vastasi miellyttävä miesääni.
Tämä mies oli jäänyt leskeksi vuosia sitten ja etsi nyt seuraa.Minulta itseltäänkin oli mies kuollut, siispä meillä oli tällainen samanlainen suru takana.
Siinä sitten soiteltiin ja tavattiin.Mies ei ollut ulkonäöltään mikään adonis, mutta muuten mukava ja lutuinenkin mielestäni.
No tuttavuus syveni ja ihastuin tähän mieheen.Sain mukavia viestejä ja olin hänelle kaikki kaikessa.
Hänellä oli siisti koti ja vakituinen työpaikka, ei polttanut juonut...mikä helmi!!!
Kunnes.... kysäisin häneltä miksi hän vielä on deittisivuilla, vaikka tässä nyt yritämme suhdetta luoda.
Hän sanoi, että jäsenyys päättyy muutaman päivän kuluttua ja sitten ei enää jatka.
No meni muutama päivä, eikä profiili hävinnyt sieltä.Nyt oli selitys, että sai niin hyvän tarjouksen, että jatkaa???!!!No minä hyväuskoinen ajattelin, että olkoot.
Sitten hänelle alkoi tulla iltaisin viestejä soittoja puhelimeen ja se selitettiin sillä, että entinen seurustelukumppani häiriköi häntä.No taas uskoin.
Pian häneltä hävisi profiili palstalta, mutta jotenkin jo hälytyskellot soivat ja katselin josko samalla alueella olisi hänen profiiliaan vastaavaa uutta profiilia.no sellainen löytyi ja itsekin tein feikkiprofiilin itselleni ja lähetin hänelle flirti.No flirttiin vastattiin ja annettiin heti puh.nro, kun on niin huono kirjoittamaan.
En soittanut vaan ehdotin sokkoterffejä.Niihin hän suostui ja kuinka ollakkaan, olin menossa sokkotreffeille tämän seurustelukumppanini kanssa . Kyllä minulla ilo oli ylimmillään kun odotin häntä treffipaikalle.Niin hän saapui ja alkoi senpäiväinen selittely.No eihän siinä paljon selitellä, mutta pahin tulee nyt: nöyrryin vielä hänen selittelyilleen ja päätimme vielä yrittää.Minä hullu.
No meni jonkun aikaa ja yöllä menin hänen kännykälleen ja sieltä löyti kymmenien naisten yhteystietoja, melkein 300 viestä,eikä mitään leperrysviestejä, vaan k-18 juttuja!!!
No menin hänen luokseenja sanoin, että nyt riittää, luin viestit ja tiedän kaiken.Alkoi vielä selitys, ettei ole ollut niiden naisten kanssa sängyssä jne.Otin muutaman numeron ja soitin parille naiselle ja sain tietää totuuden, hupia oli haettu heiltäkin ja jopa samana iltana tultu jonkun luota minun luokseni.
Että tällainen tarina ja tämä on tosi.Itseäni saan syyttää, vaikka merkit oli olemassa , jaksoin vain uskoa.
Enää en usko ja varokaa muutkin naiset tätä 50-kymppistä leskimiestä miestä Häme-Pirkanmaa alueella
Olinkohan minäkin hänen kanssaan? Tosin minulle ei esiintynyt leskimiehenä vaan sinkkuna. Monta propleemia ja ex mielessä,dokaili ja mokaili ja kännissä tekstaili ihan karmeita. Minä en puhelinta katsonut,mutta itse minulle näytti ja kertoi näistä muista misuistaan.
Juu esiintyy nyt ainakin eronneena E-kontaktissa.Tämä "minun" pelurini ei vaan sekoillut alkon kanssa, mutta muuten kyllä.
Kännykkä oli aina matkassa ja piippasi vähän väliä.
Minä kyllä salaa luin hänen kakkoskännykkänsä seksiviestit, sittenkin vielä kiisti kaiken!
Minullepa herra näytti viestit,vaikken ollut niistä kiinnostunut. History its history... but.
Näytteli myös minulle puhelimestaan misujen lähettämiä märkien mirrien kuva-albumia. Kertoi heidän nimensäkin ja muutaman kiihkeän dildoilu ja sormeiluvideonkin sain nähtäväkseni.
Seuraahan se herra kaipaa, mutta ei taida ollaihan minun seurani arvoinen. Yrittikö siirtää mustasukkaisuuttaan vaimitä lie pelaili,muttaminua ensin suututti moukkamaisuus ja sen jälkeen huvitti. Kylläpä naiset on tyhmiä...
Kovin oli samanlaista kamaa kuin tällä minunkin huijarilla.Kuvia oli kännykässä kaikenlaisia.
Eikä ne varmaan sinullekaan näytetyt viestit mitään historiaa oleet, kierroksessa misut samaan aikaan kuin sinun kanssa.
Minunkin luo tuli suoraan erään toisen hoidon luota parin kilometrin päästä.
Sain sen selville, kun soittelin muutamalle kännykässänsä olevaan numeroon.
Opinhan ainakin läksyni, enää ei kukaan huijaa!
Ei tämä minun ns. kaverini ollut Häme-Pirkanmaan alueelta vaan täältä Helsingin naapurikunnasta. Kahvia ja naintia harjoitettiin pääasiassa milloin missäkin järjestyksessä. Hän piti kyllä huolen siitä, että ei vetänyt itseään aivan "kuiville", jos lähitulevaiuudessa oli aikomus ja velvollisuus vetäistä toinen varvi jonkun toisen hoidon kanssa. Jälkeen päin, kun silmät ovat avautuneet, asiat ovat kummasti loksahdelleet kohdilleen. Hän haki vain pelkkää hauskutusta ja tyydytystä ja kaikki muu olikin suurta valhetta. Hänellä on reservissä aina uusi "ystävä", jonka kanssa sitten suhmuroi, kun edellinen on poistettu postituslistalta. Häntä ei saa arvostella ja EXÄ on pyhä, hyvä että ei ole pyhimys. Outoa erota niin hyvästä naisesta. Minä en olisi miehenä eronnut, en sitten milään.
Tuo kuulostaa niin Vantaan mieheltä 51v. Tapailtiin viime kesänä aika paljon, vei minut jopa ulos syömään, vaikka useimmiten syötiin minun tekemää ruokaa ja kahviteltiin ja aina tietenkin minun luona.
Hän lähettää vieläkin tekstiviestejä, joihin en tietenkään vastaa.
Mies osaa käyttäytyä niin kauan kuin kaikki menee hänen pillin mukaan. Mutta jos tapahtuu jotain odottamatonta niin kyllä narsistiset puolet tulee esille.
Naisia hänellä on paljon ja jatkuva haku päällä S24:ssa
Kuulostaa niiiiiiin minua jymäyttäneeltä pelurilta.Minunkin luokse / luota hän saattoi tulla/mennä toisen naisen jalkojenvälistä.
Todellakin tuo "säästäminenkin" kuulostaa kovin tutulta.
Oletko varma, että asuu naapurikunnassa, jos sekin vain oli valhetta? Kävitkö hänen luonaan?
Reservissä tosiaan niitä ystäviä kymmeniä, kun vihdoin viimein sen totuuden hänen kännykästään löysin.
En ole enää varma mistään, mitä hänen käyttäytymiseensä tulee. En ole käynyt koskaan hänen luonaan, enkä edes lähiössä, jossa hän kertoo asustelevansa.
Siinä asiassa olemme samassa veneessä, että hänen reittinsä kulkee jalkojen välistä jalkojen väliin. Kaipa hänellä on sitten vielä lisäksi varma tapaus reservissä (varasuunnitelma), jos oikein kova puute tulee ja asumisolosuhteetkin lienee järjestetty niin, että aina tulee pikainen helpotus liian kovaan paineeseen. Muutakin reserviä löytyy, itse hän on minulle sen kertonut.
Kyllä meidän naisten täytyy jo uskaltaa avata sanainen arkkumme ja kertoa, kuinka asiat ovat ja minkälaista kohtelua olemme oikeasti saaneet näiltä nettihemmoiltamme.
On tosiaan huojentavaa kuulla, että muillekin on käynyt samallalailla, eikä ole ainoa jymäytetty maailmassa.
Olen ollut pitkässä hyvässä parisuhteessa pitkään, joka päättyi mieheni kuolemaan.
Uskaltauduin nettideiteille ja löysin sieltä tällaisen miehen , joka kohteli minua hyvin (aluksi) ja olin hänelle kaikki kaikessa.
Miksi olisin epäillyt yhtään mitään? Kunnes pommi putosi.
Turha syyttää naisia hyväuskoisuudesta, eihän sitä tällainen untuvikko nettideittimaailmasta mitään tiennyt.
Nämä pelurit etsivätkin juuri ensikertalaisia hyväuskoisai uhreikseen.Itsekin olin ollut vasta muutaman päivän sivustoilla, kun tämä herra ja narri iski.
Ihmettelen, etteivät naiset naistä enenpää kerro, tässä ei ole mitään hävettävää, jos on ollut luottavainen ja hyväuskoinen.
Itse en ole enää, epäilen kaikkia ja kaikkea, mitä tulee miehiin.Sen tämä herttainen leskimies sai aikaan.
Olin ensimmäisiä kertoja deittisivustoilla, kun sain ko. mieheltä flirttipyynnön. Flirttipyyntö ja vielä minulle! Mikä tsägä, ajattelin ja se tuntui tosi mukavalta. Olihan siellä muitakin kirjoittajia, jopa lasteni ikäisiä, mutta heidän kirjoituksiinsa vastasin vain, että voisit olla lapseni - etsi ikäistäsi seuraa.
Hyväuskoinen hölmö- se nimenomaan olin. Etsin oikeasti miesystävää, mutta keikka kusi, jos näin rumasti voidaan ilmaista. Tämä uros on nyt loukkaantunut minuun pahemman kerran, kun uskalsin arvostaa/arvostella ja arvuutella pyhää exää. Se on pienestä kiinni suhteesa kuin suhteessa. No, vaimokullan (tai "ex-vaimokullan") vierustalle on hänellä laskeutumislupa joka ilta kello 11:een mennessä ja siitä hän pitää kiinni.
Tämän sinua jymäyttäneen täytyy olla sama mies, kuin minun kanssa pelanneen.Niin samalta nuo jutut kuulostavat.Vai onko sitten joku pelureiden salainen käsikirja, josta toimintatavat opetellaan.
Oliko tämä lyhyehkö, hieman pyöreä silmälasipäinen mies?Ajeli harmaalla farmariautolla?
Minunkin luona harvoin öitä, lähti aina pikaisesti pois.
Vapaa rakkaus, ei kysymyksiä, ei mustasukkaisuutta - ei mitään, mikä viittaisi jonkinlaiseen, todelliseen ystävyyteen ja toisen kunnioittamiseen. Tämä melkeinpä "aivopestiin" nuppiini deittikumppanini toimesta. Hän ei pidä, että hänen menemisistään kysellään ja jos kyselen, suhde loppuu siihen. Hän ei pidä, että maailmassa on mustasukkaisuutta ja jos kyseenalaistan, suhde loppuu siihen. Hän harrastaa mitä vain, kenen kanssa vain ja jos asiat todellakin kyseenalaistaa, suhde loppuu siihen. Minä hölmö vielä anelin anteeksi sanojani, niin alas vaivuin. Deittiyritykset tahkoavat rahaa ja rahaa tahkottaessa tulee samalla tehtyä todella paljon pahaa. Pelimies on eri mies, sen olen huomannut ja onnea vaan uusille kierroksille!
Juu....ei saa kysellä, ei ihmetellä miksi ei vastaa puheluihin, ei saa kyseenalaistaa tuntikausia myöhässä olevia tapaamisia, perutaan treffit tuntia ennen, arvostellaan rehellisyyttä ja kumppanuutta, pitkästytään tylsässä parisuhteessa,
ei lupauksia, ei kalenterin kanssa elämistä ei mitään, mikä ns. normaalille ihmiselle tuo turvaa ja kuuluu normaaliin ihmis-suhteeseen.
Minäkin taivuin, uskoin, joustin hänen tahtoaan ja hulluimpiankin tempauksia.
Olen pitänyt itseäni suht normaalina naisena, mutta muutuin tosiaan aivan toiseksi hänen toimestaan ja vieläkään en ole mielestäni se sama ihminen , joka olin ennen hänen tapaamistaan.
VAROKAA SIIS NAISET, EI OLE LEIKINASIA JOUTUA PELURIN KYNSIIN.
Voi olla, että kun tarpeeksi moni kirjoittelee kokemuksistaan, palstalla voi törmätä "napalankoon". Sittenpähän voimme vaihtaa kokemuksia ja vaikkapa väsätä "ParasPano"- kiertopalkinnon, johon kaiverretaan vuosittain voittajan nimi ja joka komeilee siis vuoden ajan parhaan kirjahyllyssä tai jossakin kunniapaikalla tietenkin. Sen voin paljastaa, että mukamaskaverini on jo keski-iän ohittanut ja aikamoinen kielimies - eikä suinkaan pelkästään puhuessaan.
Muuta en kyseisestä pelimiehestä voi kertoa, sillä identiteettiä ei voi paljastaa ei edes vihjailemalla.
Kielimiehiä tämäkin, mutta keski-ikäinen, siis 5-kymppinen.Ei siis sama hemmo, mutta samat tavat.
Arvosteli aina naisia mm. telkkarissa, kuka on pantavan näköinen.
Tällä hemmolla identiteettiä ei edes ollut, vaihtui aina kun vaihtui profiilikin.
Tämän hemmon bongasin E-kontaktista. Vai kuinka sen nyt selittäisi. Hän bongasi minut niin kuin ne noin 200 muutakin. Nyt vasta tajuan: sain siipeeni niin, että sain kunnon sulkasadon. Taas on kaikki usko mennyt miehiin. Pyörineekö hän nytkin E-kontaktissa etsimässä suurta seikkailua? Kai ARMAS EXÄ on antanut miehelle luvan tutustua uusiin tyttökavereihin. Jospa siellä olisi joku tynnyrissä kasvanut, hölmö kusetettava. No, jos miehetä menee överiksi (mikä tahansa huvi tai aine), exä viheltää kyllä pilliinsä ja pistää pelin poikki. Ukkoparan ei auta sitten muu, kuin luikkia häntä koipien välissä exä:n hoidettavaksi. Pelimies on kuitenkin eri mies ja sama ralli sen kuin jatkunee niin kauan kuin henki hänessä pihisee.
Autteli tämä kädentaitoinen peluri minuakin.Teki pientä korjaustyötä ym.
Ihmetyttää vaan tämä ex? Jos on sama miekkonen, niin minulle hän kertoi olevansa leski.Toisaalta on muissa profiileissaan ollut eronnut ,sinkku ja asuinpaikkakuntakin vaihdellut.
Toisaalta "fiksuahan" se on kertoa eri naisille eri tarinat, niin ei osata yhdistää.
Täällä minun asuinpaikakunnallani tietämäni naisia oli ainakin 5 suht samaan aikaan, niitä jota en tiedä on varmaan kymmeniä, satoja.
Kyllä pyörii vieläkin E-kontaktissa.Jos lykkää heti numeroaan (prepaid) eikä juurikaan kirjoittele, varokaa.
Olen mietinyt tässä ketjun lomassa, että kyllä meillä jymäytyillä on ollut tunteita tätä hemmoa kohtaan.
Jos ei ole tunteita, niin emme täällä kirjoittelisi, olisi samantekevää miten meitä on kohdeltu.
Ainakin itse ihastuin tähän peluriin, joka aluksi oli mitä mukavin ja kunnollisin mies ja olin onnekas kun tällaisen miehen tapasin.
No karvas totuus alkoi pikuhiljaa paljastua ja olinkin hänen mielestään yhtäkkiä sairas läheisriippuvainen, jos odotin, että sovimme suraavasta tapaamisesta tai kyseenalaistin, jos hän ei vastaa puheluihin tai viesteihin.
Kohta on vuosi kulunut ensikohtaamisestamme ja vieläkin tämä tapahtuma vaikuttaa elämääni, pitäisi jo unohtaa , mutta näin hän on sekoittanut elämäni.
Niin, kyllähän minullakin oli häntä kohtaan tunteita, enhän muuten kirjoittelisikaan. Mutta kaverilla, hänellä vasta tunteita oli. Niitä naisia, joita hän "autteli" ja päästi pahimmista paineista oli siellä sun täällä ja ne hänen tunteensa olivat sopivasti hajautetut.
Hölmöin asia oli se, että luulin löytäneeni itselleni miesystävän, jonka kanssa voisi olla niinkuin normaalisti ollaan. Olihan hän mies, mutta hän tarvitsi tilaa. Tilaahan tarvitaan, jos alkaa miesystäväksi melkoiselle naislaumalle. Jos tuota menoa jatkuu, miekkosen pitää mennä Hjalliksen puheille ja varata Areena kokoontumista varten. Mikähän kokous se mahtaisi olla? Ehkä Napalankojen kesäjuhlat.
Olisi mukava päästä tuollaisen kaverin pään sisään ja katsoa mitä siellä liikkuu? Kuinka joku voi samoja satuja ja lemmenlurituksia hehkutella useammalle naiselle jopa samana päivänä.
Tämä hemmoseni on eläkkeellä ( profiilissa yksityisyrittäjä) ja mietin olisko eläkeellä mielenterveydellisistä syistä?
Tämäkin asia paljastui vasta paljon, paljon myöhemmin.No yrittäjähenkisyyttä
kyllä löytyy, hieman erikoisemmalla alalla vaan.
Pelottaa vaan mahdolliset taudit, minulle hän sanoi , että olen ainoa nainen hänelle moneen kuukauteen (todellisuudessa moneen tuntiin ).
Tällkin hetkellä hän on on-line E-kontaktissa, voi voi seuraavia uhreja.
Eläkkeellä oleva yrittäjä oli tämäkin tapaus. Minäkin pelkäsin, että saan jonkinlaisen seksitaudin, sillä suojauksesta ei ollut puhettakaan. No, jos olen saanut jonkin "pöpön", en lähde kyllä sitä muihin tartuttamaan. Minäkin olin hänelle ainoa - (joskus ehkä parin päivän ajankin).
Vai on miekkonen taas E-kontaktissa? Takaan, että flirttiosasto käy kuumana ja sitä ehtaa ja oikeaa etsitään niin, että suhina käy.
Voivoi sentään! Jospa joku E-kontaktissa oleva voisi valoittaa, mikä siellä on meininki meneillään?
Niin, enhän tiedä onko tämä tapaus sama peluri, elkeet ja tuntomerkit ovat vain niin samat.Minulle hän esitti yrittäjää, sain eläkeasian muulla tavalla selville.Elokuussa aloin häntä tapaamaan ja nyt on ainakin kolmas eri profiili jo menossa, ne mitkä tiedän.
Hänellä on tapana olla siellä yölläkin, klo 2-3 ei ole hänelle aika eikä mikään,eihän tarvitse aamulla duuniin lähteä.
Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, kuka hänen narutettavanaan nyt on.Sitähän ei kyllä heti tiedä, jos pelailee samallalailla kuin minun kanssani, olinhan hänen ainoa oikea niinkauan kun kaikki meni hänen mielensä mukaan.
Luin äsken tämän ns. "miesystäväni" lähettämiä sähköposteja ja huomasin yhden asian: minua kohtaan on harjoitettu henkistä väkivaltaa, mutta niin ovelasti, että se on jyrsinyt sielunelämääni pikkuhiljaa ja salakavalasti.
Näin tekevät nämä "tavalliset tallaajat". Mistähän he ovat saaneet oppinsa? Hän kertoi, että naisparat uskoutuvat hänelle, kun ovat suuressa hädässä. Minäkin olen uskoutunut ja häpeän sitä suuresti. Onneksi en ole kirjoitellut sähköpostissa hänelle toisten ihmisten henkilökohtaisia asioita.
Henkinen väkivalta - se ei ole kisällien hommaa, vaan sitä harjoittavat vain mestarien mestarit!
Joillakin palstoilla valitetaan, että porukat eivät löydä deittiseuraa. Kyllähän sitä löytyy, jos on uskominen rehellisiin, suomalaisiin miehiin. Ukkelit ilmoittavat epätoivoisesti, että sadat, yksinäiset naiset hakevat epätoivoisesti "Sitä Oikeaa".
Niin, kuinkahan monta naista pystyy yksi mies operoimaan siten, että siinä käydään läpi koko paketti?
Seksiseikkailijat
Sub Su 15.05.2011 klo: 23.40
Brittidokumentti vuodelta 2008 tarkastelee tietotekniikan ja nopeiden verkkoyhteyksien myötä tapahtunutta seksivallankumousta: sänkykumppanit ovat nykyään vain muutaman klikkauksen päässä. Haastateltavina ovat muun muassa ammattimaisesti naisille seuraansa tarjoava gigolo, hyvin varustettuja miehiä netistä metsästävä uraäiti, orgioiden järjestäjä ja seksiblogin kirjoittaja.
Itselläni netti-pelimies-kokemus vuodelta 2002.
Ei näköjään ihan helposti unohdu nämä netissä heiluvat pelimiehet, koska vielä vuoden 2002-tapahtumat palautuvat mieleen.
Näillä areenoilla on helppo hillua, koska nalkkiin jäämisen pelko lienee melko vähäinen.
Kyllä varmaan minullekin jää ikuinen muisto tästä unohtumattomasta uroosta.
En niinkään hämmastele sitä, että tällaisen pelurin lumoihin jouduin, vaan sitä,miten tunteettomasti ja laskelmoidusti nämä nettideittien mätämunat toimivat.
Eikö mikään inhimillinen kosketa? Mikä heidät tällaiseksi on tehnyt?
Liikaa suojelua ja varjelua heidän prfiileitaan kohtaan.
Miksi suojella, koska juuri mikään tuossa profiilissa ei ole totta.
Miksi suojella olematonta?
Netti antaa miltei rajattomat mahdollisuudet usean "suhteen" pyörittämiseen yhtä aikaa. Samalla ihmisellä voi olla lukuisia profiileja. Eikä "tosideittailija" pitkään pidä yhteyttä nettisivuston kautta vaan siirtyy mahd nopeasti yksityismailin puolelle jolloin ei tarvi kirjautua sivustolle ja siten jäädä "kiinni" muille deiteilleen.
Ehkä kaveri, josta puhutte on sama, ehkä ei. Näitä tapauksia piisaa täällä ihan pilvin pimein. Usein juuri miehille loistava arena jos sattuu olemaan sitoutumishaluton ja sen näköinen että kysyntää löytyy, Sinisilmäinen ei kannata olla mutta toisaalta liika kyynisyys vie koko homman raiteiltaan, ei oikein tule mitään jos jo ennen tapaamista alkaa epäillä vedätystä. Pitäisi kuitenkin säilyttää kyky heittäytyä ja innostua. Jos tulee takkiin niin eteenpäin, valikoimaahan täällä riittää. Mutta ehkäisystä tietysti kannattaa huolehtia, ettei tule tauteja eikä jälkikasvua. Muutenhan jokainen kerta kun tapaatte on sinänsä turvallinen.
Pitää kuitenkin muistaa että deittailu ja seurustelu ovat eri asioita. Se että olet tavannut muutaman kerran toista ei vielä sido kumpaakaan mihinkään ellei toisin sovita.
Löydä se oikea. Vielä kerran makustelen kyseistä tekstiä. Minkäpä sille voi, jos kotona on opetettu, että ihmissuhteissa pitää olla mahdollisimman rehellinen.22 Olen jo niin iäkäs, että en voi tulla raskaaksi, vaikka kuinka yrittäisi. En myöskään enää välitä, vaikka olisin saanut peräti Hivin, sillä miehet eivät kiinnosta enää laisinkaan. Jos löytyisi "Se Oikea" jostakin Ihmemaasta, kävisin toki testissä.
Viime kesän ja syksyn ahdistus - se ei toistune enää, sillä oppia ikä kaikki.
On lohdullista tietää, että muutkin ovat joutuneet kokemaan samoja, ikäviä asioita, vaikka se onkin niin surullista.
"En myöskään enää välitä, vaikka olisin saanut peräti Hivin, sillä miehet eivät kiinnosta enää laisinkaan"
Aika huonossa jamassa olet, jos et omasta terveydestäsi tuon vertaa välitä. Sen ei pitäisi liittyä millään tavalla miehiin. Surullista lukea tuollaista. :(
Niinpä, en välitä, vaikka olisin saanut Hivin. Sisimmässä olevat arvet, nyöryyttäminen ja häpeän tunne ovat päällimmäisinä.
Miksi en koskaan opi, että on ihmisiä, jotka vain leikittelevät toisten tunteilla? Sillä asialla rankaisen nyt itseäni ja olen todella alamaissa. Tapanani ei ole ollut seurustella useamman kanssa samanaikaisesti ja perätysten, ennen kuin olen nuollut vanhat haavani. Avopuolisoni kuoli parikymmentä vuotta sitten ja parikymmentä vuotta surin, mutta sen jälkeen alkoi "uusi nuoruus". Olin pudonnut kelkasta koskien tätä nykyajan seurustelua, koska päivittäminen oli jäänyt
Hävettää ja suututtaa tämä oma tyhmyys.
Ei kannata hävetä.Turhaan syyllistämme itseämme siitä, että olimme luottavaisia ja uskoimme puheeseen, niinkuin normaalielämässä uskotaan.
Olen varma, että nyt olemme ottaneet opiksemme kipeimmän kautta ja seuraus on se, että epäilee kaikkia ja kaikkea.
No nyt joku viisas varmaan sanoo, ettei saa tulla kyyniseksi.
Siis miten pitäisi elää? Ei saa uskoa hyviä sanoja joita kuulee, luottaa ihmiseen?
Jos luotat olet hyväuskoinen hölmö, jos menee luotto, olet kyyninen.
Miten siis pitäisi elää??? Kertokaa te viisaammat ,siis ne joita pelimies ei ole sumuttanut.Yleensä sellaiset ovat niitä parhaimpia neuvonantajia, samoin kuin ne ovat lapsenkasvattajina, joilla niitä ei ole.
Kaikki ihmiset tekevät virheitä. Kulunut klisee, mutta kuitenkin täyttä totta. Ei täällä täydellisiä olla kukaan. Ja paljon suurempia erehdyksiä voi tehdä kuin haksahtaa väärään mieheen.
Olet surrut avopuolisoasi parikymmentä vuotta. Se on valtavan pitkä suruaika. Aiotko nyt "surra" seuraavat parikymmentä vuotta tätä miestä? Et ole tehnyt mitään sellaista mistä sinua pitäisi rangaista. Mutta jos sellaista kaipaat, niin eikö kaikki se vahinko ja paha mieli, mitä mies on aiheuttanut sinulle, ole jo riittävä rangaistus?
Olen itse sitä mieltä, että voisit antaa tunnustusta itsellesi siitä, että näin pitkän tauon jälkeen uskalsit hakea kumppania ja luottaa uuteen ihmiseen. Vaikka siinä turpiin tulikin. Ja julmaahan tuo kieltämättä on. Mutta et tehnyt mitään väärää eikä sinulla ole mitään hävettävää.
Älä siis pilaa elämääsi tuon yhden törkimyksen takia enää yhtään enempää.
Minä mielestäni seurustelin tämän pelimiehen kanssa.Kun olimme kolme kuukautta tapailleet säännöllisesti , alkoi näitä pelimiehen oireita esiintyä.
Ehkä en osannut ,enkä älynnyt niitä aiemmin tunnistaa,selitykset kun upposivat minuun ja olin hölmön luottavainen.
Myöhemmin sain kyllä selville, että jo tapaamisemme ensihetkistä lähtien hänellä oli näitä muitakin untuvikkoja kierroksessaan.
On helppo sanoa, että ei kannata kyynistyä, jos ei ole samaa itse kokenut.Olen tehnyt itseni kanssa paljon töitä, jotta olisin ja tulisin taas samaksi ihmiseksi, joka olin ennen hänen tapaamistaan.
Minäkin luulin sitä seurusteluksi , vaikka mies kertoili samaan aikaan muistakin hoidoistaan (naisten jeesaamisesta yhdessä jos toisessakin asiassa).
Ajattelin, että täytyyhän tyttöset pelastaa pulasta, kun pelimies kertoili stoorejaan.
Oli meillä mukavatkin hetkemme, mutta pelimiehellä oli aina "tuli perseen alla" ja ne mukavatkin hetket jäivät jotenkin torsoiksi. Kiire, kiire ja kiire - aina oli kiire ja kelloon vilkuilu.
Opittu on: varoa täytyy, vaikka ovet olisivat lukossa ja ikkunat tukossa, vaara voi piileksiä kirjoituspöydän päällä olevassa läppärissä, jos sitä holtittomasti käyttelee.
Siinäpä se.Mukaviakin hetkiä oli, siis todellakin hetkiä.Tämä kiire minuakin aina ihmetytti, taisi olla useitakin keikkoja samana iltana.
Eräs ilta hän tuli luokseni ( talvella) ja sanoi unohtaneensa lakkinsa jonnekin.Seuraavana aamuna menimme lakkiostoksille.
Aikojen päästä selvisi, että hän oli tullut parin kilometrin päästä hoidokiltaan, ja unohtanut lakkinsa hänen hattuhyllyyn.
Nyt jo hieman huvittavatkin nämä jutut, toisaalta suorastaan ällöttää.
Peli juuri toisessa olleena, minun luokseni rakkautta vannomaan, huh,huh.
Alkoiko tämän pelurisi nimi M kirjaimella? Tällä kirjaimella alkava nimi ei kuitenkaan ollut hänen oikea nimensä, tekaistu etunimi.Todellisuudessa oikea nimi alkaa P-kirjaimella.
En ole täysin varma, millä kirjaimella hänen oikea nimensä alkaa´ja mikä hänen oikea nimensä mahtaa olla. Luulen, että "esiintyminen" tapahtui jostakin syystä salanimellä. En itse asiassa uskaltanut kysyä hänen oikeaa nimeään, vaikka mieleni tekikin. Eikö olekin kummallista?
Muitakin asioita oli, joista olisin halunnut kysyä, mutta en rohjennut. Jokaisella ihmisellä on varmaankin sisällään sellaisia salaisuuksia, joita he eivät halua ikinä kertoa kenellekään.
Ai hattu unohtui vierihoidon kotiin! Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä. Tuolle asialle ei voi kuin nauraa hekotella; tulee mieleen vanha, mustavalkoinen Suomi-Filmi. Onneksi olit niin jämäkkä, että et juossut saman tien järveen. Suomi-Filmeissä sitä järveen juoksemista kyllä esiintyy tämän tästä. Ehkä tilalle on tullut nämä purkautumispalstat ja sen suuren draaman kokemus hiipuu kirjoittelun ohessa ja toivottavasti sammuukin lopulta.
Voihan olla, että hänellä on useita eri salanimiä, siis jos samasta lakinunohtelijasta on kysymys.
Minullekin jäi epäselväksi onko hän todellisuudessa leski.Koskaan hän ei puhunut vaimostaan, ehkä leskeys lisää mahdollisuuksia netimaailmassa.
Käytökseltään hän oli kuitenkin kuin ikisinkku, oma napa lähinnä.
Juu, ei ole tarvinnut järveen juosta, tämä palsta on toiminut hyvänä sielunpuhdistajana jo ennen tätäkin viestiketjua.
Outoa kyllä, en ole mitenkään vihainen tälle vedättäjälleni, hän oli kuitenkin kaikessa kaameudessaan lutuinenkin ja olihan alkuaika ihan mukavaakin.
Ehkä sain jotenkin häivähdyksen hänen inhimillisestä puolestaankin...pääsin jopa hänen kotiinsa useinkin, mikä oli tosi viihtyisä ja siisti.
Toivon tämänkin episodin jo jäävän taka-alalle, vaikka unohtaa en voi koskaan.
Vaikka et nimeä saanut selville, niin muistat kai hänen ulkonäkönsä,-muotonsa?
Olisi vaan kiva tietää, onko sama peluri kyseessä.
Tämä minun miekkoseni oli n. 167 cm, ei ehkä niinkään pitkä, hieman pyöreähkö, silmälasit.
Tämä "minun mieheni ja sulhoni" oli noin 170 cm pitkä ja melko normaalivartaloinen. Oikeaa nimeä en saanut selville, sillä en kehdannut kysyä sitä, ihan oikeasti. Koska keskustelumme käytiin aina kaksistaan, nimeä ei tarvinnut sanoa.
Itse olen kyllä ilmoittanut hänelle ihan oikean, kirkonkirjoihin painetun nimeni.
Voi olla sama hemmo ja voipa olla eri hemmokin. Samaa paskaa kuitenkin, mutta vain eri paketissa kenties. Peluri mikä peluri - tiedä häntä, mikä motivoi häntä kyseiseen käyttäytymiseen. Jospa joku nainen pitää häntä kunnolla pihdeissään ja siksi hänen juttunsa menevät vapailla markkinoilla täysin överiksi.
Varmaankin eri tyyppi, mutta samat on elkeet.Kaipa noita pelureita on tuolla deittailemassa pilvin pimein.
Niinkuin jo aikaisemminkin kirjoitin, heillä on kai joku salainen käsikirja, koska
käyttäytyminen on niin samanlaista, ohjesäännöt on luettu.
Motiivit olisi kyllä mukava tietää-----tuskin tietävät itsekään?
Joku alkukantainen himo, vietti,kostonhalu, who knows?
Harmittaa vaan kun tuo yksi mätä omena on pilannut uskon muihin hyviin omppuihin laarissa.
Niin harmittaa, sillä olen vain tullut miesten suhteen varautuneemmaksi. Voi sentään, minkä opetuksen annoit helteisenä kesänä vuonna 2010. Niitä hyviäkään muistoja ei kannata enää palautella mieleen.
Deittikaverini oli julma, katkera ja anteeksiantamaton luonne, jota olen ruvennut pelkäämään. Hän oli aina oikeassa. Sovin nyt näin yksipuolisesti: pidä katkeruutesi, pidä julmuutesi, pidä pelisi. Minä pidän omalta osaltani varani.
Helteisenä elokuun alkuna tämä meidänkin "romanssi" alkoi.Nyt kun oikein muistelen, niin minäkään en koskaan osannut tehdä mitään oikein.
Oli vääränlainen kampaus, vääränväristä huulipunaa, sängyssäkin minulle oli paljon opetettavaa, juurikaan mitään en tehnyt oikein.
Ehkä mieli jotenkin suodattaa nuo ikävät asiat ja vain ne harvat hyvät jäivät mieleen.
Uskotaan parempaan tulevaisuuteen.Onneksi moni muu asia on hyvin.Vain tämä pieni osa elämästä pirstoutui.Nyt on aika korjata säröt.
ps. tapasitteko aika pian kun olitte netissä "törmänneet?"Minulle hän ei kirjoittanut kuin kerran, heti antoi prepaid numeronsa.
Vastaus kysymykseen, tapasitteko pian netissä "törmäämisen" jälkeen.
Kyllä, hänellä oli todella kiire tavata, itse olisin jarrutellut sitä. Tapasimme varmaankin jo seuraavalla viikolla ja jos tapaamispaikkaa ei olisi sovittu niin tarkasti, en olisi tunnistanut, sillä niin paljon hän poikkesi kuvista. Hieman säikähdin.
Mutta treffit tuli, että heilahti!
Moukkia riittää, itse tapasin netin kautta miehen joka kans oli niin itseään täynnä kun olla voi, ei mitään tapoja.
Empä enää hae ketään, elän mielummin ilman miestä kun kärsin jonkin moukan takia.
Hyvä oli täällä käydä ja huomata, miten on muitakin joilla ikäviä kokemuksia miehistä.
Pelimies antoi yksityisen sähköpostiosoitteensa (varmaankin yhden niistä monista) samana päivänä, kun aloitimme kirjoittelun E-kontaktissa.
Puhelinnumeroaan hän ei antanut koskaan, koska puhelin oli äänettömällä jne.
Hän naureskeli pirullisesti, että turha hänelle on soitella, koska hän ei vastaa mahdollisiin puheluihini.
Hän kyllä kertoili naisista, jotka olivat soitelleet hänelle mikä missäkin asiassa.
Kaikki oli joka tapauksessa hyvin salaperäistä ja outoa tämän "poikaystävän" kohdalla.
Ei taida olla sama peluri, koska tämä "minun" hemmo ei halunnut kirjoitella, heti vaan puhelemaan.Numero oli tietenkin prepaid, ja niitä oli useita.
Tältä yhdeltä senssipuhelimelta sitten löysinkin nämä 300 viestiä eri naisilta.
Kuvia ja tekstiviestejä K-18 kamaa.
Kaipa hänellä joku sairaus oli näiden kuvien ja viestien suhteen ja löytyy niitä näemmä naisiakin jotka ovat valmiita aivan mihin vaan.
Minusta hän sanoi, että voisin olla enemmän huithapeli, niin hän voisi olla kiinnostuneempi.
Siis sellainen joka ei kysele, odota, kyseenalaista mitään, on vain onnellinen kun joku käy joskus söhäisemässä.
Ilmesesti näitä huithapeleita sitten löytyy, minä kun odotin normaalia parisuhdetta ilman salasuuksia.Metsään meni.
Me varmaan olemme ajastamme jälkeenjääneitä naisia. Jos uskaltaisin ja jaksaisin ja olisin omaksunut toisenlaiset moraalisäännöt, käyttäytyisin yhtä törkeästi kuin hän.
Välillä oli kyllä sellainen voittajankin olo hänen kanssaan. Ajattelin nimittäin, että JESS!, kukahan mahtaa nyt kaipailla piipahtelijaa, kun hän pyörähti makuukammarissani, ja petetään nyt sitten oikein urakalla. Kuka lienee sitten ollutkin kyseisinä hetkinä se ykkösnainen.
Pientä hupia siis sain, kun pistin mielikuvituksen kehiin.
Välillä tosiaan ajattelee, josko rupeaisi pelinaiseksi.No se on jäänyt vain ajatusten tasolle, ei minusta sellaiseen ole.
Minulle taas tuotti hieman hupia, kun tein feikkiprofiilin ja sovin hänen kanssaan treffit.Niin kiire hänellä oli tapaamiseen, että sopi jopa sokkotreffit, ei halunnut nähdä kuvaa, eikä soitella.
Kyllä oli kova hinku saada taas yksi hölmö kokelmiinsa.
Juttua riittäisi varmaan kirjaan asti näistä plyereistä,niitä on ja tulee aina olemaan, tämä nettimaailma tekee sen heille vielä helpommaksi.
Turha syyllistää naisia, aina tulee joku uusi sinisilmä, joka uskoo ja luottaa ihmisen sanaan.Näiden huijareiden taktiikka juuri onkin swe, että aluksi ollaan mitä ihanampia, normaaleja miehiä, saadaan nainen ainakin ihastumaan ja sitten pommi putoaa.
Sitä peluriksi ryhtymistä olen pohtinut itsekin, mutta niin alas en todellakaan halua vajota.
Ehkä se olisi helpompaa, jos munat roikkuisi haarojen välissä. Muutahan miehissä ei tarvita - ei ainakaan pelimiesten kerhossa.
KIITOS SISKOT lohduttavista kommenteistanne ja siitä, että olette kertoneet rehellisesti omat kokemuksenne. Jotenkin tuntuu, että olo helpottuu pikku hiljaa.
En märehdi enää sitäkään asiaa, kun pelimies kertoi yhdessä kesätapahtumassa, että hän kirjoitteli kontaktipalstalla olevalle naiselle, että mihin sinä sitä pimpsaasi säästelet, pistetään se käyttöön vaan.
Minä vain kuuntelin, mutta kai hän kehon kielestä huomasi, että en oikein tykännyt puheista ja ainakin ihmettelin. Nyt se tuntuu yhdentekevältä.
Olen nyt korottanut itseni pelurin valmentajaksi ja se tuntuu messevältä, joten mielessäni kannustan ja tsemppaan:
PAINAPAINA, JAKSAAJAKSAA - ANNA MENNÄ VAAN!!!
Minulla sama juttu.
Jotenkin tässä parin päivän aikana on olo helpottunut, kun on työstänyt näitä asioita ulos.Eipä näitä kahvipöytäkeskusteluissa ole juurikaan aiheeksi ottanut.
Nytkin tällä hetkellä tämä peluri on on-line ja todellakin ajattelen, että siellähän elämäsi tuhlaat, saat ehkä kassisi johonkin tyhjennettyä, show what? Pääsi on yhtä tyhjä kun on pussitkin ja pää se tulee vetävänkin käteen, muodossa tai toisessa.
Minuakin ärsytti kun hän puhui aina naisista vain siihen sävyyn, kuka on pantavan näköinen, eipä tarvitse enää noita juttuja kuunnella.Voi niitä uusia uhreja, niitä näille pelureille ikävä kyllä aina löytyy.
pelimies yrittää saada naisen itsestään riippuvaiseksi, eli ei vastaa puhelimeen ja nainen soittaa ja soittaa, se on heidän "menestymisen"salaisuus.
Pelimies ei naista kunnioita pätkän vertaa.
En kyllä itse perään paljon soitellut, vastavuoroista oli aikansa. Loppupeleissä se oli pelimies joka soitti ja soitti ja soitti ja soitti ja soitti... Jotkut on vähän liiankin intenssiivistä sorttia. Ehkä tarkoitus oli sitten kuitenkin suhteen lopettaminen sillä tavalla??
Uskon, että viikonloppuinen kirjoitteluni tähän ketjuun auttoi minua pääsemään 10 kk:n helvetistä.Viime elokuusta lähtien on tämä pelimies ollut ajatuksissani enemmän tai vähemmän.Kuitenkin niin, etten ole voinut elää ja ajatella niinkuin ennen häneen törmäämistään.
Jos näin on, että kirjoitteluni tänne antoi minulle vapaamman ja normaalimman olon, on tämä palsta auttanut enemmän kuin tarpeeksi.
Tietysti vertaistuellakin on osuutensa, kun on saanut lukea muiden kohtalosisarten kertomuksia.
Kesä on tulossa ja pelimies on enää harmaa raita elämän räsymatossa.
Luoja suojelkoon minua ja muita hänen kaltaisiltaan.
Tunteet olivat suuria, niin hyvässä kuin pahassakin.
Pelimiehiä on liikkeellä paljon... Määritelläänkö jotain pelimiehen toimintatapoja tähän? Mun mielestä pelimies on saalistaessaan erittäin aktiivinen, maileja satelee jatkuvasti ja jos et heti vastaa, niin närkästyy. Esittää myös olevansa mustasukkainen, tai mene ja tiedä vaikka olisikin.
Niin, ne suuret tunteet olivat minullakin todella pinnalla niin hyvässä kuin pahassakin. Siksi kain teinkin itselleni hallaa enemmän kuin lääkäri määrää.
Nyt on "laskun maksun aika". Rahallisesti minua ei jymäytetty, mutta muuten - asiat jäivät retuperälle, koska olin niin "rakastunut" ja rakkaushan oli yksipuolista ja sokeaa. Eniten kaiketi jymäytin itse itseäni.
Minä olin yksinkertaisesti yksinkertainen, enkä tiennyt, kuinka seurustella ja elää samalla normielämää. Kana mikä kana!
Tämä vertaistuki on auttanut todella paljon. Ehkä purin liikaakin pettymystäni tällä palstalla. Mitä tein väärin? Tein hallaa kaiketi loppupeleissä itse itselleni, kun menin tunteella enkä järjellä. Kai käsitin asiat ja suhteen laadun aivan eri tavalla kuin toinen osapuoli.
Toivottavasti miehet, eri puolelta Suomenmaata, kertovat omat näkemyksensä asioiden laadusta ihan rehellisesti ja suoraan.
Onneksi olin varuillani. Miehestä saisin ihan kivan kaverin. Ehkä