Olen rakastunut itseäni vanhempaan mieheen. Olemme seurusteleet kaksi vuotta. Hän on hyvin karismaattinen, älykäs,huumorintajuinen, kohtelias, taitava kaikessa mihin ryhtyy, menestynyt elämässä. Kaikin puolin juuri sellainen mies, jota arvostan ja ihailen. Minulla on ollut elämässäni kaksi pitkää suhdetta suurin piirtein ikäisteni kanssa, ja ei niistä sen enenpää.
Haluaisin mennä naimisiin tuon harmaahiuksisen ihastukseni kanssa, mutta miten on tuon ikäeron kanssa. Olenko 15-20 vuoden päästä vain rikas leski vai vanhuksen omaishoitaja ? Miten on tuon seksin kanssa, kuinka vanhaksi se miehillä onnistuu ? Tällä hetkellä ei ole mitään ongelmia. Hän on hyvin viriili ja pitää huolta kunnostaan ja terveydestään.
Miten on, sanonko, Tahdon ?
Haluaisin mennä naimisiin tuon harmaahiuksisen ihastukseni kanssa, mutta miten on tuon ikäeron kanssa. Olenko 15-20 vuoden päästä vain rikas leski vai vanhuksen omaishoitaja ? Miten on tuon seksin kanssa, kuinka vanhaksi se miehillä onnistuu ? Tällä hetkellä ei ole mitään ongelmia. Hän on hyvin viriili ja pitää huolta kunnostaan ja terveydestään.
Miten on, sanonko, Tahdon ?
Vastaukset 53
Vanhimmat
Sano vaan, jos sydämmessäsi niin oikeaksi tunnet. Noita mainitsemiasi murheita voi eteen sattua, mutta elä nyt, älä huomenna.
Voit olla myös sinä, joka kuolet ensi viikolla maantiellä. Tai vuoden kuluttua kohdunkaulun syöpään.
Mutta olit silloin uskollinen tunteillesi.
Rakkaus on hieno asia. Ainutlaatuinen.
Niin on. Mutta mitä teet "kuka lähtee", jos postiluukustasi tuleekin aamulla pöpelikön-sanomien sijasta vuohipukki, ja pukkaa poksauttaa sinua polveen niin, että vinkuu?
Siinä ei silloin täältä http://bit.ly/Osallistujat löytyvät rakkausmittarit paljoa auta, vai mitä olet mieltä?
minä n. 30v ihastuin aina harmaapäisiin 50v-60v miehiin, ihmettelen nyt 60v kun en ottas itseäni vanhempaa miestä enää.
Miehet näyttää kyllä charmikkailta, mutta voi miten paljon heillä on kaikenlaista kremppaa ja mieli matalalla usein.
Tietysti jokainen tekee kun itse tuntee, mutta kyllä naiset ei vanhempana halua vanhempaa miestä, liekö sama mielihhä kun nuorempia katselevat.
Jos olet ihastunut ja 'rakastunutkin', niin miksi ihmeessä pitää kysellä tyhmiä. Huominen tulee vastaan myös nuoremman kanssa, eikä se saata olla yhtään sen ruusuisempi. Nuoremmatkin sairastuvat ja menettävät potenssinsa syystä tai toisesta.
Mutta kun pohdit ja fundeeraat tulevia, niin sulla on pienoinen pelkoeste asiassa. Toisaalta, niinhän kaikissa suhteissa on ja joka iässä. Elä ja nauti nyt, huolet on huomena, elämä on sellaista.
Eihän tässä sinulla mitään huolta ole vaan hänellä - tai siis ainakin todennäköisyys on suurempi, että hän sairastuu vakavasti aikaisemmin/alkaa kärsiä vanhuuden oireista. Sikäli en ihan kannata tuota "huolet on huomenna" -ajattelua. Hän nimittäin halunnee sellaisen ihmissuhteen, joka kantaa myös sen vanhuuden yli eli ihmisen joka on tarvittaessa vaikka omaishoitaja. Jos et siihen pysty sitoutumaan niin tee se ainakin selväksi jo etukäteen.
Niin, voi olla että olet mitä vaan, sitä ei kukaan tiedä eikä voi kertoa: kukaan ei ole ennustaja. Miehillähän seksi kyllä onnistuu sen paremmin ja vanhemmaksi, mitä paremmin itsestään huolehtii. Tupakoitsijat, ryyppymiehet ja huonokuntoiset (myös sairaan lihavat) menettävät pontenssinsa (ainakin siis osittain ja ongelmmia alkaa ilmetä kasvavissa määrin) siinä 4kympin jälkeen, yleensä. Ja siis ehkei vaikka pelkkä tupakointi vaikuta niin, jos lenkkeilee ja muuten huolehtii itsestään, tai lihavakin saa jonkun verran olla, se on yksilöllistä mikä on verenkierrolle liikaa. Mutta että ehkä ymmärrät.
Ja mitä enemmän seksiä on, sitä paremmin se toimii, - ja mitä vähemmän paineita seksistä (esim. siis omia "minä olen ikuinen sonni" paineita, mitkä aiheuttaa pelon siitä kun ei seiso... ja kun erektio ei enää ole satavarma, niin pelko taas aiheuttaa... ). Intohimoisesti seksiin suhtautuvat yleensä sekstaavat pidemmälle kun pornosuorittajat. Suoritukset heikentyvät, intohimo ei.
Miehet voivat harrastaa seksiä kyllä vaikka 80-vuotiaiksi jos vaan huvittaa, vaikka lääkkeitten avustuksella: nykyäänhän on apuja, että siinä mielessä hyvä juttu. Mutta eri asia on haluatko sä sitä miestä enää kun se on 80-vuotias. En sano, että kaikilla kauneus olisi vain pintaa: monet asiat voivat tehdä ihmisestä seksikkään, mutta... ei voi tietää.
Toisaalta, jos teillä olisi hyvä ja hieno avioliitto vaikka 15 vuoden ajan, olisiko seksi todella se sinun syvin syysi liitolle ja kuuluuko sen olla niin?
Niin, mies todennäköisesti kuolee noin 20 vuoden päästä. Se on totta, moni kuolee ennenkin 80 vuotta, sellaista se on. Ja jos naimisiin menet, otat riskin omaishoitajuudestakin, mutta eikös se kuulu avioliittolupaukseen "niin myötä kuin vastoinkäymisissä"? Mitä sinä lupaisit avioliitolla sitten? Hylätä hänet, kun vanhuus todella iskee? Ottaa vaan parhaat päältä? Tahtoa rakastaa sillai kun huvittaa ja viitsii? Ihastuksen kanssa ei mennä naimisiin, vaan rakkauden. Mutta rakkaus on siis paljon myös tahtoa, sitoutumista, luopumista. Se, sanotko tahdon, riippuu täysin siitä, mitä se sinulle merkitsee ja mitä luulet silla saavasi, nyt tai muitten kanssa. On vain yksi syy sen jälkeen mennä naimisiin: syvä rakkaus toista kohtaan.
Mikäli kuitenkaan et ole valmis riskeihin, niin eläkää ja nautiikaa ilman liittoa, ollen rehellisiää toisillenne ja eläen hyvää elämää: mutta ilman valheellisia lupauksia. Sekin on ihan hyvä vaihtoehto.
Minä, 56-vuotias mies, olin vastaavassa? tilanteessa taannoin. 36-vuotias nätti yh-nainen halusi ties minkälaista liittoa kanssani, mutta tuumin että ei helkkari: 10 vuoden kuluttua minä olen jo väsynyt vaari ja hän parhaassa iässä oleva nainen. Ei siis tule toimimaan, joten otin riittävästi etäisyyttä.
Niinpä, totuus on se että vanhuus tulee ja tekee tehtävänsä ja tuossa loppupäässä muutokset tapahtuvat nopeasti. Nyt voi olla hyvä, mutta onko korvikeisä.
Olet siinä iäsää, että luultavasti haaveilet vielä jossakin vaiheessa lapsesta, tämä onkin sitten juttu toinen, jaksaako isä olla mukan lapsenhoidossa, kestääkö lapsen kiukut ja sairaudet. Lapsi 10 ja isä 70 vuotta, saat itse kantaa huolta pian kahdesta lapsesta, joista toinen eli miehesi voi olla erittäin hankala.
Kannattaa miettiä, mitä pitkällä jaksolla haluaa ja mitä mahdollisesti jaksaa. Kulutko itse loppuun ennen aikojasi.
Itsetuntoko siis petti ?
Kyselee nätti yh-äiti (joka tosin ei halunnut liittoa itseään 15 vuotta vanhemman miehen kanssa, koska tuli kohdelluksi niin huonosti).
Kyse oli lähinnä realistisesta ajattelusta. Lisäksi tuo nainen oli, sanoisinko, eri piireistä kuin itse olen. Lasten murkkuikäkin olisi pitänyt kokea uudestaan.
Naimisissa minä olen, joten kyseessä oli ns. seireenin kutsu. Avioliittohan ei tunnetusti ole este vaan hidaste..
Kyllä, sano: Tahdon. Mies pysyy viriilinä vanhuuteen asti, kun saa elää nuoremman naisen kanssa. Ja onhan hän muutenkin miesihanteesi.
ei naiset katso sitä heti, miten seksi toimii kun ikää tulee :), miehet huolissaan tuosta viriiliydestä aina näköjään, kyllä se muu on tärkeää eli miten luonteet ja elämänasenne natsaa.
Sano vaan tahdon!
Saat rahat ja talot, kun ukko kupsahtaa ja tuon ikäiset ei oo niin
ranttuja, vaikka käyt välillä omat hampaat omaavankin kanssa naimassa.
Mukava on itsestänikin naitattaa itseäni vanhalla miehellä, kun ottaa hampaansa pois ja nuolee pillun niin taivaallisesti!
Muuten en kyllä suostu suutelemaan haisevaa suutaan, mutta alapää tykkää!
Ja nykyään on vanhainkodit, mihin voi ukon työntää, kun tulee vaippaikään! ;D
Mitä tuota miinuksia annatte, kun ihan saletti juttu!
Ette kait te vanhat kurpat nyt tosissanne usko, että rakkaudella mitään tekemistä
enää olisi...? ;)))
Joo sano tahdon 5-10 v päästä jos vielä siltä tuntuu mutta 100%:ttia ,ei varmasti tunnu.
Joo, ja ei VARMASTI tunnu!!! ;)))))
Olen ollut 20 vuotta naimisissa itseäni 21 vuotta vanhemman miehen kanssa, nyt olen 62 v. Eikä mitään ongelmia, 83 täyttävä mieheni ei ole juurikaan muuttunut kymmenessä vuodessa, sama iloinen ja huumorintajuinen paskeripäinen mies, maala tauluja ja kirjoittaa. On hoitanut kaikki kotityöt jäätyään 65 vuotiaana eläkkelle. Seksikin sujuu, aivan tarpeeksi tämän ikäisen naisen tarpeisiin. Ja olen pannut merkille, että sellaiset vahvat luenteenpiirteet vain voimistuvat iän myötä. Nyt olemme kummatkin eläkkeellä ja kesällä lähdemme neljäksi kuukaudeksi purjehtimaan. Sano vaan tahdon , jos sydämmessäsi siltä tuntuu.
sorry, piti korjaamani, ei paskeripäinen, vaan paskapäinen...
Korjauksella juttu kuulostaa tosi ouvolta, ellei peräti ristiriitaiselta. Vai sattuiko 19. päivä olemaan kova riita, jonka seurauksena paskeripää muuttui paskapääksi. Kandeisko nukkua yöllä.
hmmm...alkaa vissiin se ikäero nyt kuitenkin rassaan?
Pitäskö saada nuorempaa mulkkua...yleensäkkin seisovaa mulkkua jo
haaroihin?
..meinaan, ei tarttis kärttyillä?
Joo, varmaan oli sama tyyppi...
jaa, ei kai dementtia vaivaa jo itseäsikin, kun et tuota muista??
Voitte kai olla yhdessä ilman avioliittoakin? Jos epäilyttää vihille meno, älä tee sitä.
Toisekseen, ikäero on suuri ja vaikka kuinka rakkaudesta puhutaan, on tunne sellaisenaan ohimenevä.
Jatka kuten tähänkin asti, miksi muuttaa hyvää ja toimivaa tilannetta?
10 vuosen päästä sinä haluat viettää vielä menvää elämää mutta miehesi melkein 70 kymppisenä istuu mukavassa tuolissa ja katselee tv ja oahimmassa mahdollisessa tulanteessa olet joko omaishoitaja ja sitten kun miehesi ei kykene seksiin niin joko hankit nuoremman rakastajan tai sitten olet ilman seksiä. En näin 50v miehnä ainakaa suosittele noin vanhaa miestä ottamaan. Otappa itseäsi kymmenen vuotta nuorempi mies niin eitartte leskenä olla. Paras ikä puolisolle on - 5 vuotta siistä mikä on oma ikä.
"vuosen?"
"Menvää?"
"oahimmassa?"
"tulanteessa?"
"miehnä?"
"siistä?"
Ei helevata, jätkä 50v ja joutaisi jo sinne vanhainkotiin tuonkin papan sijasta........
:D
tÄMÄ ON SITÄ PILKUN NUSSIMISTA JA KIRJOITTAA YHTÄ NOPEASTI KUN AJTTELEE NIIN NÄPPÄILYVIRHEITÄ TULEE MUTTA JOS ON LUOVALLA AJATTELULLA VARUSTETTU HENKILÖ NIIN ASIAN SAA LUTTUA MUTTA JOS ON TOLLO NIIN MENE TAKAISIN KOULUUN OPETTELEMAAN TEKSTIN YMMÄRTÄMISTÄ.
"ajttelee"
"luttua"
...joo, lopeta poika se pulun nussiminen ja opettele kirjoittamaan oikein!
Missä niin snaotaan että pitää oikein kirjoittaa. Suomi on vapaa maa ja kirjoittaminenkin vapaata.
Oikein kirjoittaminen auttaa tuntemattomia ihmisiä ymmärtämään, mikä on sinun asiasi, tarkoituksesi, pointtisi ... jutussa. Sinä et kykene ilmaisemaan itseäsi täällä muuten kuin kirjoittamalla oikein ja hyvin, mutta ok; sinä haluat jostain syystä ilmaista itseäsi huonosti, se kertoo sinusta.
Kyllä on taas ahdasmielisiltä tippinut miinuksia paljon. Helpottaisiko, jos avartaisi ja laajentaisi näkemyksiään edes vähän ?
miinuksia?
oletko jotenkin vajaa?
Mitä miinuksia?
nuo kaksiko? ja paljon? ;D
Jos nainen haluaa itseään paljon vanhemman miehen, niin kyse on isän rakkauden kaipuusta. Kysynkin nyt sinulta, että millainen oli sinun isäsuhteesi? Saitko isäsi huomiota, ihailua ja kannustusta? Olitko isän prinsessa? Suuresti epäilen, että sisälläsi on pieni tyttö, joka etsii isän rakkautta näistä vanhemmista miehistä. Kuka nuori nainen haluaisi itselleen oikeasti 25 vuotta vanhemman miehen, jos kyse ei olisi jostain psyykkisestä isän rakkaudesn korvikkeesta?!
Höpön löpön, hankkikaa jo isän kaipaajat aivot! Ihmiset ovat kautta aikain ihastuneet ja rakastuneet eri ikäisiin ja vaikka olisi hyvät, molemmat vanhemmatkin. Sitä vaan pitää selitellä toisia (väärin) analysoimalla omaa suvaitsemattomuuttaan ja kapeakatseisuuttaan. Oletko kokematon? Oletko nähnyt miten asiat maailmassa toimii? Ei ainakaan aina saman kaavan mukaan ja aika paljon ne näyttää ihan samanikäistenkin suhteet vaihtelevan. Todella, nää on jo niin koluttu että luulisi tällaisten kirjoittajien itsekin tajuavat miten lapsellisia ovat. Ihmisen saattaa haluta ihan koska se on mukava, ihana ja sen kanssa synkkaa, niin outoa kun se noinkin sielukkaalle ihmiselle voi olla, kaikille edes se seksi ei ole suhteen pääasia ja rakastaa voi monella tapaa. Sitä ei ehkä kaiken oman sielukkuuden syöveressä ymmärrä, mutta ihmisissä on paljon muutakin rakastettavaa kun pelkkä ulkokuori ja seksi: ja seksikin useimmiten onnistuu ihan vanhuuteen saakka.
Siinä missä nuoruus tuo intoa tuo ikä kokemusta.
Paitsi siis... Ehkä sinulle siis? Oletan, siis luulen, että kun ihminen kuitenkin itsensä kautta asioita ajattelee, et ole paljoakaan ihailtavaa pääomaa saanut vanhetessasi... Minä kuitenkin tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat. He ovat kauniita 20- ja 40- ja 50-vuotiainakin (siis vanhuuteen saakka myös), mutta mitä vanhempia he ovat, sitä enemmän he osaavat ottaa rennosti, keskustella, suvaita, olla avoimia ja avarakatseisia, ja he tuntuvat saavan henkistä pääomaa niin paljon, että itse ymmärrän hyvin mikä heissä viehättää. Kun kuitenkaan ei ulkoisesti kuorestakaan muutu kun se, että nahka vähän löystyy, monet ovat hyvässä fyysisessäkin kunnossa hyvin, hyvin vanhoiksi saakka.
Tietenkään, tämä ei koske kaikkia, jotkut tuntuvat jäävät siihen teini-iän kehitykseen kiinni ja kasvavat aikuisiksi vain "kuten kuuluu" ja omien aivojen käyttö kuolee hyvin nuorena. Viimeistään 30 ikävuoteen. Jotkut taas ovat luonnostaan vaan päsikuita. Silloin taas ymmärrän hyvin, ettei se 60-vuotiaalla (-kaan) paljon viehätä, kun ei ole enää edes sitä pintaa.
Osa päästää itsensä lihaviksi ja huonokuntoisiksi (eikä kaikkia haittaa nämäkään) ja osa kyynistyy. Se ei tosiaan sitä hurmaavuutta tuo, mutta jos nyt miettii iän tuomaa kokemusta ja mahdollisuuksia, sitä mitä vanheneminen on parhaimmillaan, alkaa se vaikuttaa aika viehättävältä tosiaan. Mitä viehättävää sen sijaan on kokemattomuudessa, mustavalkoisuudessa ja kaikki tietävyydessä ilman mitään pohjaa, on täysi arvoitus. Ei niitä elämän kertojakaan 20-vuotiaista kirjoiteta eikä ne ketään kiinnosta. Näinhän se vaan on.
Ja samaan syssyyn varmuuden vuoksi sanon, että siis ymmärrän toki, että kaikissa on oma viehätyksensä, mutta ihan yhtä ihmeteltävää voisi olla, miksi kukaan haluaa seurustella nuoren kanssa? Kokematon, liian innokas tietoonsa nähden, lapsellinen jne. Ei siinä nuoruudessa aina mitään ihailtavaa ole. Ja kaikki myös vanhenee eri tahtiin, numeroista riippumatta. Osa on vanhoja jo syntyessään ja voi olla, ettei samanikäisistä löydy samanhenkistä seuraa edes, ja osalla taas... vastakohdat täydentävät toisiaan. Niin kauan kun on kyse aikuisista, vapaaehtoisista ihmisistä, kaikki saa olla mahdollista, ja myös sitä on. Rakkautta on monenlaista, eikä se rajoitu aina siihen minä juuri "sinä" käsität. Sitä ei aina voi analysoida eikä tarvitsekaan, ulkopuolinen kun ei toisten maailmaa tunne eikä siitä mitään tiedä.
Et ole sielukas vaan vähän typerä, sori vaan. Lue vähän lisää kotipsykologin kirjoja ja mieti pientä maailmaasi, varmaan järkytyt sinä päivänä kun tajuat, että maailmalla koko rakkaus ja avioliitto saatetaan käsittää varsin toisin, vilpittömästi, aidosti ja ihan samalla sydämen vakaumuksella. Ketä he siellä etsivät korvikkeeksi ja olisiko sinulla jotain opetettavaa heillekin... tai kenties opittavaa heiltä?
Tämä hyvä: twelve points!
ihanaa, ihailtavaa viisautta.
näinhän se on, kyllä se ihminen siellä kuoren sisällä viehättää, ja kakskymppisestä ei vaan oikein saa kiehtovaa..
Sinulle epäsielukas! Minkähän ikäinen mahdat olla? Oletko kenties nuori nainen, jolla on itseään parikymmentä vuotta vanhempi mies? Tunnen aika monta naista, jotka ovat itseään huomattavasti vanhemman miehen kannssa ja kaikilla on takanaan tämä isätrauma. Näillä naisilla on ollut huoni isäsuhde lapsena ja nyt sitä isän korviketta haetaan vanhemmasta miehestä.
En väitä,että näkemykseni koskisi aivan kaikkia ihmisiä, mutta sen mitä olen nähnyt kaveri ja tuttavapiirissä (joka on hyvin laaja), niin näkemykseni pitää täysin paikkaansa.
Luepas sellainen kirja kuin Harville Henrix: kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. Kirjassa kerrotaan, että "rakastuminen" ei ole koskaan sattumaa. Ihminen vetää alitajuisesti puoleensa juuri sellaisen ihmisen, joka tarjoaa ihmiselle sellaista kasvua, jota hän tarvitsee eheytyäkseen. Jokainen parisuhde antaa meille mahdollisuuden käydä läpi keskeneräisiä asioita. Kenellekään ei ole ollut täydellistä lapsuutta, koska täysin eheitä vanhempia ei ole olemassakaan.
Jokainen ihminen elää siis suhteessa, joka on hänelle tällä hetkellä se oikea. En sano, että olisi väärin olla 20 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jos se tuntuu oikealta, niin se on oikein ainakin nyt. Tärkeää olisi ymmärtää, että mitkä ovat omat kasvuhaasteet tässä parisuhteessa ja miten voin kasvaa ja kehittyä ihmisenä eheämmäksi ja kypsemmäksi. Missään parisuhteessa ei olla sattumalta. Parisuhteen tarkoitus on tuoda pintaan meissä kaikki käsittelemättömät tunteet ja keskeneräiset asiat, jotta voisimme kohdata ne ja eheytyä. Eheytyminen vie meidät kohti todellista itseämme ja sisäistä aarreaittaamme, josta kumpuaa elämänluottamus, aito ilo, rauha ja onnelisuus.
ei ei ja ei, ja ei tuolla ikäerolla, kymmenen vuoden päästä mies on jo 70, sinä 44, ei onnistu.
nyt on niin, että tuon ikäiset vain tuppaavat olemaan karismaattisia, on nimittäin sitä elämänkokemusta.
Hei sulle ja teille. Vanhemmiten Rakkaus on vahvempi, kestävämpi ja hyväksyvämpi. Meidän ikäero on toisinpäin: 55 minä ja Rakas 68. Kokemusta elämästä molemmilla todella paljon ja monipuolisesti. Välillä on tietysti riitoja, mut ikäerostaei juuri mitään! Tsemppiä ja kokemuksen voimalla...>
Älä mene koska sinun tarvii sitä mietiskellä.
Omaishoitaja olet muutaman vuoden perästä.
Vaikkei se ikäero tunnu nyt niin heti kun mies sairastuu se ikäero tuntuu sangen hyvin.
Meillä ei ollut kuin vaivaiset 9,5 vuotta ikäeroa ja kun hyväkuntoinen mieheni sairastui 46-vuotiaana hän oli todellakin vanha!
Niin, siis eihän sillä iällä ollut siis mitään tekemistä tuon asian kanssa?! Jos sun miehes ois sun kanssa täysin samanikäinen niin sun mielestä se sairastuminen ei tuntuisi vai? Oisko se ollut jotenkin kevyempää ja kivempaa, että no, kuolihan se, mutta kiva kun oli samanikäinen kuitenkin? Miten se olisi muuttanut asiaa?
46-vuotiaana hän ei ollut vanha, vaan sairas. Iällä ei ollut mitään tekemistä sinun leskeksi jäämisesi kanssa, hän olisi voinut sairastua vaikka samanikäisenä. Niinkin on joskus käynyt.
PS. Kaikki ei muuten sairastu edes vanhoina.
Noin kirjoittaa ihminen joka ei tiedä elämästä mitään.
Itse olen lähes saman kokenut,tosin hiukan vanhempana ja toisen sairastuessa se ikäero todellakin tuntuu.
46-vuotias ei ole vanha noin niinkus yleisellä tasolla..
Ikuinen kiistakysymys tuo ikäero.. Itse olen nainen ja seurustelen huomattavasti nuoremman miehen kanssa, ja ongelmia toki on, mutta haluamme kuitenkin yrittää ja katsoa, mitä tästä tulee. Ongelmat ovat samoja kuin samanikäistenkin parisuhteessa. Rakastamme toisiamme tällä hetkellä, mikä lienee se olennaisin asia. Emme voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, miksi miettiä sitä niin vakavasti etukäteen? Minä vanhempana voin sairastua, hänkin voi sairastua, loukkaantua vakavasti, kuolla.. ihan mitä tahansa. Jompi kumpi meistä voi ihastua johonkin toiseen (niin, sitä tapahtuu vanhemmallakin iällä).. Samat asiat ovat mahdollisia suhteessa samanikäisen kanssa. Olemme kaikki myös yksilöitä, kaikkia nuoria ei kiinnosta bilettäminen, eivätkä kaikki vanhemmat naiset kudo sukkaa keinutuolissa istuen. Jostakin syystä kaksi eri-ikäistä ihmistä on viehättynyt toisistaan, onko siinä jotakin aivan mahdottoman kauhean pahaa? Nykyään ollaan mielestäni aika suvaitsevaisia erilaisuuden suhteen: on homopareja, lesbopareja, bissejä, transvestiitteja, tummaihoinen ja vaaleaihoinen, ulkomaalainen ja suomalainen.. Miksi juuri iso ikäero on niin vaikea ymmärtää? Itsekin aikaisemmin ajattelin, että nuoret naiset haluavat hyötyä vanhemmista miehistä, tai nuoret miehet vanhemmista naisista, mutta kohtalon oikusta mielipiteeni on muuttunut. Me yksinkertaisesti vain rakastuimme toisiimme, huomattavasta ikäerosta huolimatta. Emme tiedä, emmekä haluakaan tietää, kauanko tämä kestää.. kestää minkä kestää, aiomme nauttia toisistamme siihen asti muiden mielipiteistä huolimatta. Mukavaa kesää kaikille, erityisesti suuren ikäeron pareille !
Tämä oli ihana; twelve points. Antaa uskoa ja luottoa omiin samansuuntaisiin ajatuksiin. Kiitos.
Just näin. Kyllä se on kaks ihmistä, sielua, jotka kohtaavat. Mä oon luopunut jo ajat sitten siitä ajatuksesta että rakkauden kuuluisi valikoitua niin että toisen pitäis olla nimenomaan vastakkaista sukupuolta ja esim. max 5 vuotta nuorempi/vanhempi. Kamalan rajoittunutta olis! enkä ees koe olevani hunningolla;)
Elä hetkessä ja nauti tästä päivästä ja tilanteesta nyt. Ikäero tulee kyllä jossain kohtaa vastaan ja sen myötä on parempi ettet sido itseäsi avioliittoon. Ei parisuhteen tarvitse olla loppuelämän kahle.
Seksihän toimii niin kauan kun sokeri suussa sulaa : )
Kysyn sinulta, että mitä oikein haet pappasuhteessa? Voihan mies olla "viriili", mutta kyllä jokainen meistä vanhenee tahtoipa tai ei. No, jos ajattelet tässä ja nyt suhdetta eli päivä kerrallaan, niin ok, mutta biologinen kello kyllä raksuttaa ja vielä ei ole keksitty mitään ikiliikkuja ihmisiä. Itsekin olin aikoinani rakastunut ja ihastunut 20-vuotta vanhempaan mieheen ja yhtenä päivänä yhtäkkiä tajusin, että olenko nyt järkevä, vaikka menetinkin sen myötä talot ja mannut ei kyllä surettanut. Kyllä suuri ikäero on niin suuri haaste, että suosittelen jokaiselle pysyttäytymään vaan oman ikäpolven suhteissa. Toiseksi vanhat miehet sitten ajan kanssa alkaa pissiin pitkin nurkkia ja onko se sitten kivaa naiselle, joka on parhaassa iässä.
Yksinkertainen, yksiaivoinen, yksipuolinen ... tapa tarkastella elämää ja sen ilmiöitä. Ettet vaan olisi mieäs.
Tuota...etkö kärsi kuunnella ihmisten kannanottoja?
Miksi sitten kyselet täällä koko asiasta?
Tosiasiahan on, että kun on paljon ikäeroa, toisesta tulee vanhus aikaisemmin, kuin toisesta?
Kyllä sen verran pitää olla realisti, että jos aikoo mennä paljon vanhemman kanssa naimisiin, pitää myös se asia käsitellä, haluaako alkaa jonkun ajan päästä toisen omaishoitajaksi ja viehättääkö yleensäkkään vaihdella vaippoja ja pestä jopa toisen persettä, kun toinen ei enää kykene itse siihen?
Nyt voi tuntua, että kaikki on hyvin, mutta vanhuus tulee KAIKILLE; sinullekkin, mutta paljon, paljon myöhemmin...
Toota: mitä mä kyselen ? Kelle sä kuvittelet vastaavasi ? Tai siis vastaat vasemman laidan mukaan "Iki-liikkujalle", mutta sanat ovat ilmeisesti osoitettu aloittajalle. "Vanhushoitajan" kannattaisi nyt vaan olla vähän tarkempi, jos ikä ei vielä vaivaa.
Onko sulle koskaan juolahtanut mieleen, että nuoremmillekin vaihdellaan vaippoja ja hoidetaan kaikki muutkin perusjutut. Alkodementtejä on aika paljon, eikä ikää vielä minkään vertaa ja Alzheimer-potilaita voi olla jo 50-60 -vuotiaissakin.
ap mies ei ole alkoholisti, ja on just tuo 59v eikä vielä ole todettu alzheimerin tautia.
Sairastua voi kukatahansa jopa lapsetkin, saatikka vanhat joilla sairastuvuus maksimoituu.
tottakai sanot tahdon, elä tässä ja nyt, älä murehdi sellasta mikä ei ole vielä edes tapahtunut, ota elämä vastaan niinko se tulee nauti ja ole onnellinen.
Tiedä vaikka sinä sairastuisit tai kuolisit ennen häntä, ei se aina ole niin et vanhemmat menee ekaksi.