Näin ruokakaupassa pikkutyttömäisen, surumielisen ja hajamielisen näköisen naisen. Vähän Kati Outisen näköisen, mutta enemmän hajamielisen ja vähän vähemmän surumielisen oloisen. Pikkutytön näköisen, mutta joistain asioista, kuten silmäkulmista, huomasi että nainen oli varmaan 30-35 vuotias.
Rakastuin samantien, kun katselin sitä naista. Eikä ole edes paljon liioittelua vaikka käytän sanaa rakastua. Ja vaikka en yleensä enää keskity arkipäivässä tapaamiini naisiin ollenkaan, kun tiedän etten niille kuitenkaan kelpaa.
Näin sen katsomassa samaa hyllyä jonka luona olin äsken ollut itse. Se otti koriin samoja tarjouksessa olevia etnisiä ruokia, joita itsekin otin. Ja se katsoi hyllyä samalla tavalla innostuneena kuin minäkin katsoin niitä tarjouksessa olleita spesiaalituotteita. Sitten se otti samat pussit sieltä hyllystä kuin minäkin olin äsken ottanut, ja hymyili hetken. Sitten naamalle palasi sama surumielinen ilme. Silloin tiesin, että tuossa on nainen jonka kanssa haluaisin olla. Omituista ehkä... en tiedä.
Loppujen lopuksi en tietenkään tehnyt mitään muuta kuin katselin sitä. En olisi osannut sanoa mitään sulavaa ja supliikkia. Olisin vain tölväissyt jotain noloa jos olisin alkanut puhumaan sille.
Vielä kassajonossa katselin sitä naista kun se pakkasi ruokiaan. Sitten kassatyttö sanoi "hei" herätti minut unelmoinnista.
Rakastuin samantien, kun katselin sitä naista. Eikä ole edes paljon liioittelua vaikka käytän sanaa rakastua. Ja vaikka en yleensä enää keskity arkipäivässä tapaamiini naisiin ollenkaan, kun tiedän etten niille kuitenkaan kelpaa.
Näin sen katsomassa samaa hyllyä jonka luona olin äsken ollut itse. Se otti koriin samoja tarjouksessa olevia etnisiä ruokia, joita itsekin otin. Ja se katsoi hyllyä samalla tavalla innostuneena kuin minäkin katsoin niitä tarjouksessa olleita spesiaalituotteita. Sitten se otti samat pussit sieltä hyllystä kuin minäkin olin äsken ottanut, ja hymyili hetken. Sitten naamalle palasi sama surumielinen ilme. Silloin tiesin, että tuossa on nainen jonka kanssa haluaisin olla. Omituista ehkä... en tiedä.
Loppujen lopuksi en tietenkään tehnyt mitään muuta kuin katselin sitä. En olisi osannut sanoa mitään sulavaa ja supliikkia. Olisin vain tölväissyt jotain noloa jos olisin alkanut puhumaan sille.
Vielä kassajonossa katselin sitä naista kun se pakkasi ruokiaan. Sitten kassatyttö sanoi "hei" herätti minut unelmoinnista.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se oli ostamassa tarvikkeita kynttiläillalliseen ukollensa ja itsellensä. Surumielinen ilme johtui viikon takaisesta kissan kuolemasta ja kuukautiskivuista.
Se oli kaupassa toisen naisen kanssa. Toinen nainen oli läski ja tätimäinen, vaikkakin samanikäinen. Ne liikkuivat kaupassa erikseen ja tulivat vasta kassalle yhteisten tavaroiden kanssa, siksi kerroin pelkästään siitä pikkutytön näköisestä naisesta.
Naiset ostivat kissanruokaa, joten kissa oli herännyt kuolleista henkiin, ja kynttiläillallinen oli luultavammin naisten kesken, joko kämppisten yhteinen illallinen, tai lesborakastavaisten romanttinen illallinen.
Ok. kissa on siis elossa, hyvä! Jos se toinen nainen oli sisko tai naapuri jonka kaa meni kimppakyydillä kauppaan. Mut karsee hedari tai menkkakivut saa naaman norsunvitun näköiseksi. Voihan olla että pomo ei maksanu palkkaa ajallaan tai mies jääny työttömäks ja nainen ajatteli piristää sitä.
Ei kai naapurit osta yhteiselle laskulle tavaroita?
Ei kai, ellei toinen sitten lainannut, jos vaikka myrkynsyönyt oli persaukinen.
Mä ostan siskon kaa yhteiseen laskuun ja maksan kauppareissun jälkeen omat ostokset. Toinen maksaa, toinen pakkaa. Nopeaa.
Siskoja ne eivät voineet olla, siitä olen lähes takuuvarma. Niiden ulkonäössä ei ollut yksinkertaisesti mitään yhteistä.
No sit muuten vaan tuttuja...
Käyppä kyseisessä kaupassa useamminkin samoihin aikoihin. Voit nähdä naisen uudelleen!
Sit vaikka kysyt jotain jostain tuotteesta että sopiiko tää semmoseen ruokaan tms. Luulis et naiset auttaa yhtä mielellään miestä kaupassa kuin mies naista esim. huoltoasemalla.
Äläs nyt, minulla on kolme siskoa ja minua ei osata yhdistää kahteen vanhempaan siskooni juuri lainkaan.
Ei siskot aina näytä toisiltaan.
Oliko se nainen niin kuin toi joka istuu
http://www.indielisboa.com/movie_detail.php?lang=NaN&movie=1337_01
Olisit vaan sanonut jotain noloa sille, se voi olla somaa.
Romanttisissa komedioissa on somaa, kun mies sanoo naiselle jotain noloa.
Tosielämässä on noloa, kun mies sanoo naiselle jotain noloa.
Tosielämässä nainen vain ajattelee, että mies on pölö. Eikä edes näytä Hugh Grantilta.
Mutta jos se nainen on sortiltaan mölö niin voihan tuo sitten toimia.
taas sanatonta viestintää....
Tosi söötti aloitus.
Itse näen toisinaan samankaltaisia naisia kaupassa. Eivät he välttämättä ole mitään pikkutyttöjä ja ikää enintään se 30.
Jotenkin ikävä mennä juttelemaan kun itse ei ole mikään komistus ja ehkä vähän jäykkä sotilaallisen särmä tyyppi.
Ainakin itsellä liikahtaa joskus sisällä jotain kun heillä on ehkä hieman surumielinen ilme ja osa hymyilee vienosti joskus joilekin asioille. Heidän mielenliikkensä tuntuu olevan välillä niin helppo lukea ja tuntuu että siellä on jonkinlaista herkkyyttä, aitoutta ja viattomuutta takansa.
Osa naisista taas tuntuu niin kylmiltä, ulospäinsuuntautuneilta nartuilta tai niin tyhjiltä kuorilta heihin verrattuna.
En itedä miten lähestyä tuollaista naista. Kertoisin jos osaisin. Joskus olen yrittänyt, mutta pari on lähtenyt karkuunkin.
Ehkä en ollut tarpeeksi komea tai jotain.
Mutta kyllä niitä vaatimattomammankin näköisiä ja hiljaisia naisia katsellaan sekä lähestytään.
Heitä taitaa vain kiinnostaa ne kovapuheisimmat öykkärit tai elostelijat kuten kaikkia muitakin naisia.
mä käyn useastikin kavereiden kanssa kaupassa, ja usein myös niin, että maksetaan tavarat samasta ja toinen antaa sitten oman osansa kaupan ulkopuolella takasin. Säästää jonottamisessa ja onhan se mukavampaa käydä kaupassa jonkun kanssa.
Turha kai alkaa mitään piruja maalailemaan seinille miehestä ja kynttiläillallisesta, ja pilata aloittajan ihanat tunteet.
Nyt vaan jatkossa kiinnität huomioo esimerkiks siihen, onko sormusta sormessa jne. jos naista vielä jossain näet. =))
Mitä siinä oikeasti menettää, jos menee juttelemaan jollekulle? Henkilökohtaisesti en ainakaan pistä pahakseni, jos joku jututtaa kaupassa, lenkillä tms., jos vain ihminen ei liian tungettelevaksi käy. Jutella voi ihan niitä näitä: esim. todeta jotakin ostoksista, säästä....jostakin neutraalista asiasta. Tosin itse en noita keskusteluja välttämättä ajattele vastakkaisen sukupuolen lähestymisyrityksinä, vaan ihan mukavina kohtaamisina (Tosin on minua joskus kosittukin ihan tuntemattoman ihmisen toimesta - en suostunut ;D). Itsellä on tapana "hömelöidä" hajamielisenä monenleisissa tilanteissa ja niissä tilanteissa helpostikin tulee jututetuksi. Varmaan se oma "vaarattomuus" aiheuttaa sen, että ihmisten on helppo lähestyä. Pahinta mitä se jututettava voi noissa tilanteissa tehdä, on se, että hän lähtee pois tai sanoo jotakin tylyä. Tuollaiset reaktiot taas kertovat siitä, että kyseessä ei ollut kovinkaan mukava ihminen tai, että ihminen on ujo ja hämmentyi.
"Mitä siinä oikeasti menettää, jos menee juttelemaan jollekulle? "
EI VARMASTI MITÄÄN:
JOTEN NYT KAIKKI NAISET JUTTELEMAAN JA TEKEMÄÄN ALOITTEITA MIEHILLE!
Miehethän ja rohkeimmat naiset niitä jo tekevät, hiiret ovat sitten erikseen.
Niin...eihän naisiakaan kukaan kiellä olemasta aloitteellinen. Puolin ja toisinhan tuo menee. Ja itse ajattelen, että keneltäkään ei ole pois, jos ystävällisen sanan sanoo jollekulle jossakin ja ihan riippumatta siitä miten viehättävä ja kiinnostava ihminen on. Eihän se, että keskustelee jonkun kanssa merkitse sitä, että naimisiin on mentävä. Välillä on hullunkurista se, että juuri sen parin etsimisen takia, ihan normaali vuorovaikutus menee ihan hullunkuriseksi. Kaikki ovat vain potentiaalisia kumppaneita tai sitten ei mitään.