Vastaus; on
Hähä! :D
Hähä! :D
Onko masennus sama asia kuin laiskuus?
vili.
4594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
masennus voi toisinaan laukaista hmm... hyvinkin aktiivista toimintaa, kun masentunut löytää sen masennuksen lähteen ja suuntaa vihansa toimintaan itsensä sijaan ....
Ei ole. Se on perintötekijät (masisgeenit) ympäristön mahdollinen kuormitus.
ei, mutta se aiheuttaa mm laiskuutta
vihan kääntäminen sisäänpäin lamaannuttaa ... tottakai ... mutta se mikä näyttää ulkoisesti lamaannukselta masentuneen mielentilassa on, taivas tietää, aivan jotain muuta ... jos vain masentunut osaa oman itsevihaenerrgiansa oikein oivaltaa ..
zen
Oisko kuitenkin laiskuuttakin parempi sana kuvaamaan, toimintakyvyttömyyttä ja aloitekyvyttömyyttä, jota masennuksesta seuraa?
Mun mielestä se ei ole laiskuutta, jos on henkisesti jumissa eikä kykene. Lamaantuu. Se on verrannoillinen tilanteeseen, jossa ihminen on suohon uponnut vyötäröään tai syvemmälle myöden ja siinä tilanteessa käskettäisiin juoksemaan suosta pois.
Kun on jo uponnut, ei ole helppoa vaan nousta suit sait. parempi, kun osaisi huomata upottavat kohdat ja kiertää ne. Vaan eihän sitä aina osaa.
vastaus: ON. Ehdottomasti on. Kaikki masentujat ovat teeskentelijöitä jotka tekevät yhteistyötä nappikauppiaiden kanssa. Psyykelääkkeet ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan hauskoja kevyitä huumausaineita joita nämä laiskurit vetävät samalla kun lorvivat suoraselkäisten veronmaksajien rahoilla.
Ja Jumala antoi meille Venlafaxiinin ja rajattomasti aikaa olla onnesta soikeana, mitään tekemättä, kunhan vain käy valittamassa lääkärille vähän ahdistusta yms. paskaa. Paketti maksaa jotain 6 euroo. Parempaa kuin KOSSU.
(Lets set the world on fire... Yeah yeah, the world is set on fire by ignorant yeah yeah.)
Sisäänpäin käännetty vihan on eri asia kuin laiskuus.
Kelatkaa nyt. Maailmaamme on tehty hieno tapa olla täysin vapaa ja vastuuton, lapsenkaltainen olento. Ei tarvi kuin tyytyä siihen ettei asumus ole pramea eikä pääse (helposti) matikaileen tms.
Mutta ilmaista ruokaa, juomaa, rahaa ja päihteitä jotka valtio maksaa. Se on utopiaa jonka tajuaa vasta kun sitä alkaa elämään tosissaan. Jos ihminen tyytyy siihen että hän on pää sekaisin, saa ok safkaa ja haluaa nauraa seinille ja hengaa kavereiden kanssa välillä bissepullo käsissä niin suomi on todellakin oikee mesta tälle touhulle. Pitää vaan pyytää lekurilta suuremmat annokset psyykenappeja niin että pystyy niistä sitten keittelemään haluamansa koktailin, ja voi olla nuppi turvoksisa 24/7.
On luontevaa että kaikenlaiset burnout-rotat oravanpyörästä siirtyy tähän elämänmuotoon joka on rento, mukava ja naurattava kunhan löytää aivokemioilleen sopivat kombinaatiot. Siihenhän se koko masennusterapia kaikessaan tähtää: Että asiakkaalle tulee hyvä olo.
Tämän kaiken sanon vain siksi että pelihousut repeäisivät ja maailma ajautuisi kaaokseen.
Mä en ymmärrä mitä tarkoitat, mutta jos toi sopii sulle niin pidä se :)
Et ole koskaan masentunut, joten et voi asettua masentuneen asemaan.
Anteex nyt tuli niin alkeellista tekstiä jo megablondille että huh huh!
Kemiallinen masennuksen hoito on vain lääkebusinesta, joka perustuu vastuunsiirtoon. Monikansallinen lääkefirma lupaa ottaa kannettavakseen lääkärin vastuun masentuneesta potilaasta. Lääkäri on hoitanut hommansa kun kirjoittaa masennuslääkereseptin, jolloin hän ei saa kenkää. Toki masentunut voi haastaa lääkefirman oikeuteen, mutta jokainen tietää mitä on taistella tuulimyllyjä vastaan.
Itse asiassa, jos oikein tarkkoja ollaan, masennuksen hoito kuuluisi papeille ja papittarille. Mutta sekularisoituneessa yhteiskunnassamme shamaanin paikan on ottanut psykiatri, joka shamaanista poiketen useimmiten on tunnekylmä psykopaatti.
Terkkuja vaan kaikille tutuille
joo ja neliraaja halvauskin johtuu laiskuudesta liikkua ja tehdä töitä
Halvaantuneella on hyvin konkreettinen syy miksi hän ei pysty samaan kuin muut.
Masentunut on vain itsekäs ja kehttänyt "mielisairauden" johon nojaa kun selittää omaa jokapäiväistä valintaansa.
Masennus on viha.
99,9% ihmiset kuolee laiskuuttaan ne vain ei viitti enää edes hengittää
Rekat tappaa ihmisiä koska niillä on tappajan luonne!
vauvat paskantaa housuunsa silkasta vahingonilosta
suru
Tää oli varmaan sarkasmia? On ihan eri asia esittää masentunutta tai olla vähän väsynyt ja loman tarpeessa, kun olla oikeasti masentunut ja henkisesti halvaantunut. Kun ei osaa, ei pysty käsittelemään jotain umpisolmua, niin mitä veikkaat, aukeeko solmu sanomalla tee valinta?
Toki siinä kohdassa tehdään jo valinta, kun aletaan kapuamaan ylös sieltä pohjalta. Halutaan ylös sieltä ja käytetään konstit hyväksi millä nousta. Osa porukasta osaa ja pystyy kehittämään itse itselleen nousuveden joka nostaa kuilua pitkin ylös ja osa porukasta tarvii sen joka päästää sen nousuveden sisään nostaakseen sut ylös.
Osa valitsee dyykata sinne syvyyksiin, sekavaan sameaan veteen ... kunnes oivallusten ja 'ajan' kuluttua se muuttuu kirkkaaksi ja sieltä pohjalta löytyy kallio, kasvillisuutta ja värit takaisin elämään.
Pitää muistaa tässä yhteydessä, että musta on myös väri, joka pitää sisällään kaikki muut.
Vihan suhde suruun ... hmm... masennus on mielestäni normaali osa hyväksymis/anteeksiantoprosessia. Jos vaikkapa läheinen kuolee, siitä seuraa tietty sisäisten tapahtumien looginen jatkumo, jonka yksi vaihe masennus on.
Karkeasti: shokki, kieltäminen, agressio, sisäänpäin käännetty agressio (masennus), hyväksyminen, anteeksianto, irtautuminen
Kyllä. Toi on juuri sitä masennuksesta selviämistä. Sitten on vielä se osa joka jää pohjalle tai laittaa pisteen ollessaan pohjalla. Ne jotka ei nousseet koskaan ylös.
Tottakai se aukeaa. Masennus on sitä että ihminen itse alkaa tuottamaan sen liimaan joka sitoo hänet kiinni masennukseensa. Se on kokonaisuudessaan harhaa.
Juntit oikeistolaismieliset kaljaveikot ja yhteiskunnan tehostusta vaativat osakesijoittajat ovat - häkellyttävää kyllä - täsmälleen oikeassa näkemyksessään. Masentuneet pitää yksinkertaisesti hylätä ja kieltää että mitään sellaista on olemassakaan missään muualla kuin yksilön vapaassa mielessä.
Masentuneet käyttävät hyväkseen toisten ihmisten empatiaa ja väsyttävät rutinallaan koko yhteisön ja hankkivat erivapaudet liimailla itseään henkisesti sohvalle tai sängyn pohjalle tai mikä nyt onkaan sen ihmisen valitsema "kaava" jolla hän masennustaan ylläpitää.
Parasta lääkettä on se että nuo ihmiset pakotetaan jatkamaan elämää ja heidän läheisilleen suositellaan esim. välien katkaisemista jotta nuo psyykkiset masennusvampyyrit tajuavat lähteä juoksemaan samaan suuntaan kuin minne muutkin menevät.
(Manaan lieskoja)
Höpö-höpö, vittumaisuutta ne sen tekee.
Ei ole. Syvästi masentunut voi tehdä töitä, kun hullu. Paeta työhön, korvata sillä jotain puuttuvaa. Pitää itsensä kuin koneen käynnissä.
Masennus on henkinen umpikuja. Minusta tuo sanaa kuvaa ytimen. Kaikki siitä lähtevä seuraus on sen ytimen kuori, joka muodostuu masentuneen masennuksen ympärille.
Tautiluokituksessa ei erotusdiagnoosissa laiskuus ole sairaus, vaan oire sairaudesta, jonka syynä voi olla mielenterveydessä, huonossa fyysisessä kunnossa tms.
Terve ihminen ei voi olla laiska.
Luovuus viihtyy siellä missä kiireettömyyskin.
Sellainen, mikä näyttää ulospäin laiskuudelta, voi olla ihan jotain muuta. Ex-arkkipiispa Vikström kirjoitti hyvän artikkelin kiireettömyyden arvosta työelämän aliarvostettuna voimavarana ...
Kyllä terve ihminenkin voi olla laiska. Mukavuudenhaluinen ja laiska. Toki me ehkä ymmärretään sana laiska toisin. Mä käsitän sen siten, ettei ihminen viitsi vaikka pystyisikin. Ei ole mitään estettä ei vaan huvita tehdä.
Ei masentuneenakaan huvita tehdä, mutta ei myös pysty koska voi olla vaikeaa tarttua kiinni ja aloittaa. Vähän eri lähtökohta kun hälläväliä siksi koska voin olla tekemättäkin tai joku muu tekee. Onko selkee? :-)
Voi olla etten osaa avata mitä tarkoitan.
Laiskuus voi olla tietoinen valinta, toisin kun masentuneella se tulee ongelmasta tarttua, kyetä. Tjn. sellaista?
Erotuksena masentunut ei valitse, se ei kykene. laiska kykenee mutta valitsee olla tekemättä. Jotenkin noin voisin ajatella laiskuuden määriteltävän.
Masenutut näyttää ulospäin lamaantuneelta. Osittain käytös on varamasti symbolista. Samoin kuin ruokahaluttomuus, unen satunnaisuus tai ylinukkuminen, mielenkiinnottomuus jne ... kaikki oireet viittaavat siihen, että on aika kääntyä sisäänpäin, tuhota jotain, yleensä jokin haitalliseksi muuttuneista perusarvoista ja luoda siihen uutta tilalle.
Hengellinen opas on kultaakin arvokkaampi syvässä masennustilassa. Se vastaa kemikaaleja. Mutta kuten todettua, sekularisoituneessa yhteiskunnassamma ei ole enää paikkaa shamaaneille. "Henki" on lohkottu pois normaalista elämästä.
Kiireettömyydestä sen verran, että siesta olis paikallaan muustakin syystä, kun paahteesta. Kiirekkin kuumentaa, vaikka toisinaan se lisää suorituskykyä, mutta pitkässä juoksussa polttaa ihmiset loppuun. Syö motivaatiota ja sen myötä laatua. Muun muassa mun alalla.
Mun alalla ei. Kun maanantaina meen taas sossuun pummiin lisää rahaa. Toisaalta, vois kuvitella, että jos jonottaminen stressaa, olen aika stressaavalla allalla :D
Kokemuksesta sen verran, että masentunut voi näyttää myös olevan ihan ok. Jopa super hyper aktiivinen. Kunnes romahtaa, räks. Symbolista, tarkoitatko käyttäytymismalleja?
Mä olen aina ollut sitä mieltä, että kaikki me tarvitaan rakkautta ja edes yksi ihminen, joka ymmärtää tai edes yrittää ymmärtää meidät juuri siten, kun me aidosti olemme. Näkee sisään.
Lääke on aina lääke. Ei se "sielua" hoida, jos sielulla käsitetään se tunne ja älyllinen puoli.
Heh. :-) Humoristikin vielä.
Minä käsitän sielulla potentiaalimme toiseen sukupuoleen. Se on sisäinen johdattaja. Ja jos sisäinen johdattaja on minuuden ulkoapäin omaksuman arvomaailman kanssa ristiriidassa, minuus tarvitsee ulkoapäin välittäjän viemään hänet yhteyteen sisäisen johdattajansa kanssa, joka kyllä tietää mitkä arvot ovat niitä oikeita ja johdattaa minuuden niitä kohti - pois masennuksesta ja lamaannuksesta. Usein se on vain yksi oivallus, joka muuttaa masentuneen koko elämän.
Mutta ongelma on vain siinä, että ihmiset halutaan pitää tuottavina, työelämässä mukana, minkä vuoksi masennus on luokiteltu sairaudeksi, vaikka se ei sitä ole.
En ehkä nyt sisäistä tuota ekaa lausettasi. Saa otetta siitä. Mutta sisäinen johdattaja kuvaa minusta hyvin sanaa sielu. Joo kyllä, nimenomaan oivallus. Niinpä se on. Me olemme yhteiskunnassa muutenkin ennen kaikkea hyödykkeitä toisillemme. Jos mietitään mikä on meidän arvomme yhteiskunnan kannalta. Ja mikä on arvomme, jollemme hyödytä yhteiskuntaa.
Monikaan sairaudeksi luokiteltu, ei mitä todennäköisemmin ole sairasta tai sairautta, vaan normaalia reakointia pattitilanteeseen. Olkoon se pattitilanne henkistä tai fyysistä laatua, nekin kulkee käsi kädessä. Kun kaikki mitä maailmassa tapahtuu on normaalia, taas tämä mun vanha hokema.
On vaan ei toivottuja seurauksia, koska ne hankaloittavat elämän sujumista päämärällisesti. Mitään epänormaalia ei silti tapahdu, ei voi tapahtua. Yli ymmärryksen voi mennä ja tapahtua asioita, se ei kuitenkaan tee asioista epänormaalia.
Poikkes taas vähän aiheesta, niinkun mulla äkkiä tapaa käydä. :-)
Päädyin jälleen olemaan samaa mieltä. Paheeni. Osa sairauksista on kehon reagointia psyykeeseen. Olemme kokonaisuus.
Juu kokonaisuus. Isommassa mittakaavassa myös osa tellusta. Osa universumia. Tiheyksiä ja alkuaineita eri suhteissa. x')
Kiitos sulle antoisasta keskustelusta. Jäi hyvä mieli juttelusta sun kanssa. Nyt tarttee kipasta muihin hommiin. Mukavaa päivänjatkoa! :-)
Paheeni tuokin. Pitäisi kai opetella piikikkäämmäksi ... no, olen mitä olen.
Aika häippästä kasteleen kasvimaata, josko vaikka sais perunaa ennen juhannusta - ken tietää.
Mukavaa päivänjatkoa sinullekin.
Et näköjään osaa ja se ei ole uutta. Koska pidät palstalta lomaa?
http://www.youtube.com/watch?v=1yw1Tgj9-VU