Moi. Olen 19-vuotias nuori mies, joka on nyt seurustellut saman ikäisen tyttöystävän kanssa 7kk.
Mutta ongelma on, riitelimme suhteen alussa todella paljon, ja hän on todella vaikea tapaus henkisellä puolella. Valittaa aivan uskomattomista asioista, täysin syyttä, monet kaverini ovat sanoneet että olen toiminut täysin oikein kun olen kysynyt että käyttäydyinkö väärin. Tyttöystäväni vaan saa usein hermoni todella kireälle, ja tuntuu että olisin parisuhteessa ilman mitään tyydytystä. Mutta jos todella jättäisin hänet, tai olen miettinyt sitä, niin se tuntuisi minusta pahalta, ainakin hetken aikaa. Toisaalta joskus minulla on tunne, että ei tuntuisi miltään jättää häntä. AIkaa hänen kanssa vietän paljon, käytän suurimman osan ajastani SM-tasolla olevaan urheiluun. Haluaisin neuvoa, pitäisikö hetken aikaa olla erossa ja katsoa mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään?
Mutta ongelma on, riitelimme suhteen alussa todella paljon, ja hän on todella vaikea tapaus henkisellä puolella. Valittaa aivan uskomattomista asioista, täysin syyttä, monet kaverini ovat sanoneet että olen toiminut täysin oikein kun olen kysynyt että käyttäydyinkö väärin. Tyttöystäväni vaan saa usein hermoni todella kireälle, ja tuntuu että olisin parisuhteessa ilman mitään tyydytystä. Mutta jos todella jättäisin hänet, tai olen miettinyt sitä, niin se tuntuisi minusta pahalta, ainakin hetken aikaa. Toisaalta joskus minulla on tunne, että ei tuntuisi miltään jättää häntä. AIkaa hänen kanssa vietän paljon, käytän suurimman osan ajastani SM-tasolla olevaan urheiluun. Haluaisin neuvoa, pitäisikö hetken aikaa olla erossa ja katsoa mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oletko keskustellut tyttöystäväsi kanssa hänen käytöksestään? Jos olet, eikä muutoksia ole tapahtunut, suosittelen kyllä AINAKIN jonkinasteista taukoa, jonka aikana saatte molemmat miettiä, mitä haluatte.
Tsemppiä!
mulla ja mun tyttöystävällä oli sama homma, noin ekan vuoden aikana. mutta yli päästiin. vaati kyllä aika paljon työtä ja jutteluu asiasta. ongelmat johtu siitä, et tyttöystävä ei tuntenut oloaan varmaksi, oli ite epävarma itestään, ei luottanut siihen että oikeasti rakastan häntä. itse en tietenkään auttanut tilannetta omalla käyttäytymisellä, vittuilin turhauduttuani ja näin päin pois. noh, molemmat oltiin lapsellisii, yleensä ne ongelmat johtuu molemmista, mut nyt ollaan opittu puhumaan asioista jo ennenkuin mitään riitaa tulee. tärkeintä on tietty se, et rakastaa sitä toista. jos ei niin sit on turha jatkaa.
millä tavalla olet parisuhteessasi ilman tyydytystä? eikö seksi pelitä, eikö hellyyttä ole vai henkisellä tasolla rakkaus riitä? vai eikö yhdessä muuten vaan ole mukavaa?
kyl se siitä, jutelkaa asiasta rauhassa kerro tunteistas, mitä haluut, mitä et, mitä tyttös haluu, mitä ei. minkälaista suhdetta tarviitte.
Jos et usko et se jättäminen miltäkään 7 kuukauden yhdessäolon jälkeen tuntuu, niin jätä hänet ja siirry kohti uusia haasteita. :) Vai oletko ollut vain vihainen noina hetkinä tai tuntenut itsesi loukatuksi?
Sellaisia me naiset olemme, vähän uskomattomia. ;) Mielestäni kaverusten mielipiteet voi monesti olla melko puolueellisia, olisiko sinulla ketään aikuista jonka kanssa puhua asioista? :) Kai tytössä on myös hyviäkin puolia, kun kuitenkin hänen kanssaan olet seurustellut. Osaatko sanoa, mikä häntä sitten risoo, kun niin kiukuttelee?
Hetken ero voi tehdä teille hyvää, mutta sisältää aina riskinsä. Ongelmanne eivät kuulosta kauhean suurilta, jos vain molemminpuolista halua yrittää vielä löytyy.