Pakko sanoa tämä jossakin kun polttelee. Menköön siis tänne :)...
Hyijyi, fantasioin firmani johtajasta. Hän on viisikymmentä ja minä kolmekymmentä. Tiedän että hän on kiinnostunut minusta (onpas yllättävää että hän on tykästynyt nuorempaan naiseen ;). Itse olen yleensä kiinnostunut muusikkotyyppisistä itseäni nuoremmista tyypeistä ja nyt minulta saa siis lahkeet lepattamaan mies joka voisi olla isäni. Ja siis ulkonäöllisesti mies on kyllä hyvännäköinen jos tykkää siis liikemiestyyppisistä miehistä (ja viisikymppisistä!). Ja kuten joka tarinassa, johtaja on naimisissa! No, kai tieto hänen ihastumisestaan minuun on saanut mun pään sekaisin. Ja en siis unelmoi mistään seurustelusta vaan ihan vaan itse asiaan menosta!
Pysyn erossa tuosta miehestä niin paljon kuin pystyn, mutta välillä hän on esim määrännyt että minun pitää tulla kokouksiin, vaikkei minulla ole ollut mitään varsinaista tekemistä käsiteltävän asian kanssa. Jos olen hänen näköetäisyydellään niin hänen katseensa on kiinni minussa. Käyttyädyn itse niin kuin en olisi kiinnostunut tippaakaan, muttei se ole miestä lannistanut. Vaikka siis ihan asiallisesti mies käyttäytyy, mutta on ehdottanut tapaamista työajan ulkopuolella työkeskustelun varjolla (en mennyt). Toivon vain etteivät muut huomaa. Kyseessä on iso firma ja jos joku huomaa hänen kiinnittävän minuun paljon huomiota niin juorut lähtevät välittömästi.
Mutta juu, olen kehitellyt kaikenlaisia hyvin yksityiskohtaisia fantasioita mielessäni...Huuuh! Voihan hormooni sentään ;)! Kai minä voin fantasiani pitää päivieni piristeeksi, kunhan en vain koske. Jäitä puntiin!
Hyijyi, fantasioin firmani johtajasta. Hän on viisikymmentä ja minä kolmekymmentä. Tiedän että hän on kiinnostunut minusta (onpas yllättävää että hän on tykästynyt nuorempaan naiseen ;). Itse olen yleensä kiinnostunut muusikkotyyppisistä itseäni nuoremmista tyypeistä ja nyt minulta saa siis lahkeet lepattamaan mies joka voisi olla isäni. Ja siis ulkonäöllisesti mies on kyllä hyvännäköinen jos tykkää siis liikemiestyyppisistä miehistä (ja viisikymppisistä!). Ja kuten joka tarinassa, johtaja on naimisissa! No, kai tieto hänen ihastumisestaan minuun on saanut mun pään sekaisin. Ja en siis unelmoi mistään seurustelusta vaan ihan vaan itse asiaan menosta!
Pysyn erossa tuosta miehestä niin paljon kuin pystyn, mutta välillä hän on esim määrännyt että minun pitää tulla kokouksiin, vaikkei minulla ole ollut mitään varsinaista tekemistä käsiteltävän asian kanssa. Jos olen hänen näköetäisyydellään niin hänen katseensa on kiinni minussa. Käyttyädyn itse niin kuin en olisi kiinnostunut tippaakaan, muttei se ole miestä lannistanut. Vaikka siis ihan asiallisesti mies käyttäytyy, mutta on ehdottanut tapaamista työajan ulkopuolella työkeskustelun varjolla (en mennyt). Toivon vain etteivät muut huomaa. Kyseessä on iso firma ja jos joku huomaa hänen kiinnittävän minuun paljon huomiota niin juorut lähtevät välittömästi.
Mutta juu, olen kehitellyt kaikenlaisia hyvin yksityiskohtaisia fantasioita mielessäni...Huuuh! Voihan hormooni sentään ;)! Kai minä voin fantasiani pitää päivieni piristeeksi, kunhan en vain koske. Jäitä puntiin!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Voi elämä, heti tuon postattua samainen mies käveli työtilaani! Naamaa kuumotti kyllä kun olin juuri miettinyt noita omia tuhmia fantasioitani... Juteltiin niitä näitä ja yritin olla ihan pokkana. Tämä kysyy kyllä nyt luonnetta!
Toiset tykkää isistä ja toiset tyttäristä, tässä ovat kohdanneet taas esimerkki siitä. Viidenkympin villityksestä!
Anna sille pimperoa!!! Heti! Saat korotuksen!
Elä yllytä, nytkin on tekemistä että pysyn ruodussa ;)! Toisaalta ylennys olis kiva..haha...
Vieläkö olet pysynyt housuissasi? Tämähän on kuin jännityskertomusta seuraisi :)
Olen johtaja ja viisissäkymmenissä. Olenkin usein miettinyt, että välttelyni johtuu aloittajan kertomista syistä. Kiinnostukseni kohteen silmät kertovat ihan muusta kuin hänen välttelevä käytöksensä.
Mistä voi tietää, miten naisia pitää tulkita? :D
No jos siis ihan vakavissaan ollaan niin en halua sekaantua naimisissa olevaan mieheen. Mutta se ei tarkoita etten olisi kiinnostunut. Housujen on tarkoitus olla jalassa, mutta mun fantasiat ei silti katoa. Odottelen vain tunteen haalenemista, vaikkakin on jo jatkunut kohta viitisen kuukautta, auts! Tuskallista!
Fantasioi rauhassa itseksesi.
Olen sen viiskymppisen firman pomon vaimo. Viimekertainen mieheni työpaikkaihastus sai kenkää. Yllätin nimittäin pariskunnan rysän päältä keskellä työpäivää mieheni huoneesta. Yleensä en juuri koskaan poikkea firmaan, koska minulla on omat työkiireeni.
Okei. Sanoin julkistavani näppäämäni kännykkäkuvan, ellei nainen lähde. Lähti.
Mies sai toisenlaisen rangaistuksen =)
Miksi sinä "piru naiseksi" olet vielä tuon miehen kanssa? Mainitset viimekertaisen ihastuksen, mikä viittaa siihen että näitä on ollut useampia.
Vaikka minä en ole viime kädessä vastuussa johtajan parisuhteesta vaan hän itse on, en minä aio siihen koskea. Mutta en siis aio myöskään itselleni teeskennellä etteikö halut jylläisi! Olenhan vaan ihminen minäkin! Tätäkin kirjoittaessa kuulen hänen keskustelevan jonkun työkaverin kanssa tuolla ja mulla heti sydän hypähtelee :).
Ei sinua mikään estä ihastumasta tai rakastumasta kehen ikinä haluat. Mutta suhteilu onkin sitten jo vähintään kahden ihmisen asia.
Olen eri mieltä tuosta, mitä sanot, että johtaja on itse vastuussa omasta/ omista suhteistaan. Kyllä näinkin, mutta ... Ja se mutta on tämä: Sinut tekee vastuulliseksi oma suhteilusi avioliitossa olevan miehen kanssa.
Etkö pysty näkemään omaa osuuttasi, kun olet suhteessa? Sinun toimintasi takia = MYÖS sinun toimintasi takia MUILLE tulee hankaluuksia.
Ihan omasta kokemuksesta tiedän myös, ettei työpaikalla yleensä katsota hyvällä pomon ja alaisen suhdetta. Muut alaiset katsovat kieroon. Useissa työpaikoissa sitä paitsi on intiimisuhteista omat määräyksensä, ainakin suosituksensa. Itse olen sellaisessa työpaikassa keskijohdossa.
Kyllä minä ymmärrän syy-seuraussuhteita. Sanoininkin että mies on loppuviimeeksi vastuussa, en kieltänyt omaa osuuttani tässä hypoteettisessä suhteessa. Jos oletettaisiin, että menisin suhteeseen tuon miehen kanssa, hän voisi esimerkiksi sanoa minulle että hän on jo sanonut vaimolleen lähtevänsä jne, vaikka ei olisi näin tehnyt, enkä minä silloin kokisi olevani vastuussa. Mutta kuten jo monesta viestistäni olet voinut huomata niin en ole ehdoin tahdoin lähtemässä varatun miehen perään varsinkaan kun en ole mitenkään rakastunut häneen. Tilanne on vain hyvin kutkuttava :).
Meidän työpaikalla ei ole muuten mitään määräyksiä intiimisuhteista työpaikalla. Jos (ja siis jos) esim tämä johtaja olisi vapaa ja olisimme molemmat kiinnostunut seurustelusuhteesta niin ei minulla silloin olisi mitään ongelmaa sen kanssa että muut tietäisivät. En vain halua että täällä alkaa jotkut huhut meistä, kun mitään ei ole edes tapahtunut. Tällä miehellä on vain tapana vilkuilla minua ja naamalla on erittäin leveä hymy kun hän juttelee kanssani. Jos ei edes siis sihteerit huomaa niin heidät on kyllä ylityöllistetty. Täällä on ollut muutamalla muulla miehellä pieni ihastus minua kohtaan aikaisemmin ja vaikken ole niihinkään tunteisiin mitään vastaillut niin kyllä on jo juorut lähteneet liikkeelle.
Miksei 5kymppinen rasva näppi duunari kiinosta. Aina virman pomo. Naiset juoksee kaikki vaa rahan perässä
Ei toimihenkilöt rasvanäppiduunareista kiinnostu. Kuka nyt omn tasonsa alapuolelta? Kyllä teille pitää kelvata kokoonpanijat ja siivoojat. Eikö kelpaa, vaan pitää kurkotella kuuta taivaalta?
Ei näissä väliaikasuhteissa rahan vaan vallan perässä!
Jaa, tuliko aloituksessani jotenkin ilmi että olen vallan perässä? Kyllä mulla on vaan ihan se yksi asia mielessä eikä sen enempää :). Kyseessä on hyvännäköinen ja älykäs viisikymppinen mies, joten hänen silmäilynsä, joten hänen kiinnostuksensa on herättäny saman minussa.
Aika yleistähän se on tässä maailmassa että saman sosiaaliluokan ihmiset pariutuvat (ei sillä että olisin pariutumassa), koska ihan vain käytännössä kohtaavat toisiaan enemmän. En työskentele kenenkään "rasvanäppiduunarin" kanssa, joten ei ole sellaisesta työpaikallani mahdollisuus edes kiinnostua. Mutta jos tapaan älykkään, herkän ja kaikin puolin mielenkiintoisen duunarin työn ulkopuolella niin mikäs siinä. En mä tarvitse miestä elättämään. Olen koulutettu ja hyvässä työssä itsekin. Taisin vain herättää vain jonkunnäköisen stereotypian joidenkin vastaajien mielessä naisesta jonka pitää hankkia mies, että pääsisi elämässään eteenpäin. Olen itsenäinen ihminen, jolla hormoonit hyrrää niin kuin muillakin ihmisrodun edustajilla.
Raha on ja lutka on !