Olen tässä 1,5 v viettänyt sinkkuelämää ja huomannut nykynaisissa 3 suurinta vikaa, jotka luetelen seuraavaksi.
1. Yli menevä nirsous
Baareissa ja nettitreffi-palveluissa itketään, että kun ei tahdo mistään löytyä sitä kivaa miestä. TOTUUS: Kumppaniksi ei tahdo kelvata enää kukaan, sillä seuraava deittiseura voi olla vielä parempi kuin nyt käsillä oleva, tai sitä seuraava, tai sitä seuraaaava jne. noidankehä on valmis.
2. Valehtelu ja Välinpitämättömyys
Jollei deittiseura ole se "unelmien prinssi", niin silti sanotaan treffien päätteeksi, että oliu kivaa ja nähdään vaan uudestaan. Kun sitten pyytää uusille treffeille, vastausta ei enää kuulu. TOTUUS: Kun deittiseura ei ole se "unelmien prinssi" niin pitää sanoa jotain ja myötäillä, että pääsee nopeesti pois tilanteesta....sen jälkeen ei välitetä edes vastata viestiin että "kiitos mutta et oo mun tyyppiä"..vaan ollaa kusi sukassa hiljaa ja mennään kadulla karkuun.
3. Suuruudenhulluus
Nykynainen vaatii että miehellä tulisi olla hieno auto, suhteita erilaisiin sidosryhmiin, jotta miehesta huokuu arvovalta ja coctailkutsuja satelee. Myöskään hieno asunto ja kesämökki ei ole pahitteeksi. Moottoripyörä olis kanssa ihan jees.Lisäksi miehen tulisi olla lihaksikas, komea ja akateemisesti koulutettu, sekä peto sängyssä. TOTUUS: Nainen on ihan normaalista työläisperheestä, ei kummoisen näköinen, vähän ylipainoa ja toimistotyössä / kaupan kassana riippuen onko ammattikorkeakoulun / ammattikoulun käynyt. Naisen omaisuus rajoittuu autoon ja vaatteisiin, asuu vuokrakämpässä. Kesämökki voi olla porukoilla, useinmiten ei.
JOHTOPÄÄTÖS: Nykynaisen maailmankatsomus on hämärtynyt ja elämän realiteetit ovat karanneet pahasti käsistä.. Joten suosittelen kaikkia naisia ensin katsomaan peiliin ja listaamaan, mitä omaisuutta heillä on...ja vasta sen jälkeen miettiä, onko järkevää vaatia mieheltä enempää kuin itse on olemukseltaan ja omaisuudeltaan.
1. Yli menevä nirsous
Baareissa ja nettitreffi-palveluissa itketään, että kun ei tahdo mistään löytyä sitä kivaa miestä. TOTUUS: Kumppaniksi ei tahdo kelvata enää kukaan, sillä seuraava deittiseura voi olla vielä parempi kuin nyt käsillä oleva, tai sitä seuraava, tai sitä seuraaaava jne. noidankehä on valmis.
2. Valehtelu ja Välinpitämättömyys
Jollei deittiseura ole se "unelmien prinssi", niin silti sanotaan treffien päätteeksi, että oliu kivaa ja nähdään vaan uudestaan. Kun sitten pyytää uusille treffeille, vastausta ei enää kuulu. TOTUUS: Kun deittiseura ei ole se "unelmien prinssi" niin pitää sanoa jotain ja myötäillä, että pääsee nopeesti pois tilanteesta....sen jälkeen ei välitetä edes vastata viestiin että "kiitos mutta et oo mun tyyppiä"..vaan ollaa kusi sukassa hiljaa ja mennään kadulla karkuun.
3. Suuruudenhulluus
Nykynainen vaatii että miehellä tulisi olla hieno auto, suhteita erilaisiin sidosryhmiin, jotta miehesta huokuu arvovalta ja coctailkutsuja satelee. Myöskään hieno asunto ja kesämökki ei ole pahitteeksi. Moottoripyörä olis kanssa ihan jees.Lisäksi miehen tulisi olla lihaksikas, komea ja akateemisesti koulutettu, sekä peto sängyssä. TOTUUS: Nainen on ihan normaalista työläisperheestä, ei kummoisen näköinen, vähän ylipainoa ja toimistotyössä / kaupan kassana riippuen onko ammattikorkeakoulun / ammattikoulun käynyt. Naisen omaisuus rajoittuu autoon ja vaatteisiin, asuu vuokrakämpässä. Kesämökki voi olla porukoilla, useinmiten ei.
JOHTOPÄÄTÖS: Nykynaisen maailmankatsomus on hämärtynyt ja elämän realiteetit ovat karanneet pahasti käsistä.. Joten suosittelen kaikkia naisia ensin katsomaan peiliin ja listaamaan, mitä omaisuutta heillä on...ja vasta sen jälkeen miettiä, onko järkevää vaatia mieheltä enempää kuin itse on olemukseltaan ja omaisuudeltaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kiitos, että jaoit kanssamme kokemuksesi. Olet varmasti tehnyt kovasti työtä päästäksesi esittämiisi johtopäätöksiin.
Kurjaa, että johtopäätöksesi ovat hyvin negatiivissävytteisiä ja varsin yksioikoisia. Olisin siis toivonut jotain positiivistakin...
Neuvosi meille naisille on selkeä. Itse en koskaan aio sitä noudattaa, sillä minusta parisuhde on jotain muuta kuin omaisuuden tai ulkonäöon vertailua.
Toivon, että löydät itsellesi tasoisesi kumppanin; naisen, jonka olet itsellesi ansainnut.
Terv. Nainen työläisperheestä, autolla ja velattomalla asunto-osakkeella ja kesämökillä. Ammattikorkeakoulututkinnolla, ei kaupan kassana tai toimistotyössä. Ei suuruudenhulluutta tai valheellista käytöstä. Kauneus on katsojan silmissä, joten siihen en voi ottaa kantaa...
Tuosta 3. kohdasta. Oletko ihan varma asiasta, ts. onko joku suoraan sanonut että vaatii näitä mainitsemiasi asioita vai puhutko nyt vaan mutu-tuntumalta? Samanlaisia väittämiä täällä on esitetty ennenkin, ja minun on hirveä vaikea uskoa että kaikki olisivat tuollaisia. Vai mihin ihmeen prinsessoihin olette siellä tutustuneet?
Kaikki ystäväni ovat tällä hetkellä parisuhteessa. Kenenkään en tiedä tuollaisia asioita vaatineen, eikä myöskään saaneen. Lähtökohta on lähes poikkeuksetta ollut se, että molemmat ovat asuneet vuokralla, molemmat ovat joko opiskelleet/tehneet ihan tavallista työtä, suurin osa on hoikkia/normaalipainoisia, lievää ylipainoa voi olla puolin ja toisin (muutamalla miehellä ja naisella), kaksi lihavaa naista ja miestä on pariutunut keskenään. Mitään kesämökkejä ei ole ollut kenelläkään. Autokin on usein hankittu vasta parisuhteessa yhteiseen käyttöön, ja ostettu oma asunto jossain vaiheessa kun on asuttu ensin muutama vuosi vuokralla.
Sama itselläni. Olen ihan tavallinen ihminen. Opiskelen kyllä korkeakoulussa ja teen ihan tavallista työtä opiskelujen ohella. Olen hoikka ja väittäisin 99% varmuudella että en ole kasvoistanikaan ruma (tässä voisi nyt yksi palstalainen tulla puolustamaan minua vaikka nimettömästi kun on minut tavannut ihan kaveripohjalta). Miehiä olen seulonut sen perusteella miten he ovat kuvanneet itseään ja minkälaisia kiinnostuksenkohteita heillä on, ja mitä he toivovat naiselta. En edes halua miestä, joka on huippukomea, urheilullinen, akateeminen uraohjus, pelkään että mies olisi "liian hyvä" ja kaikki energia menisi suhteen ylläpitämiseen. En koe että minulla olisi mitään yhteistä sellaisen kanssa. Olen pyrkinyt tutustumaan ihan tavallisiin miehiin. Yksikin oli käynyt vain peruskoulun, tosin oli kyllä työelämässä. Itselleni on tärkeää, että miehellä olisi kuitenkin yritystä elämässä, ettei olisi jäänyt kotiin peruskoulun jälkeen ja päättänyt ettei tee enää koskaan mitään. Toivoisin että miehellä olisi pyrkimys kuitenkin eteenpäin elämässä, jos ei töitä ole niin yrittäisi kuitenkin etsiä niitä, kouluttautuisi uudelleen tms kävisi vaikka työkkärin kurssin, ja ylipäätään ettei olisi täysin välinpitämätön itsensä ja elämänsä suhteen.
Miehet kyllä pitävät yhteyttä ja ovat kiinnostuneita, mutta siinä vaiheessa kun laitan kuvan niin miehet ottavat etäisyyttä. Ilmeisesti en sitten vaan ole kiinnostavan näköinen, tietty särmä puuttuu tms. Valehdellut en ole ulkonäöstäni, olen kertonut ihan rehellisesti pituuden, painon, hiusten väri ja pituuden ja kai joku on silmien väriäkin kysynyt. Väittäisinkin siis että parinvalinta tehdään ensisijaisesti sen ilmeen/olemuksen perusteella, sitten vasta katsotaan ulkonäköä ja pukeutumista, ja sitten muuta ulosantia/luonnetta. Mutta siis, väittäisin olevani hoikka, tavallisen näköinen ja ihan asiallisesti pukeutunut hymyilevä nainen, mutta eipä se miehen saantia takaa.
Tarkoitin siis tuolla "asialisen näköisellä" sitä etten kulje missään verkkareissa vaan ihan tavallisissa nuoren naisen vaatteissa. Jakkupukuja tms en käytä enkä kyllä mielestäni mitenkään "viralliseltakaan" näytä. Enkä ole muuten vaatinut että miehenkään pitäisi olla hoikka, vaan ole olen ajatellut että mies voisi olla hoikasta lievästi ylipainoiseen.
Hetkinen, kerroppa tilanteestasi lisää?
Miksi et löydä miestä?
Kirjoitit yhteen ketjuun että "tyypillinen mies jonka tapaa kärsii" ja sitten perässä oli työ- ja alkoholiongelmia jne.?
Ihastutko näihin miehiin vai miksi tapailet tällaisia miehiä?
Niin siis "ongelma" on se, että ns. tavalliset miehet eivät kiinnostu minusta lainkaan. Kun sitten itse yritän heitä lähestyä, vaikkapa tuolla treffeillä tai tosielämässä, miehet ovat joko varattuja tai eivät vain kiinnostu minusta.
Sitten taas ne miehet jotka minusta kiinnostuvat ovat juuri niitä tosiongelmaisia, jolla on elämä sekaisin. Usein se selviää vähän myöhemmin, sillä ei minua kyllä millään ongelmilla saa isketyksi. Osa alkaa valittaa ongelmia heti, yleensä varatut miehet, ja sinkut sitten vähän ajan päästä. Johonkin mieheen olen jo saattanut ehtiä vähän istua kunnes ongelmat selviävät, osaan en. Saatan seurata tilannetta vielä jonkun aikaa kun miehen elämäntilanne alkaa minulle paljastua ja katsella onko miehen elämäntilanne sellainen että minulla on resursseja auttaa sen korjaamisessa.
Ja miksikö olen tällaisia miehiä sitten tapaillut? Varmaan kai siksi etteivät muunlaiset miehet minusta kiinnostu. Yleensä ne ovat niitä moniongelmaisia tai varattuja. Minulla on oikeastaan aina ollut tämä ongelma. Olen kuulemma helposti lähestyttävä, (liian) kiltin oloinen ja kerään siis puoleeni sitten tietyntyylisiä miehiä. Ilmeisesti sitten tavallisille (joilla on vaan vähän/pieniä ongelmia) olen liian tylsä tai en muuten vaan kiinnostava.
Ainakin ekaksi kannattaa jättää noiden ongelma-tapausten treffailu. Minunkin kohdalle on sattunut naisia, jotka ovat olleet ongelmaisia, tosin ei alkoholin, mutta muuten joten ainut keino on jättää heidät oman onnensa nojaan.
Toisaalta sitten olen tavannut sun kaltaisia naisia joilla on ollut suhteita mm. alkoholiongelmaisten miesten kanssa ja noista suhteista opitut huonot tavat sekä odotukset miehelle ovat antaneet naisesta todella huonon vaikutelman.
En itse lähde miksikään elämäntapojen ja ihmissuhteiden remppamieheksi, enkä sitä suosittele sinullekaan.
Onkohan kuitenkin niin että sinäkin kiinnostut näistä ongelmatapauksista ja tavallinen mies tuntuisi tylsältä?
Tarkoitan että noita tavallisia miehiä on pilvin pimein vapaana ja jos heistä poimit vain muutaman jotka eivät kiinnostu sinusta jonka jälkeen sitten ryntään ettimään noita ongelmatapauksia?
Yks ongelma tuossa ehkä on se jo sinulla että voit olla liian varautunut niiden tavallisten miesten seurassa kun taas jostakin syystä tuollainen ongelmatapaus saa sinut helpommin laskemaan suojaustaan. Tällöin tavallinen mies ei kiinnostu sinusta ja ongelmatapaus tietysti kiinnostuu.
Osaisitko kuvailla itsestäsi mitä kiinnostavaa sinussa voisi olla tavallisen miehen näkökulmasta? Enkä tarkoita ulkonäköä vaan ylipäätään luonnetta sekä harrastuksisa jne.?
Tarkoitan että osaatko tehdä itsestäsi kiinnostavan. Pelkkä naisena oleminen ei usein riitä sille tavalliselle miehelle koska kuitenkin pitää olla jotain kipinää. Jos se ei herää ulkonäöstä ja ainakin itse odotan että jotain yhteistä pitää olla ettei vainn tule sellinane harmaa arkinen olo heti juttelusta.
Sitten voisin kysyä että ovatko nämä "tavalliset miehet" oikeasti tavalisia vai millaisia piirteitä olet huomannut että he jakavat ja mitä eivät jaa? Usein sitä kuvittelee ehkä kattelevansa ihan keskivertoihmisiä, mutta sitten saattaa tarkemmin ajatellessa huomata että heitä yhdistää jotkut seikat.
Voihan tuo Tyttönen82 olla myös itse liian hyvän näköinen noille tavis miehille mitä on yrittänyt etsiä? Minä en ainakaan viitsi tapailla liian kaunista/menestynyttä naista kun koko ajan on sellainen tunne etten ole hänen tasoaan ja että nainen lähtee ihan varmasti jonkin paremman miehen mukaan. Joskus nuorempana tuli käytyä todella kauniiden naisten kanssa treffeillä mutta kenenkään en rakastunut vaan korkeintaan ulkonäköön ihastuin.
Voihan sekin olla mahdollista. Ite en oo mikään komistus ja myös sen tyyppinen että kun on saanut niin paljon pakkeja jo ihan normaaleilta naisilta niin aiemmin kattelin vain noita ongelmatapauksia. Sittemmin en viitsinyt niitä kauniimpia edes lähestyä kun tiesi että heillä on jonossa ottajia.
Nykyään en enää välitä miten käy, mutta onhan se myönnettävä että kauniisiin normaaleihin naisiin ei ole oikeastaan mitään jakoa näillä eväillä. Epäilen syvästi että sellaiset minua kattelisi sillä silmällä. Sen takia tyydyn muihin naisiin kunhan nainen on enemmän hoikka kuin tukeva.
Eräs tosin nätti nainen katteli jonkin aikaa, mutta hänkin oli väärä hälytys. Oli kyllä minun tasoani huomattavasti korkeammalla. Ottajia hänellä on aivan takuuvarmasti kylät ja kaupungit täynnä.
Voi olla kiinni myös tuon tyttönen82 omasta käytöksestä tietynlaisen miehen seurassa. Sitä ei välttämättä edes huomaa miten pilaa mahdollisuutensa niihin kiinnostaviin tapauksiin.
Hyviä näkökulmia esität viestissäsi.
Haluan vielä sanoa että mulla ei ole ollut varsinaisia suhteita ongelmaisten miesten kanssa, koska yhteydenpito on jäänyt melko lyhyeksi. Voin sanoa 100% varmuudella, että en etsi tai hakeudu ongelmamiesten seuraan. Ne ongelmat ovat kuitenkin selvinneet n. kuukauden sisään ja siten olen lopettanut yhteydenpidon. Itse en koe että olisin kuitenkaan mitenkään "traumatisoitunut" näiden miesten takia, enkä missään tapauksessa halua tuoda heitä millään tavalla uuteen suhteeseen mukaan.
Siinä mielessä voit olla oikeassa, että minusta on tullut hieman varautunut, kun aina tulee "turpaan". Jos minä otan kontaktia mieheen, hän on joko varattu tai ei kiinnostu minusta. Jos mies ottaa kontaktia muhun, hän on joko ongelmainen tai varattu. Siinä mielessä en kyllä "säntää etsimään" ongelmaisia miehiä, mutta tämä on se tarjonta miehistä jotka minua uskaltavat lähestyä. Usein miehet ovat kuitenkin vaikuttaneet alkuun ihan mukavilta, mutta sitten myöhemmin ovat paljastuneet ongelmaiseksi.Esim. kerran tutustuin yksissä juhlissa mieheen (hän istui sattumalta vieressäni samassa pöydässä). Koska oli juhlat, kaikki olivat hyvällä tuulella eikä kukaan mistään ongelmista puhunut. Suurin osa juhlaporukasta lähti jatkoille tilaisuuden loputtua, mies oli sopinut muuta, mutta antoi minulle p.numeronsa ja sanoi että olisi kiva pitää yhteyttä myöhemminkin. Minä sitten otin yhteyttä, kun mies oli siellä juhlissa mukava ja iloinen, ja ensimmäisessä puhelussa mies kuulosti ihan mukavalta ja oli kiinnostunut minunkin asioistani. Sitten sävyi muuttuikin kun "tutustuimme" paremmin: mies kertoi olevansa vakavasti masentunut, välit mennyt poikki kaikkiin ystäviin, puhui ja mietti paljon kuolemaa, haukkui kaikki entiset seurustelukumppanit ja heidän perheensäkin, entistä tyttöystävääkin oli pettänyt ku oli kuulemma niin "paska akka", oli lukenut paljon kaikista mielenterveysongelmista ja puhui paljon niistä. Mies oli jäänyt juuri lomalle töistä ja viestejä ja soittoja alkoi tulla pitkin päivää. Aloin jo ahdistua todella paljon, ja kuulin vielä mutkan kautta että mies oli tehnyt samanlaista jopa etäisesti tutuille miehille, eli yhtäkkiä alkanut kauheasti ottaa yhteyttä ja valittanut kaikkia ongelmiaan. Lopetin sitten siinä vaiheessa yhteydenpidon.
Itse kyllä väittäisin että se ongelma liittyy siihen ulkoiseen olemukseen, koska noissa nettitreffeissäkin on mennyt ihan hyvin kuvan vaihtoon asti. Ainahan se on mahdollista, että miehet joita luulen tavallisiksi, eivät sellaisia sitten olekaan. Se tässä juuri onkin outoa, kun suurimman osan ihmisistä pitäisi kuitenkin olla ihan tavallisia, niin miksi sitten ne tavalliset eivät minusta kiinnostu. Se voi olla kyllä totta, että en sitten osaa myydä itseäni miehelle. Eli ne muutamat harvat kerrat kun tutustun tavalliseen mieheen niin ilmeisesti minun pitäisi tehdä jotain toisin...mutta mitä.
Ja mikä minussa voisi olla kiinnostavaa ja mitä teen vapaa-ajalla. Käyn tanssitunnilla pari kertaa viikossa. Viihdyn opiskeluiden/töiden lisäksi tasaisesti kotona ja kodin ulkopuolella. Kodin ulkopuolella voin siis liikkua niin miehen kuin ystävienkin kanssa, mutta pointti oli se, että haluan tehdä muutakin kuin kökkiä kotona tv:tä katselemassa tai netissä. Minusta on kiva käydä ulkona syömässä ja elokuvissa, kaupungilla, mökillä, matkailu kiinnostaa myös paljon ja melkein kerran vuodessa olisi kiva päästä jollekin matkalle. Biletysmatkat sunny beachille eivät ole minun juttuni, vaan kohteessa pitäisi olla jotain muuta näkemistä/tekemistä. Jotain kulttuuria, nähtävyyksiä tai vaihtoehtoisesti jotain luontoon liittyvää. Koska asustelen Helsingissä, niin kyllähän täällä tekemistä riittää. Kyllä minut on helppo suostutella monenlaiseen kaupunkielämän aktiviteetteihin, kuten vaikkapa linnanmäelle, korkeasaareen, suomenlinnaan piknikille, konserttiin tai bändin keikalle, jotain kaksinpeliä tai seurapeliä pelaamaan (vaikka keilaamaan tai minigolfaamaan) tai vaikka taidenäyttelyyn (edellisestä kerrasta onkin aikaa). Koska olen kaupungissa viettänyt aikaa niin paljon, niin mun kiinnostukset suuntautuvat tällä hetkellä eniten tuonne "luontoon". Olisi mukava lähteä retkelle/vaeltamaan (olen entinen partiotyttö), haaveissa olisi päästä ahvenanmaalle pyöräilemään, tai sitten turun saaristoon, ratsastamassa käyn itsekseni/kaveriporukalla kesällä(hevosvaelluksilla).
Siinä on ainakin jotain. Väittäisin itseäni ainakin ihan sosiaaliseksi ihmiseksi, jonka kyllä saa houkuteltua liikenteeseen. Itse olisin tosi innokas kokkailemaan kaikenlaista, joten olisi hauska kokkailla jonkun miehen kanssa. Mun on nyt pakko poistua linjalta tunniksi pariksi mutta palailen taas...:o)
"Johonkin mieheen olen jo saattanut ehtiä vähän istua kunnes ongelmat selviävät, osaan en."
Heh, istunut en kuitenkaan olen näissä miehissä vaan ihastumisesta oli kyse...
Tarkka täällä hei!
Allekirjoitan vain tuon kohdan 3/johtopäätös.
Vaadin itse asioita seurustelukumppanilta mutta ne eivät ole kohtuuttomia. Kuitenkin miellyttävä katsella, hyvät tavat ja jotain koko paketti-tyyppiä. Tuossa viimesessä onkin sitten suurin vaatimus.
Tietysti ihastuminen minua kohtaan.
Kieltämättä olen sortunut hetkeksi harhauttamaan erästä tyyppiä mutta se oli sekava tilanne muutenkin. Olin kiinnostunut toisesta mutta teki mieli myös sillä hetkellä käyttää tyypin tarjontaa.
Pahin vika on kuitenkin se, että naiset valitsevat mieluiten pelimiehen, ja normaali mies kelpaa vasta sitten kun nainen on kyllästynyt irtosuhteisiin ja haluaa perheen.
No mutta pirustako sitä heti huomaa kuka on pelkkä pelimies.
Perhe on jo.
Näitä juttuja lukiessa päätellyt näin:
Pelimiehiä ovat kaikki ne miehet joihin ihastuu, rakastuu, joista yhtään kiinnostuu ja joiden kanssa haluaa parisuhdetta. Pelimies kohtelee naista miellyttävästi. Pelimiehen ulkonäkö yleensä myös miellyttää. Pelimiehellä menee elämässään kaikin puolin hyvin. On työpaikka, harrastuksia ja ystäviä, paljon sosiaalista elämää ja tasapainoinen tunne-elämä.
Ne miehet joihin tuntee vastenmielisyyttä heti alusta tai joita kohtaan ei kykene tuntemaan mitään ja joiden kanssa ei haluaisi seurustella ovat sitten niitä "kunnon miehiä". "Kunnon mies" lutkittelee naista, alistaa ja kohtelee loukkaavasti. "Kunnon miehet" ovat niitä rumia. "Kunnon miehellä" on elämä täysin sekaisin. Jos töitä on, niin ne ovat jotain harjoittelu- tai suojatyöpaikkoja, harrastukset ovat nettipelaamista, kaljoittelua ja pornon katselua, ystäviä ei juurikaan ole ja sosiaaliseen kanssakäymiseen nämä miehet ovat kykenemättömiä tasapainottoman luonteensa takia.
Eli tiivistettynä: Jos sinulla on hyvä olla jonkun kanssa, niin hän on pelimies, jos taas yhdessä oleminen on jatkuvaa kärsimystä, niin olet löytäny "kunnon miehen".
Mitenköhän analyysi pätee naiseen. Pelinainen ja kunnon nainen. Heittomerkeissä.
?
Ei mitään uutta tällä palstalla: se on naisten vika, kun parkuveikko itse ei kelpaa.
1. En ole nirso, enkä myöskään itke, jos ei sopivaa deittiä ole löytynyt. Vittuako sitä itkemään, löytyy se sitten joskus kun on löytyäkseen.
2. En valehtele treffejen päätteeksi, että oli kivaa ja nähdään vaan uudestaan, jos ei näin todellisuudessa ole. Sanon heti, jos tulee tunne että ei natsaa.
3. En välitä hittojakaan siitä, mitä mies omistaa, tai tekee työkseen. Tärkeintä olis, että minä pidän miehestä ja mies pitää minusta ja että juttu luistaa hyvin.
vian eli lihavuuden
No vähän on oudonlainen profeetta, missä ihmeessä olet oikein deittaillut? Kun tuollaisiin päätelmiin olet päätynyt.
1. Yli menevä nirsous
Eihän ne kaikki naiset ole nirsoja, mutta ehkä se asia tuolta vaikuttaa kun yrittää lähestyä/tapailla vain niitä kaikkein helpoiten lähestyttäviä naisia. Ne naiset jotka käyvät paljon baareissa/nettideiteillä saavat varmasti osakseen niin paljon huomiota että voivat syyllistyä tuohon "nirsouteen", mutta on varmasti paljon enemmän sellaisia naisia jotka eivät ole niin "nirsoja" sillä heitä ei yleensä paljoa lähestytä. Joten jos tapaat paljon nirsoja naisia, niin vaihda sitä etsintä paikkaa tai menetelmääsi.
2. Valehtelu ja Välinpitämättömyys
Jotkin ihmiset nyt eivät vain uskalla/kehtaa sanoa sitä päin naamaa ettei toinen kiinnosta tai ei halua enää tavata, vaan asia on mukavampi hoitaa sitten jälkikäteen. Jos sinulla on paljon noita "pakenee paikalta eikä enää vastaa" treffejä, niin ehkä kannattaisi ihan oikeasti miettiä että se vika voisi olla sinussa itsessäsi, tai siinä mitä sinä siellä treffeillä olet oikein puhellut. Muutamia tuollaisia tapauksia varmasti tulee jokaiselle treffeillä käyvällä ihmiselle vastaan, mutta jos ne kaikki ovat tuollaisia niin syy siihen löytyy peilistä.
3. Suuruudenhulluus
Jos tuntuu ettei sinusta ole täyttämään noita menestyneiden naisten haaveita, niin miksi ihmeessä sinä edes treffailet niitä? Jos on itse vaikkapa vartija ja elää vuokrayksiössä, niin eikö se olisi paljon järkevämpää treffailla niitä Siwan kassoja ja lastertarhantätejä kuin menestyneitä korkeakoulutettuja? En usko että kovin moni heikommin menestyvä tavis nainen edellyttää mieheltä mitään kovinkaan erikoista materialistista menestystä tai ulkonäköä. Tämä kuvitelma on varmaan vain siellä korvien välissä. Ja mistä ihmeestä sinä tiedät mitä ne naiset haluavat jos kaikki ovat paenneet treffeiltä eivätkä ole mitään yhteyttä enää niiden jälkeen pitäneet?
Aloittajalle tiedoksi: Olen itse n. puolen vuoden sinkkuaikanani huomannut suomalaisten miesten 3 suurimmaksi viaksi seuraavat:
1) Yli menevä nirsous
(kts. ketjun aloituskirjoitus)
2) Valehtelu ja Välinpitämättömyys
(kts. ketjun aloituskirjoitus)
3) Suuruudenhulluus
(kts. ketjun aloituskirjoitus)
JOHTOPÄÄTÖS: Nykymiehen maailmankatsomus on hämärtynyt ja elämän realiteetit ovat karanneet pahasti käsistä.. suosittelen katsomaan peilistä (tarvittaessa suurennuspeilistä) sitä omaa olemusta ja miettimään, millaiseen naisiin sillä paketilla on REALISTISESTI mahdollisuus, ja jättämään loput unelmat sinne fantasiamaailmaan.
Minä sanoisin, että myös nuo AP:n mainitsemat kohdat koskettavat miehiäkin. Miehissäkin on niitä, jotka hyväksyvät vain sellaisen naisen, joka on selkeästi heidän omaa ulkonäköään tasokkaampi. On niitä miehiäkin, joille kelpaa tyttöystävän vauras suku, hienolta kuulostava ammatti jne.
Minusta näissä keskusteluissa olisi aina hyvä tietää, minkä ikäryhmän ihmisistä puhutaan. Jos puhutaan esim. 20-25 -vuotiaista, niin hyvin harvalla sen ikäisellä on vielä omistusasuntoa. Joskus esim. työ voi vaatia auton, joten ei sitä pidä heti ajatella, että nainen hommaa auton vain siksi, että ei viitsi kävellä. Mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse, sitä vähemmän varallisuuden pitäisi vaikuttaa. Tärkeämpää on se, että kummallakin on yhtäläinen käsitys työnteon ja koulutuksen tärkeydestä ja yhtäläisiä elämänarvoja esim. kumpikin haluaa opiskella ammattiin, tehdä töitä ja heti kun rahatilanne sallii, ostaa omistusasunto.
Varallisuudella ei pitäisi olla aina merkitystä, mutta myönnän itse, että koska olen jo iäkkäämpi, niin koska minulla on omistusasunto, niin haluan jatkossakin asua omistusasunnossa. Oma asuntoni on aika pieni kahdelle, joten se tarkoittaa sitä, että jos löytäisin miehen, jonka kanssa haluan muuttaa yhteen, niin pidemmän päälle haluan ehdottomasti, että ostaisimme yhteisen asunnon. Siksi en haluaisi seurustella vakavissani esim. rahattoman pitkäaikaistyöttömän tai luottotietonsa menettäneen kanssa.