Olen huomannut, että osa miehistä yrittää vedota naisen empaattisuuteen ja toistelee "huonommuuttaan" ja korostaa yksinäisyyttään. Ehkä joistakin myös oikeasti tuntuu tältä, tai sitten he yrittävät saada naisen hoivavietin heräämään?
Yhtä kaikki: harvassa ovat ne naiset, jotka haluavat kumppanikseen kurjan ja raskasmielisen valittajan. Masennus- tai sairausjaksot, työttömyys tms ovat tietenkin asia erikseen ja parisuhteessa yhteisiä suruja ja kriisejä, mutta kukapa tutustumisvaiheessa viehättyy miehestä, joka latelee: "Mä nyt oon vaan tällanen, kuka musta vois edes kiinnostua.."
Eli käytättekö näitä iskuyrityksinä (yhden illan seuran tai jopa kumppanin haussa)
vai
onko teidän tapananne muuten vaan jutella heti kärkeen naiselle tällaisia asioita?
Yhtä kaikki: harvassa ovat ne naiset, jotka haluavat kumppanikseen kurjan ja raskasmielisen valittajan. Masennus- tai sairausjaksot, työttömyys tms ovat tietenkin asia erikseen ja parisuhteessa yhteisiä suruja ja kriisejä, mutta kukapa tutustumisvaiheessa viehättyy miehestä, joka latelee: "Mä nyt oon vaan tällanen, kuka musta vois edes kiinnostua.."
Eli käytättekö näitä iskuyrityksinä (yhden illan seuran tai jopa kumppanin haussa)
vai
onko teidän tapananne muuten vaan jutella heti kärkeen naiselle tällaisia asioita?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja jos olin epäselvä, tällainen käytös ja säälipisteiden keruu ei kyllä kumppaninhakumielessä innosta, vaikka muuten koen olevani ihan lämmin ja välittävä ihminen.
Siitäpä syystä näillekin hymyilen ja juttelen kyllä kohteliaasti. Sitten tuleekin viimein kiire muualle. Hyvää jatkoa!
Itse ainakin tätä juttua heitän kavereilleni, etteivät he vahingossakaan ihastuisi minuun. Ettei tulee hyvää ystävyyttä pilattua säätämisellä. En sitten tuntemattomille moisen jutun heittämisesti tiedä, tuskin tuolla kenenkään kiinnostus herää.
Mulla on tasan yks kaveri jolle kerron mun elämäntilanteesta täysin totuudenmukasesti (joka siis on enempi vähempi säälittävä) ja sekin on kyllästyny mun alakuloiseen olotilaan..
Ei tulis ihan heti mieleen yrittää iskeä ketään valittamalla yksinäisyydestä, kun edes hyvä kaveri ei haluu kuulla totuudenmukaisia vastauksia elämäntilanteesta :D
Rehellisyys ei tietenkään kannata, mutta ei sitä jaksa pitää mitään kulissejakaan yllä. Jos ei kiinnosta luuseri niin sitten ei kiinnosta.
Minulla on huono itsetuntoa ja joskus vähän jotain tuollaista on tullut suusta päästettyä. Ei ole todellakaan mitään taka-ajatuksia, vaan oikeasti uskon ja ajattelen niin ja siksi olen myös niin sanonut. En ole itse kyllä heti kärkeen sanonut koskaan.
Jos vuosien yrittämisen jälkeen ei ole mitään menestystä naisten kanssa, niin aika vaikea on ajatella muuta kuin että ei kukaan minusta kiinnostu.
Suuntaa tarmosi muualle. Hanki itsevarmuutta. Osaamisella menet monesta sohvaperunasta ohi, sekä pääset valitsemaan. Plus että nyt ne harakat jotka olisvat ennen kelvanneet, eivät kelpaa enää edes kenkiä plankkaamaan. (eivätka tod näk osaisikaan)
Olen itse tehnyt noin muutaman kerran. Selittäisin sen omalla kohdallani siten, että kyse oli henkisen kasvun prosessista. Itsetuntoni oli heikko ja minulla oli tarve nähdä toisten reaktio siihen. En oikein tiennyt mitä itse ajatella itsestäni, joten yritin saada toisten ajatuksia selville.
Todennäköisesti naisten kannattaakin vältellä tämmöisiä miehiä kunnes kypsyvät. Tosin, voi siitä ehkä saadakin aikaan jotain, mutta yhteinen taival voi olla hankala alussa.
Ei vaan ne miehet yrittävät olla niitä aitoja, rehelliisiä "omia itsejään" joita heille on opetettu olemaan ja joihin naiset hyvässä sydämessään rakastuvat.
Kukaan ei ole näille miehille kertonut että nainen ei osaa noiden kautta oikeasti rakastua vaan siihen vaaditaan mieheltä pelkkää munaa ja "mulla on asiat tosi hyvin" asennetta.
Tosiasiassa nasille on parempi valehdella suorastaan kuin kertoa mitään rehellisesti.
Niin se on kyllä toisaalta vähän väärin.
Jos sanoo olevansa yksinäinen tai syrjäytyny niin heti katotaan kieroon. Ihanniinkun se olis joku tarttuva tauti. Tosiasia kuitenkin on ettei kaikki jää yksin sen takia että olis hirveitä ihmisiä tai epäsosiaalisia tms.
Mutta kaipa se on tutustumisvaiheessa koitettava viljellä pieniä valkosia valheita. Yksinäisyyshän kuitenkin katoaa, jos sattuu löytymään mukava kumppani... ;-)
Toi voi olla tietyllä tapaa itsesuojeluakin... ei halua kokea sitä tilannetta, että antaa itsensä ihastua ja kiintyä naiseen, mutta nainen lähteekin nostelemaan siinä vaiheessa kun totuus eli miehen kaverittomuus, seurustelemattomuus tms. "toisluokkaisuus" valkenee.
Tuskinpa se siitä paranee, jos omia vaikeuksiaan selostaa vastakkaiselle sukupuolelle.