Olen 17-vuotias tyttö ja minulla on 18-vuotias poikaystävä. Olemme sopineet, että kaikesta pitää puhua ja kaikessa täytyy olla avoin. Minulla on ollut vaikeita ihmissuhteita ja olen siksi melko mustasukkainen. Poikaystäväni ajautui yhden illan suhteeseen ennen suhteemme alkamista kun meillä oli "juttua" ja tämä loukkasi minua syvästi. Onnistuin silti pääsemään asiasta yli ja nyt olemme seurustelleet kaksi vuotta.
Luin poikaystäväni vanhoja keskusteluja ja löysin sieltä puolen vuoden takaisen keskustelun nuoren tytön kanssa. Siinä he keskustelivat seksuaalisista asioista ja "lämmittivät" toinen toistaan ajatuksen tasolla. Se sattui minuun äärimmäisen paljon. Yritin kysyä poikaystävältäni, että kuka tämä on ja hän sanoi ettei tiedä. Kun tajusi, että tiedän heidän keskusteluistaan niin hän valehteli, että olivat poikaporukalla vähän pelleilleet.
Olemme yhä yhdessä, mutta olen aivan loppuun palanut ja poikaystäväni sanoi vielä, että minun mustasukkaisuuteni vaikutti hänen tekoonsa. Se loukkasi minua kaikista eniten. En haluaisi erota ja eroaminen tuntuu pahalta, mutta tiedän, että minun olisi ajateltava itseäni. Haluaisin mielipiteitä tähän. Mitä itse olisitte tehneet minun sijassani?
Luin poikaystäväni vanhoja keskusteluja ja löysin sieltä puolen vuoden takaisen keskustelun nuoren tytön kanssa. Siinä he keskustelivat seksuaalisista asioista ja "lämmittivät" toinen toistaan ajatuksen tasolla. Se sattui minuun äärimmäisen paljon. Yritin kysyä poikaystävältäni, että kuka tämä on ja hän sanoi ettei tiedä. Kun tajusi, että tiedän heidän keskusteluistaan niin hän valehteli, että olivat poikaporukalla vähän pelleilleet.
Olemme yhä yhdessä, mutta olen aivan loppuun palanut ja poikaystäväni sanoi vielä, että minun mustasukkaisuuteni vaikutti hänen tekoonsa. Se loukkasi minua kaikista eniten. En haluaisi erota ja eroaminen tuntuu pahalta, mutta tiedän, että minun olisi ajateltava itseäni. Haluaisin mielipiteitä tähän. Mitä itse olisitte tehneet minun sijassani?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielipide: Et selvästikään ole päässyt yli siitä ensimmäisestäkään kolauksesta eli poikakaverisi yhden illan jutusta ennen teidän seurustelunne alkua. Se ajoi sinut yhä tutkimaan poikaystäväsi vanhoja keskusteluja ja se nakertaa yritystäsi rakentaa absoluuttista luottamusta poikakaveriisi. Hänellä ei siis todellisuudessa ole varaa tehdä yhtä ainutta virhettä mihinkään suuntaan, tai hän saa sinut heti suunniltaan.
Nyt hän ainakin tietää miten tarkkaan sinä hänen tekojaan tutkit ja miten paljon kaikesta negatiivisesta löytämästäsi kärsit. Se on osaltaan lyömässä myös kiilaa teidän väliinne, sillä ei se nuorimieskään kestä jatkuvaa negatiivista palautetta sinun suunnaltasi, olipa hän sitten tehnyt miten töppöjä asioita hyvänsä.
Olette siinä iässä jossa kokeillaan kaikenlaista, tehdään mokia ja säädetään omia sietorajoja yms. Siinä oppimisprosessissa tärkeimpinä osina ovat keskustelu- ja anteeksi antamisen taidot.
Pelkällä syyttelyllä, sääntöjen laatimisella ja niiden noudattamisen kyttäämisellä saa vain pahan olon itselleenkin ja se totta kai vain pahenee jos/kun toinen (tai itse) lipsuu kertaakaan sovitusta.
Sinua pelottaa erota. Kannattaisi siis käsitellä asiat selviksi, yksin ja yhdessä, ja kerrankin ilman tunteilua, tarkoituksena vain oppia ymmärtämään toinen toista. Nyt sinä esität loukattua martyyria ja poikakaverisi ahdistuu siitäkin, koska hänellä on huono omatunto eli ihan tarpeeksi käsittelemistä siinäkin. Naisen tunteiden lepyttely ei ole joka jätkälle ihan helppo juttu, siihen taitoon pitää saada aikaa kouliintua.
Oletko sinä valmis antamaan poikakaverillesi anteeksi koskaan, saako hän yhä mahdollisuuden (oppia elämään sinun kanssasi) vai koetko tarpeelliseksi vain alkaa kontrolloimaan hänen tekemisiään koska et kykene käsittelemään ja siten päästämään irti menneistä loukkaantumisistasi, vai koetko olevasi jo niin voimaton ettet jaksa enää sijoittaa hetkeäkään teidän suhteenne hoitamiseen.
Mm. näistä asioista on kyse.
Aloittaja hyötyisi enemmän keskusteluista jonkun ulkopuolisen kanssa, joko psykologin tai viisaan välittävän ihmisen lähipiiristä. Ihan aiheetta nyt ahdistut ja ahdistelet poikaa. Jos hän on kohdellut sinua hyvin ja ollut uskollinen, niin olet epäreilu ja negatiivinen edes ottaessasi puheeksi tällaisia keskusteluja ym. Opettele itse parempi tapa ajatella, niin elämästäsi tulee paljon helpompaa.
"Kilvoitelkaa toinen toisenne kunnioittamisessa", sanottiin ennen vihkiparille.
Minun mielestäni poikaystäväsi on pettänyt luottamuksesi chattaillessaan toisen kanssa. Jos olette olleet yhdessä 2 v, ja tämä chattailu puoli vuotta sitten. Kieltää, salailee, valehtelee. Ainakin minussa herättää ajatuksen, että mitä muuta hän on selkäsi takana touhunnut / touhuaa? Tuollainen on ehdottoman tuomittavaa käytöstä, mikäli on pitkässä parisuhteessa.
Mikäli toisella osapuolella on tarvetta jonkinnäköisiin säätöihin kolmannen osapuolen kanssa, ja siinä sitten samalla on jo yhdestä kerrasta nähnyt, että millaista tuskaa tällainen saa sinussa aikaan, ja uudelleen vielä rikkoo välistänne luottamusta, niin aika pahalta näyttää.
Jokin syyhän sille on, että pitää intiimeitä puhua jonkun tytön kanssa, vaikka on oma kulta kainalossa. Eikö suhteenne ole hänelle tarpeeksi tärkeä? Eikö sinun tunteesi ole hänelle tarpeeksi tärkeitä? Onko tällaisella suhteella tulevaisuutta, jos joudut aina tuntemaan epäilystä? Luottamuksen jälleenrakentaminenkin on pitkä prosessi, ja edellyttäisi täydellistä avoimuutta ja rehellisyyttä hänen puoleltaan.
Itse ottaisin puheeksi poikaystävän kanssa, että tällainen sinun kurja kohtelusi ei käy päinsä. Niinhän se yleensä menee, että ihmistä kohdellaan niin miten antaa muiden kohdella itseään. Jotkut rajat pitää laittaa, ja hänen pitää tietää miten tunnet ja mitä et hyväksy. Hän sitten joko kunnioittaa tunteitasi jatkossa tai ei kunnioita. Ja mikäli ei kunnioita, niin oman itsearvostuksesi ja hyvinvointisi vuoksi sellainen suhde ei yksinkertaisesti voi jatkua.
Mielestäni sinun pitää nyt ajatella ensisijaisesti itseäsi, puhua asiat halki, ehkä ottaa välimatkaa ja antaa itsesi ja hänen miettiä. Ja muista, että myös sinä olet tekemässä päätöksiä siitä, haluatko ylipäänsä kyseisen laisessa suhteessa jatkaa. Mielestäni ansaitset itseäsi arvostavan kumppanin, joka ottaa tunteesi huomioon eikä riko luottamusta.
Sympatiani ovat sinun puolellasi! Voimia !!