Toinen kysäri olis sitten ett miten tärkeäksi ominaisuudeksi koette puheliaisuuden vastakkaisessa sukupuolessa?
Oletteko puheliaita?
Kyyyssymys
6133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinäkin ironiaa, että kukaan ei ollut vastannut tähän.
Oikeasti se on hemmetin autuus, jos se toinen puhuu aika paljon. Tai etenkin siis jos sillä hermostuneisuus tulee ulos hillittömänä puhumisena. Ei haittaa jos mä jämähän miettimään mitä sanoa...
Siis siinä on hyvät puolensa. Tärkeäksi en sitä sinänsä koe. Mähän viettäisin vaikka pari päivää hiljaisuutta, tutun ihmisen kanssa... Ilman että se häiritsisi. Toki jos se nyt noin mykkä olisi niin oishan se outoa. En minäkään oikeasti sitä aikaa turpa ummessa pysyisi. Ajatuksena siis ei haittaisi, vaikka siinä muuten olisi läheisyyttä, mutta puhetta ei olisi... Joo kohta mä driftaan fantasioimaan, joten sillä nuotilla seis.
Eli ei oikeastaan tärkeä. Ei muuta plussaa siitä saa, kuin sen alun helpotuksen. Ei saa miinustakaan. Ei tule miinuksia hiljaisuudestakaan.
"Mykkäkoulu. Naiset käyttävät sitä joskus miesten rankaisemiseen. Me miehet kutsumme sitä rauhaksi ja hiljaisuudeksi."
Välillä olen puheliaskin siis... Useammin en, etenkin noin hieman vieraammassa seurassa... Toki sekin vaihtelee. Saatan satunnaisesti jopa vetää juttua porukassa, mutta todennäköisemmin hieman takalalla ja heitän väliin jotain. Lienen työkaverina hieman tylsemmän puoleinen meidän talon naisille, nuo kun keskenään puhuvat aika paljon. Ja sit ku ne päätyvät mun kanssa kahden kesken töihin, niin on aika hiljasta.
Nojaa.. onhan se tietysti kiva että jotain puhuu vaikka kyllä mä kykenen aikamoisia monologeja veteleen ihan kevyesti. Eri asia on sitten jaksaako mua kukaan kuunnella :D
Juuri tuli äsken taas huomattua että on kyllä alue jossa menen ihan lukkoon, ja enkä saa sanottua vaikka mieli tekisi.. helkkari tunnehöpinät.. ne ei oikein suomalaiselta luonnistu. Ainakaan alussa. Olisinpa uskaltanut täräyttää äskenkin semmoiset jutut että toista osapuolta olisi ketuttanut raskaasti että on kaukana eikä pääse käymään :D Meinasin kyllä mutta meni taas pupu pöksyyn.
T: Pupu-Papu
Oon kyllä puhelias, mutta huono aloittamaan keskustelun vastakkaisen sukupuolen kanssa. Isommassa porukassa harvoin hiljaa ja tuttujen kanssa yleensä äänessä.
Ja yhdyn edelliseen (kommenttiin) toisinaan varmaan niin puhelias ettei ketään jaksa edes kiinnostaa :D
Puhelias kyllä, mutta myös kuuntelukykyinen.
En kaipaa elämääni yhtään "radiovastaanotinta".
Joskus aiemmin välitin varoivaisemmista, ujommista ja hiljaisemmista naisista, mutta olen tajunnut että kaipaan enemmän naista joka inspiroi, on itse spontaani ja osaa jutella takaisin.
T: Mies joka ollut sellaisten kanssa kavereina ja tahtonut vaihtaa useasti kanavaa
Kyllä minä pidän itseäni ihan perus puheliaana ihmisenä, mutta naisten seurassa olen usein vain enemmän varautuneempi ja siten ehkä hieman hiljaisempi. Minun ongelmani ei kuitenkaan ole se puhumattomuus, vaan se etten osaa puhua niitä "oikeita juttuja" jotta pääsisin mihinkään suhteeseen naisen kanssa.
Ei se naisen puheliaisuus kyllä ole sieltä tärkeimmästä päästä kun mietin tässä niitä ominaisuuksia mitkä naisissa minua viehättävät. Mutta kyllähän sitä nyt jotain pitää osata puhua, sillä ei siitä mitään tule jos jokainen keskustelu jää pelkästään minun varaani. En tosin ole koskaan tavannut niin hiljaista naista etteikö mitään vastausta ole tullut, enemmän kai sitä on ollut ongelmia sen kanssa etten ole saanut puheenvuoroa kun toinen on ollut niin kova puhumaan.