Olen tässä viime aikoina pohtinut sitä millaisia naisia pidän viehättävinä ja ennen kaikkea sitä MIKSI pidän juurin sen kaltaisista naisista. Olen analysoinut, että ulkonäön lisäksi kiinnitän huomiota äidillisiin piirteisiin. Aivan selkeästi naisen sopivuutta arvioidessani esitän itselleni kysymyksen: "Tulisiko tuosta naisesta hyvä äiti lapsilleni?" Pidän lämpimistä, miellyttävistä ja järkevän oloisista naisista, joilta löytyy vastuuntuntoa ja jalat maassa-asennetta. Periaatteessa kaikki miesmäiset piirteet tuntuvat luontaan työntäviltä ilmeisesti siksi, että ne kertovat naisen huonosta sopivuudesta äidiksi. Esim. kovapintaisesta uranaisesta ei saa kovin äidillistä ja huolehtivaista kuvaa. Sama koskee myös bailaavia ja yhden illan juttuja harrastavia bilehirmuja - Ei äitimatskua
Uskon että useimmat miehet kiinnittävät huomiota samoihin asioihin. Sinkkunaisten kannattaakin korostaa itsessään äidillisiä ja naisellisia piirteitä. Poikatytöt sytyttävät vain aniharvoja!
Uskon että useimmat miehet kiinnittävät huomiota samoihin asioihin. Sinkkunaisten kannattaakin korostaa itsessään äidillisiä ja naisellisia piirteitä. Poikatytöt sytyttävät vain aniharvoja!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Terveellä maalaisjärjellä varustettu tavallinen mies juuri katsoo tulevassa kumppanissa että onko hänestä lapsiensa äidiksi. Niin tietysti mikäli mies haluaa mahdollisesti lapsia. Tavallisen, kiltin oloinen, nätti nainen on hyvää vaimoainesta. Ulkonäöstä ja pukeutumisesta saa aika paljon vihiä naisen asenteesta elämään.
Vähänkin jos naisessa haiskahtaa lorttous tjms. niin se on skip seuraavaan.
Yhden illan leikkiin kelpaa muovinen barbinukke mutta ei elämänkumppaniksi
Äidillisyydessäkin on aste-eroja.
Itse pidän empaattisiista naisista, mutta sellainen voi ihan hyvin olla poikatyttö kunhan ei yritä olla joku jätkämäinen.
Itteäni ei kiinnosta toisaalta lainkaan sellaiset äidilliset, joiden ainut tehtävä maailmassa tuntuu olevan kodin perustaminen yms. nyhräily.
Tietysti johtuen luonteesta ja olemuksesta niin tällaiset naiset ovat minuun aivan lääpällään joille joudun selittämään että vaikken etsi bilehirmua tai kovaa uranaista niin en etsi itselleni enää toista äitiä tai joku joka hyörii kotona hellan ääressä tai kutoo villasukkia.
Mielestäni tärkeintä ädilisyydessä on empaatissuus, lämpö, ystävällisyys ja tietynlainen huolellisuuskin/vastuuntunto joita voi löytää monenlaisista naisista kun pintaa raaputtaa.
Itse pidän siitä että naisessa on muunkinlaista "naiseutta" sekä jotakin persoonaa eikä niin että tuo "äidillisyys" yms. on ottanut täysin valtaansa naisen.
Ei tietysti ihme että näin kolmekymppisenä oman ikäiset naiset eivät oikein innosta tuosta syystä. Monilla alkaa olla jo äidillinen vaihe päällä niin vahvasti ettei millekään muulle ole sijaa.
Haluan lapsen tai pari tulevaisuudessa, mutta minulle olisi turn-off sellainen mies, joka olisi kanssani sen takia että olen hänen mielestään äidillinen ja hyvää "äitimatskua". Suoraan sanottuna: hyi helvetti. Sellaiset miehet kierrän kaukaa. Olen todellakin ensisijaisesti ihan muuta kuin "äitimatskua". Eikä tämä liity millään tavalla siihen että olisin huono äiti.
Logiikkasi tökkii. Joko olet hyvää äitimatskua tai sitten olisit huono äiti. Jos ilmoitat, ettet halua olla hyvää äitimatskua, olet huonoa äitimatskua eli huono äiti.
Nainen voi olla hyvää "äitimatskua" ja lisäksi ja ensisijaisesti ihan muuta.
Näinhän se menee ihan alitajuisesti. Veikkaan että olet 3-kympin vaiheilla oleva mies. Ihminen alitajuisesti pyskii lisääntymään, kuten muutkin eläinlajit. Siksi mies pitää tietyssä elämänvaiheissa tietynlaisista naisista. 3-kymppisenä miellyttää leveälanteinen ja kapeavyötäröinen nainen. Esimerkiksi tämä piirre kertoo naisen terveellisestä ruokavaliosta ja oikeanlaisesta rasvaprosentista juurikin lisääntymisen kannalta.
Entäpä jo mies tykkää pulskasta, isomahaisesta naisesta?
No eihän se oikein kuulosta luonnolliselta. Mutta pitäähän jotkut puiden halaamisestakin taikka rakastuvat suuriin rakennuksiin.
Ei tuossa mitään luonnotonta ole. Melkeinpä kaiken kokoisille ja näköisille löytyy omat faninsa.
Bilehilu ja myöskin sellainen uranainen joka ei muuta ajattele kuin sitä uraansa ovat varsinaisia turn-offeja itselläni. Siis kyllä nainen saa ja pitääkin tehdä jonkin näköistä uraa itselleen mutta rajansa taas kaikella, jos perhettä ajatteli vielä tekevänsä. Poikatytöt sytyttää ja varsin paljonkin niin pitkään kunhan eivät ole liian jätkämäisiä, myös empaattisuus on varsin miellyttävää.
"Mielestäni tärkeintä äidillisyydessä on empaattisuus, lämpö, ystävällisyys ja tietynlainen huolellisuuskin/vastuuntunto joita voi löytää monenlaisista naisista kun pintaa raaputtaa." Ai perhana kun osuit niin naulan kantaan tämän kanssa. Kannatetaan!
Itse olen kyllä sitä mieltä että vaikka joku nainen näyttäisi olevan helvetin hyvää äitimatskua niin tosiasiassa ihan paska siinä hommassa, ja sama toistepäin et huonolta äitimatskulta näyttävä lyyli onkin varsin kätevä käsistään niissä hommissa eli tähänkin "ollakko vai eikö olla" voi luottaa vain tiettyyn pisteeseen asti.
No naisellisuus on kyllä tosi jees. On kivaa että tyttöystävän tunnustaa ulkonäön puolesta naiseksi ja mukava luonnekin on tärkeä, en minä ainakaan ilkeän naisen kanssa halua olla.
Mutta äiti v1.2... Joo ei kiitos. Kyllä mä ensisijaisesti etsin itselleni tyttöystävää ja jos siitä on siihen hommaan niin eiköhän se pari mukalaakin osaa kasvattaa.